Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Centret för internationell mobilitet och internationellt samarbete Centre for International Mobility SIRU KORKALA Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 2/2013 TIETOA JA TILASTOJA -RAPORTTI

ISBN 978-951-805-574-0 ISSN 1798-3630 10/2013 Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 Sisältö Sisältö... 1 1 Lukijalle... 2 2 Tiedon keruu ja määritelmät... 3 3.1. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille... 4 Liikkuvuus tutkinnoittain... 4 Valtaosa liikkujista on naisia... 5 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus... 5 Liikkuvuusjakson kesto... 6 Liikkuvuus tutkinnoittain... 6 Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia... 6 Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa... 6 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus... 6 Liikkuvuusjakson kesto... 7 3.3. Opettajien ja muun n liikkuvuus Suomeen... 7 3.4. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet... 7 4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006 2012... 8 5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012... 10 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain... 12 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus... 15 Opiskelijaliikkuvuus alueittain... 16 Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin... 19 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus... 23 Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus... 24 7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet... 28 LIITTEET... 33 Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin... 33 Kansainvälinen liikkuvuus organisaatioittain... 37

1 Lukijalle Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO kerää ja julkaisee vuosittain tilastot kansainvälisestä liikkuvuudesta ammatillisessa koulutuksessa ja korkea asteella. CIMO on tilastoinut ammatillisten oppilaitosten liikkuvuutta vuodesta 2008 lähtien; sitä ennen tiedot keräsi Opetushallitus. Korkeakoulujen liikkuvuutta koskevalla tilastoinnilla on jo pidemmät perinteet, sillä CIMO on vastannut siitä vuodesta 1998 lähtien. Tässä raportissa esitellään ammatillisten oppilaitosten liikkuvuuslukuja vuodelta 2012. Tilastointi koskee kaikkia opiskelijoita, jotka ovat ammatilliseen tutkintoon johtavassa koulutuksessa sekä sen parissa työskenteleviä opettajia ja muuta ä. Se kattaa siten myös oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen. Tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 273 ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta tarjoavaa organisaatiota, joista 251 osallistui tietojen keruuseen. 23 organisaatiota ei pyytänyt tunnuksia tiedonkeruusovellukseen tai jättänyt siihen tietojaan. Ammatillisen koulutuksen kentällä tapahtuu vuosittain muutoksia oppilaitosten yhdistyessä. Tämän raportin tiedot on kerätty vuonna 2012 voimassa olleen tilanteen mukaisesti. Luettelo tilastoinnin piiriin kuuluvista oppilaitoksista on peräisin Opetushallituksen syksyllä 2012 voimassa olleesta rekisteristä. Oppisopimustoimistojen ja keskusten tiedot on kerätty Internetistä. Koulutuksen järjestäjä, oppilaitos sekä oppisopimustoimistokohtaiset liikkuvuustiedot ovat raportin liitetaulukkoina. Lämmin kiitos kaikille tiedonkeruuseen osallistuneille tahoille! Tilastoinnin tavoitteena on tuottaa tietoa, joka tukee kansainvälisen toiminnan kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa. Toivottavasti tästä raportista on teille hyötyä! 2

2 Tiedon keruu ja määritelmät Liikkuvuustiedot kerättiin sähköisellä tiedonkeruusovelluksella, johon kirjauduttiin salasanalla. Tilastointiin liittyvä tiedotus tapahtui koulutuksen järjestäjien kautta; ne toimittivat sähköpostilla kyselyyn liittyvät ohjeet ja sovellukseen johtavan linkin organisaatioihin. Kirjautumiseen tarvittavan salasanan organisaatiot saivat CIMOsta erikseen pyytämällä. Sovellukseen kirjautumista pyydettiin myös sellaisilta organisaatioilta, joilla ei kansainvälistä liikkuvuutta kyseisenä vuonna ollut. Näin pyrittiin mahdollisimman kattavaan tiedonkeruuseen. Eri liikkuvuusryhmistä on kerätty hyvin eriasteista tietoa. Pitkäkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijaliikkuvuus, opettajien ja muun n liikkuvuus sekä opiskelijaliikkuvuus Suomeen tilastoidaan henkilöpohjaisesti, kun taas lyhytkestoinen Suomesta ulkomaille suuntautuva opiskelijoiden sekä opettajien ja muun n liikkuvuus ja kaikki Suomeen suuntautuva opettajien ja muun n liikkuvuus maittain summatietoina. Lyhytkestoinen ja summatietoina kerättävä liikkuvuus käsitellään tässä raportissa vain alueellisessa, maakohtaisessa ja oppilaitostyyppiä koskevassa tarkastelussa. Suomesta ulkomaille suuntautuvassa opettajien ja muun n liikkuvuudessa pitkäkestoisen ulkomaanjakson pituudeksi hyväksyttiin vähintään 5 päivää kestäneet matkat. Lyhytkestoiseksi opettajien ja muun n liikkuvuudeksi määriteltiin alle 5 päivää kestäneet matkat. Suomeen saapuvien opettajien kohdalla tilastoitavan vaihdon pituutta ei ole erikseen määritelty. Pitkäkestoisten opiskelijaliikkuvuuksien kesto on vähintään kaksi viikkoa, lyhyet kestävät vähemmän kuin kaksi viikkoa. Suomeen saapuneiden opiskelijoiden liikkuvuusjakson mittaa ei ole erikseen määritelty. 3

3 Yhteenveto: Kansainvälinen liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2012 3.1. Liikkuvuus Suomesta ulkomaille Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3096 opiskelijaa (6,2 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 3 % lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3163 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 6 % pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 1521 opettajaa ja muun n edustajaa, laskua edellisvuoteen 21 % lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle lähti 2544 opettajaa ja muun n edustajaa, laskua edellisvuoteen 5 %. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten liikkuivat sosiaali ja terveysalan, hotelli ja ravintola alan sekä liiketalouden perustutkinto opiskelijat. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 535 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 427 Liiketalouden perustutkinto 344 Matkailualan perustutkinto 178 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 140 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 123 Autoalan perustutkinto 109 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 94 Elintarvikealan perustutkinto 91 Rakennusalan perustutkinto 89 Taulukko 1. Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä. Moni ulkomaanjaksolle lähteneistä opettajista ja muun n edustajista työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä. 4

Tutkinto Opettajia ja muuta ä Suomesta Muu tehtävä (esim. hallinto) 387 Liiketalouden perustutkinto 163 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 122 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 106 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 86 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 60 Muu tutkinto 56 Maatalousalan perustutkinto 37 Matkailualan perustutkinto 37 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 36 Taulukko 2. Opettajien ja muun n liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Valtaosa liikkujista on naisia Opiskelijaliikkuvuus on hyvin naisvaltaista: 67 % pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä on naisia. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 47 % on naisia, joten naiset lähtevät miehiä useammin ulkomaanjaksoille. Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta stä 60 % on naisia. Useimmat liikkujat opiskelevat ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista 95 % suoritti ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta stä 63 % työskenteli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (43 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (35 %) pitkäkestoisen ulkomaanjakson tarkoituksena oli useimmiten työssä oppiminen (95 %) opettajien ja muun n liikkuvuudesta 31 % järjestettiin Leonardo da Vinci ohjelman avulla ja 27 % oppilaitoksen omalla rahoituksella opettajien ja muun n ulkomaanjaksojen tarkoituksena oli useimmiten muu kuin työelämäjakso tai opettajavaihto, esimerkiksi yhteistyöprojektit, kehittämishankkeet tai valmistelevat vierailut. 5

Liikkuvuusjakson kesto Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa opettajien ja muun n liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. 3.2. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus Suomeen tuli 2453 opiskelijaa (4,9 % aloittaneista), mikä on 2 % enemmän kuin vuonna 2011. Liikkuvuus tutkinnoittain Eniten ulkomaisia opiskelijoita tuli Suomeen opiskelemaan liiketalouden ja sosiaali ja terveysalan perustutkintoa. Suhteellisen suuri osa Suomeen saapuneiden opiskelijoiden tutkinnoista on jäänyt tunnistamatta. Tutkinto Opiskelijoita Suomeen Liiketalouden perustutkinto 332 Muu tutkinto / Tuntematon 314 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 284 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 181 Kone ja metallialan perustutkinto 157 Autoalan perustutkinto 115 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 102 Rakennusalan perustutkinto 101 Matkailualan perustutkinto 70 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 64 Taulukko 3. Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Suomeen tuli yhtä paljon miehiä ja naisia 6 Suomeen tulleiden opiskelijoiden sukupuolijakauma oli tasainen: 51 % oli miehiä ja 48 % naisia, 1 %:lla saapuneista sukupuoli jäi tilastoimatta. Useimmat tulijoista opiskelevat ammatillisen peruskoulutuksen perustutkintoa Suomeen saapuneista opiskelijoista 88 % opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Suomeen saapuvien opiskelijoiden järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (54 %), Comenius tai Gruntvig ohjelmien avulla (10 %) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (9 %)

59 % opiskelijoista tuli työssäoppimaan; 41 % vaihdon tarkoituksena oli muu opiskelu eli työskentely erilaisissa projekteissa tai tutustumiskäynnit oppilaitoksiin. Liikkuvuusjakson kesto Suomeen suuntautuvan opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 4 viikkoa. 3.3. Opettajien ja muun n liikkuvuus Suomeen Suomeen saapui 3403 opettajaa tai muun n edustajaa, lisäystä edellisvuoteen 21 %. 3.4. Kansainvälisen liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Suomalaisopiskelijoiden lyhyt ja pitkäkestoisen liikkuvuuden yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Ruotsi, Espanja, Saksa ja Britannia Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Espanja, Viro ja Unkari suomalaisten opettajien ja muun n yleisimmät kohdemaat olivat Viro, Saksa, Ruotsi, Venäjä ja Espanja Suomeen tuli opettajia ja muuta ä eniten Venäjältä, Saksasta, Alankomaista, Norjasta ja Espanjasta sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun n liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Lähteneet opiskelijat Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu Saapuneet opettajat ja muu Aasia 3,5 4,7 3,7 15,3 Afrikka 1,7 0,2 0,9 1,2 Eurooppa 93,8 94,9 94,4 79,5 Latinalainen Amerikka ja Karibia 0,2 0,1 0,1 0,6 Pohjois Amerikka 0,7 0,1 0,8 3,1 Oseania 0,1 0,0 0,1 0,3 Yhteensä 100 100 100 100 Taulukko 4. Liikkuvuus maanosittain (%) 7

4 Liikkuvuuden kokonaiskuva ja kehitys 2006 2012 Vuonna 2012 ammatillisesta koulutuksesta lähti lyhyt tai pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle yhteensä 6259 opiskelijaa, mikä on 5 % vähemmän kuin edellisvuonna. Laskua on tapahtunut sekä pitkä että lyhytkestoisessa liikkuvuudessa. Vuosittainen heilahtelu on tyypillistä ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle: oppilaitoskohtainen liikkuvuus on satunnaista ja vaihtelee vuosittain. Kun liikkujien määrä suhteutetaan vuonna 2011 1 opetussuunnitelman mukaisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään, lähti ulkomaille keskimäärin 12,4 % aloittaneista eli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 Suomeen tuli 2453 ulkomaista opiskelijaa, eli 2 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Saapuneiden osuus vastaa 5 %:a Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa vuonna 2011 aloittaneista opiskelijoista. Kuviossa 1 on esitetty Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden lukumäärällinen kehitys vuosina 2006 2012. Erityisesti lähtijöiden määrät vaihtelevat runsaasti vuosittain, mutta myös Suomeen saapuneiden määrissä on pientä vaihtelua. Vuosien 2010 ja 2011 välillä lähtijöiden määrä nousi peräti 20 %, mutta nyt lähtijöiden määrä laski 5 % edellisvuodesta. Suomesta lähtevien opiskelijoiden lukumäärä sisältää sekä lyhyt että pitkäkestoisen liikkuvuuden. Saapuvien osalta tilastoitavan liikkuvuusjakson kestoa ei ole erikseen määritelty. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 4492 4284 2059 2038 5343 6094 2510 2425 5491 2749 6566 2397 6259 2453 Suomesta Suomeen 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 1. Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2006 2012 Vuonna 2012 Suomeen saapui 3403 ja Suomesta lähti 1521 opettajaa ja muun n edustajaa. Saapuvien määrä kasvoi jo vuosien 2010 ja 2011 välillä jopa 33 % ja edelleen 1 Vuonna 2012 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa. 8

saapuvien määrä kasvoi 21 % edellisestä vuodesta. Lähtevien osuus sitä vastoin on ollut laskusuunnassa, nyt laskua on jopa 21 % edellisvuodesta. Kuviossa 2 on esitetty Suomesta lähteneiden ja tänne tulleiden opettajien ja muun n lukumäärällinen kehitys vuosina 2006 2012. Lähtijöiden osalta kuviossa ovat mukana vain pitkäkestoiset eli vähintään 5 vuorokautta kestäneet ulkomaanjaksot. Tilastoja opettajien ja muun n lyhytkestoisista eli alle 5vuorokautta kestäneistä matkoista on kerätty vasta vuodesta 2011, joten ne eivät vielä näy kuviossa. Myös lyhytkestoisille matkoille lähteneiden opettajien ja muun n osuus laski 5 % edellisvuodesta. Vuodesta 2010 lähtien Suomeen tulevien opettajien ja muun n määrä on kasvanut tasaisesti ja Suomeen on myös tullut huomattavasti enemmän opettajia ja muuta ä kuin täältä on lähtenyt. 4000 3500 3403 3000 2500 2000 1500 1733 1653 1948 1908 1600 1601 2060 1767 2113 1935 2806 1917 1521 Suomeen Suomesta 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kuvio 2. Opettajien ja muun n liikkuvuuden kehitys 2006 2012 9

5 Opiskelijaliikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sekä liikkuvuus Suomeen sukupuolen, opiskelumuodon ja ikäryhmän mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti pitkäkestoista liikkuvuutta, koska lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Vuonna 2012 Suomesta lähti 3096 opiskelijaa vähintään kahden viikon mittaiselle liikkuvuusjaksolle ulkomaille ja Suomeen tuli 2453 opiskelijaa. Ulkomaille lähteneistä oli naisia 2085 eli 67 % ja miehiä 1092 eli 33 %. Ulkomaanjaksolle lähteneiden miesten määrä laski 7 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaneiden määrään suhteutettuna naiset ovat jälleen miehiä huomattavasti aktiivisempia ulkomaanjaksolle lähtijöitä, sillä sekä vuonna 2011 että 2012 opintonsa aloittaneista 47 % oli naisia. Suomeen saapuneista opiskelijoista naisia oli 1167 eli 48 % ja miehiä 1261 eli 51 %. Suomen saapuneiden miesten määrä kasvoi 12 % edellisvuodesta. Prosentti Suomeen saapuneiden opiskelijoiden sukupuolesta jätettiin raportoimatta. Sukupuoli Opiskelijoita Suomesta % Muutos % Opiskelijoita Suomeen % Muutos % Mies 1011 32,7 7,4 1261 51,4 11,8 Nainen 2085 67,3 0,9 1167 47,6 0,9 Tuntematon 25 1,0 72,5 Yhteensä 3096 100 2453 100 Taulukko 5. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus sukupuolen mukaan 2012 ja muutos vuodesta 2011 Enemmistö ulkomaille lähteneistä ja Suomeen saapuneista opiskeli ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavaa perustutkintoa. Näyttötutkintona suoritettavaa perustutkintoa opiskeli 3,1 % lähteneistä ja vajaa prosentti saapuneista opiskelijoista. Suomeen tulleista opiskelijoista 3 % suoritti oppisopimuspohjaista ammatillista perustutkintoa. Muut opiskelumuodot ovat harvinaisia ulkomaille lähteneiden opiskelijoiden keskuudessa. 10

Opiskelumuoto Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto 2929 94,6 2162 88,1 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 95 3,1 16 0,7 Ammattitutkinto 32 1,0 61 2,5 Erikoisammattitutkinto 2 0,1 4 0,2 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 2 0,1 79 3,2 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto Oppisopimuksena suoritettu ammatti ja erikoisammattitutkinto 21 0,7 8 0,3 15 0,5 0 0,0 Tuntematon 0 0,0 123 5,0 Yhteensä 3096 100 2453 100 Taulukko 6. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus opiskelumuodon mukaan 2012 Taulukossa 7 suhteutetaan eri opiskelumuodoissa tapahtuva pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus eri opiskelumuodoissa aloittaneiden määrään. Näyttötutkinto ja oppisopimusopiskelijat lähtevät selkeästi harvemmin ulkomaille kuin opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa opiskelevat. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto / Ammattitutkinto / Erikoisammattitutkinto Opiskelijoita Suomesta Suhteessa aloittaneisiin % Opiskelijoita Suomeen Suhteessa aloittaneisiin % 2963 5,8 2227 4,4 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 95 0,2 16 0,04 Oppisopimuspohjainen tutkinto 38 0 87 0,4 Tuntematon 0 123 Yhteensä 3096 2453 Taulukko 7. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen suuntautuva liikkuvuus opiskelumuodon mukaan ja suhteutettuna opiskelumuodossa aloittaneisiin Valtaosa opiskelijaliikkuvuuteen osallistuneista on iältään 16 23 vuotiaita eli syntynyt 1990 luvulla. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneistä tähän ikäryhmään kuuluu 76 % ja Suomeen saapuneista 71 %. 1980 luvulla syntyneitä oli 18 % lähteneistä ja 9 % saapuneista. Selkeästi aikuisopiskelijoiksi miellettäviä eli 1950, 1960 tai 1970 luvulla syntyneitä oli 6 % lähteneistä, 11

mutta vain 2 % Suomeen saapuneista opiskelijoista. Keskimäärin ulkomaanjaksolle lähdettiin 19 vuotiaana ja Suomeen tultiin 20 vuotiaana. 2 Opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 8 tarkastellaan Suomesta pitkäkestoiseen liikkuvuuteen lähteneiden ja Suomeen tulleiden lukumääriä tutkinnoittain. Eniten ulkomaanjaksolle lähti sosiaali ja terveysalan perustutkinto opiskelijoita; lähtijöitä oli 535 henkilöä, mikä on 2 % enemmän kuin edellisvuonna. Sosiaali ja terveysalan perustutkinto opiskelijoiden liikkuvuus näyttäisi kasvavan vuosittain; vuosien 2010 ja 2011 välillä kasvua oli jopa 26 %. Toiseksi eniten lähtijöitä oli hotellija ravintola alan perustutkinto opiskelijoiden (427) ja kolmanneksi eniten liiketalouden perustutkinto opiskelijoiden (344) joukossa. Molemmissa lähtijämäärät ovat nousseet tasaisesti vuosittain. Suomeen tuli eniten liiketalouden perustutkintoa suorittavia opiskelijoita (332) ja toiseksi eniten sosiaali ja terveysalan perustutkinnon suorittajia (284). Muuta tutkintoa opiskelevien osuus oli tänä vuonna vielä edellisvuottakin suurempi (314). Tähän lukuun sisältyvät sekä ne opiskelijat, jotka suorittavat jotakin muuta kuin taulukossa 8 listattua tutkintoa, että ne opiskelijat joiden tutkintoa ei pystytty tunnistamaan. Luokkaan Muu tutkinto oli lähtevien osalta kirjattu muun muassa sukelluskouluttajan ja matkailun ohjelmapalvelujen ammattitutkinto, floristin ammattitutkinto ja kaivosalan koulutus. Saapuvien osalta oli mainittu muun muassa pedagoginen kasvatus ja sosiaaliala, floristin tutkinto ja tutkimussukeltajan ammattitutkinto. Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Opiskelijoita Suomeen Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 94 41 Autoalan perustutkinto 109 115 Elintarvikealan perustutkinto 91 30 Hammastekniikan perustutkinto 0 3 Hevostalouden perustutkinto 73 0 Hiusalan perustutkinto 67 37 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 427 181 Kaivosalan perustutkinto 2 0 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 62 31 Kello ja mikromekaniikan perustutkinto 12 6 Kemiantekniikan perustutkinto 2 2 Kone ja metallialan perustutkinto 64 157 Kotitalous ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 5 6 Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 5 5 2 Mediaani tilastoidusta syntymävuosista. 12

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 39 23 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 140 64 Laboratorioalan perustutkinto 7 4 Lapsi ja perhetyön perustutkinto 21 6 Lentokoneasennuksen perustutkinto 12 9 Liiketalouden perustutkinto 344 332 Liikunnanohjauksen perustutkinto 22 26 Logistiikan perustutkinto 43 37 Luonto ja ympäristöalan perustutkinto 37 30 Lääkealan perustutkinto 11 8 Maanmittausalan perustutkinto 1 10 Maatalousalan perustutkinto 71 52 Matkailualan perustutkinto 178 70 Metsäalan perustutkinto 28 55 Muovi ja kumitekniikan perustutkinto 0 1 Musiikkialan perustutkinto 24 31 Muu tutkinto/ Tuntematon 26 314 Nuoriso ja vapaa ajan ohjauksen perustutkinto 62 2 Painoviestinnän perustutkinto 22 9 Paperiteollisuuden perustutkinto 5 0 Pintakäsittelyn perustutkinto 18 6 Puualan perustutkinto 30 60 Puutarhatalouden perustutkinto 39 30 Rakennusalan perustutkinto 89 101 Sirkusalan perustutkinto 8 38 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 535 284 Suunnitteluassistentin perustutkinto 4 8 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 123 102 Talotekniikan perustutkinto 21 5 Tanssialan perustutkinto 2 2 Tekstiili ja vaatetusalan perustutkinto 43 57 Tieto ja viestintätekniikan perustutkinto 58 53 Turvallisuusalan perustutkinto 8 8 Veneenrakennuksen perustutkinto 2 2 13

Verhoilu ja sisustusalan perustutkinto 6 0 Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto 4 0 Yhteensä 3096 2453 Taulukko 8. Suomesta lähtevä pitkäkestoinen ja Suomeen saapuva opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain 2012 Koulutusaloittain tarkasteltuna yleisimmin ulkomaanjaksoja tehdään suurilla koulutusaloilla. Eniten lähteneitä oli vuonna 2012 tekniikan ja liikenteen alalla (23 %) sekä sosiaali, terveys ja liikunta alalla (23 %). Seuraavaksi yleisintä ulkomaanjaksolle lähteminen oli matkailu, ravitsemis ja talousalalla (20 %). Suomeen tulleista suurin joukko opiskeli tekniikan ja liikenteen alalla (30 %). Sosiaali, terveys ja liikunta alalta Suomeen tuli 16 % ja liiketalouden ja hallinnon alalta 14 % kaikista Suomeen tulleista opiskelijoista. Taulukossa 9 on lähteneiden ja saapuneiden opiskelijoiden kokonaismäärä koulutusaloittain sekä suhteutettuna alalla aloittaneisiin vuonna 2012. Lisäksi esitetään vastaava suhdeluku vuosilta 2011 ja 2010. Humanistinen ja kasvatusala jatkaa nousuaan aktiivisena opiskelijoiden lähettäjänä ja luonnontieteiden ala puolestaan ulkomaisten opiskelijoiden vastaanottajana. Suomeen saapuneiden kohdalla luokka muu koulutus erottuu erityisen aktiivisena. Tähän luokkaan kuuluvat ne ulkomaiset opiskelijat, joiden tutkintoa ei listalta löydy, tai joiden tutkintoa ei ole osattu vastaanottavissa oppilaitoksissa määritellä. Lähtevien osalta tästä luokasta lähteneiden osuus laski huomattavasti edellisvuodesta. Keskeinen syy tähän on se, että hevostalouden tutkinto, joka aikaisemmin kuului kategoriaan muu tutkinto, on tänä vuonna tilastoitu omana tutkintonaan osana luonnonvara ja ympäristöalaa. Tämä luonnollisesti näkyy myös liikkuvuusaktiivisuuden nousuna kyseisellä alalla. 14

Suomesta opiskelijoita % aloittaneista 2012 % aloittaneista 2011 % aloittaneista 2010 Suomeen opiskelijoita % aloittaneista 2012 % aloittaneista 2011 % aloittaneista 2010 Humanistinen ja kasvatusala 87 10,1 9,1 7,6 8 0,9 0,6 7,3 Kulttuuriala 307 8,5 9,7 8,8 199 5,5 5,2 4,7 Liiketalouden ja hallinnon ala 344 6,0 5,3 5,0 332 5,8 5,8 8,6 Luonnontieteiden ala 58 3,7 3,9 2,6 53 3,4 1,7 1,4 Tekniikan ja liikenteen ala Luonnonvara ja ympäristöala Sosiaali, terveys ja liikunta ala Matkailu, ravitsemisja talousala 714 3,4 3,9 3,3 729 3,5 3,2 3,5 248 9,3 6,7 8,2 167 6,3 6,7 11,5 697 8,2 8,2 7,0 389 4,6 4,2 4,7 615 9,4 9,4 8,5 262 4,0 5,3 7,2 Muu koulutus 26 6,0 17,4 4,4 314 72,5 54,6 21,5 Taulukko 9. Suomesta lähtevän pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden sekä Suomeen saapuneiden osuuden muutos vuosien 2010, 2011 ja 2012 välillä suhteessa koulutuksessa aloittaneisiin koulutusaloittain Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Liikkuvuusohjelmista suosituin oli EU:n Leonardo da Vinci, jonka kautta pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähti 1328 opiskelijaa eli 43 % kaikista lähteneistä. Ohjelman osuus on noussut edellisvuodesta 6 %. Oppilaitoksen omalla rahoituksella ulkomaanjaksolle lähti 1075 opiskelijaa. Oppilaitosrahoituksen osuus on pienentynyt 13 % edellisvuodesta. Suomeen tulevista yli puolet eli 54 % liikkui Leonardo ohjelman tuella ja 10 % Comenius tai Grundtvig ohjelman rahoituksella. Nordplus ohjelman osuus Suomeen tulevien osalta nousi huomattavasti edellisvuodesta. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus on Suomen saapuneiden osalta pudonnut jopa 29 % edellisvuodesta. Merkittävä osuus Suomeen saapuneista rahoitti liikkuvuutensa muuten: 18 % sijoittuu luokkaan muu rahoitus. 15

Liikkuvuusohjelma Opiskelijoita Suomesta % Muutos % Opiskelijoita Suomeen % Muutos % Leonardo da Vinci 1328 42,9 6,2 1331 54,3 14,3 Comenius/Grundtvig 8 0,3 85,7 246 10,0 6,8 Nordplus 37 1,2 38,3 165 6,7 114,3 Opetushallituksen rahoittama 217 7,0 14,2 3 0,1 97,2 Oppilaitoksen itse rahoittama 1075 34,7 13,1 217 8,8 29,1 Opiskelijan itse rahoittama ulkomaanjakso 203 6,6 4,1 51 2,1 13,6 Muu rahoitus 228 7,4 10,1 440 17,9 4,8 Yhteensä 3096 100 2453 100 Taulukko 10. Liikkuvuusjärjestelyt Suomesta lähtevässä pitkäkestoisessa ja Suomeen saapuvassa opiskelijaliikkuvuudessa 2012 sekä muutos vuodesta 2011 Ulkomaanjakson tarkoituksena oli ulkomaille lähteneiden osalta useimmiten työssäoppiminen (95 %). Suomeen saapuneista 59 % tuli työssäoppimisjaksolle. Työssäoppimisen osuus ulkomaanjakson tarkoituksena on noussut edellisvuodesta sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden kohdalla. Vaihdon tarkoitus Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen Työssäoppiminen 2925 94,5 1453 59,2 Muu opiskelu 171 5,5 1000 40,8 Yhteensä 3096 100 2453 100 Taulukko 11. Ulkomaanjakson tarkoitus 2012 Suomesta lähteneiden opiskelijoiden pitkäkestoinen ulkomaanjakso oli keskimäärin 6 viikon mittainen. Lyhyimmät ulkomaanjaksot kestivät 2 ja pisimmät 36 viikkoa. Suomeen saapuneet opiskelijat viipyivät maassa keskimäärin 4 viikkoa. Lyhyimmät vaihdot kestivät 1 viikon ja pisimmät 83 viikkoa. Opiskelijaliikkuvuus alueittain Taulukossa 12 on esitetty opiskelijaliikkuvuus maakunnittain siten, että pitkä ja lyhytkestoinen liikkuvuus on yhdistetty yhdeksi luvuksi. Suomesta lähteneiden ja Suomeen saapuneiden osalta eniten liikkuvuutta tapahtuu Uudellamaalla, missä on myös lukumääräisesti eniten oppilaitoksia. Myös Pohjois Pohjanmaalle tuli paljon ulkomaisia opiskelijoita ja sieltä lähti paljon opiskelijoita ulkomaille. % 16

Maakunta Suomesta % Suomeen % Etelä Karjala 72 1,2 47 1,9 Etelä Pohjanmaa 297 4,7 71 2,9 Etelä Savo 244 3,9 137 5,6 Kainuu 64 1,0 4 0,2 Kanta Häme 260 4,2 66 2,7 Keski Pohjanmaa 296 4,7 157 6,4 Keski Suomi 279 4,5 144 5,9 Kymenlaakso 197 3,1 130 5,3 Lappi 229 3,7 202 8,2 Pirkanmaa 468 7,5 143 5,8 Pohjanmaa 259 4,1 87 3,5 Pohjois Karjala 218 3,5 66 2,7 Pohjois Pohjanmaa 520 8,3 252 10,3 Pohjois Savo 243 3,9 64 2,6 Päijät Häme 314 5,0 116 4,7 Satakunta 126 2,0 63 2,6 Uusimaa 1740 27,8 628 25,6 Varsinais Suomi 433 6,9 76 3,1 Yhteensä 6259 100 2453 100 Taulukko 12. Suomesta lähtevä pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva opiskelijaliikkuvuus maakunnittain 2012 Pelkkiä absoluuttisia lukuja havainnollisempaa on tarkastella tilastointivuosien välillä tapahtuvaa muutosta. Taulukossa 13 erotellaan pitkä ja lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrät maakunnittain ja niissä tapahtunut muutos vuosien 2011 ja 2012 välillä. Lisäksi tarkastellaan Suomeen saapuneiden opiskelijoiden määrän muutosta maakunnittain. Eniten nousua lähteneiden määrässä on tapahtunut Varsinais Suomessa, jossa sekä pitkä että lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrä jatkaa kasvuaan jo vuodesta 2010 lähtien. Huomionarvoista on myös se, että Satakunnasta lyhytkestoiselle liikkuvuusjaksolle lähti viisi kertaa enemmän opiskelijoita kuin edellisvuonna. Vuonna 2012 Varsinais Suomi paitsi lähetti paljon opiskelijoita ulkomaille myös vastaanotti entistä enemmän ulkomaisia opiskelijoita. Eniten ulkomaisten opiskelijoiden suosiota kasvatti Pohjanmaa, jonne heitä tuli yli kaksinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna. Luvut kertovat siitä suuresta vuosittaisesta vaihtelusta, joka ammatillisen koulutuksen liikkuvuuteen liittyy. 17

Maakunta Suomesta pitkäkestoinen 2012 Suomesta pitkäkestoinen 2011 Muutos % Suomesta lyhytkestoinen 2012 Suomesta lyhytkestoinen 2011 Muutos % Suomeen 2012 Suomeen 2011 Muutos % Etelä Karjala Etelä Pohjanmaa 47 63 25,4 25 10 150,0 47 38 23,7 134 131 2,3 163 355 54,1 71 102 30,4 Etelä Savo 112 97 15,5 132 79 67,1 137 162 15,4 Kainuu 50 76 34,2 14 23 39,1 4 16 75,0 Kanta Häme Keski Pohjanmaa 121 146 17,1 139 176 21,0 66 92 28,3 141 128 10,2 155 148 4,7 157 106 48,1 Keski Suomi 206 225 8,4 73 131 44,3 144 95 51,6 Kymenlaaks o 124 112 10,7 73 57 28,1 130 99 31,3 Lappi 119 114 4,4 110 141 22,0 202 188 7,4 Pirkanmaa 272 223 22,0 196 193 1,6 143 170 15,9 Pohjanmaa 114 122 6,6 145 175 17,1 87 36 141,7 Pohjois Karjala Pohjois Pohjanmaa Pohjois Savo Päijät Häme 111 162 31,5 107 198 46,0 66 84 21,4 282 281 0,4 238 306 22,2 252 204 23,5 150 167 10,2 93 57 63,2 64 99 35,4 152 192 20,8 162 263 38,4 116 74 56,8 Satakunta 37 50 26,0 89 17 423,5 63 84 25,0 Uusimaa 781 799 2,3 959 886 8,2 628 692 9,2 Varsinais Suomi 143 108 32,4 290 155 87,1 76 56 35,7 Yhteensä 3096 3196 3,1 3163 3370 6,1 2453 2397 2,3 Taulukko 13. Opiskelijaliikkuvuuden muutos maakunnittain 2011 ja 2012. Ulkomaille lähtevien opiskelijoiden määrä suhteessa opintonsa aloittaneisiin on laskenut lähes kaikissa lääneissä vuosina 2011 2012. Länsi Suomen läänissä tilanne on pysynyt samana tarkasteluvuosien välillä. Suomeen saapuvien osalta laskua on tapahtunut Etelä ja Itä Suomen lääneissä. Muissa lääneissä saapuneiden osuus on hieman noussut edellisvuodesta. 18

Suomesta 2012 Suomesta 2011 Suomeen 2012 Suomeen 2011 Etelä Suomen lääni 14,2 14,9 5,4 5,5 Länsi Suomen lääni 11,7 11,7 4,0 3,5 Itä Suomen lääni 11,2 12,1 4,3 5,5 Oulun lääni 11,2 13,4 4,9 4,3 Lapin lääni 10,4 11,0 9,1 8,1 Yhteensä 12,4 13,0 4,9 4,8 Taulukko 14. Pitkä ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus 2011 ja 2012 lääneittäin suhteessa vuonna 2011 3 aloittaneisiin (%) Opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin Suurin osa kansainvälisestä liikkuvuudesta tapahtuu ammatillisissa oppilaitoksissa, joista lähtee ja joihin tulee yli 96 % opiskelijoista. Oppilaitostyyppi Opiskelijoita Suomesta % Opiskelijoita Suomeen Ammatillinen oppilaitos 6045 96,6 2393 97,6 Ammatillinen erikoisoppilaitos 36 0,6 6 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 93 1,5 17 0,7 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 51 0,8 11 0,4 Oppisopimustoimisto/ keskus 34 0,5 26 1,1 Yhteensä 6259 100 2453 100 Taulukko 15. Pitkä ja lyhytkestoinen opiskelijaliikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2012 % 3 Vuonna 2012 aloittaneiden määrää ei ollut raportointihetkellä saatavissa 19

6 Opettajien ja muun n liikkuvuus ammatillisessa koulutuksessa 2012 Suomesta ulkomaille suuntautuva pitkäkestoinen liikkuvuus sukupuolen ja opiskelumuodon mukaan Tässä luvussa käsitellään pääsääntöisesti opettajien ja muun n pitkäkestoista liikkuvuutta koska lyhytkestoinen liikkuvuus kerätään ainoastaan maittain summatietoina. Lyhytkestoinen opettajien ja muun n liikkuvuus on mukana myöhemmin tarkasteltaessa liikkuvuutta oppilaitostyypeittäin sekä alueellisesti. Opettajien ja muun n pitkäkestoiseksi liikkuvuudeksi laskettiin vähintään 5 työpäivää kestäneet matkat. Vuonna 2012 ammatillista koulutusta tarjoavista organisaatioista lähti ulkomaille yhteensä 1521 opettajaa ja muuta n edustajaa, joista 60 % oli naisia. Opettajat ja muu % Mies 605 39,8 Nainen 912 60,0 Tuntematon 4 0,3 Yhteensä 1521 100 Taulukko 16. Ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun n sukupuolijakauma 2012 Yli 60 % ulkomaille lähteistä opettajista ja muusta stä työskentelee ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa. Näyttötutkintojen ja ammattitutkintojen parissa työskentelevien opettajien ja muun n ulkomaanmatkojen osuus on kasvanut hieman edellisvuodesta. Hallinton osuus lähteneistä on pysynyt lähes 30 %:ssa vuosien 2011 ja 2012 välillä. 20

Opiskelumuoto 21 Opettajat ja muu % 2011 % Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettu perustutkinto 956 62,9 63,2 Näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 50 3,3 2,0 Ammattitutkinto 52 3,4 3,1 Erikoisammattitutkinto 6 0,4 0,6 Oppisopimuspohjainen ammatillinen peruskoulutus 3 0,2 0,4 Oppisopimuspohjainen näyttötutkintona suoritettu perustutkinto 0 0,0 0,5 Oppisopimuksena suoritettu ammatti ja erikoisammattitutkinto 13 0,9 0,7 Muu esim. hallinto 441 29,0 29,4 Yhteensä 1521 100 100 Taulukko 17. Ulkomaille lähteneet opettajat ja muu opiskelumuodoittain 2012 ja 2011 Opettajien ja muun n pitkäkestoinen liikkuvuus tutkinnoittain ja koulutusaloittain Taulukossa 18 on esitetty Suomesta ulkomaille lähteneiden opettajien ja muun n liikkuvuusluvut tutkinnoittain. Suurin yksittäinen ryhmä lähtijöitä eli 387 henkilöä työskentelee muissa kuin suoranaisissa opetustehtävissä, esimerkiksi oppilaitoksen hallinnossa. Toiseksi suurin lähtijöiden ryhmä työskenteli liiketalouden perustutkinnon (163 henkilöä) parissa ja kolmanneksi suurin sosiaali ja terveysalan perustutkinnon (122 henkilöä) parissa. Tutkinto Opettajat ja muu Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 34 Autoalan perustutkinto 35 Bioenergia alan perustutkinto 1 Elintarvikealan perustutkinto 15 Hevostalouden perustutkinto 5 Hiusalan perustutkinto 5 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto Kalatalouden perustutkinto 1 Kauneudenhoitoalan perustutkinto 8 Kemiantekniikan perustutkinto 2 Kone ja metallialan perustutkinto 24 Kotitalous ja kuluttajapalveluiden perustutkinto 11 Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 8 86

Kuvallisen ilmaisun perustutkinto 11 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 60 Lapsi ja perhetyön perustutkinto 5 Lentokoneasennuksen perustutkinto 3 Liiketalouden perustutkinto 163 Logistiikan perustutkinto 24 Luonto ja ympäristöalan perustutkinto 12 Maanmittausalan perustutkinto 2 Maatalousalan perustutkinto 37 Matkailualan perustutkinto 37 Merenkulkualan perustutkinto 3 Metsäalan perustutkinto 27 Musiikkialan perustutkinto 18 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 106 Muu tehtävä (esim. hallinto) 387 Muu tutkinto, mikä? 56 Nuoriso ja vapaa ajan ohjauksen perustutkinto 12 Painoviestinnän perustutkinto 20 Pintakäsittelyn perustutkinto 2 Puualan perustutkinto 14 Puutarhatalouden perustutkinto 32 Rakennusalan perustutkinto 34 Sirkusalan perustutkinto 6 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 122 Suunnitteluassistentin perustutkinto 2 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 36 Talotekniikan perustutkinto 14 Tekstiili ja vaatetusalan perustutkinto 19 Tieto ja viestintätekniikan perustutkinto 14 Turvallisuusalan perustutkinto 8 Yhteensä 1521 Taulukko 18. Opettajien ja muun n liikkuvuus tutkinnoittain 2012 22

Muu tutkinto luokkaan kuului mm. valmentavan koulutuksen parissa työskentelevää ä. Tähän luokkaan tilastoidut ulkomaanjaksot vähenivät viimevuodesta, koska hevostalouden perustutkinto tilastoidaan nykyään erikseen. Koulutusaloittain tarkasteluna eniten ulkomaanjaksoja tehdään luokassa Muu koulutus, johon kuuluvat kieltenopettajat, hallinto sekä erityis ja erikoisammattitutkintojen parissa työskentelevät opettajat ja muu. Kulttuurialalta sekä liiketalouden ja hallinnonalalta lähti hieman enemmän opettajia ja muuta ä ulkomaille kuin edellisvuonna, tekniikan ja liikenteen alalta taas hiukan edellisvuotta vähemmän. Mitään suuria koulutusalakohtaisia muutoksia ei liikkuvuudessa ole kuitenkaan tapahtunut. Opettajat ja muu 2012 % 2011 % Humanistinen ja kasvatusala 17 1,1 1,1 Kulttuuriala 129 8,5 7,1 Liiketalouden ja hallinnon ala 163 10,7 7,5 Luonnontieteiden ala 14 0,9 1,3 Tekniikan ja liikenteen ala 257 16,9 20,6 Luonnonvara ja ympäristöala 115 7,6 7,1 Sosiaali, terveys ja liikunta ala 135 8,9 9,7 Matkailu, ravitsemis ja talousala 142 9,3 12,1 Muu koulutus 549 36,1 33,6 Yhteensä 1521 100 100 Taulukko 19. Opettajien ja muun n liikkuvuus koulutusaloittain 2012 ja 2011 Liikkuvuusjärjestelyt ja ulkomaanjakson tarkoitus Vuonna 2012 opettajien ja muun n liikkuvuudesta 27 % tapahtui oppilaitoksen omalla rahoituksella ja 11 % Opetushallituksen jakamalla valtionavustuksella. Oppilaitoksen oman rahoituksen osuus laski 20 % edellisvuodesta. Leonardo da Vinci liikkuvuusohjelman osuus on lähes sama kuin edellisvuonna: ohjelman tarjoamaa rahoitusta käytti molempina vuosian kolmannes Suomesta ulkomaille lähteneistä opettajista ja muusta stä. 23

Liikkuvuusohjelma Opettajat ja muu 2012 % 2011 % Muutos % Leonardo da Vinci 471 31 30 3,2 Comenius/Grundtvig 203 13 12 10,3 Nordplus 49 3 2 93,0 Opetushallituksen rahoittama 174 11 11 6,5 Oppilaitoksen itse rahoittama 407 27 33 19,6 Muu rahoitus 217 14 12 16,9 Yhteensä 1521 100 100 Taulukko 20. Liikkuvuusjärjestelyt opettajien ja muun n liikkuvuudessa 2012 ja 2011 Opettajat ja muu lähtivät vuonna 2012 ulkomaille useimmiten muun kuin työelämäjakson tai opettajavaihdon takia. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi yhteistyöprojekteihin ja kehittämishankkeisiin liittyvät matkat tai valmistelevat vierailut. Opettajavaihtojen osuus liikkuvuudesta laski ja työelämäjaksojen nousi edellisestä tilastointivuodesta. Vaihdon tarkoitus Opettajat ja muu 2011 % 2011 % Muutos % Työelämäjakso 157 10 8 37,4 Opettajavaihto 260 17 21 18,7 Muu 1104 73 71 1,6 Yhteensä 1521 100 100 Taulukko 21. Opettajien ja muun n ulkomaanjakson tarkoitus 2012 ja 2011 Opettajien ja muun n pitkäkestoiset liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa. Lyhimmillään matkat kestivät viikon ja pisimmillään 43 viikkoa. Suomeen suuntautuva opettajien ja n liikkuvuus Suomeen tuli 3403 opettajaa tai muuta n edustajaa. Suomesta ulkomaille lähtevien opettajien ja muun n pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus alueittain Uusimaa sekä lähettää että vastaanottaa edelleen eniten opettajia ja muuta ä. Myös Pohjois Pohjanmaan osuus opettajien ja muun n pitkäkestoisesta liikkuvuudesta on merkittävä Suomesta lähteneiden osalta muihin maakuntiin verrattuna. Lyhytkestoisia eli alle 5 työpäivää kestäviä ulkomaanmatkoja tehtiin useimmiten Uudeltamaalta ja Keski Pohjanmaalta. Eniten ulkomaalaisia opettajia ja muuta ä saapui Uudenmaan ja Keski Suomen oppilaitoksiin. 24

Maakunta Suomesta opettajat ja muu (> 5 vrk) 2012 % Suomesta opettajat ja muu (< 5 vrk) 2012 % Opettajat ja muu Suomeen 2012 % Etelä Karjala 16 1,1 11 0,4 37 1,1 Etelä Pohjanmaa 64 4,2 90 3,5 31 0,9 Etelä Savo 84 5,5 70 2,8 197 5,8 Kainuu 21 1,4 12 0,5 21 0,6 Kanta Häme 54 3,6 81 3,2 74 2,2 Keski Pohjanmaa 85 5,6 234 9,2 106 3,1 Keski Suomi 87 5,7 114 4,5 425 12,5 Kymenlaakso 64 4,2 92 3,6 109 3,2 Lappi 76 5,0 89 3,5 260 7,6 Pirkanmaa 111 7,3 189 7,4 227 6,7 Pohjanmaa 24 1,6 103 4,0 94 2,8 Pohjois Karjala 67 4,4 79 3,1 72 2,1 Pohjois Pohjanmaa 199 13,1 191 7,5 186 5,5 Pohjois Savo 52 3,4 122 4,8 79 2,3 Päijät Häme 34 2,2 95 3,7 169 5,0 Satakunta 41 2,7 59 2,3 14 0,4 Uusimaa 339 22,3 781 30,7 1223 35,9 Varsinais Suomi 103 6,8 132 5,2 79 2,3 Yhteensä 1521 100 2544 100,0 3403 100 Taulukko 22. Opettajien ja muun n liikkuvuus maakunnittain 2012 Taulukossa 23 on esitetty maakunnittain tapahtuneet muutokset opettajien ja muun n liikkuvuudessa vuosien 2011 ja 2012 välillä. Pitkäkestoiselle ulkomaanjaksolle lähteneiden opettajien ja muun n määrä on laskenut kaikissa muissa maakunnissa paitsi Kanta Hämeessä ja Varsinais Suomessa. Lyhytkestoisten ulkomaanjaksojen määrässä huomattavinta kasvua tarkasteluvuosien välillä on ollut Keski Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa ja Pohjois Savossa. Eniten nousua Suomeen saapuneiden opettajien ja muun n määrissä oli Kanta Hämeessä, Pirkanmaalla Lapissa. 25

Maakunta Suomesta opettajat ja muu (> 5 vrk) 2012 Suomesta opettajat ja muu (> 5 vrk) 2011 Muutos % Suomesta opettajat ja muu (< 5 vrk) 2012 Suomesta opettajat ja muu (< 5 vrk) 2011 Muutos % Suomeen opettajat ja muu 2012 Suomeen opettajat ja muu 2011 Muutos % Etelä Karjala 16 30 46,7 11 32 65,6 37 51 27,5 Etelä Pohjanmaa 64 90 28,9 90 61 47,5 31 32 3,1 Etelä Savo 84 94 10,6 70 81 13,6 197 129 52,7 Kainuu 21 28 25,0 12 25 52,0 21 0 Kanta Häme 54 45 20,0 81 126 35,7 74 37 100,0 Keski Pohjanmaa 85 120 29,2 234 75 212,0 106 60 76,7 Keski Suomi 87 129 32,6 114 119 4,2 425 239 77,8 Kymenlaakso 64 72 11,1 92 41 124,4 109 97 12,4 Lappi 76 108 29,6 89 82 8,5 260 145 79,3 Pirkanmaa 111 119 6,7 189 257 26,5 227 121 87,6 Pohjanmaa 24 52 53,8 103 377 72,7 94 78 20,5 Pohjois Karjala 67 98 31,6 79 117 32,5 72 59 22,0 Pohjois Pohjanmaa 199 228 12,7 191 178 7,3 186 203 8,4 Pohjois Savo 52 111 53,2 122 42 190,5 79 88 10,2 Päijät Häme 34 59 42,4 95 202 53,0 169 215 21,4 Satakunta 41 45 8,9 59 72 18,1 14 36 61,1 Uusimaa 339 391 13,3 781 617 26,6 1223 1130 8,2 Varsinais Suomi 103 98 5,1 132 188 29,8 79 86 8,1 Yhteensä 1521 1917 20,7 2544 2692 5,5 3403 2806 21,3 Taulukko 23. Suomesta lähtevän ja Suomeen suuntautuvan opettajien ja muun n liikkuvuuden muutos maakunnittain vuosien 2012 ja 2011 välillä Lääneittäin tarkasteluna Etelä Suomen lääni lähettää eniten opettajia ja muuta ä ulkomaille. Etelä Suomen lääni puolestaan vastaanotti edellisvuotta vähemmän ulkomaisia opettajia ja muuta ä. Länsi ja Itä Suomen sekä Lapin lääni sitä vastoin vastaanottivat edellisvuotta enemmän ulkomaisia opettajia ja muuta ä. 26

Suomesta 2012 Suomesta 2011 Suomeen 2012 Suomeen 2011 Etelä Suomen lääni 38,5 31,1 47,4 54,5 Länsi Suomen lääni 35,3 34,1 28,7 23,2 Itä Suomen lääni 11,7 15,8 10,2 9,8 Oulun lääni 10,4 13,4 6,1 7,2 Lapin lääni 4,1 5,6 7,6 5,2 Yhteensä 100 100 100 100 Taulukko 24. Suomesta lähtevä ja Suomeen suuntautuva opettajien ja muun n liikkuvuus lääneittäin 2012 ja 2011 (%) Suomesta lähtevien opettajien ja muun n pitkä ja lyhytkestoinen sekä Suomeen suuntautuva liikkuvuus oppilaitostyypeittäin Opettajien ja muun n liikkuvuus keskittyy opiskelijaliikkuvuuden tapaan enimmäkseen ammatillisiin oppilaitoksiin. Oppilaitostyyppi Opettajia ja muuta ä Suomesta (> 5 vrk) % Opettajia ja muuta ä Suomesta (< 5 vrk) % Opettajia ja muuta ä Suomeen % Ammatillinen oppilaitos 1375 90,4 2313 90,9 3256 95,7 Ammatillinen erikoisoppilaitos 12 0,8 25 1,0 16 0,0 Ammatillinen erityisoppilaitos 97 6,4 123 4,8 88 2,6 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus 32 2,1 79 3,1 43 1,3 Oppisopimustoimisto/ keskus 5 0,3 4 0,2 0 0,0 Yhteensä 1521 100 2544 100 3403 100 Taulukko 25. Opettajien ja muun n liikkuvuus oppilaitostyypeittäin 2012 27

7 Liikkuvuuden yhteistyömaat ja alueet Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus oli erittäin Eurooppa painotteista. Sekä Suomesta lähteneiden että Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 suosituinta kohde ja lähtömaata sijaitsivat kaikki Euroopassa. Opettajien ja muun n matkat suuntautuvat enimmäkseen Eurooppaan, mutta Suomeen saapui edellisvuotta enemmän opettajia ja muuta ä Aasiasta. Ulkomaanjaksoille lähtevät opiskelijat suosivat lähialueita eli Viroa ja Ruotsia. Lähialueille suuntautuvat jaksot ovat enimmäkseen lyhyitä, kun taas Keski ja Etelä Eurooppaan mennään useimmiten pidemmille ulkomaanjaksoille. Suomeen tullaan useimmiten Keski Euroopasta ja Virosta. Kohdemaa Lähteneet pitkäkestoiset Kohdemaa Lähteneet lyhytkestoiset Lähtömaa Saapuneet Espanja 623 Viro 791 Saksa 555 Saksa 387 Ruotsi 729 Ranska 186 Britannia 366 Saksa 312 Espanja 149 Ruotsi 159 Venäjä 227 Viro 144 Viro 146 Latvia 107 Unkari 141 Ranska 144 Italia 92 Alankomaat 126 Alankomaat 139 Espanja 91 Venäjä 111 Italia 91 Alankomaat 89 Ruotsi 106 Unkari 86 Tanska 71 Italia 99 Irlanti 59 Ranska 67 Britannia 94 Taulukko 26. Pitkä ja lyhytkestoisille ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opiskelijoiden 10 yleisintä kohde ja lähtömaata Saksa ja Espanja jatkavat suosiotaan opettajien ja muun n pitkäkestoisen liikkuvuuden kohdemaina. Lyhytkestoisessa liikkuvuudessa suurin yksittäinen kohdemaa oli vuonna 2012 Viro, joka on viime vuosina tasaisesti kasvattanut asemaansa suosituimpana maana. Suomeen tulevien opettajien ja muun n lähtömaiden listalla ykköspaikkaa pitää Venäjä. Korean tasavalta pysyy edelleen suosituimpien lähtömaiden joukossa, vaikka putosikin nyt kymmenenneksi viime vuoden kolmannelta sijalta. 28

Kohdemaa Lähteneet ( 5 vrk) Kohdemaa Lähteneet (< 5 vrk) Lähtömaa Saapuneet Saksa 206 Viro 517 Venäjä 565 Espanja 132 Ruotsi 365 Saksa 357 Britannia 125 Saksa 302 Alankomaat 211 Alankomaat 102 Venäjä 200 Norja 148 Venäjä 101 Belgia 171 Espanja 133 Ranska 73 Italia 120 Viro 132 Italia 71 Espanja 115 Ruotsi 127 Viro 66 Tanska 100 Kiina 125 Tanska 57 Britannia 96 Ranska 120 Belgia 47 Alankomaat 66 Korean tasavalta Taulukko 27. Pitkä ja lyhytkestoiselle ulkomaanjaksoille lähteneiden ja Suomeen saapuneiden opettajien ja muun n 10 yleisintä kohde ja lähtömaata. Liikkuvuus on edelleen hyvin Eurooppa keskeistä, mutta myös Aasiasta tulee ja sinne lähtee vuosittain tasainen määrä opiskelijoita sekä opettajia ja muuta ä. Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu (<5 vrk) Taulukko 28. Opiskelijaliikkuvuus sekä opettajien ja muun n liikkuvuus maanosittain 2012 113 Saapuneet opettajat ja muu Aasia 176 44 115 119 33 521 Afrikka 79 29 4 33 3 42 Eurooppa 2786 3083 2328 1334 2504 2704 Latinalainen Amerikka ja Karibia Pohjois Amerikka 10 0 2 5 0 21 36 7 3 29 2 104 Oseania 9 0 1 1 2 11 Yhteensä 3096 3163 2453 1521 2544 3403 29

Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ( 5 vrk) Lähteneet opettajat (< 5 vrk) Saapuneet opettajat Aasia 176 44 115 119 33 521 Arabiemiirikunnat 1 0 0 0 1 2 Filippiinit 0 0 0 2 0 2 Georgia 0 0 1 5 0 10 Hong Kong 1 0 0 2 1 0 Indonesia 7 0 0 2 0 0 Intia 18 3 0 14 2 12 Irak 0 0 0 0 0 0 Iran 5 0 7 2 0 2 Israel 2 0 0 0 0 26 Japani 12 4 9 8 0 73 Kambodza 0 0 0 0 0 2 Kazakstan 0 0 0 0 0 1 Kiina 46 2 43 30 3 125 Korean tasavalta 2 0 10 4 5 113 Kuwait 0 0 0 0 0 0 Kypros 5 10 10 15 1 9 Malesia 0 0 0 0 0 1 Nepal 7 0 0 4 0 3 Palau 1 0 0 0 0 0 Qatar 0 0 0 1 1 0 Saudi Arabia 0 0 0 2 0 18 Sri Lanka 0 0 0 1 0 0 Taiwan 0 0 0 0 0 10 Thaimaa 42 0 0 5 0 0 Turkki 23 25 35 22 19 112 Vietnam 4 0 0 0 0 0 Afrikka 79 29 4 33 3 42 Algeria 0 0 0 0 0 1 Botswana 5 0 0 5 0 2 Burkina Faso 0 0 0 1 0 0 Egypti 3 23 0 3 2 0 Eritrea 0 0 0 0 0 0 Etelä Afrikka 14 0 0 5 0 1 Etiopia 9 0 0 2 0 0 Gambia 0 0 0 0 0 0 Ghana 4 0 0 0 0 5 Kamerun 1 0 0 0 0 0 Kap Verde 0 4 0 1 0 0 Kenia 12 0 0 4 0 0 Malawi 0 0 0 1 0 0 Marokko 0 0 0 0 0 0 Mauritius 1 0 0 0 0 0 Namibia 0 0 0 3 0 11 30

Niger 0 0 0 0 0 0 Nigeria 2 0 0 0 0 8 Reunion 0 0 0 0 0 1 Sambia 0 0 0 0 0 0 Sierra Leone 6 2 4 1 1 3 Swazimaa 4 0 0 0 0 0 Tansania 16 0 0 6 0 9 Uganda 2 0 0 1 0 1 Zimbabwe 0 0 0 0 0 0 Eurooppa 2786 3083 2328 1334 2504 2704 Alankomaat 139 89 126 102 66 211 Albania 0 0 0 0 0 3 Andorra 0 0 2 0 0 0 Belgia 44 42 42 47 171 55 Bosnia Hertsegovina 1 0 0 0 0 0 Britannia 366 60 94 125 96 100 Bulgaria 4 5 6 8 2 11 Espanja 623 91 149 132 115 133 Färsaaret 4 16 19 5 0 5 Irlanti 59 0 25 16 11 23 Islanti 18 22 15 21 17 9 Italia 91 92 99 71 120 94 Itävalta 50 26 42 19 52 33 Kreikka 32 7 2 13 5 8 Kroatia 10 10 5 5 2 16 Latvia 26 107 43 17 57 54 Liechtenstein 0 0 0 0 0 0 Liettua 6 56 22 11 23 43 Luxemburg 7 0 3 1 0 6 Makedonia 0 4 0 5 0 1 Malta 54 0 0 16 3 1 Norja 38 62 76 25 46 148 Portugali 28 27 18 35 27 17 Puola 27 42 23 14 24 99 Ranska 144 67 186 73 61 120 Romania 8 9 9 11 5 16 Ruotsi 159 729 106 42 365 127 Saksa 387 312 555 206 302 357 Serbia 3 0 8 2 0 1 Slovakia 11 19 27 6 6 31 Slovenia 54 30 74 33 8 50 Sveitsi 14 8 0 5 27 12 Tanska 59 71 59 57 100 75 Tšekki 36 14 83 14 12 55 Ukraina 1 0 14 0 2 0 Unkari 86 48 141 30 62 93 Venäjä 51 227 111 101 200 565 Viro 146 791 144 66 517 132 31

Latinalainen Amerikka ja Karibia 10 0 2 5 0 21 Alankomaiden Antillit 0 0 0 0 0 0 Argentiina 1 0 0 0 0 0 Aruba 0 0 0 0 0 0 Brasilia 0 0 0 2 0 4 Bolivia 0 0 0 0 0 0 Chile 0 0 0 2 0 0 Dominikaaninen tasavalta 1 0 0 0 0 4 Ecuador 0 0 0 1 0 0 Kolumbia 0 0 0 0 0 0 Martinique 0 0 2 0 0 0 Meksiko 3 0 0 0 0 0 Peru 1 0 0 0 0 0 Puerto Rico 0 0 0 0 0 11 Suriname 3 0 0 0 0 0 Uruguay 1 0 0 0 0 0 Venezuela 0 0 0 0 0 2 Pohjois Amerikka 36 7 3 29 2 104 Bahama 1 0 0 0 0 21 Grönlanti 0 0 0 1 0 0 Kanada 13 3 0 4 0 21 Yhdysvallat USA 22 4 3 24 2 62 Oseania 9 0 1 1 2 11 Australia 8 0 0 0 2 11 Salomonsaaret 0 0 1 0 0 0 Uusi Seelanti 1 0 0 0 0 0 Wallis ja Futuna 0 0 0 1 0 0 Kaikki yhteensä 3096 3163 2453 1521 2544 3403 Taulukko 29: Ammatillisen koulutuksen liikkuvuus maittain 2012 32

LIITTEET Kansainvälinen liikkuvuus koulutuksen järjestäjittäin 33 Lähteneet opiskelijat pitkät vaihdot Lähteneet opiskelijat lyhyet vaihdot Saapuneet opiskelijat Lähteneet opettajat ja muu ( 5 vrk) Lähteneet opettajat ja muu (< 5 vrk) Saapuneet opettajat ja muu ABB Oy 0 0 0 0 0 0 Ahlmanin koulun säätiö 4 0 0 0 0 0 Aitoon emäntäkoulu Oy 0 0 0 0 0 0 Ami säätiö 3 0 0 0 0 0 Ammattienedistämislaitossäätiö 0 0 0 0 0 0 AVA instituutin kannatusyhdistys ry 0 0 0 0 0 0 Axxell Utbildning Ab 24 18 8 39 60 7 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 132 53 125 66 134 661 Etelä Karjalan koulutuskuntayhtymä 46 25 47 15 11 37 Etelä Savon Koulutus Oy 58 66 69 36 45 148 Faktia Koulutus Oy 1 0 0 0 0 0 Finanssi ja vakuutuskoulutus FINVA 0 0 0 0 0 0 Finavia Oyj 0 0 0 0 0 0 Finnair Oyj 0 0 0 0 0 0 Fria kristliga folkhögskolföreningen r.f. X X X X X X Haaga Instituutti säätiö 38 0 11 0 0 0 Haapaveden opiston kannatusyhdistys ry. 10 1 0 2 2 1 Harjun Oppimiskeskus Oy 0 39 0 3 0 0 HAUS Kehittämiskeskus Oy 0 0 0 0 0 0 Helmi Liiketalousopisto Oy 21 125 24 7 60 18 Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 34 9 2 12 16 36 Helsingin kaupunki 153 113 111 23 0 150 Helsingin Konservatorion Säätiö 5 5 2 0 2 0 Helsinki Business College Oy 50 44 97 36 116 41 Hengitysliitto Heli ry 21 38 16 59 69 24 Hevosopisto Oy 55 0 1 1 14 10 Hyria koulutus Oy 53 26 54 30 62 29 Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä 9 45 2 12 14 0 Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymä 41 93 63 21 33 29 Invalidiliitto ry 0 36 6 12 21 16 Invalidisäätiö 11 7 0 14 27 29 Itä Savon koulutuskuntayhtymä 43 36 59 25 19 37 Itä Suomen Liikuntaopisto Oy 1 0 0 0 4 2 Itä Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 15 30 34 15 26 78