Maapaikka I. Kriteeririihi / työpaja 1.11. 2011 klo 13-16 AINEISTO. Paikalla 20 henkilöä:



Samankaltaiset tiedostot
Maapaikka-hallintamalli. Maaseutumaisten alueiden maankäytön ja palveluiden paikkatietopohjaisen suunnittelumenetelmän kehittäminen

Maapaikka-hallintamalli

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

Maapaikka I hanke. Maaseutumaisten alueiden paikkatietopohjainen maankäytön suunnittelun kehittäminen. YTK Karitta Laitinen

Maaseutualueet kuntakaavoituksessa. Luottamushenkilön näkökulma Juha Kuisma Lempäälä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja Ville Helminen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIT YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA MARKUS HYTÖNEN

Kaupunkistrategia

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Kangasalan strateginen yleiskaava

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Tuupovaara. Pasi Saukkonen

4. Vesihuolto Jos kiinteistöä ei voi liittää yleiseen vesijohtoverkkoon, niin rakennuspaikalla on oltava oma kaivo, jonka vesi kelpaa talousvedeksi.

SASI-MAHNALA-LAITILA-METSÄKULMA OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUTYÖPAJAT KYLILLÄ

Kyläyleiskaavoitus - lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus. Matti Laitio Ympäristöministeriö

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Eheyttävää kyläkaavoitusta totta vai tarua?

IISALMEN YLEISKAAVA strateginen

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Kuntalaiskysely Pyhäselkä. Pasi Saukkonen

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

Seutukaupunkien brändi-tiekartta Seutukaupunkiverkoston markkinointiviestinnän linjaus

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Juuret syvällä Pirkanmaassa jo vuodesta Pira-päivät 2012 Tommi Terho

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

Kiiminkijokivarren kylien tulevaisuus -kysely

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva Nettikyselyn tuloksia

Aluelautakunnat kylien asialla. ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

GIS-selvitykset liikuntapaikkojen saavutettavuudesta ja sijoittamisesta suunnittelutyökaluna

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa

Lapinjärvi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

Johdatus ARTTU-ohjelman välitulosraportointiin. Marianne Pekola-Sjöblom Tutkimuspäällikkö Kuntaliitto

TILANNEKATSAUS, marraskuu 2011

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

Espoo, Omnia Maarit Pedak, VTM ja KTM, organisaatioviestinnän tutkija Helsingin yliopisto

DESIGN THINKINGILLÄ MENESTYSTARINA: TAPIOLA PRIVATE Tommi Elomaa Yksikönjohtaja Yksityistalousasiakkaat

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Qridi Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

JÄMSÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA 2030 KOHTI YHTEISKEHITTÄMISTÄ

Tyhjentääkö vai vahvistaako hajarakentamisen hillintä maaseutua? Kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen, Kangasalan kunta

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede,

Ketterät kaupunkiseudut ja demokratian dilemma

PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN SAAVUTETTAVUUS

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Alueellisen liikkuvuuden ja monipaikkaisuuden mahdollisuudet ja seuraukset

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat

Lempäälä Mistä on meidän kunta tehty?

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tulevaisuuden kunta elinvoiman edistäjänä

KYLÄN TURVALLISUUSLISTA

Elämää elinvoimaisella alueella

MAL-verkoston ohjausryhmä

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Kehityskuvavaihtoehdot: asumisen sijoittuminen

PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAEHDOTUS Yleisötilaisuus Fellmannia

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella / Esteettömyys ja kestävä kehitys aluerakentamisessa

Alueiden kilpailukyky ja elinkeinoelämän näkökulma

Osallisuutta, osaamista, työtä ja hyvinvointia

Unesco-koulujen seminaari

ELÄVÄÄ MAASEUTUA KAAKKOIS-PIRKANMAALLA

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Mäntsälän maankäytön visio Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

HYVINVOIVA KASVUYHTEISÖ. Tuomo Lukkari

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

Kommenttipuheenvuoro: Ikäystävälliset asuinympäristöt Asukasbarometrin valossa

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

BALANCE. Paikallispolitiikan, asumispreferenssien ja kestävyyden tasapainottaminen maaseutukaupunki -välivyöhykkeiden uusilla asuinalueilla

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

SoteMaku messut

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

Perhe on enemmän kuin yksi

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara


Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

24365 Palokuntamme parhaaksi -hanke. Toimintaohjelman painopisteet tarkastelussa

STORMIN KYLÄOSAYLEISKAAVA

Seutukaupunkiohjelma. Luovutus- ja tiedotustilaisuus

Kykyviisari tulee, oletko valmis?

Kangasala Sk talkoolista Tampereen Iltarastit Ma Kangasalan lukio. Pekka Kannus, ,

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Lasten, nuorten ja vanhempien osallisuuden tilanne Oulun seudun kunnissa. Tomi Kiilakoski Oulu

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Transkriptio:

Maapaikka I Kriteeririihi / työpaja 1.11. 2011 klo 13-16 AINEISTO Paikalla 20 henkilöä: Jari Ahonen, Mikkeli Aulikki Graf, Tampereen kaupunkiseutu Jarmo Heimo, Salo Osmo Hurri, Mikkeli Jenni Joensuu-Partanen, Kangasala Panu Kontio, Suomen ympäristökeskus Antero Kortesmaa, Lempäälä Jyrki Kuusinen, Seinäjoki Anna-Maria Niilo-Rämä, Tampere Pasi Rantanen, Somero Marko Saastamoinen, Virrat Kaisa Sippola, Ilmajoki Sirkka Sortti, Mänttä-Vilppula Asko Viljanen, Hirvensalmi Tiina Konttajärvi, DEMO-verkosto Jukka Peltoniemi, Kurikka Raine Mäntysalo, YTK Karitta Laitinen, YTK Janne Roininen, YTK Emmi Oksanen, YTK Tehtävänannot: - kirjata yksilöittäin hyvän ja toimivan maaseutumaisten alueiden suunnittelun ominaisuuksia - keskustella ryhmissä ominaisuuksista ja tyypitellä yksittäiset ominaisuudet teemoihin - laittaa teemat ryhmissä tärkeysjärjestykseen - esitellä laatimansa teemat tärkeysjärjestyksessä kalvolla muille ryhmille Näkökulmat / ryhmät: 1. Vyöhykkeiden kriteerit (vetäjänä Karitta Laitinen) 2. Verkostojen kriteerit (vetäjänä Janne Roininen) 3. Yhteisten käsitteiden kriteerit (vetäjänä Raine Mäntysalo) 1

VYÖHYKERYHMÄ 1. Maaseutuelinkeinot - maatalouselinkeinon harjoittaminen - palvelut: kauppa, koulu, työpaikat - maatalousvyöhyke: yli ½ km toimivasta kotieläintilasta, etäisyys mieluimmin >1 km 2. Palvelujen saavutettavuus ja ylläpito - hyvät liikenneyhteydet - peruspalvelut: kauppa, koulu, joukkoliikenne, - saavutettavuus: tiestö, joukkoliikenne - joukkoliikennevyöhyke: alle ½ km toimivalle joukkoliikennepysäkille - vesihuoltoverkostovyöhyke: alle 1 km viemäriverkostoon - infra: vesihuolto, tiestö - kouluvyöhyke: alle 3 km alakouluun - jätevesien hoito helppoa, edullista - hyvä vedensaanti 3. Sosiaalinen ympäristö - kyläyhteisöt - suhde muihin rakennuspaikkoihin -> muodostaen tietynlaisen kokonaisuuden. Erakkorakennuspaikka vs. ryhmäytyminen (tieyhteydet esim. samat jne.) - hiljaiset alueet: myös kaupunkilaisten käyttöön - harrasteyhteisöt: lemmikkieläimien verkosto; liikunta yms. vapaa-aika, esim. kalastus - sopiva sosiaalinen ympäristö - väestörakenne: yhteisöllisyys - rauhallisuus 4. Maaseutumaisema - maaseutumaisuuden säilyminen: maisema, elinkeinot - kauneus - säästettävät suojelualueet - hyvä kulttuuriympäristö - kulttuuriympäristö: alueen historia (, luonne ja identiteetti) ja vahvuudet: työvoima, erikoisosaaminen - tasapuolisuus: selkeät perusteet uudisrakentamiselle 2

- asutusvyöhyke: rakennuspaikka lähellä olemassa olevaa asutusta, alle 300 km - ekologisuus - hyvä pienilmasto - tulvilta suojattu - erilaiset ominaisuudet rakennuspaikalla: maaseutumainen rakennuspaikka; kylässä; - haju-asutusalueella vs. kaupunkimainen - historian siteet 3

VERKOSTORYHMÄ 1. Maaseudun omista lähiökohdista lähtevä suunnittelu - eri ikäryhmät (ja heidän tarpeensa) yhdistävä suunnittelu - riittävät lähtötiedot alueen ominaisuuksista: tarvittaessa naapurikuntienkin alueelta - maaseudun omista lähtökohdista lähtevä (arvot) - toimivat ympäristöasiat - maaseudun ekologiset potentiaalit hyödyntävä - maaseudun arvot tunnistava (ja mahdollistava) - omavaraisuuden mahdollisuudet huomioiva - elinkeinoja tukeva - alueella on olemassa olevaa rakennuskantaa (alue on asuttua) - alueella on olemassa kunnallistekniikkaa [myös teemoissa 2 ja 3] 2. Tarveperusteinen palveluverkko - palveluverkosta tehty selkeät pitkäjänteiset päätökset - yhden palvelun kyläkoulukylät ja monen palvelun palvelukylät - palvelut: liikunta, koulu, kauppa, ihmisiä palvelevat, sosiaaliset palveluverkot - eri verkostojen yhteinen palvelukeskus : esim. postipalvelut, koulu, terveydenhuolto (eri ikäryhmille), päiväkoti, vanhusten päivätoiminta samaan rakennukseen - riittävät palvelut - kattavuus - toimivuus - tietoliikenteen (internet, sähköiset palvelut jne.) teknisten ratkaisujen kehitys: tehokkuus, kustannukset, saatavuus [myös teemassa 3] - voi asua väljästi, silti kannattavasti [myös teemassa 3] - alueella on olemassa kunnallistekniikkaa [myös teemoissa 1 ja 3] 3. Kokonaistaloudellisuus - alueella kunnallistekniikkaa - kokonaistaloudellisuus - kuntataloudellinen - muunneltavuus / liikkuvuus - tietoliikenteen (internet, sähköiset palvelut jne.) teknisten ratkaisujen kehitys: tehokkuus, kustannukset, saatavuus [myös teemassa 2] - voi asua väljästi, silti kannattavasti [myös teemassa 2] - alueella on olemassa kunnallistekniikkaa [myös teemoissa 1 ja 2] 4

4. Yhteiset suunnitteluperiaatteet - selkeät, yhteiset periaatteet / tavoitteet, joihin loppuvalmistelussa ja päätöksenteossa sitoudutaan 5. Kaatoluokka - mukava asua (arjen arki) - toimiva julkinen liikenne - saavutettavuus - liikkumismuoto; hyvät liikenneyhteydet: etäisyydet, aika, sijainti - sijainti: palvelut (kauppa, tekniset), asiakkuus (asiakkaat), maisema (paikan ominaisuus) - rauhaisa ympäristö 5

YHTEINEN KIELI / KÄSITERYHMÄ 1. Selkokielisyys - kansan(omainen) kieli - selkosuomi - tavallinen puhe - yhteinen kieli - riittävän yksinkertainen, sopivasti pelkistetty - kansalaiset pystyvät ymmärtämään ja antamaan palautetta - ankkuroitu paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin - kapulasta / jargonista eteenpäin (kehitystä kaivataan) - taajama: mitä se on? (katekismus) [myös teemassa 2] 2. Monikanavaisuus - toimii yhteisenä alustana eri näkökulmille ja osaamistavoille - on tarkoituksenmukainen viestin vastaanottajan kannalta - joskus voi olla hyvä briljeeratakin - nettipolut selkeiksi ja kokonaisuudet käsitettäviksi - hyvät, selkeät kuvat - runoutta kieleen - puhe vastaa tekstiä - ei tietotekniikkaa ymmärtävillä / käyttävillä mahdollisuus osallistua - eri tavoin asioita prosessoivat saavat tietoa: visuaalinen, auditiivinen, kinesteettinen - taajama: mitä se on? (katekismus) [myös teemassa 1] 3. Kohtaamisiin johdatteleva - Malli/työkalu on vuorovaikutteinen, esim. palautteen näkee reaaliajassa - Helsingin keksintöjä voisi testata meillä muillakin - eri sektori virkahenkilöt ymmärtävät - kun Helsingissä jotain keksitään, voisi sen heti kertoa muillekin - enemmän elävien asiakkaiden tapaamisia hallintoihmisille - tarjoaa tietoa eri kohderyhmille sovitettuna - huomioi tasapuolisesti eri väestöryhmiä: ikä, sukupuoli, kieli, uskonto - tyhmäkin saa kysyä - asiantuntija esittelee, kansa kertoo kertomuksia - lattiapinnalla kohtaaminen - pitäisi yrittää kuunnella niin, että ymmärtää mitä puhutaan 6

4. Kokonaisvaltaisuus - mahdollistaa arvokeskustelua - johdattelee kokonaisvaltaiseen tarkasteluun 5. Havainnollisuus - tietojärjestelmien käyttäjälähtöisyys - kohdennettu ja kokoava tieto - hyvien esimerkkien kertomista - luottamusmiehille on turhaa hienostella 7