KIRJALLINEN KYSYMYS 101/2006 vp Meluntorjunta pääkaupunkiseudulla Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudulla asuu arviolta 67 500 ihmistä yleisten teiden yli 55 dba:n melualueella. Asukkaista noin 1 650 altistuu yli 65 dba:n melulle. Kaikkiaan tie- ja katuliikenteen melulle altistuu pääkaupunkiseudulla noin 225 000 ihmistä. Ongelmat kasvavat liikenteen ja asutuksen lisääntyessä jatkuvasti. Ilman toimenpiteitä yleisten teiden melualueella asuvien määrän ennustetan kasvavan 110 700 asukkaaseen vuoteen 2020 mennessä. Vantaalla vanhoilla pientaloalueilla 4-tien ja Kehä 3:n varsilla (esim. Kuusijärvellä, Päiväkummussa, Nikinmäessä, Jokivarressa, Rekolassa, Metsolassa ja Leppäkorvessa) asukkaat kärsivät melusaasteesta jo nyt kohtuuttomasti. Kyse on usein alueista, joilla asutusta on ollut jo pitempään ja jotka ovat joutuneet pääväylien pahenevan ympärivuorokautisen liikennerallin piiriin pikkuhiljaa vastoin tahtoaan. Parhaillaan rakentuvan Vuosaaren sataman raskas liikenne tulee entisestään pahentamaan tätä tilannetta. Melutasot ovat jo nyt niin suuria ja jatkuvia, että asukkaiden terveys vaarantuu, asuinympäristön viihtyvyydestä puhumattakaan. Vuonna 2005 päivitettiin Tiehallinnon, kuntien ja YTV:n yhteistyönä Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma 2005 2025. Ohjelma sisältää 57 kiireellisintä meluntorjuntakohdetta, joiden kustannukset ovat yhteensä noin 59 milj. euroa. Ohjelma vähentää kaikkiaan 16 000 asukkaan meluhaittaa. Niin kutsuttu Teemahanke sisältää Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman kiireellisimmät toimenpiteet, joita ei rahoituksen niukkuuden takia ole voitu toteuttaa ohjelman mukaisesti. Kohteet ovat suunnitelmavalmiudeltaan ja kuntien kanssa tehtävien sopimusten osalta valmiita toteutettavaksi ohjelman mukaisesti. Teemahankkeen kustannusarvio on noin 22,4 milj. euroa, josta valtion osuus on noin 16,8 milj. euroa. Kohteet on siis valittu ja suunnitelmat kuntien ja valtion kanssa sovittu. Juuri mitään ei kuitenkaan ole tapahtunut. Perustienpidon rahoituksen niukkuuden vuoksi erillisiä meluntorjuntakohteita on voitu toteuttaa vain vähän. Valtion rahoitusosuuden puuttuminen on jarruttanut myös useiden yhteistyössä kaupunkien kanssa toteutettavien hankkeiden edistymistä. Esimerkiksi Vantaalla on rakennettu kunnan tiukasta taloustilanteesta huolimatta meluesteitä. Koska valtio ei ole omalta osaltaan tullut mukaan yhteisiin hankkeisiin, on lopputulos ollut puutteellinen. Valtion erillisrahoitus on ainut mahdollisuus saada meluntorjuntaohjelma toteutettua siten, että edes kiireellisimmät hankkeet saataisiin toteutettua kokonaisuudessaan. Kustannusarviot ovat osin jo vanhentuneita ja alimitoitettuja. Mitä kauemmin hankkeiden käynnistys viivästyy, sitä suuremmiksi käyvät myös kustannukset. Töiden ja kustannusten kasautuminen vaikeuttaa edelleen nyt jo pahasti jälkeen jäänyttä meluntorjuntatyötä pääkaupunkiseudulla. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Versio 2.0
Mihin toimiin ja millä aikataululla hallitus aikoo ryhtyä rakentamaan meluesteitä jatkuvasti pahenevan meluongelman torjumiseksi etenkin pääkaupunkiseudun pientalovaltaisilla vanhoilla asuinalueilla? Helsingissä 23 päivänä helmikuuta 2006 Ulla Anttila /vihr Heidi Hautala /vihr Jyrki Kasvi /vihr Merikukka Forsius /vihr 2
Ministerin vastaus KK 101/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Ulla Anttilan /vihr ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 101/2006 vp: Mihin toimiin ja millä aikataululla hallitus aikoo ryhtyä rakentamaan meluesteitä jatkuvasti pahenevan meluongelman torjumiseksi etenkin pääkaupunkiseudun pientalovaltaisilla vanhoilla asuinalueilla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Liikenne on kasvanut viime vuosina nopeimmin pääkaupunkiseudulla ja muissa suurimmissa kaupunkikeskuksissa erityisesti suurilla ulosmenoväylillä ja kaupunkien kehäteillä. Tämä on lisännyt etenkin tieliikenteen meluhaittoja. Meluongelma on kasvanut entisestään, kun asuminen ja muu rakentaminen on levinnyt suurten pääväylien varrelle. Samalla kun tieliikenteen meluongelma on pahentunut, Tiehallinnon mahdollisuudet panostaa meluntorjuntaan ovat heikentyneet aikaisempaan verrattuna, koska perustienpidon nykyisellä rahoitustasolla on jouduttu priorisoimaan tiestön kunnossapitoa ja liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtääviä investointeja. Suunniteltuja meluntorjuntahankkeita on siten jouduttu jatkuvasti lykkäämään niin pääkaupunkiseudulla kuin muuallakin maassa. Vain uusien teiden rakennushankkeiden yhteydessä on voitu toteuttaa tarvittavat meluntorjuntatoimet. Raideliikenteen meluntorjuntatoimenpiteiden toteutuksessa on viime vuosina onnistuttu paremmin. Ratahallintokeskus on yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) kanssa toteuttanut pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen meluntorjuntaohjelman mukaisia meluntorjuntatoimenpiteitä vuodesta 2001 lähtien. Meluntorjuntatoimenpiteiden ansiosta yli 55 db rautatieliikenteen melualueilla asuvien määrä on lähes puolittunut pääkaupunkiseudulla (9 100 asukkaasta noin 4 600 asukkaaseen). Samalla kenenkään ei tarvitse asua alueilla, joilla rautatieliikenteen melun päiväajan keskiäänitaso ylittää 65 db. Koska pääkaupunkiseudun rautatieliikenteen meluntorjuntaohjelman mukaiset investoinnit on pääosin jo toteutettu, Ratahallintokeskuksen meluntorjuntatoimenpiteiden painopiste siirtyy lähivuosina muiden suurten kaupunkiseutujen rautatieliikenteen meluntorjuntatyöhön. Huhtikuussa 2004 valmistui ympäristöministeriön johdolla työryhmäehdotus valtakunnalliseksi meluntorjunnan toimintaohjelmaksi (Meluntorjunnan valtakunnalliset linjaukset ja toimintaohjelma, Suomen ympäristö 696/2004). Valtioneuvosto esittää kevään aikana toimintaohjelman pohjalta meluntorjunnasta periaatepäätöksen, joka linjaa lähiaikojen meluntorjuntatyötä. Liikenne- ja viestintäministeriö pyrkii esitettävän periaatepäätöksen linjausten mukaisesti ohjaamaan budjettirahoitusta tie- ja raideliikenteen teemapakettien avulla kiireellisimpiä meluntorjuntatoimenpiteitä vaativiin kohteisiin. Kiireellisimpiä ovat erityisesti pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntatoimet, jotka tulisi toteuttaa yhtenä kokonaisuutena. Jo vuonna 2004 valmistuneessa ministerityöryhmän mietinnössä, jolla linjattiin liikenneväyläpolitiikkaa vuosille 2004 2013, esitettiin teemahanke "Meluntorjunta pääkaupunkiseudulla". Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmän toteuttamista koskevan aiesopimuksen mukaan teemahanke on ajoitettu vuoden 2007 jälkeen. Teemahanke sisältää 3
Ministerin vastaus 14 Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien alueella olevaa kohdetta, joista osa on myös pientalovaltaisilla alueilla. Hankkeen kustannusarvio on noin 22,4 milj. euroa, josta valtion osuus on noin 16,8 milj. euroa. On kuitenkin muistettava, että tienpidon rahoitus ja samalla teemahankkeidenkin rahoitus ratkaistaan kunkin vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä. Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2006 Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 101/2006 vp Ulla Anttila /vihr ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 101/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Ulla Anttila /gröna m.fl.: Hur och med vilken tidsplan ämnar regeringen börja bygga bullerhinder för att bekämpa det ständigt växande bullerproblemet särskilt i gamla småhusområden i huvudstadsregionen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Trafiken har de senaste åren ökat snabbast i huvudstadsregionen och i andra storstadscentra särskilt på stora utfartsleder och ringvägar. Detta har ökat olägenheterna av vägtrafikbullret. Bullerproblemet har vuxit efter hand som boende och annat bygggande har brett ut sig längs de stora huvudlederna. Samtidigt som vägtrafikbullerproblemet förvärrats har Vägförvaltningens möjligheter att satsa på bullerbekämpning försvagats då det på nuvarande nivå för finansieringen av basväghållningen varit nödvändigt att prioritera investeringar för underhåll av vägnätet och förbättring av trafiksäkerhetenen. Planerade bullerbekämpningsprojekt har därför ständigt fått uppskjutas såväl i huvudstadsregionen som på annat håll i landet. Nödvändiga bullerbekämpningsåtgärder har kunnat genomföras endast i samband med anläggning av nya vägar. I fråga om spårtrafiken har bullerbekämpningsåtgärder de senaste åren genomförts med större framgång. Banförvaltningscentralen har i samarbete med Huvudstadsregionens samarbetsdelegation (SAD) genomfört bullerbekämpningsåtgärder enligt bullerbekämpningsprogrammet för huvudstadsregionens järnvägar sedan 2001. Tack vare bullerbekämpningsåtgärderna har antalet invånare som bor på områden med en järnvägstrafikbullernivå på över 55 db nästan halverats i huvudstadsregionen (från 9 100 till 4 600). Samtidigt behöver ingen bo på områden där den genomsnittliga järnvägstrafikbullernivån dagtid överskrider 65 db. Eftersom största delen av investeringarna enligt bullerbekämpningsprogrammet för huvudstadsregionens järnvägar redan har genomförts kommer Banförvaltningscentralens bullerbekämpningsåtgärder de närmaste åren i huvudsak att inriktas på bekämpning av järnvägstrafikbullret i storstadsregioner. En arbetsgrupp under miljöministeriets ledning ställde i april 2004 förslag till ett nationellt handlingsprogram för bullerbekämpning (Nationella riktlinjer och handlingsprogram för bullerbekämpning, Miljön i Finland 696/2004). Utifrån handlingsprogrammet kommer statsrådet under våren att presentera ett principbeslut som drar upp riktlinjerna för bullerbekämpningsarbetet under den närmaste tiden framöver. Kommunikationsministeriet avser enligt riktlinjerna i principbeslutet att anslå budgetmedel med hjälp av temaprojekt för väg- och spårtrafiken för de mest brådskande bullerbekämpningsobjekten. Till dem hör framför allt huvudlederna i huvudstadsregionen för vilka bullerbekämpningsåtgärderna bör genomföras som en helhet. Redan i det ministerarbetsgruppsbetänkande från 2004 som drog upp riktlinjerna för trafikledspolitiken i Finland för åren 2004 2013 presenterades temaprojektet "Bullerbekämpning i huvudstadsregionen". I avsiktsförklaringen i planen för huvudstadsregionens trafiksystem har temaprojektet förlagts till efter år 2007. Temaprojektet omfattar 14 objekt i Helsingfors, Esbo och Vanda, av vilka en del finns på småhusområden. 5
Ministerns svar Projektet har budgeterats till ca 22,4 miljoner euro, varav statens andel utgör ca 16,8 miljoner euro. Det bör dock beaktas att beslut om finansieringen av väghållningen liksom också av temaprojekten varje år fattas i samband med budgetbehandlingen. Helsingfors den 16 mars 2006 Kommunikationsminister Susanna Huovinen 6