UPM jämsänjokilaaksossa

UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 27

UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 75 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön määrä 66 UPM jämsänjokilaaksossa UPM:n Jämsänkosken ja n paperitehtaat sijaitsevat 15 kilometrin etäisyydellä toisistaan Jämsänjokilaaksossa, Keski- Suomessa. Jämsänkosken tehdas sijaitsee Jämsänkosken keskustaajamassa Jämsänjoen varrella ja n tehdas Jämsässä Päijänteen rannalla. Tehtaiden sijainti lähellä asutusta ja vesistöjä asettaa niiden ympäristötoiminnoille erityisen korkeat tavoitteet. Jämsänkosken tehdas tuottaa päällystämätöntä aikakauslehtipaperia sekä erikoispapereita (tarra- ja pakkauspapereita). Tehdaskokonaisuuteen kuuluu neljä paperikonelinjaa, kuorimo, kaksi kuumahiertämöä, vesilaitos ja biologinen jätevedenpuhdistamo. Prosessien tarvitsema lämpö saadaan omalta voimalaitokselta sekä talteenottona hiertämöiltä. n tehtaan tuottamia papereita käytetään muun muassa luetteloissa, aikakauslehdissä sekä sanomalehdissä. Tehtaalla toimii kolme paperikonelinjaa, keräyspaperin siistauslaitos, kuorimo, kaksi kuumahiertämöä ja biologinen jäteveden puhdistamo. Lämpö tuotetaan omalla voimalaitoksella. Noin puolet prosessien vaatimasta lämmöstä otetaan talteen hiertämöiltä. Tehtaiden käytössä on Vierelän läjitysalue Jämsänkoskella. Tuotteet UPM News UPM Opalite UPM Cote UPM Ultra Tämä UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 27 yhdessä UPM:n paperi- ja sellutehtaiden ympäristöraportin kanssa muodostaa tehtaan EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöraportti tehdasliitteineen on saatavilla osoitteesta www.upm-kymmene.com. Seuraava Jämsänkosken ja n tehtaan ympäristöliite ilmestyy keväällä 29. 2 UPM, jämsänkoski ja KAIPOLA, YMPäRISTÖnSUOjELUn KEHITYS 27

Vuoden 27 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Vuonna 27 Jämsänkosken ja n tehtaat tekivät jo toisena peräkkäisenä vuotena tuotantoennätykset. Jämsänkosken tehtaalla tapahtui vuoden aikana tuotantosuunnan muutos: paperikone 4 siirtyi valmistamaan sellupohjaisia tarra- ja pakkauspapereita. Tehtaiden päästöt säilyivät aiempien vuosien tasolla. Päästö - rajat alitettiin lukuun ottamatta touko- ja kesäkuuta, jolloin Jämsänkosken tehtaan jäteveden fosforiluparaja ylittyi. Ylityksen aiheutti paperikoneella koeajossa käytetty ylisuuri fosforihappoannostus. Tehtailla tapahtui vuoden aikana kolme ympäristönsuojeluun liittynyttä poikkeustilannetta, joista raportoitiin erikseen ympäristöviranomaisille. Lämmönvaihtimen rikkoutuminen Jämsänkosken tehtaalla aiheutti öljyn pääsyä Jämsäjokeen tammikuussa. Ohut öljykalvo aiheutti joen rantojen lievää likaantumista. Vesieliöstölle öljyn ei todettu aiheuttaneen haittaa. Jämsänkosken tehtaan puukentällä kaatuneesta säiliöautosta valui paperin päällystyksessä käytettävää kalsiumkarbonaattia Jämsäjokeen lokakuussa. Tämä aiheutti tilapäisesti veden samentumista ja ph-arvon nousun. Muuta haittaa tapahtuneesta ei vesistölle todettu. n tehtaalla rikkoutui jätevedenpuhdistamolle johtava putkilinja tammikuussa, ja Päijänteeseen valui noin 67 m³ puhdistamatonta jätevettä. Kuukausittaiset luparajat eivät tapahtuneen johdosta ylittyneet. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus analysoi vesistön tilaa tehostetusti. Tutkimuksissa järviveden bakteerimäärien, veden väriarvojen sekä kemiallisen hapenkulutuksen ja fosforiarvojen todettiin kohonneen tehtaan läheisyydessä Tiirinselällä, mutta ei enää Lehtiselällä. Kalakuolemia ei havaittu. Kahden kuukauden kuluttua tapahtuneesta putkirikon vaikutusta ei näkynyt enää mittauksissa havaintoasemilla. Jatkuu seuraavalla sivulla UPM ja Sertifikaatit laatujärjestelmä ISO 91 ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmä OHSAS 181 EMAS-ympäristöjärjestelmä PEFC-puunalkuperäketju FSC-puunalkuperäketju Riippumaton osoitus vastuuntuntoisesta metsien hoidosta SGS-COC 3575 SGS-COC 3574 PEFC/2-31-62 PEFC/2-31-67 FSC-logo osoittaa, että tuote on peräisin sellaisesta hyvin hoidetusta metsästä, joka on sertifioitu Forest Stewardship Council in sääntöjen mukaisesti. FSC Trademark 1996 FSC A.C. (FSC-SECR-156) Kestävän metsätalouden edistämiseksi (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) Lisätietoja: www.pefc.org Euroopan Unionin ympäristömerkki UPM Cote, UPM Ultra, UPM Opalite, UPM Max ja UPM Cat sekä pussija säkkipapereille www.eco-label.com upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27 3

1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Typen oksidit, NO 2 1 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidi, CO 2 25 2 15 1 5 1 8 6 4 2 PÄÄSTÖT ILMAAN Rikkidioksidi, SO 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 Hiukkaset 1998 1999 2 21 22 23 24 25 t/a 26 27 t/a 26 27 1 t/a 26 27 t/a 26 27 Jatkuu edelliseltä sivulta... Vuoden 27 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Jämsänkoskella keskusteltiin lähiasukkaiden kanssa erityisesti puhdistamon hajuhaitoista, joita edelleenkin ilmeni monista torjuntatoimenpiteistä huolimatta. Vuoden aikana puhdistamon hajujen poistamiseksi tehtiin useita kemikaalikokeita ja prosessien ajotapamuutoksia. Tärkeimmät riskien vähentämistoimet tehtailla liittyivät biologisiin jätevedenpuhdistamoihin. ssa kunnostettiin tehtaalta puhdistamolle johtava vanha jätevesiputki varalinjaksi. Jämsänkoskella lisättiin puhdistamon ilmastuskapasiteettia sekä aloitettiin lietteenkäsittelylaitoksen uudistustyöt. Aiemmin Jämsänkosken tehtaan läjitysalueena toiminut Vierelä otettiin käyttöön molempien tehtaiden läjitysalueena marraskuussa 27. Vierelään rakennettiin kahden hehtaarin alue uusien kaatopaikkamääräysten mukaisesti ja alueen vanhan osan sulkemis- ja maisemointityöt aloitettiin. ssa käytössä olleilla Särkänniemen ja Pitkäniemen läjitysalueilla jätteiden läjittäminen lopetettiin. Osana hyvää naapuruutta Jämsäkoskella järjestettiin avointen ovien päivä lokakuussa. Päivän aikana esiteltiin niin paperinvalmistusprosessia kuin tehtaiden ympäristöasioitakin yli 7 kiinnostuneelle vierailijalle. Tehtaiden ympäristönsuojelun kehittämishankkeissa edistyttiin erityisesti voimalaitostuhkan hyötykäytössä. Melulähteiden vaimentamista jatkettiin molemmilla tehtailla viranomaisen hyväksymän vaimennussuunnitelman mukaisesti. Tehtaiden valmistamille aikakauslehti-, luettelo- sekä säkkija pussipapereille myönnettiin EU-kukka -merkintäoikeus. Merkki kertoo, että tuote on valmistettu energiaa ja vettä säästäen, jätteen määrä minimoiden sekä uusiutuvia luonnonvaroja ja mahdollisimman vähän luontoa kuormittavia raaka-aineita suosien. EU-kukka on riippumaton eurooppalainen ympäristömerkki. Ilma Tehtaiden tarvitsemasta lämmöstä suurin osa tuotettiin uusiutuvilla polttoaineilla. Niistä yli puolet oli metsäpolttoaineita, pääasiassa kantoja ja metsien hakkuutähteitä. Jämsänkosken voimalaitoksen pääkattila toimi rinnakkaispolttolaitoksena. Kattilassa käytetystä polttoaineesta noin kaksi prosenttia oli Jämsän talousalueelta kerättyä kierrätyspolttoainetta (REF). Rinnakkaispolton savukaasupäästöjen päästörajat kloorivedylle (HCl), fluorivedylle (HF) ja orgaaniselle hiilelle (TOC) eivät vuoden aikana ylittyneet. Näitä kaikkia tarkkailtiin jatkuvin mittauksin. Päästörajat on asetettu myös raskasmetalleille sekä dioksiineille ja furaaneille, joita tarkkailtiin manuaalisesti kahdesti vuodessa. n voimalaitoksella otettiin käyttöön jatkuvatoimiset mittauslaitteet rikkidioksidin ja hiukkasmittauksen osalta. Jämsänkosken kiinteänpolttoaineen kattilan päästöraja- ja vuorokausikeskiarvot 27 CO HCl HF TOC Päästöraja mg/m³(n) 16, 4, 2, 15, Päästö, vrk 26,9 2,8 1,3,5 4 upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27

VOIMALAITOSTEN PÄÄKATTILOIDEN OMINAISPÄÄSTÖT 27 5 Rikkidioksidi, SO 2 mg/m 3 (n) 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja 5 Typen oksidit, NO 2 mg/m 3 (n) 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja 25 Rikkidioksidi, SO 2 mg/mj 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja, vuosikeskiarvo 25 Typen oksidit, NO 2 mg/mj 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 Kattila K5 Luparaja, vuosikeskiarvo upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27 5

PROSESSIJÄTTEET 1 t/a 8 6 4 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka hyötykäyttö Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka kaatopaikalle 1 8 6 4 t/a Jätteet 2 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Muut jätteet hyötykäyttö Kuitusavi hyötykäyttö Tuhka hyötykäyttö Muut jätteet kaatopaikalle Tuhka kaatopaikalle Tehtaiden tavoitteena on käyttää hyödyksi kaikki tuotannossa syntyvä jäte, kuten keräyspaperin siistauksen ja jäteveden käsittelyn lietteet sekä voimalaitoksilla energiantuotannossa syntyvä tuhka. Vuonna 27 n tuhkamäärästä 73 % ja Jämsänkosken tuhkamäärästä 46 % toimitettiin hyötykäyttökohteisiin. Tuhkaa hyödynnettiin maanparannusaineena maataloudessa, biojätteen kompostoinnin tukiaineena sekä pilaantuneiden maamassojen stabiloinnin apuaineena. Myös metsäautoteitä sekä erilaisia piha- ja kenttärakenteita toteutettiin tehtaiden tuhkaa hyödyntäen. Maanrakennuskohteita ei ollut riittävästi vuoden aikana, jonka vuoksi tehtaiden tuhkan hyötykäytön tavoitteita ei saavutettu. Tehtaat osallistuvat TEKES-hankkeeseen, jossa tutkitaan tuhkan käyttöä korvaamaan sementtiä betoniteollisuudessa. Paperinvalmistukseen kelpaamatonta kuitu- ja täyteainetta, kuitusavea, hyödynnettiin läjitysaluerakentamisessa ja hiihtokeskus Himoksen rinteiden muotoilussa. Suurin osa kuitusavesta käytettiin edelleenkin energiantuotannossa tehtaiden voimalaitoksilla. Kotikeräyspaperin prosessoinnissa syntyvä, pääasiassa muovia ja puukuituja sisältävä, siistaamon rumpurejekti pystyttiin kokonaan ohjaamaan ulkopuoliselle yritykselle kierrätyspolttoaineen valmistukseen. Jätteiden kokonaismäärän kasvua viime vuosina ssa selittää siistausmassan tuotannon lisäys. 6 upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27

upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27 7

JÄTEVESIKUORMITUS, Kemiallinen hapenkulutus 15 12 9 6 3 Vesi Tehtaiden jätevesikuormitukset olivat Jämsäkosken tehtaan kahta fosforirajaylitystä lukuun ottamatta luparajojen mukaisia ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) tasoa. Molemmilla tehtailla pystyttiin vähentämään typpiravinteen, urean, käyttöä jäteveden puhdistuksessa merkittävästi. Jämsänkoskella tämän mahdollisti uuden kemiallisen hapenkulutuksen mittalaitteiston käyttöönotto. 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Luparaja Jämsänkosken ja n jätevesikuormitus 27 verrattuna parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan (BAT) Fosfori kg/d 25 2 g/paperitonni BAT-taso Jätevesimäärä m 3 /paperitonni 12,8 15,2 12 2 COD 2, 3,4 2, 5, Fosfori,6,4,4,1 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 kg/d g/paperitonni Luparaja kg/d Vedenkäytön vähentäminen on tehtaiden jatkuvana tavoitteena, koska pienempi vesimäärä vähentää sekä ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta että energiankulutusta. Jämsänkoskella prosessi- ja jäähdytysveden ominaiskäyttö tuotettua paperitonnia kohden laski lievästi. Myös ssa jäähdytysveden käyttö väheni, mutta prosessiveden kasvoi hieman. Typpi kg/d 25 2 15 g/paperitonni Kiintoainehäviöt 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 kg/d g/paperitonni Kiintoaine 1,5 Prosessien kuitu- ja täyteaine- eli kiintoainehäviöiden pienentäminen on tehtaiden tärkeä kehityskohde, koska se säästää raaka-aineita ja parantaa tehokkuutta. Paperikoneiden kiintoainehäviöt kasvoivat molemmilla tehtailla. Niitä onnistuttiin pienentämään Jämsänkosken paperikone 6:lla, mutta tehtaan kokonaismäärää nostivat uusitun paperikone 4:n käyntiinlähtövaiheen häviöt. Paperikone 3:lla otettiin käyttöön uusi kiekkosuodin kiintoainehäviöiden pienentämiseksi. 1,2,9,6,3 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 8 upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27

JÄTEVESIKUORMITUS, 15 Kemiallinen hapenkulutus 12 9 6 3 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Luparaja Fosfori kg/d 25 2 g/paperitonni VEDEN OMINAISKULUTUS 5 4 3 m 3 /paperitonni 15 1 5 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 kg/d g/paperitonni Luparaja kg/d 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Jäähdytysvesi Tavoite 2 Prosessivesi Tavoite 25 Tavoite 28 Typpi kg/d 25 2 15 1 5 g/paperitonni 5 4 3 m 3 /paperitonni 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 kg/d g/paperitonni 2 1 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 Kiintoaine 1,5 1,2 Jäähdytysvesi Tavoite 25 Prosessivesi Tavoite 28,9,6,3 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26 27 upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27 9

Materiaalitase 27 Raaka-aineet puu 1 78 m 3 sellu 266 t keräyspaperi 222 t täyte- ja päällysteaineet 459 999 t prosessikemikaalit 35 t Päästöt ilmaan rikkidioksidi, SO 2 typen oksidit, NO 2 hiilidioksidi (fossiilinen), CO 2 hiukkaset 658 t 721 t 297 68 t 11 t Päätuotteet paperi 1 46 t lämpö 11 GWh Jätteet prosessijätteet 99 t josta hyötykäyttöön 79,4 % Energia ostosähkö 2 96 GWh ongelmajätteet 143 t josta jäteöljyä 78 % Polttoaineet biogeeniset ja kierrätyspolttoaineet 55 % fossiiliset 45 % Vesi 3 m 3 Päästöt veteen jäähdytysvedet 9 m³ jätevedet 2 m³ kemiallinen hapenkulutus, COD 3 9 t biologinen hapenkulutus, BOD 7 151 t fosfori 7,6 t typpi 88 t 1 upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27

Kehittämiskohteita 28 ja Voimalaitostuhkan hyötykäytön edistäminen, uusien käyttökohteiden etsintä Melun vaimennusohjelman loppuunsaattaminen Vierelän läjitysalueen käytöstä poistetun osan sulkeminen ja maisemointi Ympäristöriskien uudelleenarviointi Kemiallisesti puhdistetun veden käytön vähentäminen paperikone 6:lla Jätevedenpuhdistamon hajuhaittojen poistaminen Lietteenkäsittelyn uusinta Paperikoneiden rejektijakeiden hyödyntäminen Massanvalmistuksen ja paperikonelinjojen vesitaseiden hyödyntäminen ajomalleissa Jämsänkosken ja n ympäristöpäämäärien täyttyminen ja tavoitteet 28 26 27 Tavoite 26 27 Tavoite 27 ja 28 27 ja 28 1. Veden käytön vähentäminen Maksimi jätevesimäärä puhdistamolle * kuukausikeskiarvo, m 3 /d 35 3 34 58 < 29 3 78 32 194 < 27 * vuorokausikeskiarvo, m 3 /d 4 29 39 85 < 32 37 97 38 51 < 3 Prosessivesi, m 3 /paperitonni 14,5 13,1 < 12 14,9 15,2 < 13 Jäähdytysvesi, m 3 /paperitonni 7,9 7,5 < 6 6,4 4,9 < 6 2. Energiatalouden parantaminen Sähkön kulutus, MWh/paperitonni LTO-lämmön osuus hiertämön jauhatusenergiasta, % Sähkön käyttöön ja lämmöntalteenottoon liittyvät tavoitteet täyttyivät. 3. Kiintoainehäviöiden vähentäminen * Paperikoneiden kiintoainehäviöt yhteensä, 33,5 36,1 < 25 22,9 27,1 < 2 4. Jätteen hyötykäytön lisääminen Tuhkan määrä kaatopaikalle, t/a (märkätonnit) 22 625 12 36 < 5 21 63 9 6 < 1 Siistaamon rumpujätteen määrä kaatopaikalle, t/a 2 53 52 5. Hyvä naapuruus sidosryhmätyöskentelyä parannettu meluntorjuntaohjelma toteutettu Jämsänkosken tehtaalla järjestettiin avoimien ovien päivä. Jatkettiin meluntorjunnan toimenpiteitä viranomaisten hyväksymän ohjelman mukaisesti. upm, jämsänkoski ja kaipola, YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 27 11

Lisätietoja info.jamsankoski@upm-kymmene.com info.kaipola@upm-kymmene.com REG.NO. FI-32 DNV Certification Oy/Ab (FI- V-2) ja Inspecta Sertifiointi Oy (FI-V-1) ovat akkreditoituina todentajina tarkastaneet UPM:n paperi ja sellutehtaiden yhteisen ympäristöraportin 27, UPM:n Jämsänkosken ja n tehtaiden ympäristöjärjestelmät ja EMAS-selonteon päivitystiedot 27. Tarkastuksen perusteella on todettu 3.4.28, että ympäristöjärjestelmät ja EMASselonteon päivitystiedot täyttävät EU:n EMAS-asetuksen (EY) N:o 761/21 vaatimukset. Eija Pohjonen Ympäristö- ja laatupäällikkö Puh. 241 67683 eija.pohjonen@upm-kymmene.com Pekka Rantala Ympäristöinsinööri, Puh. 241 67567 pekka.a.rantala@upm-kymmene.com Paavo Kumpula Ympäristöteknikko, Puh. 241 66347 paavo.kumpula@upm-kymmene.com Merja Tiittanen Viestintäpäällikkö Puh. 241 67292 merja.tiittanen@upm-kymmene.com UPM-Kymmene Oyj ja Puh. 241 6161 Tiilikantie 17/ PL 35 4231 Tehtaankatu 1 4222 www.upm-kymmene.com Paperi: UPM Fine 14 g/m 2, painosmäärä 1 3 kpl, painettu 7/28