EUROOPAN UNIONIN JA LATINALAISEN AMERIKAN PARLAMENTAARINEN EDUSTAJAKOKOUS PÄÄTÖSLAUSELMA: Veteen liittyvät kysymykset EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteissa Sosiaaliasioiden, henkilövaihdon, ympäristön sekä koulutus- ja kulttuuriasioiden valiokunnan mietinnön pohjalta Euroopan parlamentin yhteisesittelijä: Latinalaisen Amerikan yhteisesittelijä: Keskiviikko 8. huhtikuuta 2009 Madrid (Espanja) Irena Belohorská (NI) José Guadarrama Márquez (EU:n ja Meksikon parlamentaarinen sekavaliokunta) RE\782083.doc AP100.477v04-00
EUROLAT Päätöslauselma 8. huhtikuuta 2009 Madrid (Espanja) [Sosiaaliasioiden, henkilövaihdon, ympäristön sekä koulutus- ja kulttuuriasioiden valiokunnan mietinnön pohjalta] Veteen liittyvät kysymykset EU:n sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen suhteissa Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarinen edustajakokous, joka ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan, Karibian alueen ja Euroopan unionin valtioiden ja hallitusten päämiesten antamat julkilausumat viidessä huippukokouksessa, jotka pidettiin Rio de Janeirossa (28. ja 29. kesäkuuta 1999), Madridissa (17. ja 18. toukokuuta 2002), Guadalajarassa (28. ja 29. toukokuuta 2004), Wienissä (12. ja 13. toukokuuta 2006) ja Limassa (16. ja 17. toukokuuta 2008), ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2007 Santo Domingossa (Dominikaanisessa tasavallassa) pidetyssä Rion ryhmän ja Euroopan unionin kolmannessatoista ministerikokouksessa annetun virallisen yhteisen tiedonannon, ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2007 Santo Domingossa (Dominikaanisessa tasavallassa) pidetyssä Euroopan unionin troikan ja Keski-Amerikan ministerien välisessä San Josén vuoropuheluun liittyvässä ministerikokouksessa annetun yhteisen tiedonannon, ottaa huomioon Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin strategisen kumppanuuden täytäntöönpanosta vesi- ja sanitaatiokysymyksissä annetun yhteisen julistuksen, joka allekirjoitettiin maaliskuussa 2006 Maailman vesifoorumissa (Meksikossa), ottaa huomioon 4. maaliskuuta 2008 Brysselissä pidetyn EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ensimmäisen ympäristöä käsittelevän ministerikokouksen tulokset, ottaa huomion UNDP:n vuonna 2006 julkaiseman Inhimillisen kehityksen raportin Niukkuuden syyt: valta, köyhyys ja globaali vesikriisi, ottaa huomioon vuonna 2003 julkaistun oikeutta veteen käsittelevän Maailman terveysjärjestön (WHO) raportin sekä juomaveteen ja sanitaatioon liittyvän vuosituhannen kehitystavoitteen saavuttamista käsittelevän WHO:n ja Unicefin raportin (Meeting the MDG drinking water and sanitation target: the urban and rural challenge of the decade), ottaa huomioon Euroopan unionin vesialoitteeseen kuuluvaa Latinalaisen Amerikan osaaluetta koskevan vuosikertomuksen 2007, ottaa huomioon 9. marraskuuta 2006 antamansa julkilausuman, joka hyväksyttiin Brysselissä 8. ja 9. marraskuuta 2006 pidetyssä järjestäytymisistunnossa, ottaa huomioon 14. 16. kesäkuuta 2005 Limassa pidetyn Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamenttien välisen seitsemännentoista konferenssin päätösasiakirjan, ottaa huomioon työjärjestyksensä 16 artiklan, AP100.477v04-00 2/6 RE\782083.doc
ottaa huomioon 20. joulukuuta 2007 Brysselissä pidetyssä ensimmäisessä sääntömääräisessä täysistunnossaan ja 1. tammikuuta 2008 Limassa pidetyssä toisessa sääntömääräisessä täysistunnossaan hyväksytyt päätöslauselmat, A. ottaa huomioon, että Yhdistyneet Kansakunnat ja WHO tunnustavat, että juomaveden saatavuus on elämän ja terveyden kannalta olennainen ihmisoikeus, B. ottaa huomioon, että vesi on olennainen luonnonvara ja julkinen hyödyke eikä vain kauppatavara, C. ottaa huomioon, että vaikka vesipalvelujen tarjoaminen on perinteisesti ollut valtionyritysten tehtävänä, tämä ei poissulje mahdollisuutta, että kyseisiä palveluja tarjotaan yksityisen sektorin aloitteiden avulla ja julkiset viranomaiset jotka vastaavat yleishyödyllisistä palveluista valvovat näitä aloitteita asianmukaisella tavalla, jotta vedensaanti voidaan taata perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, D. ottaa huomioon, että vaikka Latinalainen Amerikka on maanosa, jolla on runsaat vesivarat, veden jakelu on vielä erittäin epäoikeudenmukaista, E. ottaa huomioon, että Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansoilla ja -yhteisöillä on lain takaamat oikeudet luonnonvarojen, kuten veden, hyödyntämiseen ja niistä nauttimiseen, F. ottaa huomioon, että seitsemäntenä vuosituhannen kehitystavoitteena on puolittaa vuoteen 2015 mennessä niiden ihmisten määrä, joilla ei ole jatkuvasti käytössään puhdasta juomavettä tai asianmukaisia sanitaatiopalveluja, G. ottaa huomioon, että Yhdistyneet Kansakunnat julistivat vuoden 2008 kansainväliseksi sanitaation teemavuodeksi lisätäkseen asiaa koskevaa tietoisuutta ja nopeuttaakseen seitsemännen vuosituhattavoitteen saavuttamista, H. ottaa huomioon, että UNDP:n Inhimillisen kehityksen raportissa 2006 annettujen lukujen perusteella yli miljardi ihmistä maailmassa on tällä hetkellä ilman puhdasta juomavettä, että 2,6 miljardia on ilman jätevedenpoistojärjestelmiä ja että nykypäivänä saastunut vesi on toiseksi suurin syy lasten kuolleisuuteen maailmassa, I. ottaa huomioon, että vuonna 2006 julkaistun WHO:n ja Unicefin kolmannen raportin mukaan Latinalaisessa Amerikassa lapsilla ja aikuisilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet käyttää puhdasta juomavettä tai sanitaatiopalveluja ja että tämän ongelman vuoksi lähes 21 miljoonaa alueella asuvaa alle 5-vuotiasta lasta on hengenvaarassa, J. ottaa huomioon, että EU:n jäsenvaltiot ovat suurimpia ja tärkeimpiä avunantajia vesialalla ja niillä on runsaasti kokemusta kansainvälisestä kehitysyhteistyöstä ja vesihuollosta, K. ottaa huomioon, että EU:n vesialoite, jonka EU käynnisti Johannesburgissa syyskuussa 2002 pidetyssä kestävän kehityksen huippukokouksessa, on tarkoitettu vesivarojen hoitoa koskevaksi yhtenäiseksi lähestymistavaksi, jonka avulla pyritään saavuttamaan juomavettä ja sanitaatiota koskevat vuosituhattavoitteet ja kestävän kehityksen huippukokouksen tavoitteet, L. ottaa huomioon, että vuonna 2000 EU hyväksyi vesipolitiikan puitedirektiivin, jonka tarkoituksena oli järkiperäistää yhteisön lähestymistapaa veteen liittyviin ongelmiin ja RE\782083.doc 3/6 AP100.477v04-00
määrittää ympäristönsuojelua koskevat yleiset vaatimukset sekä kaikkia pintavesiä koskevat vähimmäisvaatimukset, M. ottaa huomioon, että ilmastonmuutos vaikuttaa juomaveden ja sanitaatiopalvelujen saatavuuteen ja että hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin mukaan vuoteen 2050 mennessä ilmastonmuutoksen seuraukset muuttuvat todella dramaattisiksi; ottaa myös huomioon, että Latinalaisen Amerikan maat kärsivät todennäköisesti suurista tuhoista, koska ne sijaitsevat enimmäkseen pienillä leveysasteilla, jossa lämpötilan arvioidaan nousevan 2,5 C, 1. suhtautuu myönteisesti viidennessä EU-LAK-huippukokouksessa annettuun Liman julistukseen, jossa viitataan usein veteen liittyviin ongelmiin ja todetaan yksiselitteisesti juomavesi- ja sanitaatiopalvelujen yleismaailmallisen saatavuuden tarve; 2. katsoo, että vettä on pidettävä julkisena hyödykkeenä ja että sen saatavuus on taattava perustavanlaatuisena ihmisoikeutena yhteiskunnan ja ympäristön kannalta oikeudenmukaiseen hintaan ja jokaisen maan erityistilanne huomioon ottaen; katsoo myös, että maatalousalalla on lisättävä ponnistuksia tekniikan uudistamiseksi, jotta voidaan parantaa tehokkuutta ja välttää näille leveysasteille tyypillistä liiallista vedenkäyttöä; 3. katsoo, että vesi on säilytettävä julkisena hyödykkeenä ja sen saatavuus perustavanlaatuisena ihmisoikeutena, ja vesivarojen hoito olisi toteutettava yhteistyössä asianomaisten valtioiden laillisten viranomaisten tekemien kahden- tai monenvälisten sopimusten nojalla; 4. katsoo, että kun otetaan huomioon veden merkitys elintärkeänä luonnonvarana, olisi varmistettava, että väestöllä on saatavana hyvälaatuista vettä ruoanlaittoon ja hygieniakäyttöön sekä tuotannon perusraaka-aineeksi esimerkiksi maataloudessa, ja korostaa, että yksityinen vesihuolto vaikeuttaa kaikkien näiden vaatimusten täyttämistä; vaatii kaikkia Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maita uudistamaan vedenottoon ja vesihuoltoon liittyviä julkisia palvelujaan ja, mikäli tämän julkisen palvelun epäsuora hallinnointi annetaan yksityisten yritysten tehtäväksi, kehottaa luomaan tarvittavan valvontajärjestelmän, jotta voidaan välttää mahdolliset väärinkäytökset tai syrjintä ja taata veden saatavuus perustavanlaatuisena ihmisoikeutena; 5. toteaa, että oikeutta veteen koskevan WHO:n raportin mukaan hallitusten on taattava tämän luonnonvaran riittävyys, turvallisuus ja saatavuus sekä kohtuuhintaisuus; korostaa lisäksi, että mikäli vesipalveluja tarjoaa yksityinen sektori, julkisten viranomaisten on taattava veden jakelu täysimääräisesti ja asianmukaisesti; 6. kehottaa kehittämään ja soveltamaan tarkoituksenmukaista hintojen hallinnointia erityisesti oikeudenmukaisen ja kohtuullisen hinnoittelun avulla niin, että aina otetaan huomioon paikallisväestön sosiaalinen ja taloudellinen tilanne ja mitataan vedenkulutus tarkasti mittareilla sekä toteutetaan laskutus tehokkaasti ja avoimesti, sekä tunnustamaan, että nämä ovat vesivarojen hoitoon liittyviä keskeisiä taloudellisia haasteita Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin maissa; AP100.477v04-00 4/6 RE\782083.doc
7. korostaa, että turvallinen puhtaan veden saanti sekä asianmukainen jätevesien käsittely ja viemäröinti ovat tärkeitä edellytyksiä kansanterveydelle, varsinkin kun halutaan vähentää veden kautta leviävistä taudeista johtuvaa kuolleisuutta erityisesti lasten keskuudessa; 8. pyytää Latinalaisen Amerikan maita ja Euroopan unionin jäsenvaltioita puuttumaan hälyttävään ongelmaan, joka liittyy myrkyllisistä kemikaaleista ja raskasmetalleista, merkittävistä vesien pilaantumisen aiheuttajista, johtuvaan jokien saastumiseen; pyytää tässä tarkoituksessa ryhtymään kaikkiin mahdollisiin toimiin, jotta teollisuus, metsän kaataminen, kaivostoiminta, myrkyllisten aineiden tuotanto tai torjunta-aineiden liiallinen käyttö maataloudessa eivät heikentäisi vesien laatua ja puhtautta; 9. korostaa, että juomaveden puhtaus ja riittävyys voidaan varmistaa vain kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden avulla; 10. korostaa, että veteen liittyvä ongelma on monialainen, minkä vuoksi myös sen ratkaisemisessa tarvitaan monialaista ja monenvälistä lähestymistapaa; 11. korostaa, että on tarpeen torjua veden haaskausta ja tasapainottaa veden erilaisia käyttötapoja erityisesti uudelleenkäytön avulla ottaen huomioon monenlaiset veden biologiset, yhteiskunnalliset, ympäristölliset, symboliset, kulttuuriset, maisemalliset ja matkailuun liittyvät arvot; 12. suhtautuu myönteisesti niihin institutionaalisiin ja lainsäädännöllisiin innovaatioihin, joita parhaillaan jo toteutetaan vesialalla Latinalaisen Amerikan maissa, ja pyytää myös muita maita, joiden lainsäädännössä ei vielä ole otettu huomioon viimeisimpiä edistysaskeleita, toteuttamaan toimia asiaankuuluvan lainsäädännön tarkistamiseksi ja ajantasaistamiseksi, sillä edistyminen on mahdollista vain, mikäli sääntelyjärjestelmät ovat asianmukaisia; 13. pyytää näin ollen, että kaikkiin Latinalaisen Amerikan maiden kansallisiin toimintasuunnitelmiin ja strategioihin sisällytetään erityisiä toimenpiteitä, joilla pyritään takaamaan, että juomaveden toimituspalvelut ja sanitaatiopalvelut todellakin ovat syrjimättömiä palveluja; 14. korostaa paikallisviranomaisten ja paikallisväestön välisen vuoropuhelun merkitystä vesivaroja koskevassa päätöksentekoprosessissa, jotta kaikki asianosaiset voivat osallistua päätöksentekoon ja jotta voidaan täyttää käyttäjien todelliset tarpeet; 15. toteaa, että suurimmalle osalle maailman köyhistä, erityisesti tiettyjen Latinalaisen Amerikan maiden alkuperäiskansoille, maa- ja metsätalous ovat edelleen tärkeimmät työllisyyden ja tulojen lähteet, ja puolustaa Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansojen ja -yhteisöjen laissa vahvistettua oikeutta luonnonvarojen, kuten veden, hyödyntämiseen ja niistä nauttimiseen perustavanlaatuisena ihmisoikeutena; 16. korostaa, että koska köyhyyden tärkein syy on luonnonvarojen heikko saatavuus, on hyväksyttävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan ihmisarvoinen elämä ja veden saatavuus, jotta voidaan täyttää kaikkien kansojen myös alkuperäiskansojen perustarpeet varmistamalla luonnonvarojen saatavuus ja elintarviketuotanto sekä elintarvikkeiden turvallisuus niin EU:n ja Latinalaisen Amerikan välisessä kanssakäymisessä kuin muissa kansainvälisissä foorumeissa; RE\782083.doc 5/6 AP100.477v04-00
17. korostaa tarvetta yhteistyöhön, tietojenvaihtoon ja strategiseen kumppanuuteen vesivarojen kestävän käytön ja hoidon edistämiseksi; 18. puoltaa niitä synergiasuhteita, joita Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan maiden välillä on jo olemassa vesialalla tehtävän kehitysyhteistyön sekä teknisen tutkimuksen ja yhteistyön ansiosta, ja katsoo, että tällaisen vaihdon avulla voidaan parantaa veden ja sanitaatiopalvelujen laatua ja vauhdittaa myös talouskasvua; 19. korostaa EU:n vesialoitteen merkitystä ja suhtautuu myönteisesti Latinalaisen Amerikan vuonna 2007 tällä alalla saavuttamiin hyviin tuloksiin ja kannattaa näin ollen aloitteeseen kuuluvia tulevia hankkeita, jotka rahoitetaan pääasiassa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä; 20. korostaa, että niin Latinalaisessa Amerikassa kuin Euroopan unionissakin parlamentin jäsenten tärkeänä tehtävänä on edistää omalla toiminta-alallaan oikeudellista kehystä, joka suosii kansallisesti ja kansainvälisesti vastuullista ja oikeudenmukaista vesivarojen hoitoa; 21. korostaa tarvetta toteuttaa Latinalaisen Amerikan ja Euroopan unionin kansalaisille suunnattuja tiedotuskampanjoita, joissa käsitellään paikallisia, alueellisia ja maailmanlaajuisia veteen liittyviä ongelmia, sekä edistää dynaamista, demokraattista ja kattavaa osallistumista vesialan julkisen politiikan laatimiseen; 22. korostaa, että kansainvälisen yhteisön on tärkeää tutkia edelleen maailman väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen välistä yhteyttä ja erityisesti sen mahdollisia vaikutuksia perusluonnonvarojen, kuten juomaveden, saatavuuteen; 23. kehottaa kansainvälistä yhteisöä tunnustamaan sademetsien suojelun tärkeyden ja käsittelemään sitä maapallon vesivarojen säilyttämisen kannalta ensisijaisena ja elintärkeänä kysymyksenä sekä etsimään ratkaisuja ilmastonmuutokseen; 24. kehottaa pohtimaan sellaisen kahden alueen välisen katastrofien torjuntakeskuksen perustamista, jonka tavoitteena on laatia yhteisiä strategioita sekä varoitus- ja valmiustoimenpiteitä, jotta voidaan vähentää kummankin osapuolen alttiutta ilmastonmuutoksen aiheuttamille luonnonkatastrofeille ja teknisille katastrofeille; * * * 25. kehottaa yhteispuheenjohtajiaan välittämään tämän päätöslauselman EU-LAK-huippukokouksen puheenjohtajistolle, EU:n neuvostolle, Euroopan komissiolle, EU:n jäsenvaltioiden sekä Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen valtioiden parlamenteille, Latinalaisen Amerikan parlamentille, Keski-Amerikan parlamentille, Andien parlamentille ja Mercosurin parlamentille. AP100.477v04-00 6/6 RE\782083.doc