MYYTIT Totta vai tarua?
MYYTTI ON TARINA Arkikielessä myytti merkitsee usein epätotta, satua, juttua vain. Tämä on myytin todellisen olemuksen sivuuttamista ja vähättelyä! Maailmassa on muitakin totuuksia kuin tieteellinen totuus. Esimerkiksi kaunokirjallisuus on joskus enemmän totta kuin dokumentti, runo todempi kuin tilasto!
mytologia on taidemuoto, joka viittaa historian yli siihen mikä ihmiselämässä on ajatonta, ja auttaa meitä näin ylittämään sattumanvaraisten tapahtumien kaoottisen virran ja näkemään vilaukselta todellisuuden ytimen. Karen Armstrong, Myyttien lyhyt historia
MYYTTI ON HISTORIALLINEN? Myytin ymmärtäminen todellisuuden merkitystasoa luotaavaksi tarinaksi ei sulje pois mahdollisuutta, että ainakin joidenkin myyttien alkusysäyksenä olisivat todelliset tapahtumat. Esim. Muhun saarella sijaitsee Kaalin pyöreä kraaterijärvi. Sen synnyttänyt meteoriitti ja törmäystä seurannut savu- ja tomupilvi saattaisivat selittää Kalevalan kertomuksen auringon pimenemisestä. Kertomus suuresta tulvasta esiintyy monilla kansoilla eri puolilla maailmaa.
MYYTTI ON USKONNOLLINEN Kaikissa uskonnoissa on myyttejä, ei pelkästään luonnonuskonnoissa, vaan jokaisessa uskonnossa. Ne ovat osa uskontojen syvintä olemusta. Uskonnollisen kielen mahdoton tehtävä on puhua siitä, mistä ei voida puhua, tuonpuoleisesta ja selittämättömästä, myös pelottavasta! Tarvitaan siis vertauskuvia, symboleita ja myyttejä. Myytti ihmettelee!
MYYTTI ON NYT Myytti on pyhä kertomus, joka usein sijoittuu historiaan tai tarkemmin määrittelemättömään muinaisuuteen tai tulevaisuuteen ja jonka päähenkilöinä ovat jumalat ja alkusankarit (kulttuuriheerokset). Myytti on samalla nykyajassa tapahtuvaa; se mitä olipa kerran tai kerran tulee olemaan, on nytkin. Myytti on ajaton. We are living in powerful times This is the time of dreaming, sanovat aboriginaalit.
KUVAT OVAT MYYTTEJÄ Kuva: Baperukamo, CC BY-SA 3.0
MYYTTI SELITTÄÄ Myytit selittävät maailmaa. Tyypillisiä myyttejä ovat maailmansynty- ja alkuperätarinat, jotka selittävät, miksi maailma on tällainen kuin se on. Kuolema ja kenties sen voittaminen on tärkeä aihe, koska ihminen on aina pohtinut, mitä kuolemassa tapahtuu. Mihin ihminen menee, kun hänen ruumiinsa jää elottomana makaamaan?
Kuoleman voittamiseen ja tulevaisuuteen liittyvät myös pelastus- ja lopunajalliset eli eskatologiset myytit. Myytti siis antaa lohtua ja toivoa. Aiheina voivat olla myös yhteisö ja ihmissuhteiden tragiikka, kuten isän- ja veljesmurha, insesti, kosto, vallanhimo (esim. Vanha testamentti, Kreikan mytologia).
MYYTTI PERUSTELEE Myytti vastaa sekä yksilön että yhteisön suuriin olemassaoloa ja elämän tarkoitusta koskeviin kysymyksiin ja perustelee yhteisön ja sen instituutioiden olemassaolon ja identiteetin. Esim. o o o Miksi on olemassa eri kasteja ja niillä eri tehtäviä? Miksi karhu on pyhä eläin? Miksi naudanlihaa/sianlihaa ei saa syödä?
MYYTTI TAPAHTUU Kultti (tässä: palvonnan kokonaisuus), myytti ja riitti muodostavat kokonaisuuden. Myytti konkretisoituu rakennuksissa: temppeli on myyttisen maailmankuvan ilmentymä. Myytit ohjaavat toimintaa, esim. perustelevat oikean ja väärän.
MYYTTI TOTEUTUU RIITISSÄ Myytti toteutuu riitissä, ilman myytin antamaa viitekehystä riitti on käsittämätön. Riitissä myytin kuvaamat tapahtumat toteutuvat yhä uudelleen.
MYYTTI ON MAALLINEN Ei-uskonnolliset myytit jäävät usein huomaamatta. Henkilökulttiin sisältyvät myytit: Elvis elää! Aatteet, ideologiat, filosofian suuntaukset ja tieteellinen tutkimus voivat pohjautua myytteihin tai käyttää niitä hyväkseen. Esimerkiksi myytti kommunistisesta ihanneyhteiskunnasta on suorastaan eskatologinen.
MYYTTI ON KULTTUURIA Kansallista identiteettiä voidaan rakentaa sekä uskonnollisilla että ei-uskonnollisilla myyteillä. Me suomalaiset kerromme tarinaa omasta erityislaatuisesta suomalaisuudestamme. Millaisia piirteitä siihen kuuluu?
MYYTTI ON VIIHDETTÄ Ihmiset ovat kautta aikojen rakastaneet tarinoiden kertomista ja kuuntelemista. Nykyisin viihdeteollisuus ammentaa maailman rikkaasta myyttiperinteestä keksi esimerkkejä!
ESIMERKKEJÄ MYYTEISTÄ Kalevalan kertomus maailman synnystä Vedenpaisumus eli suuri tulva Kreikkalaisen mytologian sankaritarinat, esim. Herakles Graalin malja Viikinkien kertomus ragnarökistä eli maailmanlopusta ( jumalten tuho )