KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2012

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMAN VUOSIRAPORTTI 2012

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 1 Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 Sisältö Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 vuosiraportti 2012... 1 TIIVISTELMÄ... 2 TULOKSET... 4 1. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN... 4 1.1. TAVOITE... 4 1.2. TULOKSET... 4 2. JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN... 6 2.1. TAVOITTEET... 6 2.2. TULOKSET... 7 3. ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN, ENERGIATEHOKKUUDEN JA UUSIUTUVAN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMINEN... 8 3.1. TAVOITTEET... 8 3.2. TULOKSET... 9 4. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIESTINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN... 11 4.1. TAVOITTEET... 11 4.2. TULOKSET... 12 5. EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN... 13 5.1. Tavoitteet... 13 5.2. Tulokset... 13 6. HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN... 15 6.1. Tavoitteet... 15 6.1. Tulokset... 15 7. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLIIKETOIMINTA... 16 7.1. Tavoitteet... 16 7.2. Tulokset... 16 8. MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAALIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN... 17 8.1. Tavoitteet... 17 8.2. Tulokset... 18 LIITTEET... 1 Liite 1: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012... 1 Liite 2: Ympäristöohjelman taloudelliset vaikutukset... 1 Liite 3: Ekotukitoiminnan v. 2012 raportin tiivistelmä... 1 Toimintasuunnitelmat vuodelle 2013... 2 Toteutetut toimenpiteet vuonna 2012... 2 Ekotukitoiminnan tuloksia v. 2012... 3 Työyhteisöjen suhtautuminen ekotukitoimintaan... 5

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 2 TIIVISTELMÄ Tällä raportilla seurataan Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 tavoitteiden toteutumista ympäristöohjelmassa määriteltyjen mittareiden mukaisesti. Joitakin mittareita on muokattu paremmin tarkoitustaan vastaaviksi. Raportti tullaan laatimaan vuosittain Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Raportti täydentää kaupungin ympäristötilinpäätöstä, jossa on kuvattu kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaiset ympäristömenot, -tulot ja investoinnit sekä toimialojen vuosittaisten ympäristötavoitteiden toteumat. Tulokset osoittavat, että Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähenemässä. Myönteistä kehitystä on tapahtunut myös mm. jätehuollon, uusiutuvan energian osuuden, ympäristötietoisuuden sekä joukkoliikenteen käytön osalta. Sen sijaan energiankulutus kasvaa jatkuvasti ja kävelyn ja pyöräilyn osuudet vähenevät. Suuresta osasta tuloksia ei voida vielä arvioida kehityksen suuntaa, koska mittaritiedot on saatavissa vasta yhdeltä vuodelta. Ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamisella on mahdollista aikaansaada ympäristöhyötyjen lisäksi merkittäviä kustannussäästöjä. Esimerkiksi jätehuollon tehostumisen ja jätteen määrän vähentämisen ansiosta säästettiin v. 2012 lähes 45 000. Myös ekotukitoiminnalla voidaan aikaansaada taloudellisia säästöjä, sillä 48 ekotukihenkilöä ilmoitti toteuttaneensa työpaikallaan yhteensä yli 150 toimenpidettä v. 2012 aikana. Taloudellisten vaikutusten esille tuonti on erittäin tärkeää, ja vaikutusten arviointia kehitetään jatkossa yhdessä Lahden kaupungin kanssa. Tavoitteiden toteutumiseen vaaditaan jatkossakin kaikkien toimialojen sekä päättäjien yhteistyötä. Ekotukihenkilöt ovat tärkeä linkki työpaikkojen ekoarjen luomiseen. Ympäristöasiat tulee huomioida myös päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttaminen on lähtenyt erittäin hyvin käyntiin eri toimialojen ja päättäjien yhteistyöllä. Työ jatkuu edelleen Kouvolan kaupungin poikkihallinnollisen ympäristöryhmän koordinoimana. Lisätietoja: - ympäristöasiantuntija Anna-Riikka Karhunen, p. 020-615 6755, anna-riikka.karhunen@kouvola.fi - ympäristöpäällikkö Hannu Friman, p. 020-615 7900, hannu.friman@kouvola.fi - www.kouvola.fi/ymparistoohjelma - http://kontti.kouvola/index/toimialat/strategia/ymparistoohjelma.html.stx

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 3 Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmä Ympäristöryhmän kokous 2: Kuluvan vuoden ympäristötavoitteiden tilanne, vertaisarvioinnin tulokset, seuraavan vuoden ympäristötavoitteet, kuluvan vuoden toteutuneet ympäristötoimenpiteet Tilinpäätökseen: -Ympäristötilinpäätös - Ympäristöindikaattorit -Edellisen vuoden ympäristötavoitteiden toteutuma (Ratsu) Itsearviointi Vertaisarviointi Lokajoulukuu Tammimaaliskuu Ympäristöohjelman vuosiraportin laatiminen (mittarit, taloudelliset vaikutukset ja ekotukitoiminta) Seuraavan vuoden ympäristötavoitteet talousarvioon (Ratsu) Osavuosikatsaus tammi-elokuu Huhtikesäkuu Heinäsyyskuu Ympäristöryhmän kokous 1: Ympäristötilinpäätös, ymp.indikaattorit, edellisen vuoden ympäristötavoitteiden raportti, ympäristöohjelman raportti 2012-2020, itsearvioinnin tulokset ja kehittämiskohteet, kuluvan vuoden ympäristötavoitteet Ympäristöohjelman läpikäynti toimialojen kanssa Ympäristöohjelman vuosiraportti: lausunto kaupungin johtoryhmältä., ympäristöryhmän hyväksyminen, tiedoksi Rakennus- ja ympäristölautakuntaan, kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon. Kuva 1. Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmää kehitetään jatkuvasti. Kuva 2. Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman 2012-2020 rakenne. Ohjelma toteuttaa kaupunkistrategian ympäristöystävällinen Kouvola -päämäärää ja kaupungin asettamaa kasvihuonekaasupäästövähennystavoitetta. Tavoitteisiin päästään seitsemän eri osa-alueen (siniset nuolet) tavoitteilla. Kullekin osa-alueen tavoitteelle on määritelty tavoitteen toteutumista seuraavat mittarit sekä vastuutahot (vihreät laatikot). Tavoitteisiin päästään toteuttamalla toimenpiteitä (siniset laatikot).

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 4 TULOKSET HUOM: Tulosten seurantaa helpottamaan seurantataulukkoihin on lisätty tavoitteiden toteutumisen suuntaa osoittava sarake. Vihreä väri Suunta-sarakkeessa merkitsee, että tulosten mukaan kehitys etenee kohti ympäristöohjelman tavoitteita. Keltainen väri merkitsee, että tuloksissa ei ole juurikaan tapahtunut muutosta huonompaan tai parempaan suuntaan. Punainen väri merkitsee, että tulosten valossa kehitys on menossa huonompaan suuntaan ympäristöohjelman tavoitteiden kannalta. Suunta-sarakkeessa on huomioitu kahden edeltävän vuoden kehitys. Osa mittareista on jätetty pois, koska tietoja mittareihin ei ole ollut saatavilla. Myös joitakin mittareita on lisätty alkuperäiseen ympäristöohjelmaan verrattuna. 1. KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN 1.1. TAVOITE Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Tavoite vuoteen 2020 Vastuu Mittari Vähennetään kaupungin CO 2 -päästöjä 30 % vuoden 2004 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Kaikki toimialat CO 2 -päästöt, CO 2 -ekvivalentti (CO 2 - raportti ja Kasvener-laskenta 1.2. TULOKSET Kouvolan alueen kasvihuonekaasupäästöt ovat laskeneet 21 % vuodesta 2004 vuoteen 2012, kun teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjä ei huomioida. Kouvolan päästöt asukasta kohti vuonna 2012 olivat 6,4 t CO2- ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat v. 2011 välillä 4,7-14,2 t CO2-ekv. Kouvolan päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2011 1,2 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa,joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Kouvolan asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2011 olivat 0,5 t CO2-ekv, eli noin 20 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat sähkölämmityksen osuus lämmitysmuotojakaumasta, sekä vuosittainen lämmitystarve. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 5 Kouvolan kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2011 0,5 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 1,1 t CO2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat noin 50 % pienemmät ja päästöt erillislämmityksestä noin 10 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Kouvolan päästöt tieliikenteestä vuonna 2011 olivat 2,2 t CO2-ekv/asukas, eli noin 20 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöön vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Kouvolan päästöt ilman teollisuutta laskivat 13 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2011. Keskimäärin päästöt laskivat CO2-raportin kunnissa 11 prosenttia. Vuonna 2011 Kouvola päästöt ilman teollisuutta olivat noin 10 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Asukaskohtaiset päästöt ovat laskeneet noin kolme prosenttia. Eniten ovat laskeneet maatalouden ja jätehuollon päästöt. Myös kaukolämmön päästöt ovat laskeneet kaukolämmön kulutuksen kasvusta huolimatta. Kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, erillislämmityksen ja tieliikenteen päästöt vuonna 2011 olivat suuremmat kuin vuonna 1990. (Lähde: CO2- raportti). Mittari 1990 2004 2010 2011 2012 Tavoite v. 2020 CO 2 -päästöt yht. ilman teollisuutta [kt CO 2 - ekv] 649 703 670 583 555 492,1 CO 2 -päästöt/asukas ilman teollisuutta 6,9 7,8 7,61 6,77 6,4 5,46 Suunta Kuva 3. Kouvolan alueen CO2-päästöt [kt CO2-ekv.] vuosina 1990, 2004, 2010-2012. Luvuissa on huomioitu kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, maalämmön, kaukolämmön, erillislämmityksen, tieliikenteen, maatalouden ja jätehuollon päästöt. Luvut eivät sisällä teollisuuden päästöjä. Punaisella viivalla on merkattu ympäristöohjelman tavoite vuoteen 2020. Vuoden 2012 tieto on ennakkotieto. Päästöt ovat laskeneet vuodesta 2004 lähtien. Lähde: CO2-raportti.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 6 Kuva 4. Kasvihuonekaasupäästöt [kt CO 2 -ekv.] sektoreittain Kouvolassa vuosina 1990, 2004 ja 2010-2012 ilman teollisuutta. Vuoden 2012 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen, sähkölämmityksen, kaukolämmön maatalouden ja jätehuollon päästöt ovat vähentyneet vuoteen 1990 verrattuna. Lähde: CO2-raportti. 2. JÄTEHUOLLON TEHOSTAMINEN JA JÄTTEEN MÄÄRÄN VÄHENTÄMINEN 2.1. TAVOITTEET Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Tavoite vuoteen 2020 Vastuu Mittari Vähennetään toimistoissa ja kiinteistöissä syntyvän loppujätteen määrää 25 % Kaikki toimialat Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen loppujätemäärä [kg] Lisätään materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuutta 15 % Kaikki toimialat Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuus [%] Vähennetään jätteen kokonaismäärää 2 % vuosi Kaikki toimialat Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen jätteen kokonaismäärä [kg]

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 7 2.2. TULOKSET Kouvolan kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen loppujätteen määrä on vähentynyt 20,5 % vuodesta 2010 vuoteen 2012, jätteen kokonaismäärä on pienentynyt 4,3 %. Vastaavasti materiaalina hyödynnettävien jätteiden osuus on kasvanut. Lajittelun tehostuminen ja jätteen määrän väheneminen on saatu aikaan mm. jätehuollon roolien ja vastuunjaon selkeyttämisestä, jäteohjeistuksen laatimisesta, jäteastioiden ja niiden tyhjennysvälien optimoinnista sekä koulutuksesta ja tiedotuksesta. Mittari 2010 2011 2012 Tavoite Suunta Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen loppujätemäärä 1 833 981 1 728 546 1 457 763 1 375 486 [kg] Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen materiaalina 31,7 37,6 36,7 46,7 hyödynnettävien jätteiden osuus [%] Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen jätteen kokonaismäärä [kg] 3 306 147 3 493 234 3 163 666 2 701 363 Kuva 5. Kouvolan kaupungin kiinteistöjen jätejakeet [kg/vuosi], vuosina 2010-2012. Punaisella viivalla on merkitty loppujätteen määrän tavoite vuoteen 2020. Loppujätteen osuus on pienentynyt ja lajiteltujen jätteiden osuudet kasvaneet. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 8 Kuva 6. Kokonaisjätemäärä [kg] kaupungin kiinteistöissä vuosina 2010-2012. Punaisella viivalla on merkitty ympäristöohjelman tavoite vuoteen 2020. Jätteen määrä väheni vuonna 2012. Lähde: Kouvolan kaupunki. 3. ENERGIATEHOKKUUDEN LISÄÄMINEN, ENERGIATEHOKKUUDEN JA UU- SIUTUVAN ENERGIANTUOTANNON EDISTÄMINEN 3.1. TAVOITTEET Energiatehokkuuden lisääminen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen Tavoite vuoteen 2020 Vastuu Mittarit Vähennetään kaupungin omasta toiminnasta (TEM sop. muk.) aiheutuvaa energiankulutusta 20 % v. 2020 mennessä v. 2005 tasosta Kaikki toimialat Energiankulutus kaupungin kiinteistöissä ja toiminnoissa [MWh] Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden osuus kaupungin ajoneuvoissa on 35 % ja julkisessa liikenteessä 20 %. Uusiutuvan energian osuus rakennusten lämmityksessä ja jäähdytyksessä on vähintään 60 % Keskitetty hankinta Teknisen tuotannon liikelaitos Hyvinvointipalvelut Tilaliikelaitos Maankäytön suunnittelu Omistajaohjaus Paikallisesti tuotettujen liikenteen biopolttoaineiden käytön osuus henkilöautoissa ja joukkoliikenteessä [%] Uusiutuvan energian osuus kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä [%] Uusiutuvan energian osuus erillislämmitysjärjestelmistä [%] Kaukolämpöön liittymismäärä-

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 9 Öljylämmitettyjä kaupungin kiinteistöjä on 0 %. Uudis- ja korjausrakentamisessa hyödynnetään puuta täysimääräisesti ja monipuolisesti kaupunginhallituksen periaatepäätöksen mukaisesti Matalaenergia- sekä passiivitalojen rakentamista suositaan Tilaliikelaitos Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Maankäytön suunnittelu Tekninen tilaaja Rakennusvalvontapalvelut Tilaliikelaitos Teknisen tuotannon liikelaitos Maankäytön suunnittelu Tekninen tilaaja Rakennusvalvontapalvelut ysten osuus uusien kaavojen rakennusalasta [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien kiinteistöjen osuus [m 3, %] Puurakentamisen (pääraakaaine) osuus rakentamisesta [%] Uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus [%] 3.2. TULOKSET Kaupungin kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus on kasvanut 5 % vuodesta 2005. Kasvu johtuu sähkönkulutuksen kasvusta. Lämpöenergiankulutus väheni hieman vuonna 2012. Energiatehokkuussopimuksen tavoitteena on 9 % energiankulutuksen väheneminen vuoteen 2016 mennessä, ja Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman tavoite on 20 % energiankulutuksen väheneminen vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa on kasvanut. Mittareihin on lisätty vedenkulutus. Mittari 2005 2009 2010 2011 2012 Tavoite Suunta v. 2020 Energiankulutus kaupungin 159 403 141 952 157 169 160 030 168 301 127 522 kiinteistöissä ja toiminnoissa [MWh] Paikallisesti tuotettujen liikenteen - - - - 0,4 35 - biopolttoaineiden käytön osuus kaupungin omissa ajoneuvoissa [%] Paikallisesti tuotettujen liikenteen 0 0 0 0 0 20 biopolttoaineiden käytön osuus joukkoliikenteessä [%] Uusiutuvan energian osuus - 82,9 77,3 77,1 84 60 kaukolämmön tuotannosta ja jäähdytyksestä [%] HUOM. VAIN KSS ENERGIAN LUVUT Uusiutuvan energian osuus 0 0 0 0 0 60 erillislämmitysjärjestelmistä [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien - - - - 4 0 -

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 10 kiinteistöjen osuus [%] Öljylämmitystä päälämmitysjärjestelmänään käyttävien kiinteistöjen osuus [m 3 ] Puurakentamisen (pääraakaaine) osuus rakentamisesta [%] Uudisrakennusten matala- ja passiivienergiatalojen osuus [%] - - - - 107 280 0 - - - - - 25 Kasvanut 0 0 0 0 0 Kasvanut Vedenkulutus [m 3 ] - 272 927 279 920 273 380 284 992 Vähentynyt - Kuva 7. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen energiankulutus [MWh]. Energiankulutus on kasvanut vuodesta 2009 lähtien. Ympäristöohjelman tavoite on merkitty punaisella viivalla. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 11 Kuva 8. Kouvolan kaupungin omistamien kiinteistöjen ja toimintojen vedenkulutus vuosina 2009-2012. Vedenkulutus on kasvanut vuodesta 2009 lähtien. Lähde: Kouvolan kaupunki. 4. YMPÄRISTÖTIETOISUUDEN LISÄÄMINEN (KOULUTUS, KASVATUS, VIES- TINTÄ) JA YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN 4.1. TAVOITTEET Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen Tavoite vuoteen 2020 Vastuu Mittarit Käytössä on päätösten ympäristövaikutusten arviointimenettely Kaikki toimialat Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa [% päätöksistä] Ekotukitoiminta kattaa kaikki kaupungin toimialat Kaikki toimialat [Ekotukihenkilöiden lkm/toimiala] Kaikissa kaupungin päiväkodeissa ja kouluissa on tehty kestävän kehityksen toimenpideohjelmat Lasten ja nuorten Koulujen ja päiväkotien keke-ohjelmien [lkm] ja [%] Kannustetaan kouluja ja päiväkoteja osallistumaan valtakunnallisen tason kestävän kehityksen ohjelmiin, esim. Vihreään Lippuun. palvelut Lasten ja nuorten palvelut Koulujen ja päiväkotien valtakunnallisten keke-ohjelmien [lkm], [%]

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 12 Ympäristöasioista viestitään aktiivisesti ja vuorovaikutteisesti kaikkien sidosryhmien kanssa ja tehdään aktiivista yhteistyötä median kanssa. Ympäristöaiheisilla tiedotteilla, artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla sekä tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden määrä on noussut 50 %. Kaikki toimialat Artikkeleilla, haastatteluilla, internetsivuilla, sosiaalisella medialla ja tapahtumilla tavoitettujen henkilöiden [lkm] Ympäristöasioita koskevien palautteiden [lkm] 4.2. TULOKSET Kaupungin henkilöstön sekä asukkaiden ympäristötietoisuutta on lisätty ekotukitoiminnan, koulutusten, ympäristökasvatuksen ja aktiivisen viestinnän keinoin. Erilaisilla ympäristökoulutuksilla tavoitettiin yli 500 hlöä ja viestinnän laskennallinen levikki oli yhteenlaskettuna yli miljoona henkilöä. Ekotukihenkilöitä koulutettiin 94 hlöä. Ekotukitoiminnan koordinaattorit (3 hlö) edustavat ympäristöpalveluja, Teknisen tuotannon liikelaitosta sekä varhaiskasvatusta. Mittari 2011 2012 Tavoite v. 2020 Suunta Ympäristövaikutusten arviointi päätöksenteossa, [% päätöksistä] 0 0 Päätöksen arviointimenettely käytössä Ekotukihenkilöiden [lkm/toimiala] 0 40/ KaKe 54/HyPa Ekotukihenkilöitä kaikilla toimialoilla Koulujen keke-ohjelmat, [%] 0 0 Keke-ohjelmat kaikissa kouluissa Päiväkotien keke-ohjelmat, [%] 5 95 Keke-ohjelmat kaikissa päiväkodeissa Koulujen valtakunnallisten kekeohjelmien lkm, [%] 5 5 Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä kouluissa kas- Päiväkotien valtakunnallisten kekeohjelmien lkm [%] Artikkeleilla, haastatteluilla ja koulutuksilla tavoitettujen henkilöiden [lkm] Ympäristöasioita koskevien palautteiden [lkm] vanut 0 0 Valtakunnallisten kekeohjelmien määrä päiväkodeissa kasvanut 219 885 1 103 199 Kasvanut 50 % - 35 Kasvanut -

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 13 5. EKOTEHOKKAAN YHDYSKUNTARAKENTEEN, JULKISEN LIIKENTEEN KÄYTÖN SEKÄ KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMINEN 5.1. Tavoitteet Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Tavoite vuoteen 2020 Vastuu Mittarit Yhdyskuntarakenteen suunnittelussa huomioidaan ajoneuvosuoritteen vähentäminen, energiaratkaisut, rakenteen eheyttäminen ja maaseudun sekä kylien elinvoimaisuus. Yleis- ja asemakaavoituksessa on käytössä eko- Kaikki toimialat Maankäytön suun- Kokonaisenergiatarkastelun käyttö KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä laskurit. Lisätään pysyvästi pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta 1 % /vuosi. Joukkoliikenteellä tehtyjen matkojen määrä kasvaa 5 % / vuosi. Uusia kevyen liikenteen väyliä kilometreissä mitattuna 5 % lisää v. 2020 mennessä nittelu Hyvinvointipalvelut Maankäytön suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Kulkutapaosuus keskeisillä alueilla Kulkutapaosuus maaseudulla Autoistumisaste (autollisten asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista sekä kahden auton asuntokunnat, %) Kevyen liikenteen reittien osuus kaduista, (%) Rakennetun kevyen liikenteen väylän pituus (km /vuosi) Myydyt kaupunkiliput (kpl/vuosi) Matkustus kaupunkilipuilla (matkaa/vuosi) 5.2. Tulokset Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat edelleen ympäristöohjelman tavoitteiden mukaisesti. Kaavoituksen kokonaisenergiatarkastelu ei ole vielä käytössä. Kulkutapaosuuksien viimeisimmät tiedot ovat vuodelta 2011, ja niiden mukaan kävelyn ja pyöräilyn osuudet ovat laskeneet (Lähde: Henkilöliikennetutkimus). Mittari 2005/ 2011 2012 Tavoite v. 2020 Suunta 2007* Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä [kyllä/ei]. Ei Ei Ei Kokonaisenergiatarkastelu on käytössä. KEKO-hankkeesta saatava arviointityökalu on käytössä. Ei Ei Ei Arviointityökalu on käytössä. Kulkutapaosuus, 19,1** 17,3-26,3 %

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 14 jalankulku [%] 5 Kulkutapaosuus, 11,9** 7,2-16,2 % pyöräily [%] 5 Kulkutapaosuus, 1,9** 3,3 - Kasvanut joukkoliikenne [%] 5 Kulkutapaosuus, 64** 67,5 - Vähentynyt henkilöauto [%] 5 Kulkutapaosuus, 19,1** 17,3-26,3% jalankulku [%] 5 Kulkutapaosuus, 11,9** 7,2-16,2 % pyöräily [%] 5 Autollisten asuntokuntien osuus [%] 73,8 - - Vähentynyt - Kahden auton asuntokunnat [%] 27,3 - - Vähentynyt - Kevyen liikenteen reittien osuus kaduista, - 41,5 * Kasvanut * (%) Rakennetun kevyen liikenteen väylän - 1,4 * Kasvanut * pituus [km /vuosi] Joukkoliikenteen kuukausilipuilla tehtyjen - 732 578 801 413 1 184 495 kpl matkojen määrä [kpl] * tieto saadaan myöhemmin v. 2013 Kuva 9. Matkustus kuukausilipuilla Kouvolassa vuosina 2007-2012. Vuonna 2012 kuukausilipuilla tehtiin yli 800 000 matkaa. Ympäristöohjelman tavoitteena on lähes 1 200 000 matkaa/vuosi vuonna 2020. Joukkoliikenteen käyttö kasvaa Kouvolassa jatkuvasti. Lähde: Kouvolan kaupunki.

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 15 6. HANKINTOJEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN PIENENTÄMINEN 6.1. Tavoitteet Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Tavoite vuoteen 2020 Vastuu Mittarit Vähintään 50 %:ssa keskitetyistä hankinnoista käytetään ympäristökriteerejä ja huomioidaan kokonaistaloudellisuus. Painopisteenä Kaikki toimialat Hankinnat, joissa käytetään ympäristökriteerejä (%) - Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyden minimivaatimukset ja lisäpisteet. Bussiliikenteen ympäristöbonus eli malli, jolla kaupunki hyvittää jäteperäisten biopolttoaineiden käytöllä ja muilla erillistoimilla saavutetun hiukkaspäästöjen vähenemän linja-autojen sopimusliikenteessä, on käytössä. - Lähi- ja luomuruoan hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. - Hankintojen ympäristökriteerit ovat käytössä hallintokunnissa (jalkautus) 6.1. Tulokset Keskitettyjen hankintojen tarjouspyynnöistä 80 %:ssa on vaadittu kuvausta siitä, kuinka yritys huomioi ympäristöasiat ja minkälaisia toimenpiteitä yrityksellä on kestävän kehityksen edistämisestä. 21 % tarjouspyynnöistä tuotteelta on joko edellytetty ympäristömyötäisyyden kriteeriä tai se on otettu huomioon valinnassa (pisteytetty). Esimerkiksi tietokoneiden energiatehokkuutta ja luomutuotteiden osuutta on kasvatettu. Tulos on hyvä alku kohti ympäristöohjelman tavoitetta. Mittari 2012 Tavoite v. 2020 Suunta Hankinnat, joissa käytetään ympäristökriteerejä 21 50 % - (%]

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 16 7. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA ELINKEINOPOLITIIKASSA JA YMPÄRISTÖLII- KETOIMINTA 7.1. Tavoitteet Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Tavoitteet vuoteen 2020 Vastuu Mittarit Yritysten toimintaan sovellettuja ympäristöjärjestelmiä noudattavien, alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut. Elinkeinotoimi Ympäristöjärjestelmää noudattavien yritysten [lkm] Elinkeino-ohjelman metsä-/energia- /ympäristöosuuden painopisteillä - puurakentaminen - kierrätystoiminta/sivuvirrat - uusiutuvan energian ratkaisut lisätty työpaikkoja 400 kpl ja yritysten määrää 30 kpl. Alueen yritysten valmiudet toteuttaa energia- ja materiaalitaloutta tehostavia sekä ympäristö säästäviä ratkaisuja lisääntyneet. Kouvola Innovation Oy ja kehittämisverkostojen kumppanit Kouvola Innovation Oy Ympäristöpalvelut Painopistealojen uudet työpaikat, [kpl] Painopistealoille perustetut uudet yritykset, [kpl] Teemaneuvonnan asiakasmäärät [hlö] Toteutettujen kehittämistoimenpiteiden määrä [kpl] 7.2. Tulokset Elinkeino-ohjelman painopistealueille on luotu 15 uutta työpaikkaa ja 3 uutta yritystä. Uusia työpaikkoja ja yrityksiä on syntynyt puurakentamisen ja Hyötyvirta-alueen ympärille. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan tarkemmin elinkeino-ohjelman seurannan yhteydessä. Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta Mittari 2012 Tavoite v. 2020 Suunta Ympäristöjärjestelmää noudattavien yritysten [lkm] 32 Kasvanut - Painopistealojen uudet työpaikat, [kpl] 15 Kasvanut 400 kpl - Painopistealoille perustetut uudet yritykset, [kpl] 3 Kasvanut 30 kpl -

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 17 8. MONIMUOTOISEN ELINYMPÄRISTÖN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN VAA- LIMINEN SEKÄ YMPÄRISTÖN TILAN PARANTAMINEN 8.1. Tavoitteet Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen Tavoitteet vuoteen 2020 Vastuu Mittari Luonnon monimuotoisuuden säilyminen turvataan kaupungin metsien ja viheralueiden hoitoperiaatteilla, suojelualueverkostolla ja maankäytön suunnittelulla. Asukkaiden mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ovat lisääntyneet. Virkistysalueiden ja ulkoilureittien määrä sekä ulkoilua tukevien rakenteiden määrä on kasvanut. Kulttuuriympäristöä ja maisemaa suojellaan suunnitelmallisesti Ympäristön tilasta ollaan tietoisia. Pinta- ja pohjaveden, ilmanlaadun sekä maaperän tila on parantunut. Asuinalueille kohdistuvan melun määrä on vähentynyt. Hiljaisten alueiden määrä ei ole vähentynyt. Ympäristöpalvelut Maaomaisuuden hallinta Yhdyskuntatekniikka Teknisen tuotannon liikelaitos Yhdyskuntatekniikka Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Maankäytön suunnittelu Ympäristöpalvelut Maankäytön suunnittelu Teknisen tuotannon liikelaitos Yhdyskuntatekniikka Maaomaisuuden hallinta Ympäristöpalvelut Maankäytön suunnittelu Yhdyskuntatekniikka Talousmetsien metsäsuunnitelmien kattavuus ja ajantasaisuus Luontoselvityksissä havaittujen arvokkaiden elinympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja metsien hoidossa Suojelualueiden pinta-ala (% kaupungin omistamasta maapintaalasta) Ennallistetut kohteet (ojat, reitit ym.) (lkm) Ulkoilua tukevien rakenteiden määrä (esim. pitkospuut, tornit, taulut) Suojelu- ja virkistysalueet sekä ulkoilureitit (ha ja km) Suojelu- ja virkistysalueiden sekä -Reittien etäisyydet asuinalueilta (km) SYKE:n Kestävät kaupunkiseudut työvälineen virkistysalue-mittari Yleiskaavassa osoitetun suojeltavan maisema-alueen pinta-ala (ha) Suojellut rakennukset (lkm) Pintaveden ekologisen tilan mittarit Pohjaveden kemiallisen ja määrällisen tilan mittarit Kaupungin omistamien ja isännättömien pilaantuneiden maaperäkohteiden määrä (kpl) Ilmanlaadun mittarit Melulta suojattujen ihmisten määrä / vuosi Hiljaisten alueiden pinta-ala (ha)

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 18 Asukkaiden ja sidosryhmien osallistumismahdollisuudet luonnonhoidon suunnitteluun ovat parantuneet. Yhdyskuntatekniikka Asukastilaisuuksien lkm 8.2. Tulokset Ilmanlaatu on pysynyt edelleen pääosin hyvänä. Muiden mittareiden kehityksen suuntaa ei voida vielä arvioida. Viheralueohjelma oli v. 2012 työn alla, ja mm. sen tiimoilta järjestettiin useita asukastilaisuuksia. Uusia suojelualueita perustettiin. Lähivirkistysalueiden saavutettavuus Kouvolassa on hyvä, yli 44 000 henkilöä asuu enintään 700 m päässä virkistysalueesta. Mittari 2009 2012 Tavoite v. 2020 Suunta Talousmetsien metsäsuunnitelmien - 80 100 % katta- vuus ja ajantasaisuus [%] Suojelualueiden pintaala - 1,5 Kasvanut (% kaupungin omis- tamasta maapintaalasta) Ennallistetut kohteet - 0 Kasvanut (ojat, reitit ym.) (lkm) Suojelualueet, [ha] - 51,9 Kasvanut Virkistysalueet asema- - 4 113 Kasvanut - ja yleiskaava, [ha] Ulkoilureitit [km] - 360 Kasvanut - Lähivirkistysalueiden - 33 722 Kasvanut saavutettavuus, asukkaita 300 m etäisyydellä Lähivirkistysalueiden - 44 084 Kasvanut - saavutettavuus, asukkaita 700 m etäisyydellä Yleiskaavassa osoitetun - 2 242 Kasvanut - suojeltavan maisemaalueen pinta-ala [ha] Suojellut rakennukset - 136 Kasvanut - [lkm] Järvien ekologisen tilan 72 - Kasvanut - mittarit [% hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa] Jokien ekologisen tilan 46 - Kasvanut - mittarit [% hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa] Riski-/selvitystilassa olevat pohjavesimuo- 13* - Vähentynyt -

Kouvolan kaupungin ympäristöohjelman vuosiraportti 2012 19 dostumat [kpl] * tieto v. 2010 Huonossa tilassa olevat 3* - Vähentynyt - pohjavesimuodostumat [kpl] * tieto v. 2010 Isännättömät, pilaantuneet - 555 Vähentynyt - maa-alueet [lkm] Ilmanlaatuindeksi [erittäin Hyvä Hyvä Hyvä huono-hyvä] Melulta suojattujen - - Kasvanut - ihmisten määrä/vuosi** Hiljaisten alueiden pinta-ala - - Pysynyt ennallaan - [ha]** **tieto saadaan myöhemmin v. 2013

Liite 2: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012 1 LIITTEET Liite 1: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012 Tässä liitteessä listataan toimenpiteiden toteutuksen tilanne v. 2012. Toimenpidelistaus on laadittu toimialoille ympäristöohjelman tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toimenpidelistauksessa on huomioitu arvokirjakeskustelujen, ympäristöohjelmatyöpajen ja asukaskyselyissä esille tulleet sekä Kymenlaakson Ilmasto- ja energiastrategian toimenpiteet. Listaus ei ole toimialoja sitova. Toimenpidelistauksen tilanne näyttää hyvältä, ympäristöohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi tehtävä konkreettinen työ on käynnissä kaikilla toimialoilla. Tehtävääkin silti edelleen riittää. 1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen, tärkeimmät toimenpiteet Tilanne v. 2012 Ympäristöohjelman toteuttaminen Kaupungin omien toimintojen CO 2 -päästöjen selvittäminen Kaupungin omien sekä kaupungin alueen CO 2 -päästöjen kehityksen seuranta 2. Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen, tärkeimmät toimenpiteet Jätehuolto-ohjeiden laatiminen toimialoille ja kiinteistöille Jätehuolto-ohjeiden käyttöönotto ja jalkauttaminen Jätehuollon toimivuuden ja puitteiden parantaminen (astioiden määrä, tyhjennystaajuus ym.) Jätehuollon seurantajärjestelmän ja raportoinnin kehittäminen Jätteen syntyä ehkäisevien, toimialakohtaisten toimenpiteiden selvitys ja käyttöönotto. Esim. asteittainen kankaisiin käsipyyherulliin siirtyminen, sähköinen asiointi, materiaalien säästäväinen käyttö, kaksipuoleinen tulostus Materiaalien uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen Henkilöstön perehdytys ja koulutus sekä ekotukitoiminta Kymen jätelautakunnan jätepoliittisen ohjelman laatiminen ja käyttöönotto* (laaditaan n. v. 2014-2016) Tilanne v. 2012 3. Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, tärkeimmät toimenpiteet Energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelman toteutus Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman toteutus Ajoneuvokannan uusiminen biokaasua käyttäviksi ja vähän polttoainetta kuluttaviksi Taloudellisen ajotavan koulutukset Tilanne v. 2012

Liite 2: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012 2 Ympäristöystävällisten rakennusmateriaalien suosiminen uudis- ja korjausrakentamisessa Vedenkulutuksen vähentäminen (hanojen ja suihkujen virtaamien rajoitus ja vesijohtoverkoston paineen lasku, vuotavien vesikalusteiden korjaus, työtapojen tarkistus) Rakennusvalvonnan laadunohjauksen ja asukkaiden energianeuvonnan kehittäminen Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kirjaaminen tontinluovutusehtoihin Puurakentamisen suosiminen Laitteiden säännöllinen huolto ja käyttöasetusten säätäminen Kaupungin kiinteistöjen käytön tehostaminen ja optimointi Henkilöstön ja päättäjien perehdytys ja koulutus Energian- ja vedenkulutusmittaroinnin kehittäminen siten, että kulutuskustannukset voidaan kohdistaa aiheuttajalle Julkisten rakennusten ja piha-alueiden valaistusten ajastuksen tarkistaminen Etäneuvottelujen käyttö Etätyön tekemisen mahdollistaminen Henkilöstön ja päättäjien perehdyttäminen ja koulutus 4. Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen, tärkeimmät toimenpiteet Päätöksenteon ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kehittäminen ja käyttöönotto Ympäristöjärjestelmäkoordinaattorin palkkaaminen Ympäristöohjelman raportoinnin kehittäminen Ympäristötilinpidon kehittäminen Ekotukitoiminnan laajentaminen kaikille toimialoille Ekotukitoiminnan koordinointi ja kehittäminen Koulujen ja päiväkotien Kestävän kehityksen toimenpideohjelmien laatiminen ja toteuttaminen Kannustaminen Vihreän Lipun hankintaan Kestävän kehityksen integroiminen eri oppiaineisiin Ympäristöasioista keskustelu vanhempainilloissa Yhteistyön kehittäminen Ympäristökoulu Reginan kanssa Ympäristöteemapäivien vuosikellon laatiminen ja toteutus Ympäristökerhojen ja -tapahtumien järjestäminen, luontoretket MetsäMörri-toimintaan osallistuminen Ympäristöohjelman viestintäsuunnitelman toteutus Toimialojen välisen tiedonkulun parantaminen Työn suunnittelun ja työn oikea-aikaisuuden lisääminen Tilanne v. 2012 Valmis Valmis

Liite 2: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012 3 Aktiivinen verkostoituminen ja muiden kuntien ja organisaatioiden hyvien esimerkkien hyödyntäminen Asukkaiden, järjestöjen ja yritysten näkemysten säännöllinen selvittäminen ympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä ja huomiointi ympäristöohjelman toteutuksessa Kerkko-verkoston toimintaan osallistuminen Tiiviin yhteistyön tekeminen ilmasto- ja energia-asioissa Kymenlaakson kuntien kesken Aktiivisen yhteistyön käynnistäminen yritysten ja yhteistyökumppaneiden kanssa Aktiivisen yhteistyön käynnistäminen kaupunginosien kylätoimikuntien kanssa Henkilöstön ja päättäjien perehdytys ja koulutus 5. Ekotehokkaan yhdyskuntarakenteen, julkisen liikenteen käytön sekä kävelyn ja pyöräilyn edistäminen, tärkeimmät toimenpiteet Rakennemallin toteuttaminen Kaavoituksen ekolaskurin käyttöönotto Alueiden suunnittelu joukkoliikennekelpoisiksi ja kävelyn sekä pyöräilyn asettaminen ensisijaisiksi liikennemuodoiksi Asuinalueiden suunnittelu olemassa olevien palveluiden ja kaukolämpöverkoston lähelle Talojen asemointi tonteilla siten, että passiivista aurinkoenergiaa voidaan hyödyntää maksimaalisesti Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuden selvittäminen keskusta-alueilla, taajamissa ja maaseudulla laskennan avulla Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman laatiminen ja toteutus Kevyen liikenteen väylien hoidon tason nostaminen Kestävien energiaratkaisujen mahdollistaminen suunnittelussa ja kaavoituksessa Joukkoliikenteen palvelutasosuunnitelman toteutus Työsuhdematkalipun käyttöönoton edellytysten selvittäminen Kestävän liikkumisen edistäminen liikkumisen ohjauksen ja tiedotuksen keinoin Kevyen liikenteen väylien rakentaminen kattavammaksi ja laadukkaammaksi Polkupyörien säilytys- ja pysäköintipaikkojen lisääminen Työmatkapyöräilijöiden suihku- ja sosiaalitilojen kunnostaminen Kokous- ja kurssimatkat muihin kaupunkeihin julkisilla kulkuvälineillä tai kimppakyydeillä Virkapyörien lisääminen ja hyödyntäminen Lähipalvelujen hyödyntäminen Palveluverkoston ja toimintojen kehittäminen siten, että ne ovat saavutetta- Tilanne v. 2012

Liite 2: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012 4 vissa joukkoliikenteellä ja kevyen liikenteen keinoin. Ilmastonmuutoksen huomioiminen yhdyskuntarakenteen ja -tekniikan suunnittelussa (esim. myrskyt, tulvat, vesihuolto, routa) Kunnallistekniikan piirissä olevien, rakentamattomien tonttien käyttöönoton tehostaminen Henkilöstön ja päättäjien perehdytys ja koulutus 6. Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen, tärkeimmät toimenpiteet Ympäristömerkittyjen tuotteiden hankinta Vähäpäästöisten ja energiatehokkaiden ajoneuvojen, laitteiden ja työkoneiden hankinta Elinkaarikustannusten huomiointi hankintojen yhteydessä Laitteiden ja koneiden tarjouspyyntöasiakirjoihin sisällytetään vaatimus energiatehokkuutta edistävistä huolto- ja käyttöohjeista sekä käyttökoulutuksesta Kierrätettävien, korjattavien ja uusiokäytettävien tavaroiden ja laitteiden hankinta Vettä säästävien laitteiden hankinta Luomu- ja lähiruoan hankinta Laitteiden ja tavaroiden lainaus- ja vuokrausmahdollisuuksien hyödyntäminen Energia- ja materiaalitehokkuuden huomiointi myös vuokraus- ja leasinghankinnoissa Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen edellyttäminen kuljetusyrityksiltä Joukkoliikenteen ympäristöystävällisyyden minimivaatimukset ja lisäpisteet. Bussiliikenteen ympäristöbonus eli malli, jolla kaupunki hyvittää jäteperäisten biopolttoaineiden käytöllä ja muilla erillistoimilla saavutetun hiukkaspäästöjen vähenemän linja-autojen sopimusliikenteessä, on käytössä. Hankintaohjeistuksen laatiminen toimialoille Henkilöstön ja päättäjien koulutus ja perehdytys Tilanne v. 2012 7. Ympäristönäkökulma elinkeinopolitiikassa ja ympäristöliiketoiminta, tärkeimmät toimenpiteet Elinkeino-ohjelman toteuttaminen Tilanne v. 2012 8. Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen sekä ympäristön tilan parantaminen, tärkeimmät toimenpiteet Viheralueohjelman laatiminen ja toteutus Taajamametsien metsäsuunnitelmien laatiminen ja toteutus Avointen ja puoliavointen alueiden selvitys ja toimenpidesuunnitelman laati- Tilanne v. 2012

Liite 2: Toimenpidelistauksen tilanne v. 2012 5 minen Asemakaavassa rakennettaviksi osoitettujen alueiden metsien valmennus metsänhoidon keinoin Arvokkaiden luontokohteiden huomiointi maankäytön suunnittelussa Suojeluverkoston laajentaminen Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laatiminen ja toteutus Pilaantuneiden maa-alueiden kartoitus ja kunnostussuunnitelman laatiminen sekä toteutus Vieraslajien torjuntatalkoot Muut luonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet, esim. linnunpönttöjen asentaminen kaupungin viheralueille Asukastilaisuuksien järjestäminen Kymenlaakson virkistysalueyhdistyksen toiminnan tukeminen Melumallinnuksen laatiminen Meluntorjunnan huomioiminen alueiden suunnittelussa Hiljaisten alueiden kartoitus ja säilyttäminen virkistyskäyttöä varten Katupölyn ja hiukkaspäästöjen vähentäminen Ympäristön tilan (ilma, vesistöt, maaperä) seuraaminen Haja-asutusalueiden jätevesineuvonnan tehostaminen Kunnan rakennusperinnön kattava kartoitus ja ajan tasalla pitäminen Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet suojellaan asemakaavoissa Korjausohjeiden laatiminen eri tyylisuuntia edustaville rakennuksille

Liite 2: Ympäristöohjelman taloudelliset vaikutukset 1 Liite 2: Ympäristöohjelman taloudelliset vaikutukset Kouvolan kaupungin ympäristötilinpäätöksessä kuvataan kirjanpitolautakunnan suosituksen mukaiset ympäristömenot, -tulot ja investoinnit. Ympäristötilinpäätöksestä ei kuitenkaan suoraan ole nähtävissä ympäristöhjelman tavoitteiden toteuttamisesta saavutettavia taloudellisia säästöjä. Alla olevaan taulukkoon on kootaan vuosittain energian-, veden- ja paperinkulutuksen vähenemisestä saatavat taloudelliset säästöt, jätteen määrän ja jätteiden tehokkaamman lajittelun aikaansaamat säästöt sekä kilometrikorvausten vähenemisestä aikaansaadut säästöt. Taulukossa ei ole huomioitu investointeja. Investoinnit kuvataan vuosittain ympäristötilinpäätöksessä. Taloudellisten vaikutusten arviointi on vielä kehitysvaiheessa. Energian- ja vedenkulutuksen, oman auton käytöstä maksettujen kilometrikorvausten sekä jätehuollon kustannukset nousevat vuosittain. Mitä nopeammin ympäristöohjelman tavoitteet saavutetaan, sitä suuremmat ovat myös taloudelliset säästöt. Kustannukset Säästöt v. 2012 Kulutus 2010 2011 2012 Energiankulutus 12 573 520 12 802 400 13 464 080 - v. 2010: kulutus 157 169 MWh v. 2011: kulutus 160 030 MWh v. 2012: 168 301 MWh Energian hinta n. 80 /MWh Kilometrikorvaukset 781 957* 1 475 390 1 543 701 - v. 2010 ajettiin omalla autolla 1 740 148 km* (kaikkia kilometrejä ei ole mukana) v. 2011 ajettiin omalla autolla 3 191 807 km v. 2012 ajettiin omalla autolla 3 410 247 km Jätehuolto 584 458 600 743 610 918 43 478 v. 2010 jätteen kokonaismäärä 1 833 981 kg v. 2011 1 728 546 kg v. 2012 1 457 763 kg 211 695 224 239 227 964 - v. 2010 kulutus 279 920 m 3 Vedenkulutus (vesi+ jätevesi) Käsipyyhepaperin kulutus Paperinkulutus, valkoinen A4 v. 2011 kulutus 273 380 m 3 v. 2012 kulutus 284 992 m 3-103 640 114 065 - v. 2011 8180 säkkiä, 65 440kg v. 2012 8 462 säkkiä, 67 696 kg - 76 800 79 000 - v. 2011 40 000 riisiä, 100 000 kg v. 2012 40 000 riisiä, 100 000 kg Yhteensä 43 478

Liite 3:Ekotukitoiminnan raportti v. 2012 1 Liite 3: Ekotukitoiminnan v. 2012 raportin tiivistelmä Kouvolan kaupungin ekotukitoiminta käynnistettiin EkoKymenlaakso-projektin koordinoimana keväällä 2012. Vuonna 2012 ekotukihenkilöitä nimettiin ja koulutettiin 94 hlö. Ensimmäiset ekotukikoulutukset järjestettiin Teknisen tuotannon liikelaitoksen henkilöstölle. Syksyllä 2012 koulutettiin varhaiskasvatuksen ekotukihenkilöt. Lisäksi Teknisen tuotannon liikelaitoksen ekotukihenkilöille järjestettiin jatkokoulutusta syksyllä 2012. Jokainen ekotukihenkilö laati peruskoulutuksen yhteydessä työpaikallaan alkukartoituksen yhdessä työtovereidensa kanssa. Alkukartoituksen avulla saatiin kuva työpaikan ympäristöasioiden lähtötilanteesta ja sen perusteella laadittiin ekotukitoiminnan toimintasuunnitelma vuodelle 2013. Toimintasuunnitelmat sisältävät 1-3 toimenpidettä seurantamittareineen. Kaikki alkukartoitustulokset sekä toimintasuunnitelmat tallennettiin tietokantaan ja niistä tehtiin yhteenveto. Alkukartoituksista ja toimintasuunnitelmista lähetettiin palautekirje ekotukihenkilöille. Ekotukitoiminnan koordinaattorit ovat tukeneet ja auttaneet ekotukihenkilöitä toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Ekotukihenkilöille järjestettiin tutustumiskäynti Kymen Bioenergian Mäkikylän biokaasulaitokseen keväällä 2012 ja jatkokoulutusta syksyllä 2012. Jatkokoulutuksen aiheena oli ruokajätteiden, paperinkulutuksen sekä energiankulutuksen ympäristö- ja taloudelliset vaikutukset. Koulutuksiin osallistui noin 25 henkilöä, samoin kuin tutustumisretkelle. Ekotukihenkilöille lähetetään kuukausittain ympäristöasioiden ajankohtaiskatsaus ja Konttiin on perustettu ekotukitoiminta-sivut. Ekotukitoiminnan laatiminen käynnistettiin v. 2012 aikana. Ekotukitoiminnan sähköpostilistalla ovat kaikki ekotukihenkilöt sekä muut asiasta kiinnostuneet. Ekotukitoiminnan alkukartoitukset antavat kattavan kuvan yli 80 Kouvolan kaupungin työpaikan lähtötilanteesta ympäristöasioiden kannalta. Alkukartoitusten mukaan työpaikoilla on jo nyt monia hyviä ympäristökäytäntöjä, mutta tekemistä riittää vielä runsaasti. Ekotuki-toimintasuunnitelmat perustuvat ekotuki-alkukartoitusten tuloksiin sekä kaupungin ympäristöohjelman tavoitteisiin. Vuonna 2013 ekotukitoiminnan pääpaino tulee olemaan jätteiden lajittelussa ja määrän vähentämisessä, koulutuksessa ja viestinnässä sekä veden- ja energiankulutuksen vähentämisessä. Ekotukitoiminnan toimintasuunnitelmat toteuttamalla on mahdollista vaikuttaa merkittävästi Kouvolan kaupungin jätteen määriin, jätehuollon kustannuksiin, energian- ja vedenkulutukseen sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Kiinteistökohtaisten energian- ja vedenkulutustietojen tulisi olla helpommin saatavilla, jotta toiminnan vaikutuksia voitaisiin seurata luotettavammin. Ekotukitoiminnan käynnistymisestä laadittiin kysely ekotukihenkilöille tammikuussa 2013. Vastausten mukaan ekotukitoimintaan suhtaudutaan työpaikoilla myönteisesti, ja ekotukihenkilöt ovat aloittaneet toiminnan aktiivisesti. Ekotukihenkilöt ovat ottaneet myös aktiivisesti yhteyttä ekotukitoiminnan koordinaattoreihin. Alla on esitelty keskeisimpiä kyselytuloksia. Laajempi ekotukitoiminta-raportti on ladattavissa Kontin ekotukitoiminta-sivuilta.

Liite 3:Ekotukitoiminnan raportti v. 2012 2 Toimintasuunnitelmat vuodelle 2013 Ekotukihenkilöiden laatimissa vuoden 2013 toimintasuunnitelmissa aiotaan panostaa erityisesti jätteiden lajitteluun ja kierrätykseen, turhien valojen ja laitteiden sammuttamiseen, vedenkulutuksen vähentämiseen, ruokajätteen vähentämiseen sekä tiedotukseen, viestintään ja koulutukseen. Kuva 10. Ekotukihenkilöiden laatimat toimintasuunnitelmat (94 kpl) vuodelle 2013. Lähde: Teknisen tuotannon liikelaitoksen sekä varhaiskasvatuksen ekotukihenkilöiden toimenpidesuunnitelmat. Toteutetut toimenpiteet vuonna 2012 Suurin osa kyselyyn vastanneesta 48:sta ekotukihenkilöstä aloitti jätteiden lajittelun tehostamisella ja energiankulutusta vähentävillä toimenpiteillä. Ekotukihenkilöt panostivat myös vedenkulutuksen vähentämiseen, ympäristökasvatuksen edistämiseen sekä jätteiden määrän vähentämiseen. Vain muutama ekotukihenkilö ilmoitti, etteivät olleet ehtineet vielä toteuttaa ekotekoja työpaikoillaan.

Liite 3:Ekotukitoiminnan raportti v. 2012 3 Kuva 11. Ekotukihenkilöiden toteuttamat toimenpiteet v. 2012. Vastaajien määrä: 48 hlö. Ekotukihenkilöt ovat panostaneet etenkin jätteiden lajitteluun sekä energian- ja vedenkulutuksen vähentämiseen. Lähde: Ekotukihenkilökysely v. 2012 toiminnasta, vastaajia 48 hlö. Ekotukitoiminnan tuloksia v. 2012 Ekotukihenkilöt ovat kuvanneet toimintansa tuloksia sanallisesti taulukossa 1. Taulukossa 2. on laskettuna muutamien toteutettujen toimenpiteiden taloudellisia ja ympäristövaikutuksia. Taulukosta 2 nähdään, että toiminnalla on saavutettavissa taloudellisia säästöjä. Taulukko 1. Ekotukitoiminnan tuloksia työpaikoilla v. 2012. Koska toiminta käynnistettiin vasta keväällä 2012, ei toiminnan vaikutuksesta ole vielä juuri saatavilla tarkkaa tietoa. Lähde: Ekotukihenkilökysely v. 2012 toiminnasta, vastaajia 48 hlö. Teema Jätehuollon tehostaminen ja jätteen määrän vähentäminen Tulokset - Biojätteen määrän selkeä väheneminen seurantajakson aikana - Biojätettä on mitattu ja saatu määrä pienenemään - Jätepaperit yritetään hyödyntää askarteluihin yms. - Laskimme vuoden 2012 paperin kulutuksen suurin piirtein johon nyt teemme tänä vuonna vertailua - Piirustuspaperit ovat ilmaisia (lahjoitettuja), emme tee niistä menekin vertailua, mutta käytämme tarkemmin - Jätekustannukset pienenivät - Metallit lajitellaan erikseen

Liite 3:Ekotukitoiminnan raportti v. 2012 4 Energiatehokkuuden lisääminen, energiansäästön ja uusiutuvan energiantuotannon lisääminen Ympäristötietoisuuden lisääminen (koulutus, kasvatus, viestintä) ja ympäristöjärjestelmän kehittäminen - Paperit monistetaan molemmin puolin - Käsipaperin kulutus hieman vähentynyt - paperiroskien määrä vähentynyt - Jätteen määrän hienoista vähenemistä - Paperin kulutuksen vähentäminen - Energiajätteen määrä on vähentynyt - Paperijätteen määrä vähentynyt - Lapset ja aikuiset kierrättävät entistä enemmän ja roskat lajitellaan. - Kierrätystä on tehostettu - Paperia kuluu vähemmin käsiä kuivatessa sekä piirtäminen onnistuu molemmin puolin paperia - Selkeimmin näkyi jätteen määrän väheneminen - Biojätteen määrä vähentynyt - Ruoan määrän tarkempi seuranta. Ei heitetä ruokaa pois, vaan syödään se mitä nostetaan lautaselle. - Muovipussien käytön määrä vähentynyt, biojätteen määrä vähentynyt ja luonto siistiytynyt - Veden ja energian kulutus on pienentynyt - Tuloksia tarkastellaan tämän vuoden aikana seuraamalla sähkön ja veden kulutusta. - Valojen sammuttaminen poistuttaessa - Autojen tyhjäkäynnin vähentäminen - Meillä ei ole mahdollisuutta seurata veden tai sähkön kulutusta! - Turhien valojen sammuttelu ja tietokoneiden sammuttaminen yöksi. - Laitteita sammutetaan esim. tulostin yöksi/viikonlopuksi sekä turhat valot - Vedenkulutus on vähentynyt huomattavasti ja lattiakone on myös helpottanut työtä. Työntekijöitä voi siirtää muihin töihin kun ei tarvi kaikkien jynssätä lattiaa - Vedenkulutuksen pienentyminen mm. Kaunisnurmen palv.kesk., Radiomuseolla ja Kouvola-talolla - Olen esim. atk-koulutuksissa ohjeistanut näyttöpäätteiden sammutuksia, sekä myös itsekin toiminut vastuullisemmin sen suhteen. Huomaan, että ohjeistustani on noudatettu. - Turhat valot sammutettu - Valojen sammutus tarkempaa - Lasten innostus on mukava huomata, ovat kiinnostuneita ja innostuneita. - pikkuhiljaa alkaa ohjeet menemään perille ja niitä myös toteutetaan. suurin osa on aktiivista - Emme tiedä vielä, koska aloitimme vasta marraskuussa "tiedostamiskampanjan" eikä meillä ole vielä vertailulukuja - Lisääntynyt tietous - Asenteet ovat muuttuneet parempaan suuntaan ja eritoten pysyvästi - Ainakin lapset pesevät kädet niin, ettei hana ole täysillä - Lapset huomattavat, kun lähdemme luokasta, että valot pitää sammuttaa - Henkilökunta on lisäinfon avulla saatu kiinnostumaan aiheesta

Liite 3:Ekotukitoiminnan raportti v. 2012 5 Hankintojen ympäristövaikutusten pienentäminen Monimuotoisen elinympäristön ja kulttuuriympäristön vaaliminen ja ympäristön tilan parantaminen - Tietoisuus ympäristöasioista on lisääntynyt ja siihen kiinnitetään huomiota - Lapset oppivat lajittelun ja kertoivat siitä myös kotona vanhemmilleen - Mielenkiinto ympäristöasioihin kasvaa pikkuhiljaa kun niistä - yhdessä jutellaan - Askartelumateriaalin hankinta väheni - Ulkolelujen kulutus väheni - Lähiympäristö on siistimpää ja myös lapset ovat huomanneet sen - Toukokuun roskien kerääminen oli lapsista hauskaa Taulukko 2. Muutamien ekotukitoimenpiteiden kustannus- ja ympäristövaikutuksia. Toimenpide Suuttimen asentaminen patojen pesuun käytettävän letkun päähän Säästö /vuosi Muu säästö/vuosi 500 171 900 l vettä Kolmen vuotavan WC-istuimen korjaaminen 80 3 000 l vettä Kymmenen koulun biojäteseuranta kahden viikon ajan 6 000 3 500 kg ruokaa Yhdistelmäkoneen käyttö keittiön lattian pesussa 49 17 576 l vettä 1,5 l pesuaineita Loppujäteastioiden määrän muuttaminen 4:stä kahteen 800 Jätekuljetusten vähentyneet kasvihuonekaasupäästöt Kolmen tietokoneen sammutus yöksi ja viikonlopuksi 130 1 000 kwh sähköä Yhteensä n. 7 600 Työyhteisöjen suhtautuminen ekotukitoimintaan Työyhteisöissä ekotukitoimintaan suhtaudutaan hyvin ja jopa erittäin hyvin. Monet ekotukihenkilöt raportoivat onnistuneensa työtoverien innostamisessa esim. sammuttamaan valot ja tietokoneet töistä lähtiessä. Ekotukihenkilöt kokivat työyhteisön ja johdon tuen tärkeänä toiminnalleen.

Liite 3:Ekotukitoiminnan raportti v. 2012 6 Kuva 12. Ekotukihenkilöiden työyhteisön suhtautuminen ekotukitoimintaan. Lähes jokaisen ekotukihenkilön työpaikalla suhtaudutaan toimintaan hyvin tai erittäin hyvin. Lähde: Ekotukihenkilökysely v. 2012 toiminnasta, vastaajia 48 hlö.