MAASEUTUASUMISEN VETOIVOIMATEKIJÄT JA LAATU

MAASEUTUASUMISEN VETOIVOIMATEKIJÄT JA LAATU - kyselytutkimus viimeisen viidenvuoden aikana Länsi- Uudenmaan maaseudulle (haja-asutusalueille) muuttaneille TULOKSISTA KOOTTU pp-esitys Länsi-Uudenmaan MAL -yhteistyö - Kysy oman kuntasi tilastoja! 17.5. 2010 MAL koordinaattori

OTOS JA PALAUTUS Lähetettiin yhteensä 2427 kyselykaavaketta 686 ruotsinkielistä kyselykaavaketta ruotsia äidinkielenään puhuville ja 1741 suomenkielistä Palautettiin 305 kaavaketta, joista 14% palautusajan jälkeen. Palautusprosentti yhteensä 13%. Palautusajan jälkeen tulleiden 43:n kaavakkeen sanalliset vastaukset on lisätty yhteenvetoihin, mutta numeeriset tilastot perustuvat ajoissa tuleeseen 262:n vastauksen otokseen. Netissä, Webropolissa vastasi suoraan noin 10%. Tulokset syötettiin Webropoliin, mistä saatiin suuri osa vastauksista suoraan graafisina esityksinä. Laadullisia arvioita ja syitä kysyttiin vapaavastausten muodossa siksi, että muuttajien motiivien ja kokemusten kirjo saadaan esille.

PALAUTUSPROSENTTI 13 OLI ODOTUSTEN MUKAINEN Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu PALAUTUSPROSENTTI KUNNITTAIN 25,0 % 20,8 % Palautusprosentti kokonaisuudessaan 13% 20,0 % 15,0 % 14,4 % 14,1 % 13,0 % 11,5 % 12,5 % 11,3 % 13,9 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nu-Pu Raasepori Siuntio Länsi-Uudenmaan MAL-yheistyö 2010 / M. Vuorenpää

Maaseutuasumisen vetovoimatekijät ja laatu VASTAUSMÄÄRÄT ALUEITTAIN YHT: 305 60 50 palautusajan jälkeen 43 palautusaikaan mennessä 262 40 30 20 10 0 Karkkila Nummi-Pusula Karjalohja Sammatti Lohja Siuntio Inkoo Karjaa Pohja Tammisaari Hanko

VILKKAIMMISTA MUUTTOKUNNISTA TULLEIDEN JAKAUTUMINEN koko otos 2470 mutttajaa 350 300 250 200 150 100 Ulkomaat Vihti Vantaa Turku Salo Kirkkonummi Helsinki Espoo 50 0 Hanko Inkoo Karjalohja Karkkila Lohja Nu-Pu Raasepori Siuntio 3.5.2010 / MAL-kood.

MUUTTAJAT ASUNTOKUNTIEN IKÄJAKAUMA lapsettomien asuntokuntien keski-ikä 51 v. lapsellisten asuntokuntien keski-ikä 39 v. IKÄ 80 70 60 50 40 30 20 10 0 lapsettomia asuntokuntia 56% lapsiasuntokuntia 44% 1 9 17 25 33 41 49 57 65 73 81 89 97 105 113 121 129 137 ASUNTOKUNTA Otoksen asuntokuntakoko on keskimäärin 3. Lapsellisten asuntokuntien keskikoko on 4. Lasten keski-ikä on 8v. Otoksen 260 asuntokunnalla on yhteensä: 220 lasta 34 hevosta 150 koiraa 142 kissaa

ASUNTOKUNTIEN JAKAUTUMINEN 50 % 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1 henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 6 henk. 7 henk.

AMMATTIKUVA JA TYÖTILANNE Kolmannes muuttajista työskentelee ylempänä toimihenkilönä tai johtajana. 15% on yksityisyrittäjiä! 25. Ammattikuva (itse): Vastaajien määrä: 232 23. Työtilanne (itse) Vastaajien määrä: 253 Muu, mikä: tutkija, kriitikko, kouluttaja Muu,mikä: yrittäjä (4kpl) 26. Ammattikuva (puoliso): Vastaajien määrä: 201 24. Työtilanne (puoliso) Vastaajien määrä: 224 Muu, mikä: opettaja, kotiäiti Muu, mikä: yrittäjä, hoitovapaa

KOULUTUS Korkeakouluasteen tutkinto yli kolmanneksella on moninkertainen seudun kantaväestöön verrattuna. 21. Koulutus (itse) Vastaajien määrä: 252 22. Koulutus (puoliso) Vastaajien määrä: 216

TYÖLLISTYMINEN 60% käy töissä kotikunnan ulkopuolella ja näistä joka viides (20%) etsii töitä omasta kunnasta. Noin puolelle ammattia vastaavaa työtä olisi omassa kunnassa. 27. Jos käytte töissä kotikunnan ulkopuolella, etsittekö töitä omasta kunnasta (itse)? Vastaajien määrä: 163 Lähes 70% ottaisi vastaan työn kotikunnasta, jos sellainen olisi tarjolla. 28. Entä puolisonne? Vastaajien määrä: 141 31. Ottaisitteko vastaan ammattianne vastaavan työn lähimmästä kuntakeskuksesta, jos sellainen olisi tarjolla (itse)? Vastaajien määrä: 185 29. Onko ammattianne vastaavaa työtä tarjolla omassa kunnassanne (itse)? Vastaajien määrä: 196 32. Entä puolisonne? Vastaajien määrä: 151 30. Entä puolisollenne? Vastaajien määrä: 165

LÄNSI-UUDELLEMAALLE Maaseudulle, luontoon, MUUTON SYITÄ Hiljaisuuteen, omaan rauhaan Iso talo, iso tontti, oma piha (lapsille), puutarha Omakotitalo: täällä varaa omakotitaloon Lapsille tilaa ja turvallisuutta Sukutila, perintö, naimisiinmeno Maalle (paluu kotiseudulle, kesämökille) eläkepäiviksi

LÄNSI-UUDENMAAN HAJA-ASUTUSALUEILLE MUUTON SYITÄ Naapureita ei tarvita aidan taakse! SYITÄ MUUTTOON JA SEN SUUNTAUTUMISEEN MAASEUDULLE vapaavastauksissa mainittuja syitä muutto kesäasuntoon ruotsinkieliset palvelut / kieli hyvän, luonnonläh. elämäntavan mahdol. talon laatu: historiallinen, remont., ihana lapsille terveellinen ja turvallinen / tilaa lähellä kaupunkia / palveluja oikea sijainti pois kaupungista / PKS:lta eläinten pito tai hankinta eläkkeelle jääminen perintö / kotitila työ edullinen hinta / hinta-väljyyssuhde sukulaissuhteet: puoliso tai vanhemmat oma talo / halu asua okt:ssa lisää tilaa / oma piha, puutarha / iso tontti oma rauha / rauhallinen ympäristö / hiljaisuus maaseudulle / lähelle luontoa / merta 2 3 4 6 9 11 11 12 14 14 15 16 22 24 31 36 42 47 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

MUUTTAJAT TAVOITTELEVAT ASUMISEN UNELMAA Länsi-Uudellemaalle muuton syyt ja unelma-asumisen ominaisuudet menevät hyvin yksiin. UNELMA-ASUMINEN 0 % 3 % 1 % 2 % 2 % 2 % 3 % 16 % LUONNONLÄHEISYYS RAUHALLISUUS JA HILJAISUUS RANTA / VESISTÖN LÄHEISYYS 5 % TILAA (iso asunto, tontti ym.) HYVÄT YHTEYDET JA PALVELUT LÄHELLÄ VANHA, PERINTEIKÄS TALO 8 % 15 % NAAPURIT KAUKANA KAUNIS PAIKKA JA YMPÄRISTÖ UUSI TAI MODERNI TALO (itses.2) 13 % LÄHELLÄ SUURKAUPUNKIA YSTÄVÄLLINEN ILMAPIIRI 15 % KAUPUNGISSA (kaipaus kaupunkiin) 15 % ELÄINYSTÄVÄLLINEN ENERGIATEHOKAS

MYÖS KOTIELÄINTEN TARPEILLA ON MERKITYSTÄ Yli 10%:lle muuttajista eläimet tai niiden hankkimistavoite olivat olennaisia muuttomoottoreita ja paikan valintatekijöitä. 2. Onko eläinten pito ammattimaista? Vastaajien määrä: 41 3. Vaikuttivatko eläimet tai niiden hankkimistavoite asuinpaikan etsimisen aloittamiseen? Vastaajien määrä: 61 Otoksen 260 asuntokunnalla on yhteensä: 34 hevosta - 13% 150 koiraa - 58% 142 kissaa - 55% 4. Vaikuttiko eläinten pito tai hankkimistavoite uuden asuinpaikan sijainnin valintaan? Vastaajien määrä: 79

KERROSTALOSTA TAI RIVITALOSTA OMAKOTITALOON omakotitalosta väljempään ja luonnonläheisempään paikkaan 5. Millaisesta asumismuodosta muutitte? Vastaajien määrä: 261 60% muutti olemassa olevaan taloon, ja näistä 70% ryhtyi remonttiin. 40% osti tontin, jolle rakensi talon. Muusta, mistä? paritalosta, luhtitalosta, maatalosta 6. Jos rakennus oli tontilla se: Vastaajien määrä: 155 % 40 35 RAKENNUSTAPAOHJEIDEN VÄLJYYDEN MERKITYS TONTIN VALINNASSA niille, jotka rakensivat talonsa itse (90kpl) 32 30 25 20 26 21 15 10 12 9 5 0 todella suuri suuri jonkin verran hieman ei merkitystä

KOHDETTA ETSITÄÄN KAUAN Alueelle hakeudutaan harkiten, jopa usean vuoden sitkeällä etsinnällä. Ainoastaan puolet etsi asuntoa vain muuttokunnasta. 7. Sopiva tontti tai talo löytyi Vastaajien määrä: 237 Nopeasti, kuinka nopeasti? ka 3 kuukautta Pitkän etsinnän jälkeen, kuinka pitkän? ka 2 vuotta 8. Etsittekö uutta asuntoa myös muista kunnista? Vastaajien määrä: 250 Muita kohteita olivat: Espoo, Kirkkonummi, Vihti, Porvoo, myös koko Uusimaa, PKS:n ympäryskunnat yleisesti, 50-80 km säteellä Helsingistä.

PAIKAN VALINTAKRITEERIT HYVIEN YHTEYKSIEN JA PALVELUJEN PAINOARVO ON 0,3 Yhteydet PKS:lle saa eniten mainintoja rauhallisuuden ja luonnonläheisyyden jälkeen ASUINPAIKAN VALINTAKRITEERIT 3 % 1 % 3 % 3 % 4 % 4 % 6 % 7 % 3 % 8 % 3 % 24 % 9 % 13 % RAUHALLISUUS, HILJAISUUS LUONNONLÄHEISYYS HYVÄT YHTEYDET PKS:LLE ISO TONTTI, PIHA JA VÄLJÄ YMPÄRISTÖ PALVELUJEN SAATAVUUS SUKULAISET TAI YSTÄVÄT HYVÄT YHTEYDET TYÖPAIKALLE NAAPURIT KAUKANA MERI TAI JÄRVI SIJAINTI ELÄINYSTÄVÄLLISYYS HYVÄT YHTEYDET HYVÄT YHTEYDET KUNTAKESKUKSEEN KAUNEUS RUOTSINKIELI 9 %

RAKENNUKSEN VALINTAKRITEERIT TILAVUUS JA HINTA SAAVAT PAINOARVON 0,34 Hyvä kunto ja pohjaratkaisun toimivuus ovat seuraavaksi tärkeimpiä ominaisuuksia - uudehkot talot ovat yllättäen suositumpia kuin vanhat! RAKENNUKSEN VALINTAKRITEERIT TILAVA HINTA (edullinen, hintalaatusuhde) 3 % 2 % 1 %1 %1 % 0 % 3 % 18 % HYVÄ KUNTO POHJARATKAISUN TOIMIVUUS 7 % UUSI TAI UUDEHKO ULKONÄKÖ - ARKKITEHTUURI 7 % VANHA 9 % 16 % MAHDOLLISUUS VAIKUTTAA RATKAISUIHIN REMONTOITAVA EKOLOGISUUS HELPPOHOITOINEN 16 % 16 % ALLERGIAYSTÄVÄLLISYYS KUNNALLISTEKNIIKKA

KRITEERIEN TÄYTTYMINEN RAKENNUS: Karjaa, Inkoo, Sammatti, Siuntio PAIKKA: Karjalohja, Karjaa, Siuntio, Tammisaari ASUMISEN UNELMA: Tammisaari, Karjaa, Siuntio VASTAAVUUS kouluarvosanalla arvioituna 4-10 10 9 8 7 6 5 4 Karkkila Nummi-Pusula Karjalohja Sammatti Lohja Siuntio Inkoo Karjaa Pohja Tammisaari Hanko RAKENNUKSEN KRITEERIEN TÄYTTYMINEN PAIKAN OMINAISUUKSIEN TÄYTTYMINEN VASTAA ASUMISEN UNELMAA

UUDEN MUUTON SYITÄ 20% vastaajista on jo suunnittelemassa uutta muuttoa! lähemmäs keskustaa, parempien kulkuyhteyksien tai palvelujen luo myös suurempaan taloon, isommalle tontille ja vielä maalaismaisempaan ympäristöön Jos joskus vielä JOUTUISI MUUTTAMAAN: Enemmistöllä syy muuttoon olisi ikääntyminen tai terveydentila, joka ei mahdollistaisi enää asumista omakotitalossa kaukana palveluista yli puolet maininnoista. Toinen elämänkaarimuuttajien ryhmä ovat lasten kasvettua pienempään tai helppohoitoisempaan asuntoon muuttajat. Osalla elämänvaihe sallisi vielä muuttamisen isompaan tai uudempaan taloon tai uudelle alueelle, jos nykyinen on kehittynyt epätoivottuun suuntaan. Muutama epäili vielä joskus kaipaavansa takaisin kaupunkiin. 20%:lla muutto liittyisi muutoksiin ihmissuhteissa, työssä tai taloudessa.

20% SUUNNITTELEE MUUTTAVANSA UUDESTAAN LÄHIVUOSINA 14. Suunnitteletteko uutta muuttoa lähivuosien aikana? Vastaajien määrä: 255 15. Ovatko tuttavanne tai sukulaisenne etsimässä sopivaa tonttia tai taloa lähiseudulta? Vastaajien määrä: 253 16. Onko teidän asumiskokemuksillanne ollut tähän vaikutusta? Vastaajien määrä: 210 17%:lla tuttava tai sukulainen etsii kohdetta lähiseudulta, viidennes arvelee omilla kokemuksilla olevan vaikutusta tähän

UUDEN MUUTON SYYT JAKAUTUVAT KAHTEEN RYHMÄÄN: 1: Keskustaan, lähemmäs palveluja ja parempia kulkuyhteyksiä (60%) 2: Vielä enemmän maalle tai väljempään (20%) JO SUUNNITTEILLA OLEVAN UUDEN MUUTON SYYT 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kerostaloon, keskustaan Ikääntyminen Työn takia Lähemmäs Helsinkiä Suurempi talo Suurempi tontti Lähemmäs palveluja Paremmat kulkuyhteydet Pitkä työmatka Ilmapiiri Rantatontti Vielä enemmän maalle Lasten koulu / tus Parempia terveyspalveluja Liian rauhallista Asumiskulut (lämmitys) Lumityöt

ASUKKAAN ELINKAAREN MUUTTOHERKÄT PISTEET JA MOTIIVIT: 1: Väljän asumisen ominaisuudet vs. palvelut ja kaupunkiympäristö 2: Lasten poismuutto 3: Suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtyminen 4: Suurten ikäluokkien toimintakyvyn heikkeneminen JOS JOSKUS VIELÄ MUUTTAA, NIIN SYY ON: 4 % 4 % 3 % 2 % 1 % 3 % 25 % vanhuus sairastuminen, huono terveys, liikuntarajoitteet lähemmäs palveluja, huonot kulkuyht. ei jaksa hoitaa puutarhaa, pihaa lasten poismuutto muutto pienempään, helppohoitoisempaan Puolet joskus mahdollisen uuden muuton syistä liittyy toimintakyvyn heikkenemiseen. 5 % työ isompi asunto, uusi talo 7 % oma taloudellinen tilanne huononee 13 % alueen muuttuminen, viereen rakentaminen ero tai suhde 10 % vielä enemmän maaseudulle, rantatontti 4 % 4 % 5 % 10 % halu Helsinkiin / kaupunkiin ulkomaille kuntatalouden huononeminen

ASUINYMPÄRISTÖN LAATU TOIMIVUUS JA UHKAT Uusi rakentaminen: naapurit, kerrostalot, kauppakeskukset, saa puolet maininnoista. Uudet melulähteet ja liikenteen lisääntyminen pilaavat ympäristöä seuraavaksi eniten: lentokenttä ja rata on mainittu muutaman kerran erikseen. Metsänhakkuut / avohakkuut nousee myös voimakkaasti esille maisemaa ja metsän käyttöä pilaavana muutoksena. Hankalat naapurit nähdään myös ympäristöä pilaavina tekijöinä.

ASUINYMPÄRISTÖN PILAAVAT TEKIJÄT 0 % 1 % 5 % 5 % 4 % 4 % UUSI RAKENTAMINEN (naapurit, kerrostalot, kauppakeskukset) UUDET MELULÄHTEET, TEOLLISUUS (ydinvoimalat, kaatopaikat) LIIKENTEEN LISÄÄNTYMINEN METSÄNHAKKUUT 8 % PALVELUJEN VÄHENEMINEN 49 % HANKALAT NAAPURIT 9 % LENTOKENTTÄ SAASTUMINEN JA ROSKAANTUMINEN KUNTALIITOS RAUTATIE 15 %

ELINYMPÄRISTÖN LAATUTEKIJÄT Lähimmänkeskustaajaman palvelujen laatu, viihtyisyys, turvallisuus ja saavutettavuus autolla yltävät hyvään arvosanaan ARVOSANA LÄHIMMÄN KESKUSTAAJAMAN 10 9 8 SAAUTETTAVUUDELLE: 7 6 5 4 monipuolisuudelle 10 = erinomainen 8 = hyvä 7 = huono 4 = surkea palvelujen valikoimalle palvelujen laadulle viihtyisyydelle kaupunki/taajamakuvalle turvallisuudelle sosiaaliselle elämälle houkuttelevuudelle työpaikkana houkuttelevuudelle asuinpaikkana jalan polkupyärällä joukkoliikenteellä autolla 4.5.2010 / MAL-koord. lastenvaunujen kanssa (ilman autoa)

LÄHIN KESKUSTAAJAMA EI HOUKUTTELE TYÖPAIKKANA Yksipuolisuus, palveluvalikoima, taajamakuva, sosiaalinen elämä ja saavutettavuus ovat maaseututaajamien heikkouksia ARVOSANA LÄHIMMÄN KESKUSTAAJAMAN 100 % 90 % 80 % LAADULLE: SAAVUTETTAVUUDELLE: 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % surkea huono välttävä hyvä erinomainen 20 % 10 % 0 % monipuolisuudelle palvelujen valikoimalle palveluje laadulle viihtyisyydelle kaupunki/taajamakuvalle turvallisuudelle sosiaaliselle elämälle houkuttelevuudelle työpaikkana houkuttelevuudelle asuinpaikkana jalan polkupyärällä joukkoliikenteellä autolla lastenvaunujen kanssa (ilman autoa)

NUORILLA YKSINÄISTÄ Haja-asutusalueelle muuttaneet kokevat maaseudun hyvin toimivaksi kasvuympäristöksi lapsille ASUINYMPÄRISTÖN TOIMIVUUS ERI NÄKÖKULMISTA 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % surkea huono välttävä hyvä erinomainen 20 % 10 % 0 % lasten nuorten seniorien kotivanhempien

SAAVUTETTAVUUS Yhtä asuntokuntaa kohden on keskimäärin 1,9 autoa ja 0,2 moottoripyörää

LÄHIMPÄÄN KUNTAKESKUKSEEN ON KESKIMÄÄRIN 10 km PIENET KESKUKSET OVAT LÄHEMPÄNÄ KUIN SUURET km MAASEUTUALUEILLE MUUTTANEIDEN ETÄISYYS LÄHIMPÄÄN KUNTAKESKUKSEEN 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Karkkila Nummi-Pusula Karjalohja Sammatti Lohja Siuntio Inkoo Karjaa Pohja Tammisaari Hanko

ALA- JA YLÄASTEEN KOULUTIET KOETAAN TURVATTOMIMMIKSI LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN TURVALLISUUS 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % surkea välttävä erinomainen 30 % 20 % 10 % 0 % päiväkotiin ala-asteelle yläasteelle lukioon ammattikouluun

TYÖMATKA Kolmannes vaihtoi työmatkan kulkutapaa muuton seurauksena, usein kävelystä ja pyöräilystä auton käyttöön, mutta osa myös autosta lähiliikkumiseen MISTÄ KULKUMUODOSTA VAIHTOI? auto 9 % metro 8 % ratikka 3 % kävely 33 % juna 11 % pyörä 13 % bussi 23 %

Työmatka tehdään 90%:sti autolla Vain 20%:lla olisi joukkoliikenteen käyttömahdollisuus 33. Työmatkan kulkutapa (itse): Vastaajien määrä: 207 35. Jos käytät omaa autoa, olisiko matka mahdollista tehdä joukkoliikenteellä (itse)? Vastaajien määrä: 191 36. Entä puolisolla? Vastaajien määrä: 164 34. Työmatkan kulkutapa (puoliso): Vastaajien määrä: 171 37. Vaihdoitteko työmatkan kulkutapaa muuttaessanne tänne? Vastaajien määrä: 207 38. Entä puoliso? Vastaajien määrä: 167 Kyllä, mistä kulkumuodosta?

TYÖMATKA ON KESKIMÄÄRIN 45 km Yli 60 km pitkien työmatkojen osuus on 25% Yli 40 km pitkien työmatkojen osuus on 60% TYÖMATKAN PITUUS YHTEEN SUUNTAAN 140 ERIPITUISTEN TYÖMATKOJEN OSUUDET, km 120 100 < 140 4 % < 1 3 % 1 < 10 7 % 100 60 < 100 22 % 80 10 < 40 29 % km 60 40 40 < 60 35 % Keskiarvo 45 km 20 0 1 14 27 40 53 66 79 92 105 118 131 144 157 170 183 196 209 222 235 248 261 274 287 300 313 326 vastaaja tai puoliso 4.5.2010 MAL -koord.

KESKIMÄÄRIN 2200 VUODESSA TYÖMATKOIHIN Työmatkakustannukset ovat asuntokunnalla keskimäärin 300 ja yhdellä työssäkäyjällä n. 200 kuukaudessa. 1000 900 TYÖMATKAKUSTANNUKSET KUUKAUDESSA Hgissä pärjää alle 500 :lla /v. 800 700 600 Asunto kunnan ka 300 / kk Yhdellä no in 200 / kk 500 Puoliso Vastaaja 400 300 200 100 0 1 8 15 22 29 36 43 50 57 64 71 78 85 92 99 106 113 120 127 134 141 148 155 162 169 176 183

JO 25% TEKEE ETÄTÖITÄ AINAKIN YHDEN PÄIVÄN VIIKOSSA ETÄTÖIDEN TEKEMINEN VIIKOSSA 3 % 2 % 4 % 4 % 12 % ei koskaan 1-pvä 2-pvä 3-pvä 4-pvä 5-pvä 75 %