Maailma muuttuu niin myös työeläke Työeläkepäivä 14.11.2012 Jukka Rantala
Sisällys Historiaa Nykytilanne Tulevaisuus Eläketurvakeskus 2
Alkuvaihe Kansaneläkelaki 1938 ja sen uudistus 1956 Yksilölliset tilit pois, siirtyminen tasaeläkkeeseen ja jakojärjestelmään Työmarkkinajärjestöille pettymys Eläkekomitea 1956-1960 TEL ja LEL voimaan 1962 edustaja-aloitteen pohjalta Eläketurvakeskus 3
Myöhempi kehitys Etuuksien lisäämisen aika 1980-luvun loppupuolelle saakka Etuuslajit, vakuutettujen joukko, etuuksien taso 1990-luvulta lähtien maksun nousun hillintä Pitkän aikavälin menopaineita purettu yhteensä lähes 10 % palkoista laskettuna Yksityisen ja julkisen sektorin lähentyminen sekä eduissa että toimeenpanossa Eläketurvakeskus 4
Tarkempaa tietoa: Eläketurvakeskus 5
Nykytila
Eläkeläisten toimeentulo
Aikavälillä 2000-2010 eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20 %) Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet neljänneksellä (25 %) Eläkeläisistä ¾ (72 %) kokee toimeentulon olevan helppoa ennemmin kuin hankalaa Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt Kaksi keskeistä selitystä Suurista ikäluokista on siirrytty vanhuuseläkkeelle aikaisempaa selvästi suuremmilla eläkkeillä (pitkät työurat, täydet eläkeoikeudet) Eläkkeellä olleiden asemaa ovat parantaneet kansaneläkkeissä tapahtuneet tasokorjaukset ja muut muutokset Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt Eläketurvakeskus 8
Entä eläketulon kehitys niillä, jotka ovat olleet koko ajan eläkkeellä? Koko ajan eläkkeillä olleilla 700 000 eläkeläisellä bruttoeläkkeet nousivat reaalisesti keskimäärin 13 % Ostovoima kasvoi työeläkeindeksiä (7 %) enemmän Selitys: kansaneläkkeiden tasokorotukset ja muut muutokset eläkkeissä Suhteessa keskiansioihin tapahtui lievää heikentymistä: 50 % v. 2000 47 % v. 2010 Eläketurvakeskus 9
Luottamus eläketurvaan
Odotukset eläkelupauksen toteutumisesta: Arvio toimeentulosta eläkkeellä 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69 Hyvä tai melko hyvä Kohtalainen Huono tai melko huono EOS Eläketurvakeskus 11
100 % Nuoremmat sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69 Samaa mieltä Osittain samaa mieltä Osittain eri mieltä Eri mieltä EOS Eläketurvakeskus 12
Eläkkeitä pitäisi nostaa, vaikka maksut nousisivatkin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 19-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-69 Samaa mieltä Osittain eri mieltä Ei kantaa / vastaus puuttuu Osittain samaa mieltä Eri mieltä Eläketurvakeskus 13
Tulevaisuus
Lähde: Tilastokeskus Eläketurvakeskus 15
Eläkkeensaajat, keskieläke euroina ja prosentteina keskipalkasta 2010 2025 2050 Milj. henkilöä 1,32 1,65 1,86 Keskieläke Euroa/kk (2010 hinnoin) 1370 1730 2200 % keskipalkasta 50 51 43 Lähde: ETK:n pitkän aikavälin laskelma 2011 (peruslaskelma) Eläketurvakeskus 16
Työeläkemaksulle löytyy tasapainotila erilaisissa tulevaisuuksissa 25 20 PROSENTTIA30 15 TyEL-maksuprosentti 10 5 0 2010 2020 2030 2040 2050 2060 2070 2080 Optimistinen Perus Pessimistinen Eläketurvakeskus 17
Sukupolvivaikutuksista
Kolme esimerkkitapausta Seuraavassa tarkastellaan kolmea esimerkkihenkilöä, jotka ovat syntyneet vuosina 1935, 1945 ja 1975. Esimerkit edustavat TEL/TyEL-vakuutettuja miehiä. 1) 1935 syntynyt, vanhuuseläke iässä 65 vuotta, elinaika 82 vuotta 2) 1945 syntynyt, vanhuuseläke iässä 63 vuotta, elinaika 84 vuotta 3) 1975 syntynyt, vanhuuseläke iässä 63 vuotta, elinaika 89 vuotta Kaikissa tapauksissa työura alkaa 20 vuoden iässä tilapäistöiden muodossa. Iästä 25 vuotta lähtien jatkuva täysiaikainen työ eläkkeellesiirtymiseen saakka. Eläketurvakeskus 19
Eläkemaksut ja eläkkeet esimerkkitapauksissa Syntymävuosi Eläkkeen alkuikä Vanhuuseläke 1935 65 1945 63 1975 63 Alkueläke % palkasta* 60 56 49 Eläkemaksu % palkoista 11,5 16,0 24,6 Elinkaaren eläketulot /eläkemaksut Sisäinen reaalituotto eläkemaksuille 3,4 2,8 1,5 5,2 4,2 2,0 *60 prosentin korvausaste aiheutuu yhteensovituksesta. 1975 syntyneen eläkkeeseen vaikuttaa elinaikakerroin Eläkemaksu % palkoista keskimäärin Elinkaaren eläketulot/eläkemaksut Sisäinen reaalituotto eläkemaksuille Työuran aikaiset eläkemaksut % ansiotuloista, rahapainotettu Elinkaaren eläketulojen suhde elinkaaren eläkemaksuihin, ei korkoutusta, inflaation vaikutus poistettu Laskennallinen korkotuotto jonka vakuutettu saa eläkemaksuilleen Eläketurvakeskus 20
Sukupolvittainen TEL-tuottoennuste Kukin pylväs ilmaisee yhden kohortin TEL-maksuilleen saaman keskimääräisen reaalituoton (% vuodessa). Kohortit on merkitty syntymävuoden kohdalle. Lähde: Korkman ym.: Hyvinvointivaltion rahoitus riittävätkö rahat, kuka maksaa? ETLA 2007 Eläketurvakeskus 21
Miksi jatkoa vuoden 2005 uudistukselle?
Vuoden 2005 uudistuksesta Vuoden 2005 uudistuksessa työeläkejärjestelmää modernisoitiin vastaamaan nykyisen työelämän vaatimuksia. Uudistus on onnistunut, erityisesti rakenteeltaan, joka sisältää joustavuutta eläkkeellesiirtymisessä ja turvaa eläkkeen karttumisen oikeudenmukaisesti erilaisissa ja eripituisissa työsuhteissa Työeläkkeeseen vaikuttavissa ympäristötekijöissä on kuitenkin uudistuksen valmisteluaikaan verrattuna tapahtunut merkittäviä muutoksia, jotka ovat aiheuttaneet tarpeen arvioida uudelleen uudistuksessa asetettujen tavoitteiden tasoa ja toteutumismahdollisuuksia. Eläketurvakeskus 23
Elinaikaennusteet ovat muuttuneet radikaalisti Vuoden 2005 eläkeuudistuksen valmistelun aikaan 62-vuotiaan jäljellä olevan elinajan odotteen arvioitiin vuoteen 2050 mennessä kasvavan reilulla 3 vuodella silloisesta tilanteesta. Tilastokeskuksen uusimmissa ennusteissa kasvu on yli 8 vuotta. Arvio vuoden 2050 elinaikakertoimen eläkettä pienentävästä vaikutuksesta noussut 12 %:sta liki 20 %:iin (Tilastokeskuksen 2009 väestöennuste) Tilastokeskuksen 2012 väestöennusteen perustella laskettu elinaikakerroin pienentäisi eläkettä vuonna 2050 noin 18 prosenttia Eläketurvakeskus 24
Taloudelliset näkymät ovat synkentyneet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä Tämä näkyy eläkelaskelmissa kohonneina menoina ja maksuina, mutta toisaalta alempana eläketasona Valtio velkaantuu EMU-kriteereitä ajatellen liian nopeasti Julkisen talouden kestävyysvajeesta on tullut uusi ja keskeinen mittari valtioiden maksukykyä arvioitaessa Eläketurvakeskus 25
Eläkeuudistuksia Euroopassa Useimmissa Euroopan maissa eläkejärjestelmiin on tehty suuria eläkkeelle siirtymisen myöhentämiseen ja eläkemenon alentamiseen tähtääviä toimia EU15-maissa 65 vuoden eläkeikä on varsin yleinen ja useat uusimmista jäsenmaista ovat nostamassa eläkeikiä samalle tasolle reilun kymmenen vuoden kuluessa. Espanja, Tanska, Saksa ja Ranska ovat päättäneet vanhuuseläkeiän nostamisesta 65:stä 67 vuoteen. Britanniassa ja Irlannissa tavoitteeksi on asetettu 68 vuoden ikä. Hollannissa, Italiassa, Kreikassa ja Tanskassa eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen. Eläkeiän muutokset ajoittuvat pääosin vuosien 2020 ja 2030 välille. On merkkejä siitä, että luottamus eläketurvan tasoon ja eläkelupauksen luotettavuuteen on heikentynyt, erityisesti nuoremmissa ikäluokissa Eläketurvakeskus 26
Vuoden 2025 tavoitteesta Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen tavoite nostaa eläkkeellesiirtymisiän odote vuoteen 2025 mennessä 62,4 vuoteen toteuttaisi suurelta osin olosuhteiden muutoksista lähivuosille seuraavat vaatimukset Tavoite on kunnianhimoinen eikä ole saavutettavissa ilman uusia toimia Eläkejärjestelmän sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä ja julkisen talouden kestävyysvajetta arvioitaessa on katsottava pidemmälle kuin vuoteen 2025 saakka Eläketurvakeskus 27
Työurat Suomessa eivät lyhyitä Suomalaisten työurien pituus on nyt kansainvälisessä vertailussa hyvällä tasolla Eri mittareilla mitaten n. 35 vuotta Silti vuoden 2005 uudistukselle tarvitaan muuttuneiden olojen takia jatkoa, jotta muuttuneissakin oloissa varmistetaan riittävä eläketaso, kestävä rahoitus ja eläkejärjestelmän uskottavuus Työurien pidentyminen eliniän pidentyessä on tehokkain keino kaikkien mainittujen tavoitteiden saavuttamiseen Eläketurvakeskus 28
Työurasopimus
Päälinjaukset eläkejärjestelmäuudistuksen jatkamisesta Uudistuksen tavoite Keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen vuoteen 2025 mennessä vähintään 62,4 vuoteen (2011 60,5 v) Tehdään ylijohtaja Jukka Pekkarisen johdolla korkean tason selvitys uudistustyön pohjaksi Eläkejärjestelmän uudistamisneuvottelut Neuvottelujen kohteena ovat: Elinajan odotteen nousun huomioon ottaminen Eläkejärjestelmän ikärajat Varhaiseläkejärjestelmät Eläkkeen karttumat ja karttumisen alkaminen Työkyvyttömyyseläkkeen tuleva aika Palkansaajamaksun vähentäminen palkasta Indeksit Eläke-edut turvaava maksukehitys» TyEL-maksu saatetaan pitkän aikavälin vakaalle maksutasolle mahdollisimman tasaisella maksukehityksellä Eläkeuudistus tulee voimaan viimeistään 1.1.2017 Eläketurvakeskus 30
Millainen työeläketurva kestää sukupolvien välisenä sopimuksena? Se on oikeudenmukainen ja tehokkaasti järjestetty Siihen luotetaan ja se on keskeinen osa hyvinvointia ja vakaata taloutta Se kykenee uusiutumaan vastaamaan muuttuvia olosuhteita Eläketurvakeskus 31