Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008
|
|
- Marja-Leena Hiltunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Yritykset 2010 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2008 Suomalaisyritysten henkilöstö ulkomailla keskittyi EU-maihin vuonna 2008 Henkilöstön määrällä mitattuna suomalaisyritysten ulkomailla sijaitseva toiminta keskittyi EU-maihin. Tytäryhtiöissä ulkomailla työskenteli vuonna 2008 yhteensä henkilöä. Näistä yli puolet työskenteli EU-maissa: lähes kaksi viidestä vanhoissa EU-maissa ja joka viides uusissa EU-maissa. Uusien EU-maiden rinnalle ovat kirineet Aasia ja Oseania, joissa sijaitsi tytäryhtiöiden henkilöstöstä viidennes. Tiedot on tuottanut Tilastokeskus, ja ne perustuvat yrityksille osoitettuun kyselyyn. Henkilöstön lukumäärä ulkomailla vuonna 2008 Vanhoissa EU-maissa henkilöstöä oli eniten paperiteollisuuden ( henkilöä), sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ( henkilöä) sekä kone- ja metalliteollisuuden ( henkilöä) toimialojen tytäryhtiöissä, yhteensä lähes työntekijää. Uusissa EU-maissa tytäryhtiöt työllistivät eniten tukkuja vähittäiskaupassa ( henkilöä) sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ( henkilöä). Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
2 Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä oli tytäryhtiöillä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa ( henkilöä). Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten tytäryhtiöissä Ruotsissa ( henkilöä), Kiinassa ( henkilöä) ja Venäjällä ( henkilöä). Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä ,5 miljoonaa euroa. Yli 60 prosenttia investoinneista tehtiin Euroopassa sijaitsevissa tytäryhtiöissä ja 25 prosenttia Pohjois-Amerikassa.Tytäryhtiöissä vanhoissa EU-maissa investointeja tehtiin eniten metallien jalostuksessa (363 miljoonaa euroa), uusissa EU-maissa liike-elämän palveluissa (146 miljoonaa euroa) ja sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (122 miljoonaa euroa) ja EU:n ulkopuolisessa Euroopassa informaation ja viestinnän toimialalla (1 307 miljoonaa euroa). Pohjois-Amerikassa tytäryhtiöt kone- ja metallituoteteollisuudessa investoivat eniten (2 463 miljoonaa euroa). Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten tytäryhtiöissä Yhdysvalloissa, yhteensä miljoonalla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteen laskettu kokonaisliikevaihto oli ,8 miljoonaa euroa. Luku sisältää konsernien sisäisen kaupan. Tästä yhteenlasketusta kokonaisliikevaihdosta liki puolet syntyi tytäryhtiöissä vanhoissa EU-maissa, lähes viidesosa uusissa EU-maissa ja lähes viidesosa Aasiassa ja Oseaniassa. Toimialoista eniten liikevaihtoa syntyi vanhoissa EU-maissa tukku- ja vähittäiskaupan ( miljoonaa euroa) ja paperiteollisuuden ( miljoonaa euroa) ja tytäryhtiöissä, uusissa EU-maissa liike-elämän palveluissa (9 936 miljoonaa euroa) ja Aasiassa ja Oseaniassa sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa (20 817). Maittain tarkastellen eniten liikevaihtoa syntyi tytäryhtiöissä Ruotsissa ( miljoonaa euroa), Saksassa ( miljoonaa euroa) ja Virossa ( miljoonaa euroa). Vuonna 2008 konsernit, joilla oli tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, työllistivät Suomessa yhteensä henkilöä ja investoivat Suomessa aineelliseen pääomaan miljoonaa euroa. 2
3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla alueittain vuonna Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain (TOL 2008) vuonna Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa toimialoittain ja maittain vuonna Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa toimialoittain ja maittain vuonna Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste...9 3
4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla alueittain vuonna 2008 Alue EU15 EU27 pl. EU15 EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Yhteensä, kaikki alueet Henkilöstö Bruttoinvestoinnit (miljoona euroa) 1) ) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen , , , , ,9 178,6 10, ,5 Liikevaihto (miljoona euroa) , , , , , ,6 897, ,9 Yritysten lukumäärä Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 2008 Maa tai alue Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU15 Bulgaria Latvia Liettua Puola Romania Slovakia Slovenia Tsekki Unkari Viro EU27 (pl. EU15) EU27 yhteensä Henkilöstö Bruttoinvestoinnit (miljoona euroa) 1) ,5 20,4 167,8 12,7 3,6 276,8 28,9 2,2 0,1 4,6 81, ,8 290,8 88, ,9 0,8 267,4 174,7 304,5 55,2 21,9 0,5 23,2 110, , , ,3 1) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Liikevaihto (miljoona euroa) 4 409, , , ,1 431, , ,8 247,9 101,3 544, , , , , ,9 48, , , ,3 587,4 430,0 36,3 985, , , , ,8 Yritysten lukumäärä
5 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 2008 Maa tai alue Kroatia Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa Arabiemiirikunnat Australia Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Pakistan Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka Argentiina Brasilia Chile Meksiko Peru Uruguay Venezuela Keski- ja Etelä-Amerikka Egypti Etelä-Afrikka Afrikka EU:n ulkopuoliset maat Henkilöstö Bruttoinvestoinnit (miljoona euroa) 1) ) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. 2).. = Luottamuksellinen. 0,6 146,9 0,7 29, ,8 37,3 1,3 730, ,3 8,0 27,0 0,7 1,9 13,7 152,0 8,9 196,9 255,4 55,0 5,8 2,1 114,8 1,2 14,7 3,7 0, ,4 82, , ,9 1,4 106,5 2,1 6,7 1,6 56,0.. 2) 178,6 0,1 6,2 10, ,2 Liikevaihto (miljoona euroa) 108, ,0 25,4 840, ,5 327,6 91, , ,2 202, ,9 52,5 991,1 870, ,0 863,6 714, , ,9 403,1 143, ,3 447,3 944,2 151,5 59, , , , ,0 77, ,5 286, ,0 179, ,3 70, ,6 52,3 662,1 897, ,1 Yritysten lukumäärä
6 Liitetaulukko 4. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain (TOL 2008) vuonna 2008 Toimiala Maatalous, metsätalous ja kalatalous (A) Kaivostoiminta ja louhinta (B) Teollisuus (C) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran, puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16,31) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden, lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus (20-21) Kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (22-23) Metallien jalostus (24) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sekä sähkölaitteiden valmistus (26, 27, 32) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P, Q, R ja S) Yhteensä, kaikki toimialat 1) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. 2).. = Luottamuksellinen. Henkilöstö Bruttoinvestoinnit (miljoona euroa) 1) ,6.. 2) 6 268,7 133,3 25,5 96,4 406,9 193,9 345,0 436, ,8 556,5 793,0 109,6 538,1 100,9.. 2) 1 798,2 586,0 555,0 8, ,5 Liikevaihto (miljoona euroa) 1 038, , , ,8 450,5 886, , , , , , , , , , , , , , ,2 115, ,9 Yritysten lukumäärä
7 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa toimialoittain ja maittain vuonna 2008 Alue ja toimiala EU15 EU27 (pl. EU15) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sekä sähkölaitteiden valmistus (26, 27, 32) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (22-23) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta, tietopalvelutoiminta (62, 63) Metallien jalostus (24) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sekä sähkölaitteiden valmistus (26, 27, 32) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) Rakentaminen (F) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Informaatio ja viestintä (J) Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (22-23) 1) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Henkilöstö Bruttoinvestoinnit (miljoona euroa) 1) ,2 108,1 193,0 286,3 21,3 57,3 63,9 242,0 23,5 362,5 41,5 72,8 121,8 75,2 69,5 56,1 145,5 30,8 76,0 44,6 Liikevaihto (miljoona euroa) , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,6 730,5 Yritysten lukumäärä
8 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa toimialoittain ja maittain vuonna 2008 Alue ja toimiala EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois- Amerikka Keski- ja Etelä- Amerikka Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) Rakentaminen (F) Informaatio ja viestintä (J) Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L, M ja N) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sekä sähkölaitteiden valmistus (26, 27, 32) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sekä sähkölaitteiden valmistus (26, 27, 32) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kumi- ja muovituotteiden ja muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (22-23) Tietokoneiden, elektronisten ja optisten tuotteiden, sekä sähkölaitteiden valmistus (26, 27, 32) Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden, autojen ja perävaunujen ja muiden kulkuneuvojen valmistus (25, 28-30) 1) Bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen. Henkilöstö Bruttoinvestoinnit (miljoona euroa) 1) ,2 93,0 30, ,5 156,7 258,8 16,6 257,0 186, ,6 26,3 35,7 42,0 22,3 23,2 Liikevaihto (miljoona euroa) 5 050, , , , ,9 814,1 529, , , , , , , , ,5 Yritysten lukumäärä
9 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien yksiköiden lukumäärästä, toiminnasta ja sijainnista. Ulkomailla sijaitseva yksikkö voi olla tytäryhtiö, sivuliike, yhteisyritys tai osakkuusyhtiö. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien konsernien toimintojen maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten liikevaihtoa, henkilöstön lukumäärää ja bruttoinvestointeja aineelliseen käyttöomaisuuteen. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. Tilastokeskus toimittaa tilaston tietoja myös Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, joka laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen yritys ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, johon Suomessa sijaitsevalla konsernin emoyrityksellä on suoraan tai välillisesti äänivaltaa. Tytäryhtiö: yritys, jonka äänivallasta konsernin emoyrityksellä on yli 50 prosentin osuus joko suoraan tai välillisesti. Osakkuusyhtiö: yritys, jonka äänivallasta konsernin emoyrityksellä on vähintään 10 prosentin mutta alle 50 prosentin osuus suoraan tai välillisesti. Yhteisyritys: yritys, jonka konsernin emoyritys omistaa puoliksi jonkun konserniin kuulumattoman yrityksen kanssa. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa omistuksessa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva tytäryhtiö, sivuliike, yhteisyritys tai osakkuusyhtiö, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva 9
10 yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Nämä konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään internet-kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö, sivuliike, yhteisyritys tai vähintään 10 prosentin äänivalta osakkuusyhtiössä ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Nämä suomalaiset konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti omistamansa yksikön osalta. 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden lukumäärällä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (yritysten lukumäärä, henkilöstön lukumäärä, bruttoinvestoinnit aineelliseen käyttöomaisuuteen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri ole merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen imputoimalla on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt, sivuliikkeet, yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt toimivat monilla eri toimialoilla ja sijaitsevat monissa eri maissa. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään ja vertaamalla tietoja mm. vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa internet-kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitetään vuosien aikana vastaajille tehtävien käytettävyystestien avulla, joilla kartoitetaan kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja internet-sovelluksen käytön helppoutta. 4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien yksiköt ulkomailla tytäryhtiöt, sivuliikkeet, yhteisyritykset ja osakkuusyhtiöt tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tiedot julkaistaan tilastovuosilta noin 20 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen ja tilastovuodesta 2010 alkaen noin 9 kuukautta tilastovuoden päättymisestä. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistamiskalenterin verkko-osoite on 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa (ensimmäinen julkistus ). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien. Vuosina Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön lukumäärästä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä 10
11 on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan alle 8,4 milj. euron kohteita vuosilta ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten toimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa ulkomaisten yritysten toimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaisten yritysten Suomessa sijaitsevaa tytäryhtiötoimintaa kuvaa Tilastokeskuksen tuottama tilasto Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen EU:n tilastovirastolle Eurostatille, joka laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoa EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilasto on pitkälti yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 11
12 Yritykset 2010 Lisätietoja Mari Rantanen (09) Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds Asiakaspalaute: Tilastokeskus, myyntipalvelu PL 4C TILASTOKESKUS puh. (09) faksi (09) myynti@tilastokeskus.fi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf)
Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014
Yritykset 2016 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 201 Suomalaiset yritykset ulkomailla, lähes 900 tytäryhtiötä 121 maassa vuonna 201 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007
Yritykset 2009 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2007 Suomalaisyrityksillä henkilöstöä 589 000 ulkomailla vuonna 2007 Vuonna 2007 Suomessa sijaitsevilla konserniyhtiöillä oli lähes 5 000 tytäryhtiötä
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010
Yritykset 2012 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2010 Suomalaiset yritykset ulkomailla, lähes 5 000 tytäryhtiötä 118 maassa vuonna 2010 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4 733 tytäryhtiössä
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009
Yritykset 2011 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2009 Suomalaiset yritykset maailmalla: lähes 5 000 tytäryhtiötä 120 maassa vuonna 2009 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa tytäryhtiöissä
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011
Yritykset 2013 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2011 Suomalaiset yritykset ulkomailla, runsaat 4600 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2011 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007
Yritykset 2008 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2007 Yritysten henkilöstöstä noin 14 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2007 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012
Yritykset 2014 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2012 Suomalaiset yritykset ulkomailla: lähes 4900 tytäryhtiötä 119 maassa vuonna 2012 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008
Yritykset 2009 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2008 Yritysten henkilöstöstä noin 16 prosenttia työskenteli ulkomaisissa tytäryhtiöissä vuonna 2008 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten tytäryhtiöiden yhteenlaskettu
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010
Yritykset 2011 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2010 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihto kasvoi vuonna 2010 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 71 miljardia euroa
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013
Yritykset 2015 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2013 Suomalaiset yritykset ulkomailla: lähes 4800 tytäryhtiötä 125 maassa vuonna 2013 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017
Yritykset 2019 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2017 Suomalaisyritysten liikevaihto keskittyi EU-maihin vuonna 2017 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 5 070 tytäryhtiössä 142 maassa vuonna
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2016
Yritykset 2018 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2016 Suomalaisyritykset tuottivat eniten liikevaihtoa Ruotsissa vuonna 2016 Suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 400 tytäryhtiöissä 144 maassa
LisätiedotSuomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015
Yritykset 2017 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2015 Suomalaisyrityksillä katse kohti itää Kiina merkittävin investointikohde vuonna 2015 Korjattu 18.9.2017. Korjatut kohdat on merkitty punaisella. Suomalaiset
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011
Yritykset 2012 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa 2011 Ulkomaisten tytäryhtiöiden liikevaihdossa 7 prosentin kasvu vuonna 2011 Suomessa sijaitsevien ulkomaisten yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 76
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotKansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi
LisätiedotTeknologiateollisuuden vientiraportti
Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2016 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneita yrityksiä eniten kaupan toimialalla vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan uusia yrityksiä perustettiin 5 817 vuoden
LisätiedotYmpäristöliiketoiminta 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 2011 Ympäristöliiketoiminta 2010 Metalliteollisuus suurin ympäristöliiketoiminnan tuottaja vuonna 2010 Vuonna 2010 ympäristöliiketoiminnan yhteenlaskettu liikevaihto teollisuudessa
LisätiedotKaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009
Kauppa 2011 Kaupan alueellinen määrävuosiselvitys 2009 Liikevaihto suhteessa myyntipinta-alaan nousi noin 26 prosenttia vuodesta 2004 Suomen vähittäiskauppojen myyntipinta-ala oli yhteensä noin 9,6 miljoonaa
LisätiedotKansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018
01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444
LisätiedotAlue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotRaakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997
Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotKäyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010
Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,
LisätiedotMetsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998
Metsäsektorin ulkomaankauppa maittain 1998 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 19.7.1999 491 Tuontipuu virtasi Venäjältä Suomeen Saksaan ja Iso-Britanniaan 34 prosenttia metsäsektorimme viennistä
LisätiedotTj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa. EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005
Tj Leif Fagernäs: Työehdot Suomessa ja kilpailijamaissa EK-elinkeinopäivä Jyväskylä 15.9.2005 Työvoimakustannukset EU-maissa 2005 Teollisuuden työntekijät Tanska Saksa Belgia Suomi Alankomaat Ruotsi Itävalta
LisätiedotAutokaupan määrävuosiselvitys 2010
Kauppa 2012 Autokaupan määrävuosiselvitys 2010 Autokaupassa vähittäis- ja lähes yhtä suuret Vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan autokaupan tuotteiden lähes 14,5 miljardin euron liikevaihdosta vähittäiskaupan
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 218 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-218 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 18 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotTeollisuuden energiankäyttö 2010
Energia 2011 Teollisuuden energiankäyttö 2010 Teollisuustuotannon elpyminen lisäsi myös teollisuuden energiankulutusta vuonna 2010 Teollisuuden energiankulutus kasvoi Tilastokeskuksen mukaan noin 13 prosenttia
LisätiedotMaailman valutuotanto
Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti
LisätiedotSuosituimmat kohdemaat
Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 28.2.217
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 216 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-216 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kauppatase Tuonti Vienti 7.2.217
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2011
Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa
LisätiedotRaaka- ja jätepuu Suomeen tuotiin viime vuonna 12,9 miljoonaa kuutiometriä raaka- ja jätepuuta.
Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2000 Toimittaja: Aarre Peltola 20.8.2001 589 Tuontipuusta 84 prosenttia tuli Venäjältä Saksaan viidennes metsäteollisuuden viennistä Raaka- ja jätepuu Suomeen
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotPISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?
PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen
LisätiedotVaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920
LisätiedotAjankohtaista kunta- ja aluetiedoista
Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys
LisätiedotMDP in Information Security and CryptogIran 1 1
1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies
LisätiedotToimitus. Kuljetus Suomi:
Toimitus Kuljetus Suomi: Toimitusmaksu alle 150,00 tilauksille on 9,95. Me tarjoamme ilmaisen toimituksen, jos tilauksen summa ylittää 150,00 (paitsi toimitus ulkomaille ja erityistapaukset ylimitoitettu
LisätiedotColoplastin paikallistoimistot
Afrikka Aasia Australia Eurooppa Pohjois-Amerikka Etelä-Amerikka Afrikka Algeria (ranska, arabia) (maksuton*) +213 0560 16 50 18, +213 0560 16 59 59 sunnuntai torstai, 9.00 17.00 dzconsumerservice@coloplast.com
LisätiedotTyövoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti
Työvoimakustannustaso eri maissa 2003 "10 kärjessä", teollisuuden työntekijät, euroa/tunti Norja Saksa (länsi) Tanska Sveitsi Belgia Alankomaat Itävalta Ruotsi Yhdysvallat 28,56 28,39 26,72 25,03 24,50
LisätiedotIlmapäästöt toimialoittain 2010
Ympäristö ja luonnonvarat 203 Ilma toimialoittain 200 Yksityisautoilun hiilidioksidi suuremmat kuin ammattimaisen maaliikenteen Yksityisautoilun hiilidioksidi olivat vuonna 200 runsaat 5 miljoonaa tonnia.
LisätiedotTeollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu
Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2011
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotTeknologiateollisuuden henkilöstö
Henkilöstö Teknologiateollisuuden henkilöstö 35 3 25 2 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216 (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla 2 Lähde:
LisätiedotAlue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014
Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous
LisätiedotVaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)
1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088
LisätiedotSATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS*
SATAKUNTALAINEN TYTÄRYHTIÖTALOUS* Osa. Aluetaloudellinen tarkastelu Ari Karppinen Turun kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö Julkaisusarja A, Nro A3/009 *Tutkimus perustuu Menestyvä Satakunta kansainvälisessä
LisätiedotSuomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.
/ Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh
LisätiedotUlkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)
Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762
LisätiedotLaskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)
Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä lisääntyi lähes 13 prosentilla Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä yrityksiä aloitti 0,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta
LisätiedotLukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat 2010
Koulutus Ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Lukiokoulutuksen päättäneiden ainevalinnat Tilastokeskuksen mukaan lähes kaikki keväällä lukion koko oppimäärän suorittaneet olivat opiskelleet
LisätiedotVuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006
Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4
LisätiedotRahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014
Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia
LisätiedotKonkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010
Oikeus 2011 Konkurssit 2010, joulukuu Konkurssien määrä väheni lähes 13 prosenttia tammi joulukuussa 2010 Vuoden 2010 aikana pantiin vireille 2 864 konkurssia, mikä on 12,5 prosenttia vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 3. neljännes Teollisuuden varastojen arvot laskivat 2,4 prosenttia vuoden 2011 kolmannella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotSuurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 212 Ainevalinnat 211 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 211 yleisimmin opiskeltu kieli
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2010 Kaupan varastotilasto 2009, 4. neljännes Kaupan varastojen arvo laski edelleen vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan joulukuun
LisätiedotTYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi
TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2010, 2. vuosineljännes Teollisuuden varastot vähenivät edelleen vuoden 2010 toisella neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2010 kesäkuun lopussa
Lisätiedotja Latvian 4 prosenttia. Muiden maiden osuudet jäivät alle prosenttiin. Ulkomaankaupan tavaraluokituksen parantuminen mahdollisti
A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2002 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 1.8.2003 685 Puun tuonnissa 16 miljoonan
LisätiedotYliopistokoulutus 2009
Koulutus 2010 Yliopistokoulutus 2009 Yliopistoissa 16 500 opiskelijaa vuonna 2009 Korjattu 20.4.2010 klo 10. Korjattu luku on merkitty punaisella. Oli aiemmin 7 24. Tilastokeskuksen mukaan yliopistojen
Lisätiedotvuoden aikana entinen puun tuontiennätys
A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2004 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 8.7.2005 781 Puun tuonti paisui
LisätiedotKaupan varastotilasto
Kauppa 2011 Kaupan varastotilasto 2011, 2. vuosineljännes Kaupan varastot nousivat 7,8 prosenttia vuoden 2011 toisella vuosineljänneksellä Kaupan yritysten varastojen arvo oli Tilastokeskuksen mukaan kesäkuun
LisätiedotMetsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2012 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2011 24.10.2012 Aarre Peltola Puun tuonti 10,5 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotUlkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007
Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2011 Teollisuuden varastotilasto 2011, 1. vuosineljännes Teollisuuden varastot kasvoivat 2,9 prosenttia vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2011
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2008 Teollisuuden varastotilasto Tehdasteollisuuden varastot kasvoivat vuoden takaisesta vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Tehdasteollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2008 syyskuun lopussa
LisätiedotTuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.
A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 27.7.2007 877 Metsäteollisuustuotteiden
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2009 Teollisuuden varastotilasto Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 maaliskuun lopussa 4,6
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti
LisätiedotAloittaneet ja lopettaneet yritykset
Yritykset 2009 Aloittaneet ja lopettaneet yritykset Lopettaneiden yritysten määrä edelleen kovassa nousussa Aloittaneiden yritysten määrä laski reilut kuusi prosenttia vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä.
LisätiedotTeollisuuden varastotilasto
Teollisuus 2010 Teollisuuden varastotilasto 2009, 4. neljännes Teollisuuden varastot vähenivät vuoden 2009 neljännellä neljänneksellä vuoden takaisesta Teollisuuden varastojen arvo oli vuoden 2009 joulukuun
LisätiedotTurun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan
1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1
LisätiedotJulkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes
Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden
LisätiedotKuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät
Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat
LisätiedotMETSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014
Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 48/2014 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2013 21.11.2014 Aarre Peltola Puuta tuotiin 11 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteita
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti
LisätiedotAinevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat
Koulutus 2 Ainevalinnat 2 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Peruskoulun oppilaiden kielivalinnat 2 Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2 yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla
LisätiedotHenkilöstörahastot 2008
Rahoitus ja vakuutus 009 Henkilöstörahastot 008 Henkilöstörahastojen arvo 41 miljoonaa euroa vuonna 008 Henkilöstörahastojen yhteenlaskettu arvo oli 41 miljoonaa euroa vuonna 008. Rahastojen arvo laski
Lisätiedot