Saapunut Hankenumero Käsittelijät HANKE-EHDOTUS Hanke-ehdotus lähetetään osoitteeseen kirjaamo@thl.fi. Hanke-ehdotuksen tiedot ovat julkisia sen jälkeen kun hanke-ehdotus on saapunut käsittelijälle. TARKENNETTU HANKESUUNNITELMA TERVEYDEN EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHOISTA VUODELLE Hankeehdotuksen sisältö Hanke-ehdotus sisältää osuuksia, jotka liittyvät (yksi tai useampia rasteja) Terveyden edistämisen rakenteiden, menetelmien, laadun tai yhteistyön kehittämiseen Päihteiden (tupakka, alkoholi ja huumeet) käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen Mielenterveyden edistämiseen Terveellisen ravitsemuksen ja/tai terveyttä edistävän liikunnan edistämiseen (esim. ylipainon ehkäisy, toimintakyky) Terveellisen yhdyskunnan kehittämiseen (esim. koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisy, esteettömyys) Hankeehdotuksen kohderyhmät Hankeehdotuksen tekijä Vastuuhenkilö (ks. ohje) Yhteyshenkilö (ks.ohje) Hankkeen nimi Hankkeen kokonaiskesto Hankkeen päämäärä Hankkeen kuvaus (ks. ohje) Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämiseen Muuhun terveyden edistämiseen, mihin hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon toteutuminen Lapset ja nuoret Työikäiset Ikääntyneet Erityisryhmä, mikä Hanke-ehdotuksesta vastaava organisaatio, yhteistyöhankkeen koordinaattori Kainuun maakunta -kuntayhtymä Nimi Pikkarainen Marita Postilokero PL 400 Puhelin 044 7100 862 Nimi Pikkarainen Saara Postilokero PL 400 Puhelin 044 797 0419 Katuosoite ja postitoimipaikka 87070 Kainuu Telefax 08-61554270 Katuosoite ja postitoimipaikka 87070 Kainuu Telefax 08-61554270 Tieto toiminnaksi -hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hanke 2009-2011 2009-2011ja 2011-2013 päihdelapsiperh.palvelujärjestelm.kehitt. Hankkeeseen osallistuu yhteistyötahoja Yksityiskohtaiset tiedot kohdassa 9 Asema kehittämispäällikkö S-posti marita.pikkarainen@kainuu.fi Asema projektipäällikkö S-posti saara.pikkarainen@kainuu.fi Hanke koordinoi useampaa osahanketta Lisätiedot kohdassa 16 ja 17 Hanke on osa suurempaa kokonaisuutta Lisätiedot kohdassa 16 ja 17 Mikä on hankkeen tarkoitus tai yleinen päämäärä (enintään 40 merkkiä)? Terveyserojen kaventent.ja osaam.lisääm.aloitetaan päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen. Lyhyt kuvaus hankkeen tarpeesta, tavoitteista, käytännön toimista, tuloksista, tuotoksista ja vaikutuksista. V.2011 on Tieto toiminnaksi -hankkeen 3. osa ja päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämisen 1. osa. Tieto toiminnaksi -hanke on luonut pohjaa ja edellytyksiä sekä testannut menetelmiä terveyserojen kaventamiseen, joita nyt sovelletaan konkreettiseen kohteeseen päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen suunitellaan toteutuvaksi vuosina 2011-2013. Sosioekonomiset terveyserot ja lapsiperheiden päihdeongelmat ovat nousseet esille alueella tehdyissä tutkimuksissa (mm.sosioekonomiset terveyserot ja niiden kaventaminen Kainuussa 2008, Lasten terveys -LATE - tutkimus, Kainuu 2010). Hankkeessa vahvistetaan osaamista, työmenetelmien käyttöönottoa ja levittämistä organisaation sisällä ja Kainuun kunnissa kouluttaen, hyödyntäen tutkittua tietoa, arvointimentelmiä (IVA+) ja interventoita. Aloitetaan maakunnallisen päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen, jonka tavoitteena v. 2011-2013 on 1. luoda osaksi olemassa olevaa perhepalveluiden organisaatiota palvelujärjestelmä, jossa lapsiperheiden päihdeongelmat havaitaan, puututaan riittävän vahvasti ja varhaisesti ja jossa on selkeä vastuiden ja työnjaon malli, sisältäen resurssien ja kustannusten arvion. 2. luoda selkeä vastuiden ja työnjaon malli nuorten ennaltaehkäisevän, varhaisen tuen ja korjaavan päihdetyön varmistamiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi. Määräraha Hankkeen aikaisempi tuki Hakemusvuodelle haettava summa (hanke-ehdotus). Summa merkitään myös kohtiin 14 ja 15. 56 000 e Alustavasti esitetty (tarkennettu hankesuunnitelma). Summat muutetaan myös kohtiin 14 ja 15. e Hanketta on tuettu aikaisemmin terveyden edistämisen määrärahoista Kyllä; vuosina 2009, 2010 Ei Myönnetty (THL täyttää) e 4/2010 1
1 Koko hankkeen tavoitteet 2 Hankkeen alatavoitteet vuodelle, jota hanke-ehdotus koskee (jos eri kuin yllä) Tavoitteet, joihin hankkeella pyritään Käytännön toimet Miten tavoitteiden toteutumista suunnitellaan arvioitavan? Tieto toiminnaksi -hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hankkeen 2009-2011 tavoitteena Kainuussa on vahvistaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueita maakunta- ja kuntastrategioissa ja toiminnan suunnittelussa (BSC). Erityisesti toimia kehitetään hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen tähtäävään työhön. Eri sektoreiden ja hallinnon alojen suunnittelussa ja päätöksenteossa otetaan huomioon väestöryhmittäiset hyvinvointi- ja terveyserot. Arvioidaan hyvinvoinnin tilaa ja osataan puuttua eriarvoisuuden taustalla oleviin syihin ja prosesseihin. Kainuussa kavennetaan erit. huonommassa asemassa olevien terveydentasoa. Aloitetaan Kainuuseen maakunnall. päihdelapsiperheiden palvelujärj. kehittäminen, jossa tavoitteena on: 1. luoda osaksi perhepalveluorg. päihdepalvelujärjestelmä, 2. luoda malli nuorten nuorten ennaltaehk.ja varhaisen tuen ja korjaavan päihdetyön varmistamiseksi ja toimijoiden sitouttamiseksi. Kohderyh.ovat pikkulapsiperheet,joissa toisella tai mol.on päihdeongelma sekä nuoret. v. 2011 Tieto toiminnaksi -hankeen 3. osan tavoitteena on siirtää hankkeessa luotua tietopohjaa ja kokemuksia sekä kehitettyjä menetelmiä terveyserojen kaventamiseen päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämisessä. Aloitetaan päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen, jonka 1.osa v. 2011 on. Tämä kokonaisuus jakaantuu vuosille 2011-2013. Päihdepalvelumallia kehitettäessä tavoitteena on kokonaisvaltainen mielenterveyden edistäminen. Tavoitteena on, että tarkastelun kohteena olevan päihdelapsiperheen - palveluketjun kaikki osapuolet tulevat mukaan yhdessä kehittämään tätä järjestelmää, myös aikuisten mielen - terveyspalvelut ja riippuvuuksien hoidon vastuualueelta. Hankkeen 1.osa (v. 2011) käsittää päihdelapsiperheiden palvelujen nykytilan kuvauksen:hoito- ja palveluprosessit, käytettävissä olevat resurssit, kehittämistarpeet ja kehitt.toimenpiteet ja ehdotukset aikatauluineen. Tavoitteena on kuvata lasten, nuorten ja lapsiperheiden päihdepalveluiden kokonaisuus. Hankkeen v. 2012 ja 2013 tehdään erillinen suunnitelma. Kuntayhtymän stg. linjaukset sosioekon. terveyserojen kaventamiseksi toteutuvat palvelujen suuntaamisessa ja palveluprosesseissa. Kehitetään sos.-terv.huollon kykyä tunnistaa ja puuttua eri väestöryhmien tarpeisiin vahvistamalla osaamista tutkitun tiedon, kuten mm.terveyserotieto, LATE, ATH,Sotkanet, Terveytemme, TEA, Kaventaja sekä IVA+-menetelmän, lapsivaikutusten arv. avulla. Toimitaan poikkihallinnollisesti ja sektorirajat ylittäen. Lisätään koulutuksen avulla osaamista niin, että edistetään sote-toimialan str.tavoitteiden:väestön terveyden, toiminta kyvyn ja hyvinvoinnin paraneminen ja terveyserojen kaventuminen sekä tarpeenmukaisten palvelujen toteutumi nen, toteutuvat. Edistetään osallisuutta ja omahoitoa. Aloit. päihdelapsiperh. palv.järj.suunnittelu ja kehittäminen, joka painottuu varh. havaitsemiseen, puuttumiseen ja tukeen sekä nuorten päihteiden käytön ennaltaehk.,tukeen ja korjaavaan työhön. Kerätään tietoa hyödynn. tutkimuksia ja arv.men.ennakkoarv. (IVA+) lapsivaik. arviointimenet.käyttö on yksi suunnittelun menetelmistä. Terveyserotiedon ja IVA+ -mentelmän systemaattista koulutusta toteutataan erityisesti perhepalveluiden tulosalueella. Hyödynnetään ja hankitaan osaamista Toimiva Lapsi&Perhe ja Lapset puheeksi -menetelmistä. Etsitään vaikuuttavuuden arviointiin menetelmiä ja käytetään niitä suunnittelussa ja kehittämisessä. Tehdään yhteistyötä THL ja THL/TEROKA:n kanssa. Suunnitellaan selkeä palv.järjest. osaksi perhepalv. tulosaluetta, jossa on varhaisen puuttumisen ja tuen kuvaus, vastuiden ja työnjaon malli, resurssit, tarpeen arvioinnin menetelmät sekä nuorten ennaltaehk.,varhaisen tuen ja korjaavan päihdetyön vastuiden ja työnjaon malli. Tähän malliin sitoutetaan laaja toimijoiden joukko nuorten parissa työskenteleviä tahoja. Tehdään nykytilan kartoitus, joka käsittää hoito- ja palveluketjut, käytettävissä olevat palvelut ja hoitotahot resursseineen. Tämän pohjalta tuodaan esille kehittämistarpeet ja -toimenpide-ehdotukset aikatauluineen. Tässä työssä hyödynn.toimijoista koostuvaa työryhmää.valmis - tellaan suunnitelma päihdelapsiperh.palvelujärjestelmäksi. Arvioidaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen painopistealueiden toteutumista stratergisen johtamisen (BSC) näkökulmasta. Hankkeen ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja arvioi tavoitteiden toteutumista. Hyödynnetään ennakkoarviointimenetelmää (IVA+) ja tehtyjä prosessi- ja jälkikäteisarviointeja. Ohjausryhmä seuraa hankkeen etenemistä ja arvioi tavoitteiden toteutumista. Koulutuksiin osallistuminen. Arvioidaan asiakas- ja kansalaispalautteen hyödyntämistä kuntayhtymän toiminnan kehittämisessä. Hankkeen ohjausryhmä ja perhepalveluiden johtoryhmä seuraavat hankkeen etenemistä ja arvioivat tavoitteiden toteutumista. IVA+ ja lapsivaikutusten arviointi. Menetelmän käyttöönottoa seurataan ja arvioidaan. Hankkeen ohjausryhmä ja perhepalveluiden johtoryhmä seuraa hankkeen toteutumista ja arvioi tavoitteiden toteutumista. Itsearvointi, SWOT-menetelmällä hankkeen vuosien 2009-2011 osalta loppuraportissa. Arvointia tapahtuu erityisesti hankkeen ohjausryhmässä ja perhepalveluiden johtoryhmässä. Päihdepalvelumallin kehittämisessä käytetään ennakkoarvoinnin IVA+ lapsivaikutusten arvointia Arvointia tapahtuu erityisesti hankkeen ohjausryhmässä ja perhepalveluiden johtoryhmässä. Arvoinnissa käytetään ennakkoarvointimenetelmää (IVA+). 2
3 Tarve ja perustelut 3 a) Tarpeen määrittely Mihin oletukseen, tutkittuun tietoon tai kokemukseen tarve interventiolle/toiminnalle/tutkimukselle perustuu? Jatketaan vuosina 2009 ja 2010 tehtyä terveyserojen kaventamiseen tähtäävää työtä alueella. Vahvistetaan osaamista käytettävissä olevaa tietoa ja tutkimuksia hyödyntäen. Hyödynnetään menetelmien testauksesta saatua kokemusta kohdentaen sitä konkreettisesti päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämiseen. Jatketaan ennakkoarviointi (IVA+) -mentelmän koulutusta ja juurruttamista alueella ja erityisesti perhepalveluiden tulosalueella. Alueella tehtyjen tutkimustulosten hyödyntäminen ja kansallisen tiedon hyväksikäyttäminen kehittämisessä. Sosioekonomiset terveyerot ja niiden kaventaminen Kainuussa 2008, THL Lasten ja nuorten terveyskyselyn (LATE) Kainuun tutkimustulokset 2010, THL Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH) 2010, THL Kainuun maakunta -kuntayhtymän tilastot (mm.perhepalvelut, terveyden ja sairaanhoidon palvelut) sekä eri tietolähteet mm.sotkanet, TerveytemmeAtlas, Kaventaja, PYLL) Tutkimusten mukaan päihdeongelmat ovat merkittävästi lisääntyneet ja päihteistä koituvat haitat kohdistuvat erityisesti lapsiperheisiin. Alueella nähdään tarpeelliseksi kehittää päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmää. Käynnistetään päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen Kainuuseen. Mihin tutkimukseen, kokemukseen tai oletukseen perustuu ajatus, että kohdassa 1 mainitsemillasi käytännön toimilla pystytään vaikuttamaan tähän tarpeeseen? Tiedon tarvetta ja tarve tiedon muokkaamista päätöksenteon tueksi, on alueella edelleen olemassa. Lisäämällä tietoa terveyserosta ja niiden taustalla olevista tekijöistä pysytään vahvistamaan osaamista ja kehittämään hoito- ja palveluketjuja tarpeenmukaisesti ja asiakaslähtöiseti. Päihdelapsiperheiden palvelut eivät toteudu vielä riittävän hyvin. Kehittämällä lasten, nuorten ja lapsiperheiden päihdepalvelujärjestelmää mahdollistuu perheiden tukeminen, tavoitteena lasten vanhempien ja nuorten alkoholin käytön vähentäminen ja päihteistä aiheutuvien haittojen ehkäisy lapsille ja nuorille. Lapsiperhevaihe käsittää odotusajan, syntymästä täysi-ikäisyytten saakka. Mallin valmistelussa hyödynnetään myös Kaste -ohjelmiin kuuluvien Tukeva II, Tervein mielin Pohjois-Suomessa - ja Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeita, joissa Kainuulla on osahankkeensa. 3 b) Sosio-ekonomiset terveyserot Voidaanko tällä hankkeella kaventaa sosio-ekonomisia terveyseroja? Jos voidaan, niin miten? Kyllä, sosioekonomistet terveyserot ja niiden kaventaminen on hankkeen tavoite ja kohdentuu hankkeelle asetetuissa tavoitteissa. Tiedon ja osaamisen lisäämisellä saadaan terveyserotietoa juurrutettua vahvemmin käytännön toimintaan. Kainuussa päihdetyön resurssointi on ollut tarpeeseen nähden riittämätöntä eikä se ole tavoittanut kaikkia väestönosia. Hankkeessa tehtävä työ kohdentuu varhaisen vaiheen työhön ja lapsiperheisiin. Ennakkoarviointimenetelmän (IVA+) avulla nostetaan esille ihmisiin (myös lapsiin) kohdistuvia vaikutusten arviointia. 3 c) Kosketuspinnat kansallisiin ohjelmiin Hankkeen tavoitteiden, toteutuksen ja ajateltujen tulosten yhteydet Terveyttä kaikille 2015 kansanterveysohjelman ja muiden kansallisten terveyden edistämisen ohjelmien tavoitteiden ja toimeenpanon kanssa? Tavoitteena on lisätä terveitä ja toimintakykyisiä elinvuosia ja pienentää väestöryhminen välisiä terveyeroja -Terveyttä kaikille 2015 kansanterveysohjelma. Vahvistetaan eri tahojen yhteistä ja toisiaan tukevia toimia väestön terveyden edistämiseksi sekä parannetaan terveyteen vaikuttavien seikkojen huomioon ottamista kaikessa toiminnassa ja päätöksenteossa - Terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Lasten ja perheiden kokemat alkoholihaitat vähenevät. Alkoholin riskikäytöstä aiheutuvat haitat vähenevät - Alkoholiohjelma. Terveyserojen vähentämistavoitteet edellyttävät luotettavaa tietopohjaa ja tehokasta tiedon välitystä, jota varten kehitetään terveyserojen seurantajärjestelmää, vahvistetaan tietopohjaa sekä kehitetään koulutusta ja viestintää koskein terveyseroja ja niiden kaventamista - Kansallisen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma. Vahvistetaan peruspalveluiden ennalta ehkäisevää roolia ja varhaisen tuen osaamista. Lapsia ja nuoria tuetaan ensisijaisesti heidän luonollisissa arki- ja kehitysympyröissään. Tiivistämällä yhteistyötä turvataan lasten ja nuorten ja lapsiperheiden oikeus saada apua ja tukea omassa elinympäristössään - Kaste- ohjelma 3
3 d) Lisäarvo Mitä lisäarvoa hanke voi tuottaa terveyden edistämiselle? Miksi juuri tätä hanketta tarvitaan? Lisäarvoa lisää, että terveyserotiedon ja menetelmien juurruttaminen sekä osaamisen lisääminen on lähtenyt alueella hyvin käyntiin ja että sitä jatketaan. Työ on kesken ja tarvitaan hankkeen III osa, jotta koko hankkeelle asetetut tavoitteet saavuttaisiin. Hanke edistää terveyden edistämisen rakenteiden, menetelmien ja laadun kehittämistä sekä alueella toimivien tahojen yhteistyötä. Terveyden edistäminen Kainuussa on pitkäaikaisen kehittämisen tulos ja tapahtuu poikkihallinnollisena yhteistyönä eri tulosalueiden ja toimijoiden kanssa ja välillä.tietojärjestelm. kehitt. vaikutt.niin, että terv. edist. liittyvän työn kirjaaminen, seuranta ja johtam. mahdollistuu. Hankkeessa on tavoitteena kehittää päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmä Kainuuseen. Toimintamallin tarkoituksena on saada yhtenäinen palvelukokonaisuus, toimivat palvelu- ja hoitoprosessit päihdelapsiperheiden kokonaisuuden huomioimiseksi, tukemiseksi ja auttamiseksi. Palvelukokonaisuudessa toimijoina ovat Kainuun maakunta -kuntayhtymään kuuluvat perusterveydenhuolto, sosiaalihuolto, erikoissairaanhoito ja erityshuolto. Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmä rakentuu n. 83 000 väestöpohjaan Kainuussa, joka käsittää Kajaanin ja Kuhmon kaupungit, Hyrynsalmen, Paltamon, Puolangan, Ristijärven, Sotkamon ja Suomussalmen kunnat. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämisellä halutaan edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja edistää varhaista tukea sekä hoidon ja palvelun laatua, taloudellisuutta ja vaikuttavuutta. 4
4 Tulokset ja tuotokset Luettelo koko hankkeen keskeisistä suunnitelluista tuloksista ( esim. ohjelmat, toimintamallit, kampanjat yms.) sekä tuotoksista (esim. aineistot, raportit, selvitykset, julkaisut, koulutusmateriaalit). TIETO TOIMINNAKSI - HANKEEN (Tieto toiminnaksi -hanke v. 2009-2011) TULOKSENA/TUOTOKSENA SYNTYY v. 2009 Koulutus- ja seminaarimateriaalia, valmistelu- ja suunnittelumateriaalia v. 2009 Hanke on ollut mukana keräämässä aineistoa : Kansalaispalautetta sosiaali- ja terveyspalveluiden toimivuudesta Kainuussa vuonna 2009. Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuskesn, Lönnrot-instituutin raportti. Hanke on ollut mukana osallistumalla suunnitteluun ja aineiston keruuseen: v. 2010 Kuvaus: Terveyserojen kaventaminen Kainuussa.THL/ Hannikainen-Ingman 2010. v. 2010 Raportti: Paperitehtaan varjossa: Kajaanin paperitehtaan lakkauttamisen ja siihen liittyvien tukitoimien terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi.thl/rotko & Palosuo & Sihto & Husman 2010. v. 2010 Raportti: Lasten terveys -LATE-tutkimuksen perustulokset lasten kasvusta, kehityksestä, terveydestä, terveystottumuksista ja kasvuympäristöstä. THL/ Mäki & Hakulinen-Viitanen & Kaikkonen & Koponen & Ovaskainen & Sippola & Virtanen & Laatikainen 2010. v. 2011 Kuvaus: Ennakkoarviointimenetelmän (IVA+) koulutus ja käyttööotto Kainuussa 2009-2011 v. 2011 Loppuraportti: Tieto toiminnaksi -hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa hankkeen loppuraportti v. 2009-2011 Koulutus- ja seminaarimateriaalia Suunnittelu- ja valmistelumateriaalia Uutiskirjemateriaalia (Kainuun maakunta -kuntayhtymän verkkojulkaisu) PÄIHDELAPSIPEREHEIDEN PALVELUJÄRJESTELMÄ:n kehittäminen v. 2011-2013 TUOTOKSENA/TULOKSENA SYNTYY: v. 2011 Suunnittelu- ja valmistelumateriaalia Kuvaus : IVA+, lapsivaikutusten arviointi päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämisessä Kuvaus: Päihdelapsiperheiden palveluiden nykytilasta sisältäen toimenpide-ehdotukset Koulutus- ja seminaarimateriaalia Uutiskirjemateriaalia TULOKSENA/TUOTOKSENA SYNTYY: V.2012 Alustavan suunnitelman mukaan, mm: Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän pilotointimallin kuvaus Suunnitelma päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän ja toimintamallin juurruttamisesta perhepalveluiden organisaatioon Suunnittelu- ja valmistelumateriaalia Koulutus- ja saminaarimateriaalia Uutiskirjemateriaalia TULOKSENA/TUOTOKSENA SYNTYY: v. 2013 Alustavan suunnitelman mukanaa, mm. Suunnittelu- ja valmistelumateriaalia Koulutus- ja seminaarimateriaalia Kuvaus: Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmä Kainuun maakunta -kuntayhtymässä 2013 Uutiskirjemateriaalia Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämisen loppuraportti v. 2011-2013 5
Luettelo hakemusvuoden keskeisistä suunnitelluista tuloksista ( esim. ohjelmat, toimintamallit, kampanjat yms.) sekä tuotoksista (esim. aineistot, raportit, selvitykset, julkaisut, koulutusmateriaalit,). Ennakkoarviointi, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi (IVA+) koulutus ja käyttöönotto Kainuun maakunta -kuntayhtymässä -kuvaus. Tieto toiminnaksi -hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hankkeen v.2009-2011 loppuraportti. Ennakkoarvoinnin (IVA+) ja koulutusmateriaalia ja seminaarimateriaalia. Lapsipäihdeperheiden palvelujärjestelmän nykytilan kuvaus ja suunnitelma päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmäksi Kainuussa. 5 Tuotettavan aineiston soveltuvuus aistivammaisille 6 Tulosten juurruttaminen 7 Hankkeen tuloksista tiedottaminen ja niiden levittäminen Tuotettava aineisto soveltuu Suoraan Muokattuna Sokeiden Kuurojen Kuurosokeiden käyttöön Miten varmistetaan, että hankkeessa kehitetty toiminta otetaan käyttöön ja tulokset hyödynnetään? Hankkeen aikana jatketaan terveyserotiedon osaamisen lisäämistä ja juurruttamista päätöksentekoon, johtamiseen ja käytäntöön. Tavoitteena on luoda alueellinen päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmä, jolla on vaikuttavuutta päihteiden käytön ehkäisyyn ja vähentämiseen.tavoiteltavien muutosten onnistumisen kannalta on selvitettävä tarvittavat ja riittävät resurssit. Toimintamallia rakennetaan yhdessä jo suunnitteluvaiheessa toimivan organisaation kanssa ja siitä tulee alusta alkaen hankkeessä toimivien ja eri toimijoiden yhteinen kehittämisen kohde. Kootaan toimijoista ja yhteistyötahoista "työrukkanen", johon tuodaan tietoa ja osaamista kehittämiseen, tavoitteena toimijoiden sitoutuminen ja järjestelmän juurruttaminen käytäntöön. Kainuun maakunta -kuntayhtymän johto on sitoutunut terveyden edistämiseen tähtäävään työhön (Kainuun maakuntaohjelma 2009-2012). Suunnitelma tulosten levittämisestä ja tiedottamisesta. Hankkeesta tiedotetaan eri toimijoille. Hyödynnetään kuntayhtymän viestintäpäällikön asiantuntemusta seminaarien valmistetussa ja hankkeessa tuotettavan tiedon viestinnässä. Esitellään hankkeessa saatuja tuloksia paikallisissa, alueellisissa ja valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Tiedottamissa hyödynnetään sosiaalista mediaa, nettiä ja perinteistä tiedottamista sekä käytetään osallisuuden ja kansalaisnäkökulman huomioivia menetelmiä. Hankkeen tuloksista tiedotetaan radion ja lehdistön kautta. Tieto toiminnaksi - hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hankkeen (2009-2011) loppuraportti julkaistaan Kainuussa v. 2011. Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän (2011-2013) loppuraportti julkaistaan Kainuussa v. 2013. 6
8 Aikataulutetut käytännön toimet (määräraha on käytettävä sinä vuonna, joksi sitä haetaan) Sivulla 2 listaamasi käytännön toimet ja niiden aikataulu päävaiheittain sinä vuonna, jota hakemus koskee. v. 2011 hankkeen käytännön toimet päävaiheittain ovat: Kevät: 1. Terveyserotiedon ja osaamisen lisääminen (LATE, Terveytemme,ATH,Kaventaja-teemasivustot, TEAterveyden edistämisen aktiivisuus ym.) ja työmenetelmien käyttöönotto (esim. IVA+)ja levittäminen Kainuussa. Tietojärjestelmien kehittämiseen vaikuttaminen niin, että terveyden edistämiseen liittyvän tiedon kirjaaminen, seuranta ja johtaminen mahdollistuu. Kouluttaminen IVA+ ja Toimiva Lapsi&Pehe ja Lapset puheeksi. Kevät, syksy: 2.Päihdelapsiperheiden palvelujen nykytilan kuvaus: hoito- ja palveluprosessit, käytettävissä olevat resurssit, kehittämistarpeet ja kehittämistoimenpiteet ja -ehdotukset aikatauluineen. Tavoitteena on kuvata päihdelapsiperheiden palveluiden kokonaisuus. Tehdään suunnitelma päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmäksi Kainuussa. Tämä on suunnitellun kokonaisuuden 1. osa (v.2011), hankkeen kokonaiskeston ollessa v. 2011-2013. Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittämisessä käytetään ennakkoarvoinnin IVA+, lapsivaikutusten arvointia. Koko (jäljellä olevan) hankkeen aikataulu päävaiheittain. Tieto toiminnaksi -hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvoa -hankkeen 2009-2011 kokonaistavoitteiden loppuun saattaminen edellä esitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Samalla käynnistetään perhepalveluiden tulosalueella päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen. Päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmän kehittäminen jakaantuu vuosille 2011-2013. V. 2012 tavoitteena on pilotoida päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmä jollakin perhepalveluiden tulosalueeseen kuuluvalla, erikseen määriteltävällä alueella, saada kokemuksia järjestelmästä ja kehittää sitä edelleen. V. 2013 tavoitteena on laajentaa päihdelapsiperheiden palvelujärjestelmä kattamaan koko perhepalveluiden tulosalueen organisaatio Kainuun maakunta -kuntayhtymässä. 9 Yhteistyötahot ja niiden roolit Yhteistyötahot ja niiden roolit hankkeen toteutuksessa. THL, kehittämispäällikkö Eila Linnanmäki 020 6108581 THL/TEROKA -ryhmä/projektipäällikkö Tuulia Rotko 020 6107248 THL, projektipäällikkö, IVA+, Tapani Kauppinen 020 610753 THL, projektipäällikkö, terveyseroseuranta, Risto Kaikkonen 020 6108176 Kainuun maakunta -kuntayhtymä: sosiaali- ja terveysala, sosiaali- ja terveysjohtaja Tuomo Pääkkönen 044 7773033 koulutustoimiala, toimialajohtaja Anssi Tuominen 044 5124933 maakuntahallinto, kehittämisjohtaja Jauhani Kärkkäinen 044 7100858 perhepalveljohtaja Helena Ylävaara 044 7502424 Turku: Marit Holmberg 0500 788108 Pohjois-Pohjanmaan shp: Leea Järvi 040 7576711 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, AVI: Tytti Tuulos 0407282632 Pohjois-Suomen aluehallintovirasto,avi: päihdekoordinaattori Tervein mielin Pohjois-Suomessa hanke ja Kainuun osahanke Terveenpi Pohjois-Suomi -hanke ja Kainuun osahanke Tukeva II -hanke ja Kainuun osahanke 7
10 Henkilöstö ja taloudellisten voimavarojen sekä toimintaympäristön kuvaus Kuvataan toimijan erityisosaaminen ja esitetään puitteet, (tilat, välineet ja laitteet), toimintaympäristö, taloudelliset voimavarat, palkattava henkilöstö ja heidän työkuukausiensa määrä henkilöittäin, vakituisen henkilöstön osallistuminen (työkuukaudet), vapaaehtoistyön osuus/määrä sekä mitä toimintoja/tehtäviä aiotaan korvata palkkioperusteisesti tai ostaa muualta. Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali ja terveystoimialan tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu - vastuualueen sekä perhepalveluiden tulosalueen erityisosaaminen, innovatiivisuus ja palvelujen kahittämisen osaaminen. Vuodelle 2011 hankkeeseen palkataan projektipäällikkö (12 kk) Vuodelle 2012 palkataan projektipäällikkö (12 kk) ja 2-3 henketyöntekijää (12 kk) Vuodelle 2013 palkataan projektipäällikkö (12 kk) ja 2-3 hanketyöntekijää (12 kk) Asiantuntijapalveluja ja ostopalveluita käytetään kustannettaessa luennoitsijoita seminaarissa ja osaamisen lisäämisen kouluttajina (mm. menetelmät ja interventiot). Hanke toteutetaan Kainuun maakunta -kuntayhtymässä, joka vastaa työvälineistä ja -laitteista niiltä osin kuin ne eivät sisälly kustannusarvioon. Kuntayhtymästä osallistuu hankkeen toteutukseen suuri määrä vakituisia työntekijöitä, joiden työpanosta ei sisälly hankkeen kustannuksiin. 11 Eettiset näkökohdat Millaisia eettisiä kysymyksiä hankkeeseen mahdollisesti liittyy? Miten ne otetaan hankkeessa huomioon? Tutkimusten osalta selvitetään, milloin tutkimus on käsitelty eettisessä toimikunnassa, ja liitetään mukaan toimikunnan lausunto. Kaikiessa toiminnassa korostuvat eettiset periaatteet eriarvoisuuden taustatekijöiden ja niistä johtuvien prosessien esille tuonnissa. 12 Sukupuolinäkökulma Hankkeen kohdentuminen, tavoitteet ja toimenpiteet naisten ja miesten kannalta. Kohdistuuko hanke eri tavoin naisiin ja miehiin? Tarvitaanko naisille ja miehille erilaisia toimenpiteitä? Miten hankkeen arvioidaan vaikuttavan naisiin ja miehiin? Hanke on tavoitteen asettelultaan ja toimenpiteiltään sukupuolineutraali. 13 Riskiarvio Millaisia riskejä tai odottamattomia vaikutuksia hankkeeseen voi liittyä? Millä ehdoilla hanke voi toteutua tai mikä voisi vaarantaa hankkeen toteuttamisen osittain tai kokonaan? Uusien toimintamallien käyttöönottoon voi liittyä riskejä, mm. toimijat eivät sitoudu uuteen toimintamalliin, mutta olemme huomioineet tämän jo suunnitteluvaihessa tekemällä tiivistä yhteistyötä palveluorganisaation johdon ja henkilöstön kanssa. 8
14 Koko hankkeen kustannusarvio euroina hakemusvuodelle terveyden edistämisen määrärahan osuus eriteltynä. Huom! Omarahoitusosuus ei ole välttämätön, mutta sitä suositellaan. Kululajit Palkat ja palkkiot A+ B Yhteensä (Koko hanke) Sarake A. Mahdollinen muualta haettu rahoitus ja oma rahoitus yhteensä Sarake B. Terveyden edistämisen määräraha Palkat ---- 4400 39 000 Palkkojen henkilösivukulut ---- 3000 6600 Palkkiot 400 1000 Asiantuntijat mm.luennoitsijat Palkkioiden henkilösivukulut ---- 400 Palkat ja henkilösivukulut yhteensä 54 800 7800 47 000 Matkakulut ---- ---- ---- Kotimaa ---- 1000 4000 Ulkomaat (perusteltava kohdassa 16) ---- Matkakulut yhteensä 5000 1000 4000 Sarake C. Terveyden edistämisen määrärahalla rahoitettavan osuuden (sarake B) käyttötarkoitus (esim. työntekijä + työkuukaudet, palkkioperusteet, tehtäväkokonaisuudet, muut kulut) Palvelujen ostot 2000 500 1500 Kouluttajat, osaamisen lisääminen Aineisto- (esim. monisteet, kopiot) ja tarvikekulut 400 400 Raportointi- ja julkaisukulut (painotuotteet) 1000 Laitteet- ja laitevuokrat 300 300 Hallintokulut (max. 15 % te.määrärahasta) esim. vuokra-, puhelin-, ATK- tietoliikenne-, postitus 2500 Muut kulut (eriteltävä sarakkeessa C käyttötarkoitus tai kohdassa 16) 200 500 Kulut yhteensä 66 000 10 000 56 000 800 2000 Vuokrakulut: Linnankatu 18 A 7 15 Rahoitus Rahoituslähde Toteutuma Myönnetty Suunnitelma Rahoituksen tilanne (esim. suunniteltu hakua, hakemus tekeillä, haettu, Edellinen vuosi (e) Kuluva vuosi (e) Hakemus vuosi (e) 2. vuosi (e) 3. vuosi (e) myönnetty vuodelle/vuosille; koska päätöstä odotetaan, tuoton käyttö) Terveyden edistämisen määräraha Raha-automaattiyhdistys Euroopan Unioni Muu rahoitus, mikä (eriteltävä) 60 000 43 000 56 000 112 00 112 000 --- Oma rahoitus (eriteltävä) 14 715,35 18 200 10 000 10 000 10 000 Kainuun maakunta -kuntayhtymästä osallistuu toteutukseen Tuotot vakituisia työntekijöitä, joiden työpanos ei sisälly hankkeen kustat. Yhteensä e 74 715,35 e 61 200 e 66 000 e 122 00 e 112 000 9
16 Lisätietoja Lisätiedot, joiden antamiseen lomakkeen muut kohdat eivät sovellu. Esim. selvitys kokonaishankkeesta (nimi, yhteyshenkilö, yhteystiedot) ja hankkeen yhteyksistä siihen, jos hanke on suuremman kokonaisuuden osa. Jos hanke koordinoi osahankkeita, osahankkeiden osalta voi täyttää myös omat erilliset hanke-ehdotuslomakkeet. Keskeistä terveyden edistämisen kehittämistyössä Kainuussa on toiminnan läpäisyperiaate sekä sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, joka kuuluu kaikille organisaatiossa toimivalle ja on poikkihallinnollista. Kehittämisessä on edetty yksittäisistä hankkeista kohti ohjelmajohtamista. 17 Liitteet Liitteet Tutkimushankkeista liitetään mukaan tutkimussuunnitelma. Suurista yhteistyöhankkeista tai monesta osa-hankkeesta koostuvasta kokonaisuudesta mukaan voi liittää koko hankkeen suunnitelman. Jos hanke koordinoi osahankkeita, voi niiden osalta täyttää myös omat hanke-ehdotuslomakkeet. Huom! Hankkeet arvioidaan pääsääntöisesti pelkästään lomakkeella annettujen tietojen perusteella. Tarkennetun hankesuunnitelman liitteeksi on toimitettava organisaation liikekirjanpidon tilikartta ja selvitys siitä, mihin kohtaan tilikartassa hanke-ehdotuksen kustannukset tullaan merkitsemään. Liiteluettelo: Tarkennettu hankesuunnitelma Päiväys ja allekirjoitus Organisaation liikekirjanpidon tilikartta ja selvitys siitä, mihin kohtaan tilikartassa hanke-ehdotuksen kustannukset tullaan merkitsemään. Hyväksyn, että hanke-ehdotuksen tiedot ovat julkisia sen jälkeen kun hanke-ehdotus on saapunut käsittelijälle. Päiväys 15.6.2010 Nimi Marita Pikkarainen Allekirjoitus (Sähköpostitse lähetettävää hanke-ehdotusta ei tarvitse allekirjoittaa, mutta tarkennettu hankesuunnitelma täytyy allekirjoittaa ja lähettää sekä sähköpostitse että paperiversiona) 10
LOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET Lomake on ensisijaisesti tarkoitettu tukemaan terveyden edistämisen määrärahaa hakevia toimijoita hankkeiden suunnittelussa. Hyvässä suunnitelmassa päämäärästä on johdettu tavoitteet loogisesti ja on todennäköistä että tavoitteista johdetut keinot johtavat tavoitteiden saavuttamiseen. Taustalla on jokin testattu tieto tai vähintään kokemus tai perusteltu oletus siitä, miksi valitut toimintatavat johtavat haluttuun muutokseen. Tavoitteena on myös yhdenmukaistaa hanke-ehdotusten sisältöä siten, että eri hakijoiden hanke-ehdotusten keskinäinen vertailtavuus paranee. LOMAKKEEN KÄYTTÖTARKOITUS Lomakkeella on kaksi käyttötarkoitusta - Hanke-ehdotuslomaketta käytetään terveyden edistämisen määrärahan vuosittaiseen hakemiseen pääsääntöisesti enintään kolme vuotta kestäviin hankkeisiin (suunniteltu kesto merkitään käyttösuunnitelmaan, mutta rahoituspäätökset tehdään kutakin vuotta varten erikseen). - Tarkennettua hankesuunnitelmalomaketta käytetään hankkeen muokkaamiseen, kun alustavan ilmoituksen perusteella hankkeelle myönnettäväksi ehdotettu määräraha on pienempi kuin haettu määräraha tai arvioinnissa on tullut esiin muutostarpeita. Lomakkeen otsikkoon merkitään, kumpaan tarkoitukseen lomaketta käytetään sekä vuosi, jota hankeehdotus koskee. - Hanke-ehdotus voi olla joko yksittäinen hanke, osa suurempaa kokonaisuutta tai koordinoida useampaa osa-hanketta. - Jos hanke-ehdotus koordinoi useampaa osa-hanketta, on hyvä täyttää osa-hankkeiden osalta omat hanke-ehdotuslomakkeet ja lähettää ne koordinoivan hanke-ehdotuslomakkeen liitteenä. LOMAKKEEN TÄYTTÄMINEN JA LÄHETTÄMINEN Lomakkeen on oltava perillä sähköisesti lähetettynä määräaikaan mennessä. Tietoliikenneongelmista johtuva myöhästyminen on hakijan vastuulla. Mikäli lomaketta ei voida lähettää sähköpostitse, se voidaan lähettää paperiversiona. Lomake täytetään käyttäen fonttikokoa 10. Hanke-ehdotukseen voidaan liittää täydentäviä asiakirjoja, kuten projekti- tai tutkimussuunnitelma, mutta hanke-ehdotuksen tekijän tulee ottaa huomioon, että hankkeet arvioidaan pääsääntöisesti pelkästään lomakkeella annettujen tietojen perusteella. Tutkimushankkeista mukaan liitetään tutkimussuunnitelma. HANKE-EHDOTUKSEN JULKISUUS Hanke-ehdotuksen tiedot ovat julkisia sen jälkeen kun hanke-ehdotus on saapunut käsittelijälle. Rahoittaja pidättää itsellään oikeuden tarvittaessa muokata hanke-ehdotuksen julkaistavia tietoja, erityisesti hankkeen nimeä ja siitä esitettyä yhteenvetoa. HANKE-EHDOTUKSEN VASTAANOTTAJA Hanke-ehdotukset lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen (THL). Yhteystiedot ovat täyttöohjeiden lopussa. HANKE-EHDOTUKSEN TEKIJÄ Hanke-ehdotuksen tekijän (järjestön, kunnan, organisaation, yhteisön tai muun hanke-ehdotuksen tekijän) virallinen nimi. Yhteistyöhankkeiden osalta ilmoitetaan ainoastaan yksi taho ja tehdään yhteistyöhankkeesta merkintä asianomaiseen kohtaan. Muut yhteistyötahot ilmoitetaan kohdassa 9. VASTUUHENKILÖ Hankkeen vastuuhenkilö on päävastuussa hankkeesta ja sen taloudenhoidosta. Vastuuhenkilöllä on oikeus allekirjoittaa mahdolliset sopimukset. Vastuuhenkilölle ilmoitetaan hanketta koskevista päätöksistä. YHTEYSHENKILÖ Hankkeen yhteyshenkilö on hankkeen käytännön toteutuksessa keskeisesti mukana ja voi tarvittaessa tiedottaa hankkeen etenemisestä. HANKKEEN NIMI Lyhyt ja ytimekäs nimi, joka kuvaa hanketta mahdollisimman selkeästi. HANKKEEN KUVAUS Tiivis kuvaus (enintään 600 merkkiä) hankkeesta, jota tullaan käyttämään hanke-ehdotuksen käsittelyä varten laadittavissa yhteenvedoissa sekä, jos rahoitus myönnetään, tuettujen hankkeiden esittelyssä. PÄÄMÄÄRÄSTÄ TULOKSIIN JA VAIKUTUKSIIN Päämäärä on visiotyyppinen tila, jota hanke tavoittelee pitkällä aikavälillä. Tavoite on konkreettisempi, ja sillä tuodaan julki niitä seikkoja, joita toiminnalla halutaan saada aikaiseksi. Käytännön toimet ovat niitä konkreettisia tekoja, joilla tavoitteet saavutetaan. Tuotokset ovat välineellisiä tuloksia, joita toiminta tuottaa, esim. julkaisuja tai esitteitä. Tulosten kautta kuvataan, mitä saadaan aikaan. Vaikutukset ovat muutoksia, joita syntyy tulosten seurauksena. Ne voivat olla joko välittömiä tai pidemmän aikavälin jälkeen nähtävissä olevia. Lisää tukea hankesuunnitteluun löytyy esim. www.tekry.fi / SUUNTA-työkalu. MÄÄRÄRÄRAHA Kohtaan 'haettava summa' merkitään se summa, jota hanke-ehdotuksella haetaan kyseiselle vuodelle. Kohtaan 'alustavasti esitetty' merkitään se summa, joka on ilmoitettu Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen lähettämässä alustavassa ilmoituksessa, jossa pyydetään laatimaan tarkennettu hankesuunnitelma. TALOUSARVIO Talousarvioon(kohta 14, sivu 7) merkitään koko hankkeen budjetti euromääräisenä ilman desimaaleja ja asianomaiseen kohtaan suunniteltu rahoitus. Siinä eritellään sekä muualta haettu ja mahdollinen oma rahoitus, että terveyden edistämisen määrärahasta haettava osuus ja myös koko hankevuoden budjetti (yhteensä). Kohdassa 15 ilmoitetaan muut rahoituslähteet sekä tulevien vuosien suunnitellut hankkeen budjetit. Lisätietoa Opas terveyden edistämisen määrärahasta pdf- julkaisussa. 11
YHTEYSTIEDOT JA NEUVONTA Lisää tietoa terveyden edistämisen määrärahasta www.thl.fi/maararaha Hanke-ehdotukset lähetetään ensisijassa sähköpostitse Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kirjaamoon: kirjaamo@thl.fi Tiedustelut ja neuvonta: Kehittämispäällikkö Nella Savolainen nella.savolainen@thl.fi Puh. 020 610 8605 Toimistosihteeri Seija Nurmi seija.nurmi@thl.fi Puh. 020 610 8892 Tiedustelut ja neuvonta sosiaali- ja terveysministeriössä: Ylitarkastaja Veli-Matti Risku puhelin (09) 1607 3855 velimatti.risku@stm.fi 12