Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011



Samankaltaiset tiedostot
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Autokaupan määrävuosiselvitys 2010

Aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Rahoitusleasinghankinnat 2,0 miljardia vuonna 2013

Teollisuuden varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 2,1 miljardia vuonna 2012

Verot ja veronluonteiset maksut 2012

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2013

Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009

Ammatillinen koulutus 2013

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2017

Verot ja veronluonteiset maksut 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2014

Venäjää opiskelevien peruskoululaisten osuus kasvanut

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Rahoitusleasinghankinnat 1,6 miljardia vuonna 2010

Ammattikorkeakoulukoulutus 2015

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia

Ammatillinen koulutus 2014

Teollisuuden varastotilasto

Rahoitusleasinghankinnat 1,9 miljardia vuonna 2009

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Kaupan varastotilasto

Teollisuuden varastotilasto

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 7,6 miljardia euroa vuonna 2016

Yliopistokoulutus 2017

Teollisuuden varastotilasto

Esi- ja peruskouluopetus 2018

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Ammattikorkeakoulukoulutus 2016

Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia

Esi- ja peruskouluopetus 2016

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2013

Yliopistokoulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus

Verot ja veronluonteiset maksut 2016

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Henkilöstörahastot 2007

Yliopistokoulutus 2011

Ympäristöliiketoiminta 2010

Ympäristöverot 2015, toimialoittain

Henkilöstörahastot 2008

Oppilaitosten opiskelijat ja tutkinnot 2012

Ammatillinen koulutus 2016

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä kasvoi hieman

Ilmapäästöt toimialoittain 2010

Rakennusyritysten rakennuksiin kohdistuvien korjausurakoiden arvo oli 8,9 miljardia euroa vuonna 2017

Yliopistokoulutus 2016

Ammattikorkeakoulukoulutus 2012

Ammattikorkeakoulukoulutus 2011

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä lähes ennallaan

Teollisuuden ja kaupan varastotilasto

Henkilöstöpalveluiden liikevaihto jatkoi kasvuaan vuonna 2016

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Valtion takauskanta 38,7 miljardia vuoden 2014 lopussa

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Ammatillinen koulutus 2012

Opiskelijoiden työssäkäynti 2011

Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010

Moottoriajoneuvokanta 2014

Moottoriajoneuvokanta 2013

Koulutuksen talous 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2012

Koulutukseen hakeutuminen 2012

Valtion takauskanta 33,2 miljardia joulukuun 2013 lopussa

Tuottavuustutkimukset 2013

Verot ja veronluonteiset maksut 2018

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Talonrakennusalan yritysten korjausrakentamisen urakoista kertyi 6,8 miljardia euroa vuonna 2015

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä väheni hieman

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Liikkeenjohdon konsultointi selvässä kasvussa vuonna 2017

Moottoriajoneuvokanta 2011

Konkurssit. Konkurssien määrä edellisvuoden tasolla tammi helmikuussa , helmikuu

Ammatillinen koulutus 2011

Opiskelijoiden työssäkäynti 2013

Ammatillinen koulutus 2012

Velkajärjestelyt 2013

Kaupan varastotilasto

Yliopistokoulutus 2012

Moottoriajoneuvojen ensirekisteröinnit

Yliopistokoulutus 2015

Koulutukseen hakeutuminen 2015

Tieliikenteen tavarankuljetukset

Opiskelijoiden työssäkäynti 2010

Teollisuuden varastotilasto

Ammatillinen koulutus 2011

Transkriptio:

Yritykset 2012 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdossa 7 prosentin kasvu vuonna 2011 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 76 miljardia euroa vuonna 2011. Henkilöstöä näissä yrityksissä oli 221 000. Edellisvuoteen verrattuna liikevaihto kasvoi noin seitsemän prosenttia. Myös henkilöstö suureni, mutta hieman hitaammin, noin kolme prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaiset yhtiöt työllistävät erityisesti teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan, hallinto- ja tukipalvelutoiminnan sekä informaation ja viestinnän toimialoilla. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen tuoreimpaan julkistukseen. Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon ja henkilöstön osuus Suomen yritystoiminnasta 2004 2011 Vain joka sadas Suomessa sijaitseva yritys on ulkomaisessa määräysvallassa. Kuitenkin näissä noin 2 970 yrityksessä työskentelee 15 prosenttia Suomen kaikkien yritysten henkilöstöstä. Vastaava osuus liikevaihdosta on vielä suurempi, noin 20 prosenttia. Ulkomaisten tytäryhtiöiden perimmäinen määräysvalta jakautuu noin 50 eri maahan. Lukumääräisesti suurin joukko ovat ruotsalaisyritykset, joita on noin 800 kappaletta. Seuraavaksi eniten on yhdysvaltalaisia ja saksalaisia yrityksiä, noin 440 ja 310 kappaletta. Helsinki 26.11.2012 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Vertailu koko Suomen yritystoimintaan perustuu yritysrekisterin vuositilastoon. 2

Sisällys 1. Henkilöstön kasvu nopeinta terveys- ja sosiaalipalvelut -toimialalla...4 2. Rahoitus- ja vakuutustoiminta työllistää suhteellisesti eniten...5 Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulkomaiset tytäryhtiöt maittain 2011...7 Liitetaulukko 2. Ulkomaiset tytäryhtiöt toimialoittain 2011...7 Kuviot Kuvio 1. Terveys- ja sosiaalipalvelut -toimialalla henkilöstö lähes viisinkertaistui viidessä vuodessa...4 Kuvio 2. Ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstön osuus koko toimialan henkilöstöstä 2011 (kymmenen suurinta osuutta)...5 Kuvio 3. Ulkomaisten yritysten määräysvallan jakautuminen maittain rahoitus- ja vakuutustoiminta toimialalla vuonna 2011...6 Liitekuviot Liitekuvio 1. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maittain 2011 (viisi suurinta maata).8 Liitekuvio 2. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain 2011 (viisi suurinta toimialaa)...8 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste...9 3

1. Henkilöstön kasvu nopeinta terveys- ja sosiaalipalvelut -toimialalla Terveys- ja sosiaalipalvelut -toimialalla toimivien ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstö oli noin 6 800 vuonna 2011. Määrä lähes viisinkertaistui viidessä vuodessa. Kasvun taustalla on sekä omistuspohjan muutoksia että yksittäisten yritysten henkilöstön kasvua. Kuviossa 1 verrataan terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstön muutosta neljän muun toimialan henkilöstön muutoksiin. Näiden neljän toimialan yritykset työllistävät lukumääräisesti eniten Suomessa. Suhteellisesti kehitys on kuitenkin ollut näillä toimialoilla terveys- ja sosiaalipalveluita maltillisempaa (huomaa kuvion logaritminen asteikko). Kuvio 1. Terveys- ja sosiaalipalvelut -toimialalla henkilöstö lähes viisinkertaistui viidessä vuodessa 4

2. Rahoitus- ja vakuutustoiminta työllistää suhteellisesti eniten Rahoitus- ja vakuutustoiminta -toimialan ulkomaiset tytäryhtiöt työllistävät Suomessa suhteellisesti eniten. Lähes joka kolmas toimialalla työskentelevä on ulkomaisen yrityksen palveluksessa. Kuvio 2 esittää kymmenen tässä mielessä merkittävintä toimialaa Suomessa. Vertailukohtana on koko Suomen yrityskanta vuonna 2011. Kuvio 2. Ulkomaisten tytäryhtiöiden henkilöstön osuus koko toimialan henkilöstöstä 2011 (kymmenen suurinta osuutta) Valtaosa toimialan noin 130 ulkomaisesta yrityksestä on ruotsalaisia tai tanskalaisia (kuvio 3). Jonkin verran joukossa on myös yhdysvaltalaisia ja britannialaisia yrityksiä. Toimialan ulkomaisten yritysten määräysvalta jakautui kaiken kaikkiaan 20 maan välillä vuonna 2011. 5

Kuvio 3. Ulkomaisten yritysten määräysvallan jakautuminen maittain rahoitus- ja vakuutustoiminta toimialalla vuonna 2011 6

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Ulkomaiset tytäryhtiöt maittain 2011 Maa Yhtiöiden lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto (milj. euroa) Ruotsi 803 77 872 17 083 Yhdysvallat (USA) 444 25 681 10 592 Saksa 309 15 797 8 478 Britannia 258 18 727 5 505 Japani 78 7 254 5 428 Muu 175 14 284 4 959 Sveitsi 97 11 709 3 899 Ranska 137 13 382 3 640 Tanska 175 10 257 3 232 Venäjä 37 625 2 936 Alankomaat 108 6 189 2 918 Norja 112 4 416 2 121 Italia 44 3 972 1 428 Luxemburg 86 4 739 1 374 Itävalta 20 1 699 823 Viro 45 2 385 609 Irlanti 22 1 142 545 Belgia 22 579 197 Yhteensä 2 972 220 708 75 768 Liitetaulukko 2. Ulkomaiset tytäryhtiöt toimialoittain 2011 Toimiala Yhtiöiden lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto (milj. euroa) Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 1 053 41 575 28 590 Teollisuus 443 64 469 24 405 Informaatio ja viestintä 235 21 508 5 335 Kuljetus ja varastointi 165 12 534 3 820 Rakentaminen 83 12 614 3 169 Muu 194 20 487 2 763 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 132 26 379 2 596 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 279 13 520 2 593 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta 17 394 1 416 Terveys- ja sosiaalipalvelut 37 6 802 707 Kiinteistöalan toiminta 334 426 372 Yhteensä 2 972 220 708 75 768 7

Liitekuviot Liitekuvio 1. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto maittain 2011 (viisi suurinta maata) Liitekuvio 2. Ulkomaisten tytäryhtiöiden lukumäärä, henkilöstö ja liikevaihto toimialoittain 2011 (viisi suurinta toimialaa) G = Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus, C = Teollisuus, J = Informaatio ja viestintä, H = Kuljetus ja varastointi, F = Rakentaminen 8

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston tuottaa ja rahoittaa Tilastokeskus. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden toimintaa (Inward statistics on foreign affiliates, Inward FATS). Tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 716/2007), joka on tullut voimaan heinäkuussa 2007. Asetuksen mukaisesti yritys on ulkomainen tytäryhtiö, mikäli siinä perimmäistä määräysvaltaa käyttävä taho sijaitsee Suomen ulkopuolella. Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilastoinnista on myös Eurostatin laatima suositusmanuaali (Foreign Affiliates Statistics (FATS) Recommendations Manual, 2012). Tilaston tavoitteena on tunnistaa kaikki Suomessa toimivat ulkomaiset tytäryhtiöt sekä ne tahot, jotka käyttävät perimmäistä määräysvaltaa. Lisäksi tilastossa määritetään määräysvaltaa käyttävien tahojen kotimaa. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin liitetään Tilastokeskuksen muista aineistoista yksikkökohtaisia ominaisuustietoja, kuten liikevaihto ja henkilöstön määrä. Tiedot kuvaavat maailmanlaajuista verkottumista, joka on osa globalisaatiota. Lisäksi tietoja käytetään apuna kuvattaessa Suomessa toimivien yritysten omistusrakennetta ja arvioitaessa niiden houkuttelevuutta ulkomaisille yrityksille tai muille instituutioille. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeiset käsitteet löytyvät tilaston internet-sivulta kohdasta Käsitteet ja määritelmät. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilastointi perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 716/2007), joka on tullut voimaan heinäkuussa 2007. 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston kehikkona käytetään Tilastokeskuksen yritysrekisteriä, joka kuvaa kattavasti Suomessa toimivien yritysten rakennetta ja toimintaa. Tilastokeskuksen konsernirekisteri sisältää omistus- ja määräysvaltatietoja konserneista, mutta kattavia tietoja kaikkien yritysten ulkomaisesta omistuksesta ja/tai määräysvallasta ei hallinnollisista aineistoista ole saatavilla. Tämän takia tietoja yhdistellään eri lähteistä. Määräysvaltatietoja päivitetään seuraamalla talousuutisointia (muun muassa yrityskauppoja), yritysten internet-sivuja ja vuosikertomuksia. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto muodostaa kattavan kokonaisaineiston. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa erityisesti ongelmat perimmäisen ulkomaisen määräysvaltaa käyttävän instituution määrittämisessä. Ketjuuntuneet omistukset, määräysvallan irrottaminen omistuksesta ja erilaiset yhteis- ja osaomistukset hankaloittavat perimmäistä määräysvaltaa käyttävän instituution määrittämistä. Lisäksi instituution kotimaata ei ole aina mahdollista yksiselitteisesti määrittää. Määräysvallan havaitseminen on hankalaa erityisesti pienten yritysten tapauksessa. Tämä johtaa alipeittoon kyseisten yritysten osalta. Aggregaattitasolla alipeitto vaikuttaa tilaston yritysten lukumäärään, mutta ei niinkään ominaisuustietoihin. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tiedot ulkomaisesta perimmäisestä määräysvallasta ja sitä käyttävästä tahosta perustuvat asetuksen mukaisesti pääsääntöisesti kalenterivuoden viimeisen päivän tilanteeseen. Muut ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti tyypillisesti vuoden mittaista ajanjaksoa. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Tiedot julkaistaan yritysrekisterin vuositilaston julkistamisen yhteydessä noin yksitoista kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. 9

Julkistamiskalenterin verkko-osoite on http://www.stat.fi/ajk/julkistamiskalenteri/index.html. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilaston omilla internet-sivuilla julkaistaan sekä maittaisia että toimialoittaisia tietoja. Alueittaisia tietoja ei julkaista. Tilastoon liittyen tehdään myös erityisselvityksiä asiakkaiden pyynnöstä ja tiedot toimitetaan Tilastokeskuksessa olevaan tutkimuslaboratorioon. Laboratorion sähköpostiosoite on tutkijapalvelut@tilastokeskus.fi. Lisäksi aggregoidut tiedot toimitetaan Eurostatille ja OECD:lle. Molemmat organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa sekä paino- että internet-julkaisuissa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilastoon kuuluvat asetuksen mukaisesti Suomessa sijaitsevat ulkomaalaiset tytäryhtiöt, jotka ovat toiminnassa vuoden viimeisenä päivänä ja joilla on ollut tarkasteluvuonna taloudellista toimintaa. Yritysjoukosta on poistettu julkiset viranomaiset, julkisoikeudelliset, uskonnolliset ja ulkomaiset yhteisöt. Vertailukelpoiset tiedot ovat olemassa vuodesta 2004 lähtien. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. Vastaavasti tilasto ei ole vertailukelpoinen tilinpäätöstilaston kanssa, koska kyseisessä tilastossa yrityksille on asetettu kokorajoitteita. 10

Yritykset 2012 Lisätietoja Teemu Oinonen Tero Luhtala Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds tytaryhtiot@tilastokeskus.fi 09 1734 2634 09 1734 3327 http://tilastokeskus.fi/til/ulkoy/index.html Lähde: Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1797 9552 (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi