Vanhusten kaltoinkohtelu Piia Tiilikallio Hankekoordinaattori Juuri-hanke VANHUSTYÖN ASIANTUNTIJUUS Vanhustyön keskusliitto ry JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINTA Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry SOSTE RY VERTAISUUS JA VERKOSTOT Pääkaupungin puhelinauttaja (PPA) Ensi- ja turvakotien liitto ry LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA-TYÖN ASIANTUNTIJUUS International Network for Prevention of Elder Abuse (INPEA) TIKKA-HANKE 1
KÄTKETYT ÄÄNET Word Elder Abuse Awareness Day VERTAISTUEN RYHMÄT SUVANTO-RYHMÄT (Helsinki ja Vantaa) AMMATILLINEN TUKIHENKILÖTOIMINTA (Pääkaupunkiseutu) SUVANTO-LINJA 0800 06776 TIKKA-hanke - Tunnista taloudellinen hyväksikäyttö 2015-1016 Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdesväkivalta Ikäihmisten kaltoinkohtelu Mitä tarkoitetaan ikääntyneisiin tai vanhuksiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla? Luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden Yleensä: yli 65-vuotiaisiin kohdistuvaa fyysistä ja/tai psyykkistä väkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyömistä tai muuta oikeuksien rajoittamista, loukkaamista ja ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua Parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivaltaa, jolloin se tapahtuu läheisessä ihmissuhteessa Hoitosuhteessa ilmenee huonona ja epäeettisenä kohteluna Rakenteellista, jolloin ikääntynyt kohtaa yhteiskunnan ja palvelujärjestelmän taholta esimerkiksi ikäsyrjintää tai palveluiden epäämistä 2
Ikäihmisten kaltoinkohtelua on: Fyysinen väkivalta Kaikki fyysisen kivun ja vahingon aiheuttaminen esimerkiksi lyömällä, tönimällä, nipistämällä, tukistamalla tai puristamalla. Hoitotyön yhteydessä käytetyt tilanteeseen nähden tarpeettoman rajut otteet, joista aiheutuu ikääntyneelle ylimääräistä kipua tai muuta kärsimystä. Yli- tai alilääkitseminen ja muunlainen hoidon tai avun laiminlyönti Psyykkinen/henkinen väkivalta Väkivaltaa, jossa ikäihmiselle tuotetaan tarkoituksellisesti henkistä pahoinvointia, ahdistusta ja pelkoa esimerkiksi nimittelemällä, huutamalla tai kohtelemalla häntä muutoin alentavasti ja loukkaavasti. Erilaisia muotoja ovat mm. mitätöiminen, nöyryyttäminen, pelottelu, uhkaileminen, kiristäminen ja eristäminen. Ikäihmisten kaltoinkohtelua on: Emotionaalinen väkivalta Voimakas tunneriippuvuus tekijän ja kokijan välillä vaikuttaa teon tai tekemättä jättämisen taustalla Hengellinen väkivalta Ikääntyneen vakaumuksen ja uskonnon harjoittamisen kieltämistä, mitätöintiä tai halventamista Uskonnon tai vakaumuksen nimissä ikääntyneelle ihmiselle aiheutettu ahdistus, pelko ja kärsimys Seksuaalinen hyväksikäyttö Seksuaalista identiteettiä loukkaava käyttäytyminen, sukupuolinen häirintä, ahdistelu, alistaminen Sukupuoliyhteyteen pakottaminen ja raiskaus 3
Ikäihmisten kaltoinkohtelua on: Taloudellinen hyväksikäyttö Ikääntyneen henkilön rahojen tai muun omaisuuden (kuten tavaroiden, osakkeiden, asunnon, lääkkeiden) käyttö, myyminen tai hävittäminen ilman hänen lupaansa. Ikäihmisen rahojen tai muun omaisuuden eriasteinen kiristäminen, kuten esimerkiksi väkivallanteolla, hoidotta jättämisellä tai hylkäämisellä uhkailemalla. Ikääntyneen henkilön hyväntahtoisuuden, avun tarpeen, luottamuksen tai sairauden takia alentuneen arviontikyvyn hyväksikäyttö taloudellisen hyödyn tavoittelemiseksi. Ikäihmisten kaltoinkohtelua on: Hoidon ja avun laiminlyönti tarkoittavat tarkoituksellista (aktiivista) hoitamatta jättämistä tai hoitovastuusta kieltäytymistä. tarkoituksetonta (passiivista): ikääntyneen ihmisen hoidon epäonnistuminen johtuu hoitajan tai muun hoidosta vastaavan henkilön osaamattomuudesta, tiedonpuutteesta, uupumuksesta tai välinpitämättömyydestä. 4
Ikäihmisten kaltoinkohtelu on olemassa oleva tosiasia Tilastotietoa: 65-74-vuotiaat kokevat olennaisesti vähemmän väkivaltaa ja uhkailua kuin nuoremmat ikäryhmät - n. 3 % vrt. n. 25 % 15-24-v., n. 19 % 25-44-v., n. 8 % 45-64-v. Väkivalta- ja uhkailukokemukset tapahtuvat pääosin kotona Tekijänä puoliso, muu tuttu, puolituttu, tuntematon Yli 75-vuotiaiden turvallisuutta ei ole tutkittu uhritutkimuksissa (Danielson Petri, Kääriäinen Juha (2016) Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2015 - Kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia. Katsauksia 13/2016. Helsinki. Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti.) Pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa v. 2016 uhreina 8880 henkilöä, joista naisia 69 %, yli 65-v. ikäluokassa uhreista naisia 67 %. 80,2 % entisten ja nykyisten avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa (Rikos- ja pakkokeinotilasto. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 2016. Tilastokeskus 2017) Ikäihmisten kaltoinkohtelu on olemassa oleva tosiasia Tilastojen lisäksi opinnäytetöitä ja graduja, joitain väitöskirjoja (kval.) Yleisyystutkimus ikääntyvien naisten kaltoinkohtelusta (THL) 2010: Prevalence study of violence and abuse against older women (AVOW) Yli 60-vuotiailta naisilta heidän kokemuksiaan lähisuhdeväkivallasta ja kaltoinkohtelusta viimeisen vuoden ajalta: Yli 2 800 kotona asuvaa naista viidessä Euroopan maassa 28 prosenttia ikääntyneistä naisista on kokenut kaltoinkohtelua: kaikista haavoittuvimmassa asemassa ovat kotona asuvat vanhat naiset Suomen tulokset: Joka neljäs nainen on kokenut väkivaltaa tai kaltoinkohtelua viimeisen 12 kuukauden aikana. Kohdeväestöön suhteutettuna n. 150 000:ta ikääntynyttä naista. Yleisin ilmenemismuoto oli henkinen väkivalta (21%) jota seurasivat taloudellinen hyväksikäyttö (6,5%) ja henkilökohtaisten oikeuksien loukkaaminen (5,7%). Noin 4,6 prosenttia naisista oli kokenut seksuaalista häirintää tai väkivaltaa luku on tutkittujen maiden korkein. Kaikissa hyväksikäytön ja väkivallan muodoissa lukuun ottamatta laiminlyöntiä, yleisin väkivallan tekijä oli elämänkumppani tai oma puoliso. Väkivaltaa tai kaltoinkohtelua kokeneiden naisten elämänlaatu oli muita huomattavasti huonompi. Tukala taloudellinen tilanne, huono terveys ja masentuneisuus olivat kiinteästi yhteydessä väkivaltakokemuksiin. (M-L Luoma ym. 2010; https://www.thl.fi/en/web/thlfi-en/research-andexpertwork/projects-and-programmes/avow-study/outcomes-and-reports) 5
Vanhusten kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn juurruttaminen arjen käytäntöihin Juuri-hanke: Resurssit Budjetti: Vuosittain n. 260t ; kokonaisbudjetti n. 1.26M Henkilöstö: Oulun ensi- ja turvakoti ry Juuri-hankevastaava (väkivaltatyö) Oulun Seudun Mäntykoti ry Juuri-hankevastaava (vanhustyö) Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry (Helsinki) Hankekoordinaattori Hankepäällikkö Verkosto: 12 alueellista toimijaa 6
Oulun ensi- ja turvakoti ry: 1) Yhteydenotto 2) Yksilökäynnit 3) Ryhmä Oulun Seudun Mäntykoti ry: 1) Ilonpisara-toiminta Osaamiskeskittymä Oulun kaupunki/ Päihdepalvelut: 1) Vertaistuki 1) Al Anon 2) A-kilta Oulun kaupunki/ Vanhuspalvelut: 1) Muistineuvoja (ohjaus eteenpäin) 2) Ystäväpiiritoiminta (alkuhaastattelu ja kotikäynti) Oulun kaupungin vanhusneuvosto: 1) Asioiden ottaminen keskusteluun 2) Eläkeläisille suunnattu yhdistystoiminta Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: osasto 75 ja vanhuspsykiatri (Lähete -> Asia esille -> Puuttuminen) Oulun seurakuntayhtymä, vanhustyö: 1) Kerhot 2) Diakoniatyö: kotikäynti Oulun Seudun Muistiyhdistys ry: 1) Muistikahvila 2) Muistineuvo-puhelin Vuolle Setlementti ry: 1) Avec-ystävätoiminta 2) Seniorikerhot 3) Kulttuuriluotsitoiminta 4) Puhelinrinkitoiminta 5) Rikosuhripäivystys RIKU 6) Vuolle-opisto Diakonia-Ammattikorkeakoulu: (teemana opetussisällöissä) 1) Auttamistyön eettiset lähtökohdat 2) Ammatilliset opinnot: Lähisuhdeväkivaltakurssi 3) Vanhustyön syventävät opinnot 4) Mielenterveys- ja päihdetyön opintokokonaisuudet 5) Harjoitteluseminaarit ja reflektiot Poliisi: (turvallisuuden turvaaminen) 1) Rikosilmoitus pahoinpitelystä 2) Tekijä rauhoittumaan 3) Kokeilu: sosiaalityöntekijän puhuttelu tekijälle Oulun omaishoitajat ja läheiset ry: 1) Ohjaus ja neuvonta Alueellinen osaamiskeskittymä ja alueellinen verkosto: Matalan kynnyksen toiminta Juuri-hanke: Työmme käytännössä Ennaltaehkäisevä työ Ikääntyneiden omissa verkostoissa Verkostotyön kehittäminen / JUURI- hankkeen alueellinen ohjausryhmä Avotyö - Ikääntyneen kanssa tehtävä yksilötyö (lähisuhdeväkivalta ja hoitosuhteet) - Neuvonta ja puhelinauttaminen virka-aikana (virka-ajan ulkopuolella turvakoti) - Verkostojen kautta tulevat asiakkaat - Turvakoti jakson aikana ja jälkeen tehtävä työ Valmennus (Kouluttaminen) - Ikääntyneiden kokeman lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun erityispiirteiden tunnistaminen (lähisuhteessa ja hoitosuhteessa) - Ikääntyneen kokeman väkivallan- ja kaltoinkohtelu tunnistaminen, puheeksi ottaminen ja auttaminen. - Laitoksessa tapahtuvan kaltoinkohtelun ennaltaehkäiseminen. 15.11.2017 Tiedottaminen: - Alueellisesti ja valtakunnallisesti - Vaikuttamistyö 7
Hankkeen toiminta vuonna 2017 Viimeinen toimintavuosi Asiakastyö ja verkostotyö jatkuvat Työkirja (ilmestyy tammikuussa 2018) Tiedon levittäminen: Gerontologia 2017-päivät Turussa kesäkuussa IPVI 2017 (Interpersonal Violence Interventions - Social and Cultural Perspectives) kongressi Jyväskylässä kesäkuussa SosteTalk-tapahtuma Oulussa lokakuussa Vanhustyö 3/2017: Tunnista, ennakoi, turvaa ja varmista Väkivalta puheeksi Juuriblogi: juurihanke.fi/ajankohtaista-1/juuri-blogi Juuri-hankkeen toiminta vuonna 2016 Asiakastyö 37 asiakasta, joista naisia 33 (v. 2015 Sofia: 20 asiakasta) Iältään 65 94 v.; keski-ikä 71 v. Juuri-ryhmässä 4 hlöä, kokoontui 8 krt 8
Kaltoinkohtelun tunnistaminen Tunnustaminen ja tunnistaminen ei aina ole helppoa. Ulkopuolisen voi olla vaikea tunnistaa kaltoinkohtelua tai jopa väkivaltaa, jos ikäihminen ei siitä itse halua tai pysty kertomaan. Ikääntynyt ei itsekään aina ymmärrä joutuneensa kaltoinkohtelun tai väkivallan kohteeksi. Kaltoinkohtelua kokenut saattaa tuntea syyllisyyttä ja häpeää tapahtuneesta. hän voi olla huolissaan tekijälle mahdollisesti aiheutuvista seurauksista, pelätä tekijän uhkauksia, hylätyksi tulemista, leimautumista kykenemättömäksi hoitamaan omia asioitaan tai perhesalaisuuksien paljastumista. Kaltoinkohtelun merkit saattavat myös sekoittua ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin tai sairauksiin, esim. dementoivien sairauksien oireisiin. Kaltoinkohtelun tunnistaminen Fyysisen pahoinpitelyn merkkeinä voi olla esimerkiksi Eri paranemisvaiheessa olevat mustelmat, ruhjeet tai muut vammat. Ikäihminen saattaa hakeutua hoitoon muutaman päivän viiveellä vammojen syntymisestä, eivätkä vammat vastaa hänen tai hänen läheistensä kertomusta. Toistuvasti ilmenevät uudet vammat ja ruhjeet voivat kertoa jatkuvasta pahoinpitelyistä. Muita ulkoisia kaltoinkohtelun merkkejä voi olla henkilön yleinen hoitamattomuus aliravitsemus kuivuminen lääkityksen laiminlyönti tai liiallinen lääkkeiden käyttö Myös jatkuva rahan puute tai kieltäytyminen tarvittavista palveluista voi viitata hyväksikäyttöön. 9
Kaltoinkohtelun tunnistaminen Kaltoinkohtelu aiheuttaa usein muutoksia ikäihmisen käyttäytymisessä. Muutokset voivat ilmetä: arkuutena, masentuneisuutena, itkuisuutena, itsetuhoisina ajatuksina ja puheina, pelokkuutena, takertumisena tai jopa aggressiivisuutena. Vanhus saattaa käyttää sosiaali ja terveydenhoitoalan palveluita runsaasti tai kieltäytyä niistä kokonaan. Kaltoinkohtelu ja väkivalta Kaltoinkohtelulla ja väkivallalla on aina seurauksia jotka saattavat nopeuttaa ikääntymisprosessia ja pahentaa perussairauksia, jotka vaikuttavat ikäihmisen toimintakykyyn ja elämänhallintaan heikentävästi. On aina loukkaus ikääntyvän ihmisen identiteettiä ja ihmisoikeuksia kohtaan. Horjuttavat minäkuvaa ja uskoa yhteiskunnan ja toisten ihmisten auttamisen mahdollisuuksiin TOIMI! Tunnista Ennakoi Turvaa Varmista 10
Vanhustyön turvaopas 11
Tunnista väkivallan uhka Asuuko tai vieraileeko vanhuksen luona uhkaavasti ja arvaamattomasti käyttäytyvä henkilö? alkoholin tai lääkkeiden väärinkäyttäjä? Havaitsetko toistuvia mustelmia ja murtumia? selittämättömiä vammoja ja ruhjeita? 1. TUNNISTA Tunnista kaltoinkohtelu Saako asiakkaasi kaikki tarvitsemansa palvelut? Oletko huolissasi vanhuksen saamasta hoidosta esim. ravinto, puhtaus, terveydenhoito, lääkkeet? Oletko huolissasi läheisen tai omaishoitajan jaksamisesta tai hänen antamastaan hoivasta? Käyttääkö joku vanhusta taloudellisesti hyväkseen? Uhka voi olla tahallinen tai tahaton ja sen aiheuttaja omainen tai muu läheinen, hoitaja, vapaaehtoistyöntekijä jne. 1. TUNNISTA 12
Ennakoi Jos olet huolissasi vanhuksen tai hoitohenkilökunnan turvallisuudesta: Rauhoita itsesi, varaa aikaa ja keskity asian äärelle. Keskitä huomio konkreettisiin ratkaisukeinoihin. Kenenkään ei pidä pelätä kotonaan eikä työssään. Sopikaa työyhteisössänne, miten asiaan puututaan. 2. ENNAKOI Työntekijän turvasuunnitelma Selvitä uhkatekijät etukäteen. Keskustele esimiehesi kanssa. Varmista, että joku tietää missä olet, älä toimi yksin. Huolehdi, että tarvittarssa voit poistua nopeasti (pidä auto/jalkineet lähtövalmiina, selvitä poistumistiet). Pidä puhelin ulottuvillasi. Poistu uhkaavassa tilanteessa. Varmista muiden turvallisuus. Hälytä apua. 2. ENNAKOI 13
Tee huoli-ilmoitus Vanhustyön vastaavalle sosiaalityöntekijälle tai kunnan vanhuspalveluista vastaavalle. HUOLI-ILMOITUS SHL 48 / Vanhuspalvelulaki 25 Muista: Väkivalta tai kaltoinkohtelu ei aina näy ulospäin! 2. ENNAKOI Turvasuunnitelma Yhdessä vanhuksen kanssa Sopikaa yksityinen ja turvallinen keskusteluhetki. Varaa aikaa ja luo kiireetön tunnelma. Ole läsnä. Älä vähättele vanhuksen kertomusta. Muista, että hänen kokemansa uhkan tunne on todellinen. Pohtikaa, miten vanhus voi poistua tai suojautua uhkaavassa tilanteessa. Puhu selkeästi ja esitä yksinkertaisia ratkaisuja. 3. TURVAA 14
Turvaverkosto Onko vanhuksella läheisiä, ystäviä tai naapuria, joihin voi turvautua hädän hetkellä? Sopikaa vanhuksen kanssa merkkisoitto, turvasana, turvamerkki tutulle tms. Mikäli uhka toistuu tiettynä aikana (esim. eläkepäivä, tietty vuorokaudenaika jne.) voiko uhkaa minimoida tekemällä jotain toisin? 3. TURVAA Ennaltaehkäise Teräaseet ja vaaralliset esineet piiloon Lukot ja turvajärjestelmät kuntoon Turvaranneke käyttöön Tarvittavat palvelut kaltoinkohtelun riskissä olevalle 3. TURVAA 15
Tärkeät puhelinnumerot esille esim. Jääkaapin oveen Yöpöydälle Vessaan (tai muuhun pakopaikkaan ) puhelimen pikavalintanäppäimeen 3. TURVAA Turvalaukku Pakatkaa vanhuksen kanssa kevyt turvalaukku ja laittakaa se paikkaan, josta se on nopeasti otettavissa mukaan hätätilanteessa. - vähän rahaa - lääkkeitä 1-2 päiväksi - kopio henkilö- tai turvakortista - lämmintä vaatetta ja kengät - tärkeät puhelinnumerot 3. TURVAA 16
Kirjaa ylös Dokumentoi vanhuksen kertoma uhka, laiminlyönti ja näkemäsi vammat sekä tekemänne jatkosuunnitelma uhkien välttämiseksi. Huomaa, että voit kirjata vain asiakkaasi kertomaa ja havaitsemiasi väkivallan tai kaltoinkohtelun merkkejä, vammojen kanssa on aina mentävä lääkäriin. Lupaa palata asiaan ja pidä lupauksesi. 3. TURVAA Varmista Jaa huolesi: konsultoi aina hoitavaa lääkäriä, sosiaalityöntekijää ja/tai turvakotia. Selvitä, kuka voisi auttaa vanhusta uhkaavaa henkilöä (lääkäri, esimiehesi, sosiaalityöntekijä, psykologi jne.) Arvioikaa säännöllisesti, pärjääkö vanhus kotonaan. 4. VARMISTA 17
Turvallisuuden ketju Muodosta turvallisuuden ketju auttajista. Huolehdi että verkosto tietää uhkasta, turvasuunnitelmasta ja -laukusta. Selvitä kuka kantaa vastuun asian hoitamisesta. Sovi jatkosta. Varmista, että asia ei jää hoitamatta. 4. VARMISTA APUA Päivystävä turvakotinumero: 0400 581 606 (Oulu) Juuri-hanke/Mäntykoti (ma pe 9 16): 050 439 8017 Juuri-hanke/Turvakoti (ma pe 9 16): 040 842 1800 Suvanto-linja (ti ja to klo 12 16): 0800 06776 Rikosuhripäivystys: 0203 16116 (auttava puhelin) Nollalinja 080 005 005 (lähisuhde- ja naisiin kohdistuva väkivalta) Hätäkeskus: 112 18
http://juurihanke.fi/ Facebook: Juuri-hanke @hankejuuri KUTSU Täällä on lupa puhua väkivallasta Juuri-hankkeen päätösseminaari 31.1.2018 klo 12-16 Kansallismuseon auditorio, Helsinki Ilmoittautuminen: info@suvantory.fi 19
KIITOS! Turvallisen vanhuuden puolesta Suvanto ry För en trygg ålderdom Suvanto rf Pohjoinen Hesperiankatu 15 B 21 a 00260 HELSINKI Puh. (09) 726 2422 www.suvantory.fi 20