BCF 20150222 1 l. Mikä on Barentskeskus Finland? Barentskeskus Finland Oy Sen omistavat Pohjois-Suomen kaupungit, maakuntaliitot, korkea- ja ammattikoulut. Se on voittoa tuottamaton organisaatio, joka tukee suomalaista yrityselämää ja julkista sektoria Barentsin alueella. Barentskeskus on luonut tietokannan kaikista yksityisen, julkisen ja julkis-yksityisen sektoreiden tarjouspyynnöistä Pohjois-Norjassa, Pohjois-Ruotsissa ja Luoteis-Venäjällä. Tietokannat päivitetään kerran kuukaudessa. Maakohtaiset tarjouspyyntöraportit toimitetaan Barentskeskuksen osakkaille kerran kuukaudessa. Maakohtaisessa tarjouspyyntöraportissa on ohjeet kuinka rekisteröityä tarjoajaksi, kuinka saada dokumentit, vakuuskäytännöt tarjoukseen ja urakkaan, alihankkija status käytännöt, paikallinen konsulttiapu mm. Barentskeskus kommunikoi suoraan Suomen paikallisten suurlähetystöjen ja konsulaattien kanssa Barentsin alueella ja auttaa arvovaltapalvelujen hyödyntämisessä tarvittaessa. Tausta Euroopan pohjoinen osa on tulevaisuuden kasvukeskus. Ajureina toimivat kaasu, öljy ja kaivosteollisuus. Vesi ja tuulivoima, sähkönsiirtoverkkojen päivitys, matkailu, kuljetus ja logistiikka, kalastus, kalanviljely, rahdin, öljyn ja kaasun joki ja merikuljetukset Siperiasta ja Siperiaan tulevat kasvamaan merkittävästi. Koillisväylä ja Pohjoisnavan läpäisevä merireitti tulevat tarvitsemaan vahvan infrastruktuurin kuten jäänmurtajia, satamia, huoltotelakoita, öljyntorjuntaa, pelastus ja evakuointipalveluita sekä älykkäitä satelliittijärjestelmiä. Energian säästö, energiatehokkuus, ympäristöturva ja saastumisen vähentäminen ovat avainsektoreita uuden globaalin kasvun alueella. BCF 20150222 2
ll. Investoinnit maittain ja sektoreittain vuoteen 2025 mennessä Sektori Yhteensä Mrd N FIN N S N N NW RUS Teollisuus 7,043 1,743 1,275 2,310 1,715 Kaivosteoll. 20,542 7,790 7,740 0,672 4,340 Öljy&Kaasu 26,226 - - 25,426 0,800 Ydinvoima 12,000 6,000 - - 6,000 Vesivoima 7,260 0,470 1,660 3,920 1,210 Tuulivoima 33,924 6,958 10,725 15,921 0,320 Bio energia 0,958 0,678 - - 0,280 Sähköverkot 2,150 0,390 0,500 1,260 - Kauppa 1,355 1,235 0,120 - - Matkailu 3,361 1,886 1,155 0,210 0,110 Kuljetus/Log 14,680 4,494 4,155 3,975 12,150 Julkiset inv. 4,394 1,239-1,780 1,375 TL Mrd 143,987 32,883 (13,6)27,33 55,474 28,30 (8,435) N.B. Luvut ovat Lapin Kauppakamarin kirjasesta, European High North Investment Catalogue 2014. Ryhmittely, koonti ja yhteenveto Barents Center Finland Oy 20141127. Noin puolen investoinneista odotetaan toteutuvan suurella todennäköisyydellä. Norja ja Ruotsi ovat taloudellisesti vahvoja ja pystyvät käynnistämään suunnitellut investoinnit aikataulussa. Rahat löytyvät yritysten taseesta. Suomen ja Venäjän tilanne on vastaavasti heikompi. Punaisella merkityt luvut ja summat, ovat todennäköiset. Eli Suomi ja Luoteis-Venäjä eivät saa tarvittavaa rahoitusta. BCF 20150222 3 Pohjois-Norja Yhteenveto Pohjois-Norja ja Pohjois-Ruotsi 11/2014 Kehityksen vetureina ovat valtion omistamat yhtiöt. Norjassa Statoil ja Ruotsissa LKAB 1. Norja elää öljystä ja kaasusta. Ne ovat tuoneet Norjan öljyrahastoon 690 Mrd /13 kertaa Suomen budjetti 2. Pohjois-Norja on Statoilin seuraava strateginen painopiste vuoteen 2030. 3. Pohjois-Norjassa on vasta yksi toimiva kenttä, Snöhvit eli Lumikki. Vuonna 2016 Goliat käynnistyy. 4. Vuonna 2020 kenttiä on kuusi, ja 2030 kymmenen. 5. Yhden kentän investointi on noin 12-14 Mrd. Nyt pohjoisessa työn alle menee 3 kenttää. 6. Norjalta puuttuu koulutettuja työntekijöitä, ammattitaitoisia sertifioituja alihankkijoita 7. Kirkkoniemessä on työn alla kolme satamaprojektia. Jacob B. Stolt-Nielsenin öljyterminaalin rakennusurakan tarjouspyynnöt, arvo min 280 M, avautuvat ensimmäisellä neljänneksellä 2015. 8. Norjan suunnitellut tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Norjaan ovat vuoteen 2025 mennessä noin 15 Mrd 9. Barentskeskuksen osakkailleen jakama tarjouspyyntöraportti 11/2014 oli arvoltaan n. 800 M. Pohjois-Ruotsi 1. LKAB käynnisti heinäkuussa 2014 kolmen avolouhoksen investointiohjelman Mertaisessa Svappavaarassa, valmis 2018. Omasta taseesta maksettava investointi on 1,2 Mrd 2. LKAB:n keskimääräinen vuosiliikevaihto 3,4 Mrd, liikevoitto 1,6 Mrd 3. LKAB maksaa jo aloitetun Kiirunan ja Malmbergetin kaupunkien siirron kaivosten tieltä. Urakka valmis 2023. Kokonaiskustannus 500 M. Urakat avoinna. 4. Tähän tulevat lisäksi LKAB ylläpito- ja korjausinvestoinnit, jotka se itse laskee tasolle 400-450 M per vuosi. 5. Pohjois-Ruotsiin on päätetty rakentaa min. 1100 tuulivoimalaa á 3 M plus infra. Ensimmäiset tarjouspyynnöt 440 tuulivoimalasta julkistettiin kesällä 2014. 6. LKAB ja Ruotsin työvoimaviranomainen ilmoittivat 9/2013 koulutetun, uuden työvoiman tarpeeksi 11.878 henkeä vuoteen 2018 mennessä. 7. Barentskeskuksen osakkailleen jakama tarjouspyyntöraportti 11/2014 oli vain noin 300 M. 8. Kempeleläinen rakennusyhtiö Lehto Oy voitti Haaparannan Barents Center urakan 7/2014 arvo 128 M. BCF 20150222 4
Norterminal, Kirkenes - Stolt-Nilsen The company plans to invest between NOK 2 to 4 billion ( 250 to 550 million) in the terminal aimed for reloading and storage of up to 700,000 cbm of oil products. The construction shall be completed and operational by 2016-2017, Norterminal says in a press-release. Arctic oil terminal signs land lease deal Oil industry supply and service bases developing Kirkenes Industrial and Logistics area Servicing the New Oil Province both West and East of the Border Pulkneset Kirkenes Maritime Industrial Park
Norwegian mining industry grows again Syd-Varanger mines are planning to double its production during the next few years Hammerfest Location of of the Statoil Hammerfest Snøhvit LNG plant. Supply and service base for the Eni Norge Goliat oil field, the Statoil Skrugard and Havis oil fields and the Total Norvarg gas field. Supply and service base for the Western Barents sea drilling activities.
Industrial Development... Northern Norway the next oil province
Resources in the North Rystad Energy predicts that produceable resources on the Northern part of the Norwegian Continental Shelf (NCS) amounts to 3 billion tons of oil equivalents, latest estimate close to the Russian Border, 1,9 billion tons. Total production during 40 years on the NCS amounts to 3,4 billion tons of oil equivalents. 3,9 2,1 1,1 1,9 6,8 27,6 40,3 Luoteis-Venäjä 11/2014 1. Öljy- ja kaasureservit Luoteis-Venäjällä, Murmanskista Yamaliin ovat 8 kertaiset Norjan vastaaviin verrattuina. 2. Kolme LNG laitosta suunnitteilla Yamalilla Novatekin toimesta, investointi yhteensä 27 Mrd. Osakkaat Novatek, Total ja China National Petroleum Company. 3. EU ja USA pakotteet ovat käytännössä pysäyttäneet etsinnän ja tuotannon Venäjän arktisilla merialueilla. Venäjällä on rahaa, mutta arktisen merialueen öljy ja kaasu teknologia puuttuu tyystin. Teknologia on Statoililla, Exxonilla ja Shellillä, jotka ovat poistuneet alueelta 2013-2104. 4. Venäjän tärkeimmät kaivokset, 5 kpl, ovat Murmanskin alueella. Fosagro, Evrohim, Acron, Norilsk Nikel ja Severstal. Ne ovat alueen ainoa itsenäisesti elinkelpoinen teollisuus. 5. Niiden investoinnit vuositasolla ovat vaatimattomat eli noin 150 M yhteensä. Länsimaisen rahoituksen puutteessa ja ruplan syöksyessä investointikyky laskee entisestään. 6. Venäjän Federaatio lupasi syyskuussa 2014 Arkangelissa investoida 4,1 Mrd Venäjän arktisiin alueisiin vuosina 2014-2020. Vertaa Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjaan 2014, jossa ensimmäiset 10 kk tarjouspyynnöt on-shore puolella yhteensä jo reilusti yli 5 Mrd 7. Luoteis-Venäjän avoimet kuukausittaiset tarjouspyynnöt ovat alle yksi kymmenes osa Pohjois- Norjan ja Pohjois-Ruotsin vastaavista. Luoteis-Venäjän julkinen talous on konkurssissa. 8. Venäjän federaation on aloittanut voimakkaan tie- ja satamainfran tukemisen (sotilas tukikohtiin/sotilas-satamiin) Luoteis-Venäjällä, Murmanskissa, Karjalassa ja Arkangelissa. 9. Energian säästö ja tehokkuus, vesi/jätevesi/jätehuolto investointeja on tehty ainoastaan EUtuetulla rahoituksella, työkaluina NEFCO, NDEP ja EBRD. Venäjä on osallistunut itse 30% rahoitusosuudella. Nyt nämä instrumentit ovat poistuneet pakotteiden mukana. Alueet eivät pysty itse rahoittamaan tällaisia ollenkaan. Investoinnit ovat 50 vuotta myöhässä, toteutus vie 30 vuotta aloituksesta. 12 BCF 20150222
Ruotsi 1. Suurin osa julkisten hankintojen tiedoista hankinta löytyy tietokannasta VismaOpic http://www.opic.com/sv/offentlig-upphandling sekä hankinta portaalista http://www.opic.com/sv/tendsign/ 2. Potentiaalisen tarjoajan tulee rekisteröityä TendSign järjestelmään saadakseen tarjouspyyntödokumentit 3. Yksilöityä tietoa useista tarjouksista löytyy palvelusta E-avrop www.e-avrope.com ja www.mercell.com. Molempiin tulee ja on helppo rekisteröityä. 3. Joissakin tapauksissa potentiaalisen tarjoajan (alihankkijan/toimittajan) tulee rekisteröityä suoraan tarjouspyynnön tekevän yrityksen/organisaation tietokantaan kuten LKAB ja Trafikverket Norja 1. Norjassa tarjouspyynnöt, jotka ovat arvoltaan yli NOK 500.000, julkaistaan Norjan kansallisessa julkisessa hankinta tietokannassa http://www.doffin.no/ 2. Kiinnostuneen tarjoajan tulee rekisteröityä tällä websaitilla ja ilmoittaa kiinnostuksensa osallistua tarjouskilpailuun saadakseen tarjouspyyntö dokumentaation. BCF 20150222 13 Venäjä 1. Voidakseen osallistua tarjouskilpailuun Venäjällä, tarjoajan tulee asettaa käteisvakuus tarjoukselle. Tavallisesti se on 5% urakan alustavasta summasta. Joissakin tapauksissa pankki vakuus voidaan hyväksyä. 2. Kun tarjoaja saa urakan, tarjoajan tulee asettaa vakuus suoritettavalle urakalle. Normaalisti se on 10% (aina 20% asti). Tälle summalle voidaan asettaa pankkivakuus. 3. Voidakseen olla mukana tarjoamassa suunnittelu- ja rakennusprojekteissa, tarjoajan täytyy olla mukana jäsenenä hyväksytyssä katto-organisaatiossa, ja yrityksellä tulee olla lupa suorittaa sopimuksessa määritellyt työt. 4. Jotta yritys voisi osallistua energia-auditointi tarjouskilpailuihin, yrityksen tulee olla jäsen energia-auditoijien kattojärjestössä. Jos tarjouspyyntö asettaa yllämainitut vaatimukset (venäläisiin) kattojärjestöihin kuulumisesta suomalainen yritys ei voi olla (pääurakoitsija) tarjouksen antaja. Tässä tapauksessa on suositeltavinta käynnistää yhteistyö venäläisen yrityksen kanssa, joko alihankkijana, kumppanina tai osana konsortiota. Tarjouspyyntö dokumentaatiossa budjetit (maximitaso) on annettu ruplissa. Tarjouspyyntödokumenttien saamiseksi elektronisessa muodossa vaatii sen, että henkilö/yritys on jo saanut akkreditoinnin/hyväksynnän websaitilla, joka näkyy kentässä Notice of Electronic Auction. BCF 20150222 14
BARENTSKESKUS FINLAND OY:N TARJOUSPYYNTÖPAKETTI 1. Barentskeskus lähettää kerran kuukaudessa suomeksi avatun englanninkielisen tarjouspyyntöraportin siinä on mukana tarjouksen taustatiedot, tarjouspyynnön tekijän yhteystiedot, arvioitu budjetti, jos se on alkuperäisessä mainittu, tarjouksen jättämisaikataulu ja mahdolliset lisätiedot raportit kattavat Pohjois-Norjan, Pohjois-Ruotsin ja Luoteis-Venäjän tarjouspyynnöt. Yhteensä 30 raporttikokonaisuutta vuodessa. Kesälomien aikana ei lähetetä raportteja, mutta markkinaa seurataan päivittäin merkittävien ennakkotietojen ja tarjouspyyntöjen osalta 2. Barentskeskuksen kautta osakkailla on nyt käytössä mm. seuraavat työkalut: ohjeistus ja listaus norjalaisista ja ruotsalaisista tarjouspyyntövaatimuksista ja käytännöistä. Word dokumentit. tiivistelmä yllä olevasta Power Point muodossa. tarjouspohja Norjaan ja Ruotsiin tehtäviä tarjouksia varten. Word dokumentit. perusohjeistus kuinka kirjautua julkisiin tarjousportaaleihin Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä. tarjouspyyntöihin ja tarjouksiin liittyvät peruskäytännöt Venäjälle Pikaohjeistus yksityisille ja yrityksille kuinka mennä Norjaan, Ruotsiin ja Venäjälle. Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan tarjouspyyntövaatimukset, yhteenveto ja tarjouspohja 100 +alv, per maa. BCF 20150222 15 Barents Center Finland Maakuntakatu 29-31 B FI-96200 Rovaniemi Finland Mobile: +358 40 505 7611 Барентс Центр Финляндия ул. Маакунтакату 29-31Б FI-96200 Рованиеми Финляндия моб: +358 40 505 7611 BCF 20150222 16