Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 2014

Transkriptio

1 Yritykset 2016 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 201 Suomalaiset yritykset ulkomailla, lähes 900 tytäryhtiötä 121 maassa vuonna 201 Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 870 tytäryhtiöissä 121 maassa vuonna 201. määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä vajaat henkilöä, joista vajaa puolet työskenteli EU-maissa ja vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa. Yksittäisistä maista eniten henkilöstä oli Ruotsissa, Kiinassa, Venäjällä ja Intiassa. Tiedot perustuvat yrityksiltä kerättyihin tietoihin. Henkilöstö tytäryhtiöissä ulkomailla maaryhmittäin vuonna 201 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla työllistivät eniten henkilöstä EU-maissa, yhteensä henkilöä. n mukaan suurimmat toimialat EU-maissa olivat kone- ja metallituoteteollisuus, 3 70 henkilöä ja tukku- ja vähittäiskauppa, henkilöä. Toiseksi eniten henkilöstömäärällä mitattuna suomalaisia tytäryhtiöitä oli Aasiassa ja Oseaniassa, yhteensä runsaat henkilöä. Aasiassa ja Oseaniassa eniten henkilöstöä työllistivät elektroniikka- ja sähköteollisuus, henkilöä, sekä koneja metallituoteteollisuus, henkilöä. Yksittäisistä maista henkilöstöä oli eniten Ruotsissa ( henkilöä), Kiinassa ( henkilöä), Venäjällä (3 080 henkilöä) ja Intiassa (32 10 henkilöä). Tytäryhtiöt ulkomailla investoivat aineelliseen pääomaansa bruttomääräisesti yhteensä runsaat 3,9 miljardia euroa. Investoinneista 66 prosenttia tehtiin Euroopassa ja 20 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. Euroopassa Helsinki Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

2 investoinnit keskittyivät teollisuuden toimialoille, yhteensä vajaat 1,2 miljardia euroa. EU-maissa eniten investoi paperiteollisuus, 398 miljoonaa euroa, ja EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa sähkö-, kaasu- ja vesihuolto, 363 miljoonaa euroa. Aasiassa ja Oseaniassa investoinnit keskittyivät paperiteollisuuteen, 307 miljoonaa euroa, ja tukku- ja vähittäiskauppaan, 179 miljoonaa euroa. Yksittäisistä maista investointeja tehtiin eniten Ruotsissa, 88 miljoonaa euroa. Maailmanlaajuisesti teollisuuden tytäryhtiöt investoivat eniten, yhteensä 2,1 miljardilla eurolla. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden yhteenlaskettu liikevaihto oli runsaat 137,8 miljardia euroa. Liikevaihto on konsolidoimaton eli luku sisältää mm. konserniyhtiöiden välisen konsernin sisäisen kaupan. Liikevaihdosta 51 prosenttia syntyi EU-maissa ja 18 prosenttia Aasiassa ja Oseaniassa. EU-maissa eniten liikevaihtoa syntyi paperiteollisuudessa, 13,8 miljardia euroa, ja tukku- ja vähittäiskaupassa 13, miljardia euroa. Aasiassa ja Oseaniassa liikevaihdoltaan merkittävin toimiala oli elektroniikka- ja sähköteollisuus 8,9 miljardia euroa. Toimialoista teollisuuden liikevaihto, 82,1 miljardia euroa, sekä tukku- ja vähittäiskaupan liikevaihto, 26,0 miljardia euroa, olivat maailmanlaajuisesti suurimmat. Yksittäisistä maista eniten liikevaihtoa oli Ruotsissa 27,8 miljardia euroa. 2

3 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin 201 Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 201. Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna Liitetaulukko. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 2018 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 201, suurimmat toimialat.9 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 201, suurimmat toimialat10 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste11 3

4 Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla maaryhmittäin 201 EU 15 -maat pl. Suomi EU 28 -maat pl. EU 15 -maat EU:n ulkopuolinen Eurooppa Aasia ja Oseania Pohjois-Amerikka Keski- ja Etelä-Amerikka Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo Henkilöstömenot ,0 1 60,8 2 31, 2 858, 3 07,7 815,3 13, 21 65,1 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 1 78,7 12,9 727,5 78,0 369,3 15,7 19,7 3 96,9 Liikevaihto 57 58, , 20 65,9 2 70, ,9 683,6 791, ,1 Yritysten Liitetaulukko 2. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 201 Alankomaat Belgia Britannia Espanja Irlanti Italia Itävalta Kreikka Luxemburg Portugali Ranska Ruotsi Saksa Tanska EU 15 -maat pl. Suomi Bulgaria Kroatia Kypros Latvia Liettua Malta Puola Romania Slovakia Slovenia Henkilöstömenot 85,1 273,6 773, 27, 39,6 6,1 360,3,8 8,7 68,2 87, 251, ,2 500, ,0 11,6 9,2 151,0 172,9 8,3 1, 35,0 6,3 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 1,6 38,7 89,7 30,3 2) 39,9 22,0 2,8 5,5 61,1 87,7 21,5 57,3 1 78,7 1,3 0, 33,7 67,1 135,6 2,3,5 0, Liikevaihto (miljoonaa Yritysten euroa) 3 138, 1 282,0 090, ,0 16, ,1 1 9, 8,6 19,0 176, , , , , ,5 68,3 35,9 25, 1 37, ,6 22, ,3 60,6 23,9 16,

5 Tsekki Unkari Viro EU 28 -maat pl. EU 15 -maat Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 151,0 85,9 7,5 1 60, ,9 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 26,1 8,7 132,8 12, ,6 Liikevaihto (miljoonaa Yritysten euroa) 1 083,6 85,0 283, , ,

6 Liitetaulukko 3. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 201 Azerbaidzan Guernsey Islanti Norja Serbia Sveitsi Turkki Ukraina Valko-Venäjä Venäjä EU:n ulkopuolinen Eurooppa Arabiemiirikunnat Australia Bangladesh Filippiinit Hongkong Indonesia Intia Israel Japani Kazakstan Kiina Korean tasavalta (Etelä-Korea) Malesia Pakistan Qatar Saudi-Arabia Singapore Taiwan Thaimaa Uusi-Seelanti Vietnam Aasia ja Oseania Kanada Yhdysvallat (USA) Pohjois-Amerikka Argentiina Brasilia Chile Kolumbia Meksiko Peru Uruguay Keski- ja Etelä-Amerikka Henkilöstömenot 0,3 5, ,1 6,9 23,1 93,2 21,6 26,7 788,1 2 31, 99, 351,2 7,9 15,8 56,8 60,9 32,2 22,8 132,8 3,1 1 25,9 71,6 55,5 8,3 6, 12,0 161,8 36,1 9, 18,6 35, , 762, ,1 3 07,7 23,3 77,3 22,7 19,9 19,0 22, 0,0 815,3 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 2) 108,5 5, 23,1 1, 3,3 57,3 513, 727,5 1,7 121,6 9,2 0,5 1,1 3,6 5,8 10,0 0,6 0,0 11,9 15,6 0,1 0, 17,2 1,1 1,8 33,6 78,0 99,1 270,2 369,3 5,0 60,5 25,9 9,9 2,7 10,3 15,7 Liikevaihto 18,2 27,7 19, ,9 27,0 801,7 596,0 189, 238, , ,9 379,7 1 68,3 13,5 3,8 615,9 372, ,5 101,8 1 82,8 807, , 706,3 7,8 25,1 133,6 2 92,0 366,6 86,2 100,8 2, 2 70, 2 9, , ,9 112, ,6 155,0 122, ,8 139, 853,3 683,6 Yritysten

7 Algeria Egypti Etelä-Afrikka Kenia Marokko Sambia Tansania Tunisia Afrikka Kaikki maaryhmät yhteensä 1) Vuoden keskiarvo 2) Luottamuksellinen Henkilöstömenot 3,0 8,5 66,6 5,9 20,8 1,1 8,1 13, 9 197,2 Bruttoinvestoinnit aineelliseen 16,6 0,1 19, ,2 Liikevaihto 30,3 27,9 89,8 25,1 10,8 5,8 21,1 791, 67 38,1 Yritysten Liitetaulukko. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla toimialoittain vuonna 201 Alkutuotanto kaivostoiminta ja louhinta (A ja B) Teollisuus (C) Sähkö- kaasu- ja vesihuolto (D ja E) Rakentaminen (F) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Kuljetus ja varastointi (H) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Informaatio ja viestintä (J) Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Koulutus terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ja muut yhteiskunnalliset palvelut (P Q R ja S) Kaikki toimialat yhteensä 1) Vuoden keskiarvo Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 71, ,1 260, , 2 305,5 222,5 19, ,9 892, , 9, ,1 35, ,5 68,0 1, 570,3 131,1 7,2 39,2 16,7 35,2 1,0 3 96,9 Liikevaihto 903, ,6 572,3 907, , 1 089,0 11, ,6 5 20, ,8 6, ,1 Yritysten

8 Liitetaulukko 5. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla teollisuuden toimialoilla vuonna 201 Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Tekstiilien vaatteiden nahan ja nahkatuotteiden valmistus (13-15) Sahatavaran puu- ja korkkituotteiden sekä huonekalujen valmistus (16 31) Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen (18) Kemianteollisuus (19-22) Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus (23) Metallien jalostus (2) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Teollisuus (C) 1) Vuoden keskiarvo Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 59,0 61,9 70, ,5 11,2 1 05,8 210,6 69,1 92,6 3 73, 13 65,1 129,5 5,8 10,2 781, 3,6 39,8 60,3 78,5 32,7 30, ,5 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 3 899,3 371,3 620, ,1 22, , ,7 7 0, , , ,6 Yritysten

9 Liitetaulukko 6. Suomalaiset tytäryhtiöt EU-maissa vuonna 201, suurimmat toimialat EU 15 -maat pl. Suomi EU 28 -maat pl. EU 15 -maat Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Rakentaminen (F) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Informaatio ja viestintä (J) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kemianteollisuus (19-22) Metallien jalostus (2) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Tukku- ja vähittäiskauppa (G) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Rakentaminen (F) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Informaatio ja viestintä (J) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) 1) Vuoden keskiarvo Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 2 053, , , 1 22,0 767, 622,0 726,1 06,7 99,1 372,8 155, 268, 256,2 11,0 173,8 183,2 10,5 116,6 35, 82,6 76,2 23,3 196,3 16,0 62,1 10,5 36,2 3,0 60,9 22,7 6,8 72,8 10,5 37,1 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 9 252,8 12 6, , ,5 2 62, , ,7 2 99,7 2 75, , ,5 186, 880,5 608,9 602,9 33,9 92,5 Yritysten

10 Liitetaulukko 7. Suomalaiset tytäryhtiöt EU:n ulkopuolisissa maissa vuonna 201, suurimmat toimialat EU:n ulkopuolinen Tukku- ja vähittäiskauppa Eurooppa (G) Aasia ja Oseania Rakentaminen (F) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elintarvikkeiden ja juomien valmistus (10-11) Kiinteistö- vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämän palvelut (L M ja N) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistus (17) Informaatio ja viestintä (J) Pohjois-Amerikka Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Keski- ja Etelä-Amerikka 1) Vuoden keskiarvo Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Kone- ja metallituoteteollisuus ( ) Elektroniikka- ja sähköteollisuus ( ) Henkilöstömenot Bruttoinvestoinnit aineelliseen 37,6 396,9 31,6 82,8 278,1 918, ,5 13,5 16, ,0 67,3 225, 360,3 65,6 10,5 57,0 30,3 80,1 55,3 160,2 306,9 0,5 3,7 58,2 33,5 17,2 Liikevaihto (miljoonaa euroa) 6 876, ,5 2 1,5 75,1 173,8 6 36, , ,8 1 7,6 173, ,6 1 02,0 1 36,1 Yritysten

11 Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilaston laatuseloste 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto tuottaa vuosittaisia tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden ja sivuliikkeiden stä, toiminnasta ja sijainnista. Tilasto kuvaa Suomessa sijaitsevien yritysten liiketoiminnan maailmanlaajuista sijoittumista ja selvittää ulkomailla sijaitsevan toiminnan merkittävyyttä osoittavia ominaisuustietoja, kuten henkilöstön ä, henkilöstömenoja, bruttoinvestointeja aineelliseen ja liikevaihtoa. Tilaston tietojen avulla voidaan arvioida talouden globaalistumisen astetta, EU:n sisämarkkinoiden vaikutusta suomalaisyritysten toimintaan ja suomalaisomisteisten yritysten kilpailukykyä maailmalla. 1.2 Keskeiset käsitteet ja luokitukset Tilaston keskeisiä käsitteitä ovat: Konserni: kahden tai useamman yrityksen muodostama taloudellinen kokonaisuus, jossa emoyrityksellä on yksin tai yhdessä muiden samaan konserniin kuuluvien yritysten kanssa määräysvalta yhdessä tai useassa muussa yrityksessä (tytär). Määräysvalta, kontrolli: mahdollisuus päättää yrityksen yleisestä politiikasta valitsemalla tarpeen mukaan sopivia johtajia. Yrityksen A katsotaan olevan yrityksen B määräysvallassa, jos B:llä on hallussaan suoraan tai välillisesti yli puolet osakkaiden äänivallasta. Konsernisuhde: pääkonsernin ja konserniin kuuluvan yrityksen välinen suhde, joka ilmoitetaan konsernin emoyrityksen ja suoraan omistavan yrityksen prosentuaalisena osuutena yrityksen äänivallasta. Suomalainen tytäryhtiö ulkomailla: Suomen ulkopuolella sijaitseva yritys, joka on Suomessa sijaitsevan konsernin emoyrityksen määräysvallassa suoraan tai välillisesti. Sivuliike ulkomailla: ulkomailla sijaitseva paikallinen yksikkö, jolla ei ole erillistä oikeushenkilöllisyyttä ja joka on riippuvainen suomalaisessa määräysvallassa olevasta yrityksestä. Sivuliikettä kohdellaan yritysmäisenä yhteisönä ja sillä on kiinteä toimipaikka. Tilastossa käytetyt luokitukset ovat maaluokitus (kaikki maat) ja toimialaluokitus (TOL 2008). Tarkempia tietoja tilaston käsitteistä ja luokituksista löytyy tilaston verkkosivulta, kohdista käsitteet ja määritelmät sekä luokitukset. 1.3 Lait ja asetukset Tilasto perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (716/2007) ulkomaisten osakkuus- ja tytäryhtiöiden rakennetta ja toimintaa koskevista yhteisön tilastoista. Asetus on tullut voimaan heinäkuussa Eurostat on julkaissut tilaston laatimista koskevan suosituksen (Foreign AffiliaTes Statistics (Fats) Recommendations Manual, 2012). 2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Tilaston perusjoukko muodostetaan poimimalla suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla ja niiden määräysvaltatahot Tilastokeskuksen konsernirekisteristä. Tilastoyksikkö on ulkomailla sijaitseva sivuliike tai tytäryhtiö eli yritys, joka on suoraan tai välillisesti ollut Suomessa sijaitsevan yrityksen määräysvallassa tarkastelujakson aikana. Raportoiva yksikkö on Suomessa sijaitseva konsernin emoyhtiö, jota ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla. Tilaston tiedot kerätään Internet kyselyllä, joka osoitetaan kaikille Suomessa sijaitseville konsernien emoyhtiöille, joilla on tytäryhtiö tai sivuliike ulkomailla, ja joita ei edelleen omista mikään Suomessa sijaitseva taho. Konsernien emoyhtiöt vastaavat kyselyyn jokaisen ulkomailla sijaitsevan suoraan tai välillisesti määräysvallassaan olevan yksikön osalta. 11

12 3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Tilasto on kattava kokonaisaineisto seuraavin varauksin: 1) Raportoijayksiköt eli Suomessa sijaitsevat konsernien emoyhtiöt tunnistetaan Tilastokeskuksen konsernirekisterin avulla, jota voidaan pitää kattavana lukuisia tytäryhtiöitä jo jonkin aikaa ulkomailla omistaneiden konsernien osalta. Sen sijaan kattavuus vain muutamia tytäryhtiöitä omistavien pienten tai uusien konsernien osalta on heikompi. Ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden llä mitattuna pienet ja uudet konsernit näkyvät konsernirekisterissä tyypillisesti vuoden parin viiveellä. Tilaston yhteenlaskettujen tietojen tasolla (henkilöstön, henkilöstömenot, bruttoinvestoinnit aineelliseen ja liikevaihto) pienten ja uusien konsernien alipeitolla ei juuri liene merkitystä. 2) Vastaamatta jääneiden tai muuten puutteellisten tietojen täydentäminen ja korjaaminen on tässä tilastossa erityisen haasteellista, koska tilastoyksiköt eli tytäryhtiöt ja sivuliikkeet sijaitsevat monissa eri maissa ja toimivat monilla eri toimialoilla. Tietojen oikeellisuutta on tarkistettu suhteuttamalla ominaisuustietoja keskenään sekä vertaamalla tietoja aikaisempien vuosien vastaaviin tietoihin ja vuosikertomuksissa julkaistuihin tietoihin. Puhtaasti imputoinnin keinoin tilastoa ei ole korotettu. Kyselyn vastausprosentti on kuitenkin huomattavan korkea, joten alipeitto tältä osin ei ole merkittävä. Tilaston luotettavuuteen vaikuttaa sähköisellä kyselyllä kerättyjen tietojen laatu. Kyselyä kehitettiin vuosien aikana vastaajille tehtyjen käytettävyystestien avulla, joilla kartoitettiin kyselyssä esitettyjen kysymysten yksiselitteistä ymmärtämistä ja sähköisen sovelluksen käytön helppoutta.. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tilasto julkaistaan kerran vuodessa. Tilasto kattaa Suomessa sijaitsevien konsernien tytäryhtiöt ja sivuliikkeet ulkomailla tarkasteluajankohdan aikana. Ominaisuustiedot kuvaavat yritysten tilikausien mukaisesti pääsääntöisesti yhden vuoden mittaista ajanjaksoa. Tilastovuoden 2013 ja 201 tiedot julkaistaan 17 kuukautta tilastovuoden päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia ja ennakkotietoja ei julkaista. Julkistusten tarkemmat ajankohdat löytyvät julkistamiskalenterista osoitteesta 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkaistaan Tilastokeskuksen internet-sivuilla osoitteessa (ensimmäinen julkistus ). Tiedot julkaistaan toimialoittain, maittain ja maaryhmittäin siten, että yksittäisen konsernin tiedot eivät ole pääteltävissä. Asiakkaan tilauksesta Tilastokeskus voi tehdä erityisselvityksiä tilaston tietoihin liittyen. Tietoja on myös mahdollista toimittaa salattuina käytettäviksi tieteellisiin tutkimuksiin ja selvityksiin Tilastokeskuksen tutkimuslaboratorioon Tilaston tiedot toimitetaan aggregoidulla tasolla luottamuksellisuusperiaatetta noudattaen Euroopan unionin (EU) tilastovirastolle Eurostatille, OECD:lle ja YK:lle. Organisaatiot julkaisevat tilaston tietoja useissa paino- ja internet-julkaisuissa ja Eurostat laatii jäsenmaita koskevia vertailukelpoisia tilastoja. Vastaava tilasto, outward statistics on foreign affiliates, outward FATS, tuotetaan kaikissa EU-jäsenmaissa. Tiedot EU:n tasolla julkaisee keskitetysti Eurostat. 6. Tilastojen vertailukelpoisuus Vertailukelpoiset tiedot ovat saatavissa vuodesta 2007 lähtien vuoteen 2012 asti. Uuden tilastojärjestelmän käyttöönoton myötä yritystilastoja yhtenäistettiin ja tämä aiheuttaa aikasarjan katkeamisen vuodesta 2013 alkaen. Vuoden 2013 ja 201 tiedot ovat vertailukelpoisia keskenään. Vuosina Suomen Pankki on kerännyt tietoja suomalaisyritysten ulkomailla sijaitsevien tytäryhtiöiden liikevaihdosta ja henkilöstön stä. Vuodesta 2007 näiden tietojen keräämisestä on vastannut Tilastokeskus osana tilastoa Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla. Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia, sillä Suomen Pankin tiedot eivät kata taseeltaan 12

13 alle 8, milj. euron kohteita vuosilta ja alle 5 milj. euron kohteita vuosilta Vastaavaa rajausta ei Tilastokeskuksen julkistamissa tiedoissa ole tehty. EU-asetus (716/2007) säätää kahden yritystoiminnan globaalistumista kuvaavan tilaston laatimisesta. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto kuvaa suomalaisyritysten tytäryhtiötoimintaa ulkomailla, ja Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto kuvaa vastaavasti ulkomaisten yritysten tytäryhtiötoimintaa Suomessa. Yhdessä nämä tilastot antavat kattavan kuvan Suomessa sijaitsevien yritysten maailmanlaajuisesta verkottumisesta. Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto löytyy osoitteesta Tilaston tuottamisesta säädetään EU-asetuksessa (716/2007). Asetus takaa yhdenmukaisen tavan kerätä tietoja EU-maiden yritysten tytäryhtiömuotoisesta toiminnasta ulkomailla. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Tilastokeskus on uudistanut yritystilastojen tuotantoaan. Uudistus koskee yli kymmentä tilastoa. Uudistuksessa yritystilastojen tuotantoa on yhdenmukaistettu. Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla -tilasto julkistetaan ensimmäistä kertaa uudesta yritystilastojärjestelmästä tilastovuotta 2013 koskien. Uudistus parantaa yritystilastojen yhtenäisyyttä. Merkittävimmät muutokset liittyvät toimialaluokituksen, yritystietojen (mm. liikevaihto- ja henkilöstötieto) ja yritysjärjestelyjen käsittelyyn. Tilasto on yhtenevä ja vertailukelpoinen yritysrekisterin tietojen kanssa, koska sitä käytetään tilaston kehikkona. 13

14 Yritykset 2016 Lisätietoja Anna-Maija Paakki Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko Lähde: Suomalaiset tytäryhtiöt ulkomailla 201, Tilastokeskus Asiakaspalaute: Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelu.publishing@edita.fi