PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Samankaltaiset tiedostot
PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2017

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 9 /

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

1 Clausiuksen epäyhtälö

Lämpöopin pääsäännöt

VIII KIERTOPROSESSIT JA TERMODYNAAMISET KONEET 196

Clausiuksen epäyhtälö

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Ohjeellinen pituus: 2 3 sivua. Vastaa joko tehtävään 2 tai 3

Luku 20. Kertausta: Termodynamiikan 2. pääsääntö Lämpövoimakoneen hyötysuhde

Lämpöopin pääsäännöt. 0. pääsääntö. I pääsääntö. II pääsääntö

Termodynaamiset syklit Todelliset tehosyklit

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Muita lämpökoneita. matalammasta lämpötilasta korkeampaan. Jäähdytyksen tehokerroin: Lämmityksen lämpökerroin:

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

PHYS-A0120 Termodynamiikka. Emppu Salonen

Termodynamiikka. Termodynamiikka on outo teoria. Siihen kuuluvat keskeisinä: Systeemit Tilanmuuttujat Tilanyhtälöt. ...jotka ovat kaikki abstraktioita

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Tämän päivän ohjelma: ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

6-1 Hyötysuhde ja tehokerroin

Spontaanissa prosessissa Energian jakautuminen eri vapausasteiden kesken lisääntyy Energia ja materia tulevat epäjärjestyneemmäksi

Luku 6 TERMODYNAMIIKAN TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Luku 8 EXERGIA: TYÖPOTENTIAALIN MITTA

Luento 4. Termodynamiikka Termodynaamiset prosessit ja 1. pääsääntö Entropia ja 2. pääsääntö Termodynaamiset potentiaalit

Tekijä: Markku Savolainen. STIRLING-moottori

TERMODYNAMIIKAN KURSSIN FYS 2 KURS- SIKOKEEN RATKAISUT

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 7 /

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Valitse seuraavista joko tehtävä 1 tai 2

Kryogeniikan termodynamiikkaa DEE Kryogeniikka Risto Mikkonen 1

IX TOINEN PÄÄSÄÄNTÖ JA ENTROPIA...208

Thermodynamics: An Engineering Approach, 7 th Edition Yunus A. Cengel, Michael A. Boles McGraw-Hill, Luku 7 ENTROPIA

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

2 Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö (First Law of Thermodynamics)

1. Laske ideaalikaasun tilavuuden lämpötilakerroin (1/V)(dV/dT) p ja isoterminen kokoonpuristuvuus (1/V)(dV/dp) T.

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Termodynamiikan toinen pääsääntö (Second Law of Thermodynamics)

Luku 9 KAASU(VOIMALAITOS )- KIERTOPROSESSIT

Luku6 Tilanyhtälö. Ideaalikaasun N V. Yleinen aineen. paine vakio. tilavuus vakio

2. Termodynamiikan perusteet

I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ

ln2, missä ν = 1mol. ja lopuksi kaasun saama lämpömäärä I pääsäännön perusteella.

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto Luento 8 /

Luku Pääsääntö (The Second Law)

= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]

Ch 19-1&2 Lämpö ja sisäenergia

Luku 4 SULJETTUJEN SYSTEEMIEN ENERGIA- ANALYYSI

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

Ekvipartitioteoreema. Entropia MB-jakaumassa. Entropia tilastollisessa mekaniikassa

Ekvipartitioteoreema

Käytetään lopuksi ideaalikaasun tilanyhtälöä muutoksille 1-2 ja 3-1. Muutos 1-2 on isokorinen, joten tilanyhtälöstä saadaan ( p2 / p1) = ( T2 / T1)

1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

FY9 Fysiikan kokonaiskuva

P = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

Konekoulutus I Moottorioppi

DEE Kryogeniikka

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

energian), systeemi on eristetty (engl. isolated). Tällöin sekä systeemiin siirtynyt

mv 2 - MEKAANISEN ENERGIAN SÄILYMISLAKI: E p + E k = vakio - TYÖ W = Fs, W = Fcosα s - MEKAANINEN ENERGIAPERIAATE: a a

RATKAISUT: 12. Lämpöenergia ja lämpöopin pääsäännöt

- Termodynamiikka kuvaa energian siirtoa ( dynamiikkaa ) systeemin sisällä tai systeemien kesken (vrt. klassinen dynamiikka: kappaleiden liike)

Teddy 1. välikoe kevät 2008

3Työ. 3.1 Yleinen määritelmä

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

Termodynamiikka ja nestevirtaukset

TEKNIIKKA. Dieselmoottorit jaetaan kahteen ryhmään: - Apukammiomoottoreihin - Suoraruiskutusmoottoreihin

Inputs: b; x= b 010. x=0. Elektroniikkajärjestelmät ETT_2068

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

2. Termodynamiikan perusteet

Luku 11 JÄÄHDYTYSPROSESSIT

vetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

VII LÄMPÖOPIN ENSIMMÄINEN PÄÄSÄÄNTÖ

Oletetaan kaasu ideaalikaasuksi ja sovelletaan Daltonin lakia. Kumpikin seoksen kaasu toteuttaa erikseen ideaalikaasun tilanyhtälön:

6. Yhteenvetoa kurssista

Harvan kaasun sisäenergia ja lämpökapasiteetit

Kon HYDRAULIIKKA JA PNEUMATIIKKA

S , Fysiikka III (Sf) tentti/välikoeuusinta

Ensimmäinen pääsääntö

1. Kumpi painaa enemmän normaalipaineessa: 1m2 80 C ilmaa vai 1m2 0 C ilmaa?

Oikeasta vastauksesta (1p): Sulamiseen tarvittavat lämmöt sekä teräksen suurin mahdollinen luovutettu lämpö:

Kaasu 2-atominen. Rotaatio ja translaatiovapausasteet virittyneet (f=5) c. 5 Ideaalikaasun tilanyhtälöstä saadaan kaasun moolimäärä: 3

LUKU 10 HÖYRY- JA YHDISTETYT KIERTOPROSESSIT

PHYS-A3121 Termodynamiikka (ENG1) (5 op)

JAAKKO JÄGERROOS TRAKTORIEN OLOSUHDETESTAUKSEEN TARKOITETUN TES- TIHUONEEN ENERGIATEKNINEN SUUNNITTELU. Diplomityö

PHYS-C0220 TERMODYNAMIIKKA JA STATISTINEN FYSIIKKA

Transkriptio:

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017 Emppu Salonen Prof. Peter Liljeroth Viikko 3: Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö Maanantai 13.11. ja tiistai 14.11.

Milloin prosessi on adiabaattinen? Systeemi on hyvin lämpöeristetty Tutkittu prosessi on hyvin nopea Suhteellista! Prosessin kesto vs. Q samassa ajassa

Kurssin aiheet 1. Lämpötila ja lämpö 2. Työ ja termodynamiikan 1. pääsääntö 3. Lämpövoimakoneet ja termodynamiikan 2. pääsääntö 4. Entropia 5. Termodynaamiset potentiaalit 6. Faasimuutokset

Aiheet tällä viikolla Palautuvat prosessit Lämpövoimakoneet Stirlingin kone Carnot n kone Muita lämpövoimakoneita

Tavoitteet Osaat määritellä ja selittää käsitteet palautuva ja palautumaton prosessi Osaat sanallisesti ilmaista ja selittää termodynamiikan 2. pääsäännön (Clausiuksen ja Kelvinin muotoilut) Osaat selittää lämpövoimakoneen toimintaperiaatteen ja osoittaa, että lämpövoimakoneista Carnot n koneella on korkein mahdollinen hyötysuhde Osaat laskea kiertoprosessissa tehdyn työn ja siirtyneen lämmön sekä näiden pohjalta määrittää kiertoprosessin ideaalisen hyötysuhteen

Palautuva prosessi Prosessi on palautuva jos ja vain jos sen suunta voidaan täysin kääntää infinitesimaalisella muutoksella vallitsevissa olosuhteissa Suunnan muutos äärellisellä muutoksella ei ole riittävä ehto Tehdyn työn ja siirtyneen lämmön suunta vaihtuu Käänteisprosessissa systeemi ja ympäristö palaavat alkutilaan

Pohdintaa Mieti oheisissa tapauksissa prosessin luonnetta: millä ehdoilla se on palautuva/palautumaton?

Palautuvan prosessin ehdot 1. Prosessin täytyy olla kvasistaattinen 2. Prosessiin ei saa liittyä muistiefektejä (hystereesiä) toisin sanoen käännettäessä prosessi palaamme takaisin täsmälleen samaa reittiä pitkin ferromagneettisen aineen magnetoituma M magneettikentään voimakkuuden H funktiona ei-palautuva mekaaninen vaste venyttävälle voimalle

Höyrykone Newcomenin höyrykone (1712)

Lämpövoimakone Hyötysuhde tai

Termodynamiikan 2. pääsääntö Rudolf Clausius (1854) On mahdotonta rakentaa kiertokone, jonka ainoa vaikutus on lämmön siirtäminen kylmästä kappaleesta kuumempaan. tai Ei ole mahdollista toteuttaa prosessia, jonka ainoa lopputulos on lämmön siirtäminen kylmemmästä kappaleesta kuumempaan.

Termodynamiikan 2. pääsääntö Kelvin (1851) On mahdotonta rakentaa kiertokone, jonka ainoa vaikutus on muuntaa lämpövarannosta siirretty tietty määrä lämpöä kokonaan mekaaniseksi työksi. tai Ei ole mahdollista toteuttaa prosessia, jonka ainoa lopputulos on lämmön täydellinen muuntaminen mekaaniseksi työksi.

Lämpövoimakone On mahdotonta rakentaa lämpövoimakonetta, jonka hyötysuhde on 100%

Käänteiset lämpövoimakoneet

Termodynamiikan 2. pääsääntö Osoitetaan, että Clausiuksen ja Kelvinin muotoilut termodynamiikan 2. pääsäännöstä ovat ekvivalentit. Tämä tehdään näyttämällä, että mikäli ensimmäinen muotoilu on epätosi, toisenkin täytyy olla epätosi. Ja toisin päin. Tässä ensimmäinen vaihe: 1. Tee (Q,W)-kaavio normaalille, palautuvalle lämpövoimakoneelle sekä koneelle, joka rikkoo Clausiuksen muotoilua 2. pääsäännöstä 2. Tarkastelemalla näitä kahta konetta yhtenä suurempana koneena osoita, että jos on mahdollista rikkoa Clausiuksen muotoilua 2. pääsäännöstä tästä automaattisesti seuraa, että voimme rikkoa Kelvinin muotoilua

Termodynamiikan 2. pääsääntö Kuuma Q 2 Q 1 C N W Q 2 Q 2 Kylmä Koneen ainoa vaikutus on lämmön Q 1 Q 2 muuttaminen työksi W Tämä rikkoo Kelvinin muotoilua toisesta pääsäännöstä!

Ja sitten toiseen suuntaan... Kuuma Q 2 Q 1 + Q 2 K W = Q 2 N Q 1 Kylmä Koneen ainoa vaikutus on lämmön Q 1 siirtäminen kylmemmästä lämpövarannosta kuumempaan. Tämä rikkoo Clausiuksen muotoilua toisesta pääsäännöstä!

Stirlingin kone (1816) Lämpövoimakone, jossa kaasua (esim. ilma) puristetaan ja laajennetaan kierrossa Käyttöaine pysyy samana syklistä toiseen (vrt. esim. polttomoottorit) + Mahdollista saavuttaa korkea hyötysuhde + Mikä tahansa ulkoinen lämmönlähde käy + Hiljainen

Ideaalinen Stirlingin kiertoprosessi 2) isokoorinen lämmitys 3) isoterminen laajeneminen 4) isokoorinen jäähdytys 1) isoterminen puristus

Stirlingin kone 3) lämmitys ja laajeneminen 2) siirto kuumaan päähän regeneraattori (kts moniste) 1) jäähtyminen ja puristus 4) siirto kylmään päähän http://www.animatedengines.com/vstirling.html

Esimerkkejä sovelluksista Stirling-moottorivene

Sadi Carnot (1796-1832)

Carnot n teoreema 1. Tehokkain mahdollinen kone toimii kiertokoneena kahden lämpövarannon välillä 2. Kierron tulee olla palautuva... 3.... ja tällöin konetta voi ajaa myös vastakkaiseen suuntaan Millään kahden lämpövarannon välillä toimivalla koneella ei voi olla suurempi hyötysuhde kuin samojen lämpövarantojen välillä toimivalla Carnot n koneella

Käänteiset lämpövoimakoneet

Jääkaappi Tehokerroin Carnot n jääkaapille Missä olosuhteissa jääkaappi toimii energiatehokkaimmin (paras tehokerroin)?

Lämpöpumppu Tehokerroin Carnot n lämpöpumpulle

Otto-moottori (1876) Nelitahtimoottori 1. Imutahti: työaine imetään sylinteriin 2. Puristustahti: mäntä liikkuu ylöspäin ja puristaa työainetta. Lopuksi käyttöaine sytytetään palamaan kipinän avulla Nicolaus Otto 3. Työtahti: laajeneva käyttöaine työntää mäntää alaspäin 4. Poistotahti: mäntä liikkuu ylöspäin ja työntää palaneen käyttöaineen (pakokaasu) ulos sylinteristä Ideaalisen ottosyklin tarkastelu laskuharjoituksissa

Diesel-moottori (1893) Polttoaineseos syttyy itsestään puristuksen (2-3) nostaessa kaasun lämpötilaa (vrt. Otto-sykli) Rudolf Diesel Ideaalinen Diesel-sykli http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/thermo/diesel.html