Oulun kaupunki Työ n:o 10934 Tekninen keskus 28.2.2011 PL 32 90 015 OULUN KAUPUNKI Oulun kaupunki Polvikankaan entisen jäteöljyn polttopaikan kunnostussuunnitelma Oulu
Oulun kaupunki SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 KOHTEEN KUVAUS... 1 2.1 Sijainti... 1 2.2 Käyttö- ja toimintahistoria... 1 2.3 Tehdyt kunnostustoimet... 1 3 MAAPERÄ-, POHJA JA PINTAVESITIEDOT... 2 3.1 Maaperäsuhteet... 2 3.2 Pinta- ja pohjavesi... 2 4 PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET... 2 4.1 Tehdyt tutkimukset... 2 4.2 Yhteenveto tutkimuksista... 2 5 YMPÄRISTÖN PILAANTUNEISUUS... 4 5.1 Maaperän pilaantuneisuus... 4 5.2 Pohjaveden pilaantuneisuus... 4 6 KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI... 4 6.1 Pitoisuustarkastelu... 4 6.2 Kohdekohtainen riskinarviointi... 5 7 KUNNOSTUS... 5 7.1 Kunnostuksen tavoitteet... 5 7.2 Kunnostusmenetelmä... 5 7.3 Työn kuvaus... 6 7.31 Maarakennustyöt... 6 7.32 Kaivantojen kuivanapito... 6 7.33 Pilaantuneiden maiden kuljetukset... 7 7.4 Kunnostuksen päättyminen ja viimeistely... 7 7.5 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy... 7 7.6 Laadunvalvonta... 7 8 VARAUTUMINEN ODOTTAMATTOMIIN TILANTEISIIN... 9 9 TYÖSUOJELU... 9 10 JÄLKISEURANTA... 9 11 RAPORTOINTI... 9
Oulun kaupunki 1 1 JOHDANTO Oulun kaupungin toimeksiannosta on Geobotnia Oy tehnyt kunnostuksen yleissuunnitelman liittyen Polvikankaan alueella sijaitsevaan entisen jäteöljyn polttopaikan maaperän kunnostamiseen. Kohde sijaitsee Oulun kaupungin Korvenkylän kaupunginosassa. Alueella on tehty ympäristöteknisiä tutkimustöitä aluksi PSV-Maa ja Vesi Oy:n toimesta ja sen tutkimuksen tulokset on esitetty raportissa Polvikankaan öljynpolttoalueen likaantuneisuustutkimus, 18.10.2002. Keväällä 2010 alueelle on tehty Oulun kaupungin toimesta uutta Soramäentietä. Töiden yhteydessä on maaperässä havaittu öljyhiilivedyillä pilaantunutta maata. Vastaan tullut entinen polttomonttu on kunnostettu, työmaalla on ollut Geobotnia Oy:n valvoja ja työ on raportoitu raportissa Polvikankaan entisen jäteöljyn polttopaikan maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja kunnostustyön valvonta, 13.4.2010. Täydentäviä pilaantuneisuustutkimuksia on tehty Geobotnia Oy:n toimesta vuoden 2010 loppupuolella ja sen tulokset on esitetty raportissa Polvikankaan entisen jäteöljyn polttopaikan pilaantuneisuustutkimus, 16.12.2010. Näiden tehtyjen tutkimusten ja kunnostamisen perusteella on laadittu jäteöljyn polttopaikan kunnostussuunnitelma. 2 KOHTEEN KUVAUS 2.1 Sijainti Kohde sijaitsee Oulun kaupungissa Polvikankaalla Korvenkylässä. Tutkittu alue koostuu neljästä eri kiinteistöstä, joiden kiinteistörekisteritunnukset ovat 564-87-9901-0 (Korvenkylän kadut), 564-87-9908-0 (Korvenkylän erityisalueet), 564-87-100-3 ja 564-87-100-4. Alue sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Oulun keskustasta Ylikiimingintien varressa. 2.2 Käyttö- ja toimintahistoria Alue on Oulun kaupungin omistuksessa. Alueella on ollut vuodesta 1967 lähtien Lohja Ruduksen kiviainesten jalostustoimintaa. Saatujen tietojen mukaan alueella on harjoitettu jäteöljyjen hävittämistä polttamalla vuosien 1960-1982 välisenä aikana. Poltto on mahdollisesti tapahtunut tynnyreissä / astioissa ja alueelta on aikanaan noussut kovasti savua. Vanhojen ilmakuvien perusteella alueella on ollut ainakin kaksi polttopaikkaa, nykyisellä Rajavillen paikoitusalueella sekä länsipuolella tutkitun alueen keskellä (kts. kartta). Alueelle ei ole läjitetty yhdyskuntajätteitä, mutta sinne on tuotu polttotoiminnan lopettamisen jälkeen kasoille ylijäämämaita sekä eloperäistä ainesta. Alue on varattu teollisuustoiminnan alueeksi eikä tällä hetkellä ole tiedossa että kaavaan olisi tulossa muutoksia. 2.3 Tehdyt kunnostustoimet Oulun kaupungin toimesta on alueelle rakennettu vuoden 2010 keväällä uutta Soramäentietä. Rakennustöiden yhteydessä on esiin kaivettu pintamaata, joka on herättänyt huomiota öljyisellä hajulla. Tielinjalla on tullut esiin entinen jäteöljyn polttomonttu, joka on päätetty kunnostaa heti ja Geobotnia Oy on ollut valvomassa kunnostustyötä. Kunnostustyö on raportoitu omassa raportissa Polvikankaan entisen jäteöljyn polttopaikan maaperän pilaantuneisuustutkimukset ja kunnostustyön valvonta, Työ n:o 10807, 13.4.2010. Ennen Soramäentien rakennustöiden aloittamista ko. alueella ei ole tehty ympäristöteknistä tutkimusta. Pilaantuneita maita on poistettu yhteensä 338,22 tonnia
Oulun kaupunki 2 ja havaitun polttokuopan alueelta on saatu poistettua kaikki öljyhiilivedyillä ja PAHyhdisteillä pilaantunut maaperä (aistinvaraisesti, kenttätestien ja laboratorioanalyysien perusteella maaperän jäännöspitoisuudet ovat alle 50 mg/kg). Kunnostettu alue on esitetty liitteenä olevassa kunnostussuunnitelmakartassa, piir. n:o 2. 3 MAAPERÄ-, POHJA JA PINTAVESITIEDOT 3.1 Maaperäsuhteet Kohde sijaitsee mäenharjanteella ja alueen ympäristö on pääosin kangasmetsää. Maanpinnan korkeudet vaihtelevat tutkimuspisteissä tasovälillä +32,49 +39,31 (NNjärjestelmässä). Tutkimuspisteissä havaittiin maanpinnassa olevan paikoin täyttöä 0 2,5 metriä. Pääosin täyttö on hiekkaa ja soraa. Osalla alueella maanpinnassa on multaa ja Rajavillen edustalle tehdyissä tutkimuspisteissä myös asfalttia. Pohjamaa on pääosin tiivistä hiekkamoreenia tai silttistä hiekkamoreenia. Koska maaperä on erittäin tiivistä ja paikoin kivistä, on näytteenotto päättynyt 1,6 6,2 metrin syvyydelle maanpinnasta, pääosin noin 3,0 metrin syvyydelle. 3.2 Pinta- ja pohjavesi Kohteeseen on asennettu viimeisimmän tutkimustyön aikana kolme pohjavesiputkea, joista on havaittu pohjavedenpinnan tasot. Pohjavedenpinta (3.12.2010) on ollut tasolla +28,19 +29,11 eli 4,31 6,38 metrin syvyydellä maanpinnasta. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen lähialueella sijaitse tärkeitä pohjavesialueita. Lähin vesistö, Kalimenoja, sijaitsee lounaassa noin 800 metrin päässä. Koska kohde sijaitsee mäenharjanteella on sieltä pohjavedenvirtausta sekä etelään että pohjoiseen, mutta todennäköisimmin virtaus tapahtuu etelään päin. 4 PILAANTUNEISUUSTUTKIMUKSET 4.1 Tehdyt tutkimukset PSV-Maa ja Vesi Oy:n on tehnyt Oulun kaupungin toimeksiannosta pilaantuneisuustutkimuksen alueelle vuonna 2002, Polvikankaan öljynpolttoalueen likaantuneisuustutkimus, P02731, 18.10.2002. Geobotnia Oy on täydentänyt Oulun kaupungin toimeksiannosta PSV-Maa ja Vesi Oy:n tekemää tutkimusta. Lisätutkimukset on tehty vuoden 2010 lopulla ja ne on esitetty raportissa Polvikankaan entisen jäteöljyn polttopaikan pilaantuneisuustutkimus, 16.12.2010, työ 10934. 4.2 Yhteenveto tutkimuksista PSV Maa ja Vesi Oy:n tutkimuksissa on otettu maanäytteitä kairaamalla yhteensä kahdeksasta tutkimuspisteestä ja neljään kairauspisteeseen on asennettu pohjavesiputket. Geobotnia Oy:n tekemässä tutkimuksessa tutkimusalueelle tehtiin 40 uutta kairaustutkimuspistettä sekä tutkittiin alueelle läjitettyä ylijäämämaata kahdesta maakasasta. Lisäksi kolmeen kairauspisteeseen on asennettu pohjavesiputket. Maanäytteitä on otettu pääsääntöisesti 0,5 1,0 metrin välein syvimmillään noin 6,0 metrin syvyyteen maanpinnasta. Alueen pohjamaa on erittäin tiivistä moreenia, joten näytteenotto syvistä
Oulun kaupunki 3 maakerroksista on ollut haasteellista. Geobotnia Oy:n tekemät tutkimuspisteet on sijoitettu siten, että alueen pilaantuneisuudesta saataisiin mahdollisimman kattava kuva. Maanäytteitä otettiin 40 tutkimuspisteistä yhteensä 216 kpl. Kaikki maanäytteet on: arvioitu aistinvaraisesti (haju, ulkonäkö, maalaji) mahdollisen pilaantumisen toteamiseksi öljyn hajuaistinvaraisessa tunnistamisessa on käytetty 4-portaista arvosteluasteikkoa 0 / I / II / III (ei hajua/lievä/selvä/voimakas haju) Lähes kaikki maanäytteet on mitattu fotoionisaatiomittarilla (PID) mahdollisten haihtuvien hiilivetyjen olemassaolon selvittämiseksi Kaikki näytteet on mitattu kannettavalla Niton röntgenputki-xrf-analysaattorilla alkuainepitoisuuksien selvittämistä varten. Tutkitut alkuaineet ovat: Sb, Sn, Cd, Ag, Sr, Rb, Pb, Se, As, Hg, Zn, Cu, Ni, Co, Fe, Mn ja Cr. Kuudelle maanäytteelle on maastossa tehty pikatesti (HNU) öljyhiilivetyjen olemassa olon selvittämiseksi. Alueelle on asennettu kolme pohjavesiputkea, joista on otettu vesinäytteet. PSV Maa ja Vesi Oy:n tutkimuksissa ei havaittu pilaantunutta maata. Viimeisimmässä tutkimuksessa havaittiin maaperässä aistinvaraisesti merkkejä öljyhiilivetyperäisestä pilaantuneisuudesta pisteissä 3, 6, 7, 8 ja 36. Alueelle läjitetyistä maakasoista otetut näytteet kasa 1 ja kasa 2 ovat olleet aistinvaraisesti arvioituna puhtaita. PID-mittaukset tukivat aistinvaraisia havaintoja, joten havaintojen perusteella kuudelle maanäytteelle tehtiin kenttätesti öljyhiilivetypitoisuuden arvioimiseksi. Kenttätestien perusteella näytteiden öljyhiilivetypitoisuudet olivat 200 > 1000 mg/kg ja niiden perusteella on lähetetty viisi näytettä tarkempaa laboratorioanalyysiin. Taulukkoon 1 on kerätty laboratoriotutkimuksissa havaitut keskeisimmät haitta-ainepitoisuudet. Niton-analysaattoritulosten perusteella maaperässä ei havaittu kohonneita alkuainepitoisuuksia. Taulukko 1. Maanäytteistä laboratoriossa havaitut keskeisimmät haitta-ainepitoisuudet Näyte THC öljyhiilivedyt [mg/kg] (be/di/vö%) VOC [mg/kg] PAH [mg/kg] 3/1,0 m 7300 (-/49/51) - - 6/1,0 m 130 (-/-/69) <0,1 6/2,4 m 1600 (33/24/43) tolueeni 130 7/2,8 m 2300 (24/31/44) 36/5,5 m <50 mg/kg <50 0,88 Muuta huomioitavaa muita hiilivetyjä 2900 mg/kg muita hiilivetyjä 53 mg/kg muita hiilivetyjä 790 mg/kg muita hiilivetyjä 720 mg/kg Suurimmat havaitut öljyhiilivetypitoisuudet olivat pisteiden 3, 6 ja 7 maanäytteissä. Analyysien perusteella näytteissä havaittiin kaikkia öljyhiilivetyjakeita, mutta pääosin keskitisleitä ja raskaita öljyhiilivetyjä. Näytteessä 6/2,4 m havaittiin kohonneita VOCpitoisuuksia, erityisesti tolueenia. Tolueenia käytetään mm. bensiinin lisäaineena. PAHyhdisteiden pitoisuudet näytteissä olivat pieniä. Vesinäytteitä on lähetetty laboratorioon THC- ja VOC-analyysiin kolmesta pisteestä 28, 29 ja 40. Vesinäyte pisteestä 29 oli puhdas eli sen öljyhiilivetypitoisuus oli alle määritysraja 50 µg/l. Vesinäyte pisteestä 28 sisälsi öljyhiilivetyjä 68 µg/l ja vesinäyte pisteestä 40 yhteensä 66 µg/l. Kaikkien vesinäytteiden VOC-pitoisuudet olivat alle määritystarkkuuksien.
Oulun kaupunki 4 5 YMPÄRISTÖN PILAANTUNEISUUS 5.1 Maaperän pilaantuneisuus PSV-Maa ja Vesi Oy:n tekemässä pilaantuneisuustutkimuksessa vuonna 2002 (Polvikankaan öljynpolttoalueen likaantuneisuustutkimus, P02731, 18.10.2002) ei havaittu maaperässä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia. Maanäytteiden pitoisuudet ovat jääneet selvästi tutkimustyön aikana vielä yleisesti käytössä olleiden SAMASE-ohje- ja raja-arvojen alapuolelle. Raportin liitteenä on kopio tutkimuspistekartasta, josta käy ilmi tehtyjen tutkimuspisteiden sijainti sekä ilmakuvat vuodelta 1965 ja 1972. Geobotnia Oy:n vuonna 2010 tekemässä pilaantuneisuustutkimuksessa löydettiin maaperästä pilaantuneisuutta. Öljyhiilivetyperäistä pilaantuneisuutta havaittiin myöhemmän polttomontun alueella (polttomonttu näkyvissä liitteenä olevassa kartassa) sijaitsevissa tutkimuspisteissä 3, 6 ja 7. Lisäksi merkkejä öljyhiilivedyistä havaittiin pisteessä 36, mutta siinä pitoisuudet olivat alle alemman ohjearvotason. Kunnostussuunnitelmakarttaan n:o 2 on merkitty pilaantuneeksi arvioitu alue, jonka laajuus on noin 1 200 m 2. Pisteessä 3 pilaantuneisuutta havaittiin vain 1,0 metrin näytteessä ja pisteissä 6 ja 7 aina 1,5 metristä ainakin 4,0 metrin syvyydelle asti. Pilaantuneisuus jatkuu pisteissä 6 ja 7 mahdollisesti syvemmälle, mutta maanäytettä syvemmältä ei ole saatu tiivistä maakerroksesta johtuen. Pilaantuneen maan määrän arvioiminen on toiminnasta johtuen epävarmaa, mutta karkeasti arvioituna sitä on 2 000 4 000 m 3 -ktr eli noin 3 500 7 000 tonnia. 5.2 Pohjaveden pilaantuneisuus Pohjavesinäytteissä havaittiin vain hyvin pieniä pitoisuuksia haitta-aineita. Pitoisuudet öljyhiilivetyjen osalta olivat välillä 0 68 µg/l. Kaikkien näytteiden VOC-pitoisuudet olivat alle analyysin määritystarkkuuden. Näin ollen pohjaveden ei katsota olevan pilaantunutta. 6 KUNNOSTUSTARPEEN ARVIOINTI 6.1 Pitoisuustarkastelu Maaperän pilaantuneisuuden arviointiin on annettu maaliskuussa 2007 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista. Asetuksessa on annettu kolme eri kategoriaa; kynnysarvo, alempi ohjearvo ja ylempi ohjearvo, joiden perusteella maaperän pilaantuneisuutta ja puhdistustarvetta arvioidaan. Kynnysarvon ylittyessä on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Ylempää ohjearvoa voidaan käyttää pilaantuneisuuden arviointiin teollisuus-, varasto-, tai liikennealueilla ja muissa kohteissa käytetään alempaa ohjearvoa. Tutkittu alue on kaavoitettu teollisuustoimintaa varten. Tästä johtuen maaperän pilaantuneisuutta on arvioitu ylemmän ohjearvon perusteella. Ylemmät ohjearvot öljyhiilivedyille ja tutkituille alkuaineille sekä yhdisteille ovat: Ylempi ohjearvo: bensiinijakeet (C5-C10) 500 mg/kg keskitisleet (>C10-C21) 1000 mg/kg raskaat öljyjakeet (>C10-C40) 2000 mg/kg antimoni 50 mg/kg
Oulun kaupunki 5 kadmium 20 mg/kg lyijy 750 mg/kg arseeni 100 mgkg elohopea 5 mg/kg sinkki 400 mg/kg kupari 200 mg/kg nikkeli 150 mg/kg koboltti 250 mg/kg kromi 300 mg/kg tolueeni 25 mg/kg etyylibentseeni 50 mg/kg bentseeni 1 mg/kg ksyleenit 50 mg/kg PAH-yhdisteet 100 mg/kg Pohjaveden pilaantuneisuuden arvioinnille ei ole Suomessa virallisia kriteerejä. Yleisesti pohjaveden kunnostuksessa pidetään hyväksyttynä tavoitepitoisuustasona haihtuville hiilivedyille 500-1500 µg/l ja keskitisleille 1000-2000 µg/l alueella jossa pohjavettä ei käytetä talousvetenä. 6.2 Kohdekohtainen riskinarviointi Maaperässä havaittiin pääosin keskitisleitä ja raskaita öljyhiilivetyjä, mutta osin myös kevyempiä jakeita. Muita tutkittuja haitta-aineita, raskasmetalleja tai PAH-yhdisteitä, ei maaperästä löydetty haitallisia pitoisuuksia. Alueella on harjoitettu vuosikymmeniä sitten jäteöljyjen polttotoimintaa, joten pilaantuneisuus on peräisin useasta eri lähteestä. Helposti haihtuvista hiilivedyistä havaittiin erityisesti tolueenia. Tolueenia käytetään liuottimissa ja mm. bensiinin lisäaineena. Tolueeni ei liukene veteen, joten se ei kulkeudu alueelta veden mukana. Alueen pohjavesi on syvällä, vähintään 4,0 metrin syvyydessä maanpinnasta. Kohteen läheisyydessä ei tällä hetkellä sijaitse asuinrakennuksia eikä pilaantuma sijaitse heti maanpinnassa. Näistä edellä mainituista asioista johtuen pilaantumasta ei katsota aiheutuvan nykytilassa akuuttia riskiä ihmisille eikä ympäristölle. Mikäli alue otetaan asemakaavan mukaiseen käyttöön, esim. rakentamalla sille teollisuusrakennuksia tms., voivat haitta-aineet aiheuttaa altistumista alueella työskenteleville. 7 KUNNOSTUS 7.1 Kunnostuksen tavoitteet Pohjavedessä oli vain hyvin pieniä määriä öljyhiilivetyjä eikä VOC-yhdisteitä havaittu, joten pohjaveden kunnostamiselle ei ole tarvetta. Pitoisuustarkastelun perusteella maaperä tulisi kunnostaa, koska maaperässä havaittiin ylemmän ohjearvotason ylittävää pilaantuneisuutta myöhemmän polttopaikan alueella. Koko alueella kunnostuksen tavoitteena pidetään kohdassa 6.1 esitettyä ylempää ohjearvotasoa, joka on normaali kunnostustaso teollisuusalueilla, mikäli kohteen käyttötarkoitus ei muutu. 7.2 Kunnostusmenetelmä Pilaantuneet maat suositellaan kunnostettavaksi massanvaihtona, koska pilaantuneisuus on osittain sekapilaantuneisuutta eli peräisin erilaisista jäteöljyistä ja toiseksi pi-
Oulun kaupunki 6 laantuneisuus on pääosin peräisin raskaista öljyhiilivetyjakeista. Massanvaihdon rajaus varmistetaan työnaikana tehtävillä kenttämäärityksillä. Massanvaihdon laajuus varmistetaan ottamalla jätettävästä puhtaasta tai alle ylemmän ohjearvotason olevasta maasta kontrollinäytteet laboratorioanalyysejä varten. 7.3 Työn kuvaus 7.31 Maarakennustyöt Arvioitu kaivulaajuus käy ilmi liitteenä olevasta kunnostussuunnitelmakartasta, piirustus nro 2. Ennen massanvaihtotöiden aloittamista selvitetään kunnostettavalla alueella mahdollisesti olevien putkijohtojen ja kaapeleiden sijainti. Putkijohtojen ja kaapeleiden kulku merkitään. Kaivu putkijohtojen ja kaapeleiden läheisyydessä tehdään varovaista työtapaa noudattaen siten, että ne eivät vaurioidu. Putket ja kaapelit paljastetaan lapiotyönä sekä suojataan ja tuetaan tarvittaessa. Kaivun yhteydessä mahdollisesti vaurioituvat putkijohdot ja kaapelit on korjattava urakoitsijan laskuun. Kaivu tehdään rakennuttajan asettaman valvojan valvonnassa. Kunnostettava alue merkitään ennen kaivutyötä. Kunnostusalueella sijaitsevat läjitetyt ylijäämämaakasat siirretään kunnostuksen vaatimilta osilta, joko rakennuttajan osoittamaan paikkaan tai alueella sellaiselle paikalle, etteivät ne ole kunnostuksen tiellä. Maakasoihin läjitetyt maat sisältävät humusta eivätkä näin ollen sovellu käytettäväksi kaivantojen täyttöihin. Kaivannosta poistetaan kaikki sellaiset massat, jotka on välttämätöntä kaivannon turvallista luiskaamista varten ja sellaiset massat, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää kunnostuskriteerit. Maakerrokset ja niiden öljyisyys tarkistetaan kaivannosta. Puhtaat kaivumaat poistetaan öljyisen kerroksen päältä erikseen, mikäli pilaantuneisuuden rajaus on selvä. Pilaantuneet massat läjitetään väliaikaisesti vesitiiviin muovikalvon päälle tai kuormataan suoraan ajoneuvoon. Kaivannot täytetään nykyisen maanpinnan tasoon puhtailla kaivumailla tai puhtailla ulkopuolisilla mailla, jotka voidaan leikata Soramäentien vierestä osoitetulta mäkiseltä puuttomalta alueelta. Täyttömateriaalin on oltava karkearakeista kivennäismaata. Täyttömateriaalin seassa ei saa olla vieraita aineksia, kuten orgaanista ainesta, rakennusjätettä tms. Materiaalin vesipitoisuuden on oltava sellainen, että sen tiivistäminen on mahdollista. Massanvaihtokaivannot tiivistetään tiiviysasteeseen D v 90 %. Tällä alueen maaperä pyritään tekemään kantavuudeltaan likimain homogeeniseksi alueen tulevaa käyttöä ajatellen niin, ettei täytöistä aiheudu myöhemmin ongelmia esimerkiksi rakennusten perustamiselle. Täyttö tiivistetään liitteenä olevaa ohjeellista tiivistämistapaa noudattaen. Massanvaihdosta ja kaivannon täyttämisestä on liitteenä periaateleikkaukset. 7.32 Kaivantojen kuivanapito Pohjavesi on syvällä maanpinnasta eikä kaivantoja todennäköisesti jouduta kuivattamaan. Mikäli kaivu kuitenkin ulottuu pohjavesipinnan alapuolelle tai kaivantoon kertyy muita vesiä, hoidetaan kaivantojen työnaikainen kuivanapito rakennuskaivannosta pumppaamalla. Vedet johdetaan öljynerottimen kautta avo-ojiin. Vesien johtaminen ojiin on tehtävä valvotusti. Erottimen tulee olla EN luokan I vaatimukset täyttävä. Kapasiteetin öljyisille vesille tulee olla vähintään 1,5 l/s (esim. Labko EuroPEK NS3 tai vast.). Mikäli pumpattava vesimäärä on yli 1,5 l/s, on käytettävä tälle
Oulun kaupunki 7 vesimäärälle mitoitettua erotinta tai pienennettävä avoinna olevaa kaivannon laajuutta vesimäärän vähentämiseksi. Puhdistetun veden laatua tarkkaillaan öljynerottimen poistoputkesta. Kokonaisöljyhiilivetypitoisuus saa olla korkeintaan 5 mg/l. 7.33 Pilaantuneiden maiden kuljetukset Öljyiset maat kuljetetaan valvojan tai rakennuttajan määräämässä laajuudessa sellaiselle käsittely- tai vastaanottopaikalle, jolla on niiden käsittelyyn vaadittavat luvat. Lopullinen vastaanottopaikan valinta tehdään valvojan toimesta puhdistusajankohdan olosuhteiden mukaisesti kustannusvertailun perusteella. Valvojan on ilmoitettava vastaanottopaikasta valvovalle viranomaiselle ennen kuljetusten alkamista. Öljypitoisuudeltaan erilaiset maat sekä puhtaat maat on pidettävä toisistaan erillään. Öljyisten maiden kuljetuksessa on käytettävä riittävän tiivislavaisia autoja tai nk. teräslava-autoja. Kuorma-autoista ei kuljetuksen aikana saa vuotaa öljyistä vettä tai maata. Kuormien kuljettajilla on oltava vastaanottopaikalle saavuttaessa valvojan täyttämä siirtoasiakirja, josta ilmenee mihin luokkaan öljypitoisuus lukeutuu. Siirtoasiakirjan perusteella kuormat ohjataan oikeaan paikkaan ja niistä peritään oikean suuruinen vastaanottomaksu. Kaivumaiden kuljetus kuuluu urakkaan. Kaatopaikan vastaanottomaksuista vastaa rakennuttaja. 7.4 Kunnostuksen päättyminen ja viimeistely Pilaantuneen maan massanvaihto lopetetaan valvontakokeiden perusteella, kun kaikki kunnostuskriteerin ylittävät pilaantuneet maat on poistettu, kaivannot on täytetty ja tiivistetty sekä kaivannosta poistetut pilaantuneet maat on kuljetettu luvalliseen vastaanottopaikkaan. 7.5 Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kunnostettava kohde sijaitsee syrjässä muilta toiminnoilta, eikä ole odotettavissa, että sivulliset altistuisivat kunnostustyöstä mahdollisesti aiheutuvalle pölyämiselle tai muille vaara tekijöille. Kunnostustyömaa on kuitenkin merkittävä selkeästi ja tarvittaessa aidattava siten, ettei kukaan sivullinen voi vahingossa joutua työmaalle ja esim. tippua kaivantoon. Haitta-aineiden kulkeutuminen kaivettavista pilaantuneista maista estetään. Maat kuljetetaan mahdollisimman nopeasti alueelta pois ja kuljetuksissa käytetään riittävän tiivislavaisia autoja tai nk. teräslava-autoja. Autoista ei kuljetuksen aikana saa vuotaa öljyistä vettä tai maata ympäristöön. Työmaalla noudatetaan työsuojeluohjeita ja varmistetaan työmaavalvojan toimesta ettei kukaan työntekijöistä altistu haitta-aineille puutteellisten suojavälineiden vuoksi tai vääristä työtavoista johtuen. 7.6 Laadunvalvonta Rakennuttaja asettaa kunnostustyölle valvojan, joka on koko työn ajan työmaalla ja valvoo työtä kohteessa sekä kuljetuksia. Valvoja vastaa työn aikana tehtävistä kenttämittauksista, ottaa näytteet laboratoriossa tehtäviä kontrollimäärityksiä varten sekä tarkistaa urakoitsijan määrämittaukset.
Oulun kaupunki 8 Kunnostuslaajuuden määrää valvoja (tämän suunnitelman puitteissa). Niiltä osin kuin toteutuvat määrät poikkeavat ennalta arvioiduista, suoritetaan hyvitys tai lisäkorvaus urakkasopimuksen mukaisilla yksikköhinnoilla. Viranomaisvalvontaa suorittaa alueellinen ympäristökeskus ja/tai kaupungin ympäristöviranomainen. Valvonnassa käytetään seuraavia menetelmiä pilaantuneiden maiden rajaaminen puhtaisiin ja pilaantuneisiin tehdään kenttätestin esim. HNU:ta tai vastaavaa käyttäen täydennettynä aistinvaraisilla havainnoilla. Valvoja vastaa ko. määrityksistä. Kaivannon pohjalle ja reunoille jätettävästä maasta otetaan kontrollinäytteet. Valvoja vastaa ko. näytteiden ottamisesta ja käsittelystä. Valvontakokeet eivät kuulu urakkaan. Urakoitsija on kuitenkin velvollinen tekemään kaivutyöt yhteistyössä valvojan kanssa siten, että kokeiden tekeminen ja työn ohjaus tulosten perusteella on mahdollista. Urakoitsija vastaa kaikista tarvittavista määrien mittaamisista ja hyväksyttää mittaukset ja niiden tulokset valvojalla. Kaivettavien maamassojen kokonaismäärä lasketaan tarkemittausten perusteella. Massanvaihtokaivannon pohja vaaitaan noin 2 m välein. Lisäksi tarkemitataan kaikki kaivannon taiteviivat (luiskien ylä- ja alareunat). Täyttötöiden jälkeen tarkemitataan täytettyjen alueiden pinta 2 5 m välein. Kuljetuskustannukset määräytyvät kuljetettujen maiden märkäpainon ja kuljetusmatkan perusteella. Kaatopaikan vastaanottomaksut määräytyvät massan märkäpainon perusteella (tn) kaatopaikan autovaa an perusteella. Mikäli vaakaa ei ole käytössä, muunnetaan irtokuutiot tonneiksi käyttäen märkäirtotilavuuspainoa 1,6 tn/m 3 -itd. Muualle kuin kaatopaikalle vietyjen maiden määrä lasketaan määrämittausten perusteella. Kaatopaikalle vietyjen maiden määrä muutetaan kiintotilavuudeksi (m 3 -ktr) kertoimella 2,0 tn/m 3 -ktr. Muualle vietyjen maiden määrä saadaan vähentämällä kokonaismäärästä (m 3 -ktr) kaatopaikalle vietyjen maiden määrä (m 3 -ktr). Kuljetuskustannukset lasketaan kuljetusetäisyyden perusteella muutamalla määrä märkäpainoksi (tn). Mittaukset tehdään virallisessa korkeusjärjestelmässä NN ja ETRS-GK26- koordinaatiston mukaisesti. Kokonaiskaivumäärä lasketaan alkuperäisen maanpinnan ja kaivannon pohjan erotuksena. Mikäli maita tuodaan alueen ulkopuolelta, tehtyjen täyttöjen määrä mitataan tonneina (kuormakirjoista) ja muutetaan rakennetodellisiksi määriksi kertoimella 1,9 tn/m 3 -rtd. Kaivumailla tai alueelta leikattavilla täyttömailla tehtävien täyttöjen määrä (m 3 -rtd) määritetään tarkemittausten perusteella. Kaikki kaivu- ja täyttötyöhön sisältyvät työt (kuivanapito, kaivu, kuormaus, ajo, levitys, tiivistys, mittaukset, yms.) sisällytetään eo. yksikköihin. Täytöt maksetaan em. täyttömäärien perusteella.
Oulun kaupunki 9 8 VARAUTUMINEN ODOTTAMATTOMIIN TILANTEISIIN Mikäli odottamattomia tilanteita esiintyy tai kunnostustavoitteiden toteutuminen on epävarmaa, tehdään ilmoitus valvovalle viranomaiselle. Tällaisessa tilanteessa sovitaan yhteisesti tarvittavista toimenpiteistä. 9 TYÖSUOJELU Kaivutöiden yhteydessä mitataan hengitysilman hiilivetymittauksia kannettavalla analysaattorilla. Mikäli todetaan HTP-arvojen ylityksiä, on käytettävä tarpeen mukaisesti henkilökohtaisia suojavarusteita, kuten suojakäsineitä, suojahaalaria, suojajalkineita sekä hengityssuojaimia. Työssä noudatetaan Pilaantuneen maa-alueen tutkimuksen ja kunnostuksen työsuojeluopasta (Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2006). Mikäli todetaan räjähdysvaara, odotetaan pitoisuuksien laskua luonnollisella haihtumisella. Olosuhteiden niin vaatiessa tulee käyttää kipinättömiä ja räjähdyssuojattuja työvälineitä. Ruokailu, tupakointi ja tulen käsittely on kielletty työmaalla. Urakoitsija vastaa kaivantojen turvallisuudesta ja kuivanapidosta koko työn ajan. Kaivannot luiskataan ohjeellisesti seuraavasti: - matalat kaivannot ( 2,0 metriä) 2:1 - syvemmät kaivannot 1:1. 10 JÄLKISEURANTA Mahdollinen kohteen pilaantuneisuuden jälkiseuranta päätetään kunnostustöiden jälkeen, mikäli sen katsotaan olevan tarpeellista esimerkiksi sen vuoksi ettei kunnostustavoitteisiin ole päästy. 11 RAPORTOINTI Kunnostustyöstä laaditaan valvojan toimesta loppuraportti, jossa on kuvaus suoritetusta kunnostustyöstä ja se toimitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle. Kunnostustyön aikana pidetään työmaapäiväkirjaa, josta käy ilmi mm. tiedot alueelta pois ajetuista kuormista ja niiden haitta-ainepitoisuuksista, tiedot otetuista näytteistä, tiedot maaperään jätettävistä pilaantuneista massoista, erikoiset tapahtumat ja havainnot työmaalla sekä poikkeamat suunnitellusta kunnostuksesta. GEOBOTNIA OY Olli Nuutilainen, DI Anne Tuomela, DI
Oulun kaupunki 10 Liitteet: Sijaintikartta Asemakaava Kopio, PSV-Maa ja Vesi, tutkimuspistekartta 18.10.2002 Kopio, PSV-Maa ja Vesi, ilmakuvat vuosilta 1965 ja 1972, 2 s. Kunnostussuunnitelmakartta, piir. n:o 2 Tyyppipoikkileikkaus A-A, massanvaihto Tyyppipoikkileikkaus A-A, täyttö Ohjeellinen tiivistämistapa, 1 s
Oulun kaupunki LIITE SIJAINTIKARTTA Tutkimuskohde
Oulun kaupunki LIITE TIIVISTÄMISMÄÄRÄN JA KERROSPAKSUUDEN RIIPPUVUUS TIIVISTÄMIS- TAVASTA JA TÄYTEMATERIAALISTA. TIIVISTYSTULOS VASTAA LIKIMAIN 90% TIIVISTYSASTETTA NORMAALEISSA OLO- SUHTEISSA, OPTIMIVESIPITOISUUS / KESÄOLOSUHTEET (RIL 132-2000). Tiivistyskone tai -tapa Tiivistyskone Massa kn tai staattisen viivamassan suuruus Tiivistysajokertojen vähimmäismäärä Louhe, karkea murske, kivet Täytemateriaali, kerrospaksuus [m] Hiekka, sora ja hieno hiekka Hiekkamoreeni, soramoreeni Siltti, kuivakuori ja kova savi, silttimoreeni Käsijuntta 0,15 kn 3 *) - 0,15 0,10 0,10 Konejuntta 0,80 kn 3 *) - 0,30 0,25 0,20 Täryjuntta 0,50 kn 3 *) - 0,30 0,25 0,20 Tärylevy 0,50 kn 4 *) - 0,15 - - 1,00 kn 4-0,20 0,10-4,00 kn 4 0,40 0,35 0,25 0,15 Pienjyrät 5 12 kn 6 0,40 0,30 0,20 - Telaketjutraktori Traktorivetoinen täryjyrä 30 kn 6 0,70 0,40 0,30 0,20 50 kn 6 1,00 0,55 0,45 0,30 80 kn 6 1,20 0,60 0,50 0,35 Värähtelevä 2-valssijyrä 100 kn 6-0,25 0,20 0,20 5 kn/m 6-0,15 0,10-20 kn/m 6-0,30 0,25 0,15 30 kn/m 6-0,45 0,35 0,25 Staattinen 3-valssijyrä Kumipyöräjyrä 50 kn/m 6-0,25 0,20 0,20 150 kn 6-0,20 0,20 0,20 250 kn 6-0,30 0,25 0,25 *) Käytetään yleensä vain pienissä ja ahtaissa kohteissa sekä täydentämään muita tiivistysvälineitä