Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme.

vuosikertomus 2012

vuosikertomus 2012

Fokus on pidettävä tulevaisuuden haasteissa. Ne ovat yhteisiä uusille ja vanhoille sekä suurille ja pienille jäsenyrityksillemme. puheenjohtaja Matti Uuttu

sisällysluettelo toimintaympäristön kehitys vuonna 2012 Yleinen taloudellinen kehitys... 9 Mediamainonta... 12 Graafinen teollisuus... 15 Suhdannenäkymistä...23 graafinen teollisuus ry:n toiminta Yleistä...25 edunvalvonta... 27 Ympäristöasiat... 28 Print Power -hanke... 31 Koulutuspolitiikka...32 GRAFiT-koulutushanke...33 jäsenpalvelut Kirjanpainajan päivä...35 Graafisen tuotannon laatusertifikaatti...35 Pk-toiminta... 36 Ympäristöryhmä...37 Hiilijalanjäljen laskenta...37 Alan tilastointi ja toimialaseuranta...37

CRnet-yhteistyö... 38 Aronia-yhteistyö... 39 Print&Media-lehti... 39 kansainvälinen yhteistyö Intergraf...41 Pohjoismainen yhteistyö...41 tavarantarkastajat... 43 liiton jäsenistö, hallinto ja talous Jäsenistö... 45 Vuosikokous... 46 Hallitus..................................................... 46 Vaalivaliokunta... 46 Tilintarkastaja... 46 Asiantuntijaryhmät...47 Liiton henkilöstö... 48 Edustukset 2012... 48 Liiton talous... 48 jäsenluettelo 31.12.2012... 49

toimintaympäristön kehitys vuonna 2012 yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2012 maamme kokonaistuotanto ei kasvanut lainkaan. Vuoden 2013 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 0,5 prosenttia, ja kasvu perustuu sekä kotimaiseen kysyntään että nettovientiin. Vuonna 2014 kasvua ennakoidaan kertyvän 1,7 prosenttia. Varsinaisesta elpymisestä on kuitenkaan turha puhua. Kyse on ennemminkin paluusta hitaaseen kasvuun. Kasvu alkaa elpyä selvemmin vuonna 2014, mutta vasta vuodella 2015 on edellytykset kunnon suhdanne nousulle. Euroalueen talouskehitys jatkuu heikkona. Suomen markkinaosuus maailman tuonnista jatkaa laskuaan, päinvastoin kuin esimerkiksi Saksan ja Ruotsin. Suomen kokonais vienti pysyi vuonna 2012 edellisvuoden tasolla ja tuonti laski 2,4 prosenttia. Kauppatase säilyi kuitenkin edelleen lievästi alijäämäisenä. Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli vuonna 2012 noin 40 prosenttia. Vuonna 2013 viennin arvioidaan kasvavan noin prosentin. Talouskasvun vähit täinen nopeutuminen perustuu viennille. Kokonaistuotanto ei saavuta edes vuoden 2014 loppuun mennessä vuoden 2008 tasoa. Erityisesti teollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, mikä heijastuu kasvu lukuihin. Yksityinen kulutus kasvaa hitaasti ja investoinnit tuskin lainkaan. Kulutuksen kasvun edellytykset ovat heikentyneet. Valtiovarainministeriö arvioi yksityisen kulutuksen kasvun vuonna 2013 jäävän vaatimattomaksi, 0,6 prosenttiin. Käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää vähäiseksi niin tänä kuin ensi vuonna- 9

Keskeiset ennusteluvut Vuosimuutos, % 2011 2012 2013 2014 Bruttokansantuote, volyymi 2,7 0,5 1,0 2,2 Teollisuus, volyymi 3,5-1,4 0,4 3,7 Vienti, volyymi 2,6-1,1 2,7 4,1 Tuonti, volyymi 5,7-1,3 1,3 3,4 Yksityinen kulutus, volyymi 2,5 1,1 0,6 1,3 Yksityiset investoinnit, volyymi 7,7-2,0-1,6 4,6 Kuluttajahinnat 3,4 2,9 2,9 1,8 Ansiotasoindeksi 2,7 3,3 2,9 2,8 Tasot ja asteet Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,0 7,7 Työllisyysaste, % 68,6 69,1 69,2 69,8 Vaihtotase, Mrd e -2,2-2,4-0,8 0,2 EMU-ylijäämä, % BKT:sta -0,6-0,9-0,6-0,2 Keskeiset ennusteluvut vuosille 2011 2014. Lähteet: Ennakkoluvut 2011 2012: Tilastokeskus. Ennusteet 2013 2014: ETLAn suhdannekatsaus 2/2012, syyskuu. kin. Vuonna 2014 ansiotason nousu hidastuu noin prosenttiin, mikä on hitain vauhti viiteen vuosikymmeneen vuotta 1993 lukuun ottamatta. Myös inflaatio hidastuu jyrkästi, joten reaalipalkkojen lasku jää pieneksi. Työllisyys heikentyi vuoden 2012 lopulla, ja työllisyyden odotetaan supistuvan myös kuluvana vuonna. Työttömyysaste kohoaa 8,1 prosenttiin, eikä sen odoteta alentuvan olennaisesti seuraavanakaan vuon na talouden virkoamisesta huolimatta. Taantuma heikentää julkisen talouden näky miä. Sopeutustoimista huoli matta valtion talous pysyy selvästi alijäämäisenä ennuste jaksolla ja velkaantuminen jatkuu. 10

11

mediamainonta Mediamainontaan käytettiin Suomessa vuon na 2012 yhteensä 1 353 miljoonaa euroa, mikä on 2,9 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Mainonnan euromäärä kasvoi verkossa 10 prosenttia ja laski muissa media ryhmissä. Sanomalehtimainontaan käytettiin 8,1 prosenttia vähemmän euroja kuin vuonna 2011. Kaupunki- ja noutolehdissä mainonta laski 1,3 prosenttia. Sanomalehtien osuus mediamainonnan määrästä oli 34,1 prosenttia ja kaupunkilehtien 5,6 prosenttia. Aikakauslehdissä mainostettiin 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2011. Yleisö lehtien mainostulot laskivat lähes 10 prosenttia ja asiakaslehtien 16 prosenttia. Ammatti- ja järjestölehtien mainostulot säilyivät ennallaan. Aikakauslehtimainonnan osuus media mainonnasta oli 10,8 prosenttia. Painettujen hakemistojen mainonta laski 5,7 prosenttia, ja sen osuus mediamainonnasta oli 3,6 prosenttia. Painettujen medioiden osuus mediamainonnasta oli vuonna 2012 yhteensä 54,1 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 56,5 prosenttia. Verkkomainonnan osuus kasvoi jo lähes 18 prosenttiin, mikä on vain hieman televisiomainontaa pienempi. Viereiseen taulukkoon on koottu mediamainonnan arvon kehitys sekä mainosbarometrin saldoluvut. Mainosbarometri kertoo, kuinka mainostajat suunnittelevat lisäävänsä tai vähentävänsä mainontaa eri medioissa. Saldoluku saadaan, kun lisäyk set (+) ja vähennykset ( ) lasketaan yhteen. Barometri näyttää printtimedian edelleen supistuvan vuonna 2013; toisaalta barometrin tammikuussa 2011 julkaisemat printtimainonnan negatiiviset kehitysennusteet eivät toteutuneet. Toivottavasti sama ennustevirhe toteutuu myös alkaneena vuonna. 12

Mainosbarometrin saldoluku vuodelle 2011 2012 2013 Mediamainonnan määrä muutos osuus (milj. euroa, käyvin hinnoin) 2010 2011 2012 % % 4 7 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 427,0 441,9 403,9-8,6 29,9-23 -24-39 1 3 krt/vk ilmestyvät sanomalehdet 58,6 60,7 57,7-4,8 4,2-34 -48-56 Sanomalehdet yhteensä 485,6 502,6 461,6-8,1 4,1 Kaupunki- ja noutolehdet 73,1 77,0 76,0-1,3 5,6-28 -19-43 Sanoma- ja kaupunkilehdet yhteensä 558,7 579,6 537,6-7,2 9,7-16 -25-54 Yleisölehdet 80,9 80,9 73,0-9,8 5,4-23 -36-58 Ammatti- ja järjestölehdet 53,9 55,8 56,0 0,4 4,1-1 -20-37 Asiakaslehdet 18,8 19,9 16,7-16,1 1,2-9 -22-32 Aikakauslehdet yhteensä 153,6 156,6 145,7-7,0 0,8 0-20 -41 Painetut hakemistot 69,1 51,3 48,4-5,7 3,6-72 -45-78 Painetut mediat yhteensä 781,4 787,5 731,7-7,1 4,1 Televisiomainonta 265,9 283,2 280,1-1,1 0,7 30 19 8 Display- ja luokiteltu verkkomainonta 104,1 124,0 133,5 9,5 9,9 60 33 38 Hakusanamainonta ja sähköiset hakemistot 99,9 96,7 106,9 10,5 7,9 53 49 44 Verkkomainonta yhteensä 204,0 220,7 240,4 10,0 7,8 79 70 53 Radiomainonta 52,0 57,2 55,4-3,2 4,1 13-12 -4 Elokuvamainonta 2,9 2,6 2,1-19,2 0,2-17 -3-38 Sähköinen mainonta yhteensä 524,8 563,6 578,0 2,9 42,7 Ulko- ja liikennemainonta 38,5 43,6 43,3-2,3 3,2 9 1-26 Mediamainonta yhteensä 1344,7 1394,7 1353,0-2,9 100,0 Mediamainonnan määrä 2010 2012 ja mainosbarometrin saldoluvut vuosille 2011 2013. Lähteet: Mainonnan Neuvottelukunta ja Mainostajien Liitto 13

14

graafinen teollisuus Graafisen teollisuuden rakennemuutos jatkui edelleen kokonaisvolyymin supistuessa. Kuitenkin toimialan liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia 1 398 177 euroon vuonna 2011. Kaikki alalla toimivat tietävät, että painotuotteen yksikköhinta on sitä korkeampi, mitä pienemmästä painoksesta on kyse. Tämä ilmeisesti selittää liikevaihdon kasvun siitä huolimatta, että päämateriaalien kulutus laski ja myös Tilastokeskuksen volyymiindeksi jatkoi vuonna 2008 alkanutta laskuaan. Vuoden 2012 liikevaihdon kehityksestä ei vielä alkuvuodesta ole saatavilla tarkkoja tietoja, mutta voidaan olettaa, ettei liikevaihto Liikevaihto Liikevaihto Henkilöstö /henkilö Henkilöstö, suuruusluokka Yrityksiä Henkilöstö 1000 e /yritys 1000 e 4 867 1 009 115 364 1,2 114,3 5 9 117 747 6,4 Alle 10 henkilöä työllistäviä yhteensä 984 1 756 1,8 10 19 67 894 123 290 13,3 138,0 20 49 52 1 605 225 219 30,9 140,3 50 99 19 1 324 210 364 69,7 158,9 100 249 13 2 094 389 400 161,1 186,0 250 499 3 822 149 360 274,0 181,6 500 999 1 578 578,0 Vähint. 10 henk. työllistäviä yhteensä 155 7 317 47,2 Yhteensä 1 139 9 073 1 415 742 8,0 156,0 Yllä olevissa luvuissa on mukana Ääni-, kuva- ja atk-tallenteiden tuotanto 132 90 17 565 0,7 194,7 Toimialaluokka 18: Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen. Yritysten suuruusluokka, henkilöstömäärä ja liikevaihto vuonna 2011. Lähde: Tilastokeskus 15

1400 14000 1300 13000 1200 12000 1100 11000 Yritysten määrä 1000 900 800 Yritysten määrä Henkilöstön määrä 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Henkilö- ja yritysmäärän kehitys 2000 2012. Vuoden 2012 luvut ovat arvioita. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 2012 10000 9000 8000 Henkilöstön määrä 1800 1700 1600 1500 1400 1800 1700 1600 1500 1400 Miljoonaa euroa 1300 1200 1100 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1300 1200 1100 Toimialaluokka 181: Painaminen ja siihen liittyvät palvelut. Liikevaihdon kehitys 2000 2012. Vuoden 2012 luku on arvio. Lähteet: Tilastokeskus ja Gt 16

laskenut ainakaan yhtä paljon kuin volyymi. Tilastokeskuksen volyymi-indeksin vuosimuutos vuonna 2012 oli 5 prosenttia. Arviomme on, että liikevaihto pysyi vuoden 2011 tasolla tai laski enintään 2 prosenttia. Alan työllistämä henkilömäärä jatkoi selvää laskuaan. Todennäköisesti alan työllistämä henkilömäärä vuoden 2012 lopussa oli noin 8 500 henkilöä. Yritysmäärä alitti nyt ensimmäistä kertaa 1 000 yritystä. Virallisen toimialaluokituksen mukaan vuonna 2011 alalla toimi 1 139 yritystä. Näistä 132 on tallennetuotannon yrityksiä, jotka eivät harjoita alamme tuotantotoimintaa. Koko yritysmäärästä ainoastaan 155 työllistää vähintään kymmenen henkilöä. Tämä on viisi yritystä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Henkilöä kohden lasketun liikevaihdon keskiarvo oli 156 000 euroa. Pakkauspainot -1,2 1,2 Digi- ja pikapainot -0,3 5,3 Heatset-painot -11,6-2,1 Sanomalehtipainot -0,1 1,2 Isot arkkipainot -4,2-1,6 Pienet arkkipainot -6,5-6,3 Liikevaihto Henkilöstön määrä -12-10 -8-6 -4-2 0 2 4 6 8 10 12 Painoalan yritysryhmien suhdannekehitys, marraskuu 2012, vuosimuutos %. Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu 17

Tilastokeskus tuottaa kahdesti vuodessa liitolle yksityiskohtaisemman raportin liikevaihdon ja henkilömäärän kehityksestä alatoimialakohtaisesti. Tuorein raportti kattaa kehityksen aina marraskuun 2012 loppuun saakka (kuva edellisellä sivulla). Raportti osoittaa heatset-painojen liikevaihdon laskeneen 2,1 prosenttia ja sanoma lehtipainojen kasvaneen 1,2 prosenttia. Vähintään 20 henkilöä työllistävissä arkkipainoissa liikevaihto laski 4,2 prosenttia, ja 10 19 henkilöä työllistävissä arkki painoissa lasku oli 6,5 prosenttia. Digi- ja pikapainojen liikevaihto kasvoi 5,3 prosenttia ja pakkauspainojen 1,2 prosenttia. Seurannassa mukana olevien yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on noin kaksi kolmasosaa koko toimialan liikevaihdosta. Konkurssiin menneiden alan yritysten määrä kasvoi hieman edellisvuodesta, mutta jäi edelleen kymmenen viimeisen vuoden keskiarvon alle. Vuonna 2012 meni konkurssiin 19 alan yritystä, jotka työllistivät yhteen sä 108 henkilöä. Hyvin alhainen konkurssiyritysten määrä ehkä myös heijastaa alan matalaa riskinottokykyä. Mieluummin tyydytään vaatimattomaan tulokseen ja Oikeudelliset muodot Henkilöitä yhteensä Henkilö- /yritys Yritysten lkm määrä keskimäärin 2004 22 114 5,2 2005 23 140 6,1 2006 18 315 17,5 2007 19 167 8,8 2008 21 287 13,7 2009 31 132 4,3 2010 21 154 7,3 2011 12 67 5,6 2012 19 108 5,7 Konkurssiin menneet yritykset ja yritysten työllistämä henkilöstö vuosina 2004 2012. Lähde: Tilastokeskus 18

Viennin jakautuminen Viennin Muutos tuoteryhmittäin arvo edellisvuodesta Aikakauslehdet 54 517 784-8 Kaupallinen mainosaineisto 38 315 026-8 Kirjat 28 166 255 2 Kaupalliset luettelot 22 549 930 11 Muut 17 118 263 14 Luetellut yhteensä 160 667 258 (90 % koko viennistä) Viennin jakautuminen tuoteryhmittäin vuonna 2012. Lähde: Tullihallitus Miljoonaa euroa 120,0 100,0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Ruotsi Venäjä Norja Iso-Britannia Tanska Painotuotteiden vienti viiteen suurimpaan vientimaahan (78 % koko viennistä). Lähde: Tullihallitus 19

toiminnan kehittämiseen kuin lähdetään avaamaan uusia latuja. Tullitilaston mukaan painotuotteiden vienti laski 2 prosenttia vuodesta 2011. Vuonna 2012 maastamme vietiin tilaston mukaan painotuotteita 178 miljoonan euron arvosta. Ruotsi ja Venäjä ovat edelleen selvästi suurimmat viennin kohdemaat. Tilastossa on ainakin yksi merkittävä virhe. Tilasto kertoo, että Suomesta vietiin vuonna 2012 Sveitsiin tuotekatego riaan setelit kuuluvia painotuotteita runsaan 10 miljoonan euron arvosta. Suomessa ei ole enää vuosiin painettu seteleitä, joten tieto on virheellinen. Jos tämän virheen ottaisi huo mioon, tarkoittaisi se viennin supistu- Tammi Tuonti lähetysmaittain Tuotteiden marraskuu Kum. tilastoarvo Kum. arvo 2012 euroa vuoden alusta muutos-% e/kg Kaikki maat yhteensä 175 374 556-5 8,3 Saksa 20 116 174-20 4,6 Tanska 13 906 292-3 6,2 Viro 7 427 061-18 3,7 Hongkong 5 701 254-9 5,0 Puola 4 272 868 7 2,7 Kiina 4 108 104-16 5,0 Norja 1 274 445 162 7,2 Italia 927 227-53 7,4 Latvia 902 218 18 5,8 Liettua 734 889 13 2,8 Singapore 458 475-12 5,4 Venäjä 347 621-15 8,7 Malesia 248 295 70 3,6 Slovenia 189 624 264 3,9 Portugali 135 398 30 2,8 Indonesia 116 548-13 4,5 Luetellut maat yhteensä 60 866 498 4,7 Pääosin painotuotteita Suomeen tuovat maat (ei kustannustuotteita). Lähde: Tullihallitus 20

mista noin 8,5 miljoonan euron arvosta eli noin 5 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Maakohtaiset erot kaupan kehityksessä ovat merkittävät. Suurin euromääräinen muutos on tapahtunut viennissä Ruotsiin. Maa on edelleen säilyttänyt asemansa suurimpana vientikohdemaana, vaikka laskua on 8 prosenttia. Myös vienti Iso-Britanniaan, Norjaan ja Tanskaan on supistunut. Vienti Venäjälle sen sijaan kasvoi 4 prosenttia. Viennin kokonaismäärä tonneina on pienentynyt 12 prosenttia. Vietyjen tuotteiden keskihinta oli 2,1 euroa/kilo. Kaupallisten mainosaineistojen ja luetteloiden yhteenlasketun viennin arvo oli 61 miljoonaa euroa. Aikakauslehtiä vietiin 55 miljoonan euron arvosta, ja vientiin menneen kirjatuotannon arvo oli 28 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo oli 175 miljoonaa euroa, joten kauppatase on lievästi positiivinen. On kuitenkin huomioitava, että arvoltaan suurin osa tuoduista painotuotteista on kustannettuja kirjoja ja lehtiä, joita ei voi verrata viennin bulkkipainotuotteisiin. Tuotujen painotuotteiden keskihinta oli tullitilaston mukaan 8,3 euroa/kg. Eniten painettuja tuotteita Suomeen tuodaan Ruotsista. Maakohtaisen tuonnin keskihinnan perusteella on laadittu viereinen taulukko suurimmista bulkkipainotuotteiden lähettäjämaista. 21

suhdannenäkymistä Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n helmikuussa julkaisema suhdannebarometri kertoo painotoiminnan poikkeuksellisen heikosta suhdannetilanteesta. Kaikista suhdannebarometrin toimialoista painamisen suhdannetilanne oli kaikkein huonoin. Saldoluku on raportissa 71. Myös suhdannenäkymät raportoitiin heikkoina. Saldoluku oli 41, joten 30 prosenttia vastaajista näki tilanteen hieman paranevan lähikuukausina. Lähes puolet vastaajista, 48 prosenttia, arvioi suhdanteiden heikkenevän lopputalven ja kevään aikana. Ennallaan tilanteen arvioi pysyvän 45 prosenttia vastaajista, ja vain seitsemän prosenttia odotti tilanteen paranemista. Tuotanto supistui hieman loka-joulukuussa, ja tuotannon ennakoidaan pienenevän myös seuraavan puolen vuoden aikana. Kapasiteetin käyttöasteet ovat laskussa, ja tilaustilanne on normaalia huonompi. Myyntihinnat ovat alentuneet, ja riittämätön kysyntä on yleisin kapeikkotekijä. Henkilökuntaa suunnitellaan vähennettävän lähikuukausina. Saldo 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 Tilauskanta Suhdannenäkymät Suhdannetilanne 2009 2010 2011 2012 Painoalan suhdanteet vuosina 2009 2012. Lähde: EK:n suhdannebarometri, helmikuu 2013 23

graafinen teollisyys ry:n toiminta yleistä Päättynyt vuosi oli ensimmäinen toimintavuosi uudessa tilanteessa, jossa Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry:n toiminta on päättynyt ja valtaosa sen jäsenistä on siirty nyt Gt:n jäseniksi. Vuotta sävyttikin uuteen tilanteeseen tutustuminen. Vuoden aikana keskustelua herätti kysymys neuvonnasta työsuhdeasioissa. Sekä KTT että Gt pyrkivät kertomaan uusille jäsenille liittoyhteisön työnjaon, jossa Gt:n tehtä vänä on tukea jäsenten liiketoiminnan kehittämistä sekä huolehtia yleisestä edunvalvonnasta ja Viestinnän Keskusliiton vastuulla on antaa työsuhdeneuvontaa jäsenyrityksilleen. Kovinkaan moni pienyritys ei ole liittynyt VKL:ään vaan on työsuhteisiin liittyvissä kysymyksissä pyytänyt apua Gt:ltä. Pk-yritysten määrän voimakkaan kasvun vuoksi Gt:n hallitus päätti palkata pk-asiamiehen vastaamaan pk-yrityksille suunnatusta neuvonnasta ja edunvalvonnasta. Pk-asiamiehenä aloitti elokuun alussa di Annukka Ahopalo. Yksi liiton tulevaan toimintaan liittyvistä haasteista on talouden tasapaino. Alan henkilöstön supistuessa liiton jäsenmaksutulot pienenevät. Liiton VKL:lle maksama jäsenmaksu on kuitenkin pysynyt jo vuosia samalla tasolla. Sen osuus liiton jäsenmaksutuloista on viidessä vuodessa kasvanut 31 prosentista 42 prosenttiin. Tavoitteena on jo vuodesta 2011 ollut määritellä VKL:n jäsenmaksuperusteet uudella tavalla, mutta vasta VKL:n strategiaprosessin aikana keväällä 2013 on tämä työ sovittu saatettavaksi päätökseen. Vuoden 2012 lopussa Gt:llä oli yhteensä 229 jäsenyritystä, joista peräti 150 työllistää korkeintaan 100 henkilöä ja luetaan liiton määritelmän mukaan pk-yrityksiksi. 25

26

edunvalvonta Läntisen maailman graafisen teollisuuden toimintaa on viime vuodet uhannut voimakkaimmin tietotekniikan ja tietoliikenteen kehitys ja tätä seuraava muutos median käytössä. Nopea uutisvälitys on siirtynyt internetiin, ja sen seurauksena varsinkin nuoret ikäluokat ovat vieraantuneet perinteisistä sanomalehdistä. Luonnollisesti sanomalehdenkustantajat ovat investoineet voimakkaasti nettipohjaiseen uutistarjontaan. Tämä kehitys on valloittanut myös Suomen. Vuoden 2012 aikana tablettitietokoneet yleistyivät selvästi, ja niiden kokonaismyynti on jo ylittänyt 500 000 kappaletta. Tämän median murroksen lisäksi myös tilattaville aikakaus- ja sanomalehdille tullut arvonlisävero on entisestään heikentänyt paperilehtien suosiota. Lehtikustantajien tulonmuodostusta rasittavat sekä media- että tilaustuottojen hiipuminen. Kuitenkin monet tutkimukset osoittavat painettujen tuotteiden edelleen olevan miellyttävin ja tehokkain mediavalinta sekä ilmoittajan että kuluttajan itsensä kannalta. Lehdessä oleva ilmoitus koetaan luonnolliseksi osaksi tuotetta, kun taas netti-ilmoitus ärsyttää valtaosaa kuluttajista. Printtituotteiden pluspuolia liitto tuo esiin Print Power -hankeen avulla. Hanke kertoo printin mediatehokkuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Netin hyödyntäminen on myös selvästi helpottanut painotyön ostajan mahdollisuuksia verrata palvelujen hintoja paitsi kotimaisten toimittajien myös ulkomaisten painojen välillä. Hintatietoisuuden lisääntyminen ja edelleen voimakkaana jatkuva 27

kapasiteetin ylitarjonta ovat laskeneet hintoja ja tätä kautta heikentäneet yritysten taloutta. Kansainvälisen kilpailun lisääntyessä yhä keskeisemmäksi haasteeksi ovat muodostuneet ulkomaisten yritysten joustavammat työaikasäädökset ja monien maiden alhaisemmat palkkakustannukset. Gt oli aktiivisesti mukana tuottamassa taustainformaatiota ja kanavoimassa alan näkemyksiä viime kevään työehtosopimusneuvotteluihin. Liiton tavoitteena oli ohjata Viestinnän Keskusliiton tes-neuvottelijat solmimaan maltilliset palkankorotukset ja uudistetut työaikamääräykset sisältävä työehtosopimus. Valitettavasti tavoitteisiin ei tälläkään kerralla päästy. Laadittu sopimus heikensi edelleen alan yritysten kilpailukykyä ja johti työvoiman supistumiseen. Vaikka uusi työehtosopimus on kestoltaan melko pitkä se päättyy syksyllä 2014, päätti Gt olla aloitteellinen ja käynnisti keskustelut alan työntekijöitä edustavan TEAM-liiton ja VKL:n kanssa tavoitteenaan lähteä hyvässä yhteistyössä rakentamaan uutta työehtosopimusta, joka paremmin ajaisi alan etuja. ympäristöasiat Ympäristöasioiden edunvalvonta hoidetaan yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. EU-ympäristömerkki painotuotteelle Elokuussa hyväksyttiin eu-ympäristömerkin ensimmäiset vaatimukset painotuotteelle yhdeksän valmisteluvuoden jälkeen. Ympäristömerkki voidaan myöntää painotuotteelle, joka täyttää Euroo pan Unio nin komission päätöksessä painotuotteelle asetetut arvioin ti- ja todentamisvaatimukset. Suomessa merkin myöntämisestä päättää Motiva Oy. Ympäristömerkitty painotuote voidaan painaa ainoastaan eu-ympäristömerkitylle paperille. Ympäristövaatimuksia on asetettu myös painotuotteen kierrätettävyydelle, painamisessa käytetyille kemikaaleille, prosessista aiheutuville päästöille ja jätteille sekä energiankulutukselle. Yritys maksaa eu-ympäristömerkin hakemisesta käsittelymaksun sekä käytöstä vuosimaksun, joka vaihtelee 350 1 500 euron välillä. Maksut on porrastettu yrityksen koon mukaan. Lisäksi kustannuksia aiheutuu 28

testauksista, vaatimusten täyttymisen arvioinnista ja mahdollisista ulkoisista tarkastuksista. Ympäristölainsäädäntöä uudistettiin Kertomusvuonna valmisteltiin ympäristönsuojelulain uudistusta. Uudistuksen taustalla oli Euroopan Unionin teollisuuspäästö direktiivin täytäntöön pano, mutta lisäksi siihen sisällytettiin myös puhtaasti kansallisista lähtökohdista tehtyjä muutoksia. Uusi jätelaki tuli voimaan toukokuun alusta, ja samalla ongelmajätteet muuttuivat vaarallisiksi jätteiksi. Laissa keräyspaperin tuottajavastuuta on laajennettu koskemaan myös painetun paperin maahantuontia. Paperituotteilla tarkoitetaan sanomalehtiä, aikakauslehtiä, suoramainontajulkaisuja, puhelinluetteloita, postimyyntiluetteloita, kirjekuoria, toimistopaperia ja muita niihin rinnastettavia paperituotteita, ei kuitenkaan kirjoja. Siirtymäsäädösten mukaan painetun paperin maahantuojan on hakeuduttava tuottajayhteisön jäseneksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Kertomusvuonna valmisteltiin keräyspaperin erilliskeräyksestä ja kierrätyksestä yksityiskohtaisemmin säätelevää valtioneuvoston asetusta.

KUN MINÄ OLEN MUKANA KAIKKI VOITTAVAT Minulla on voimaa. Kun tv- ja verkkomainontaan lisätään printti, brändin tunnettuus kasvaa ja kuluttajien ostopäätökset lisääntyvät jopa 50 prosentilla. Lataa UpCode-koodinlukija puhelimeesi osoitteesta www.upcode.fi, kuvaa koodi ja lue lisää painetusta viestinnästä. www.printpower.fi PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 30

print power -hanke Euroopan paperiteollisuuden ja muiden paperituotteen arvoketjussa mukana olevien yritysten ja järjestöjen yhteinen Print Power -hanke jatkui maassamme Gt:n koordinoimana. Hankkeella on kaksi eri brändiä: Print Power, joka korostaa painotuotteen mediatehokkuutta, sekä Two Sides, jonka tavoitteena on levittää tutkittua tietoa paperituotteiden ympäristövaikutuksista. Hanke rahoitetaan jäsenmaksutuloilla sekä Euroopan keskusprojektin tuella. Keskusprojektia rahoittavat pääasiassa paperi teollisuus sekä painoalan suuret laite- ja materiaalitoimittajat. Vuonna 2012 toteutimme hankkeen molempia brändejä rinnan. Hankkeen käyttämä kokonaisrahamäärä vuonna 2012 oli 44 400 euroa. Print Power -hanke jatkuu myös vuonna 2013, ja uudet jäsenet ovat tervetulleita tukemaan koko toimialan etua ajavaa työtä. Mitä enemmän varoja on käytettävissä, sen suuremman näkyvyyden hanke saa. Jäsenyritykset voivat käyttää hankkeen tuottamia materiaaleja omassa markkinoinnissaan. Keväällä avattiin suomenkielinen Print Power -nettisivusto www.printpower.fi. Jatkuvasti päivittyvät englanninkieliset uutiset näkyvät myös suomalaisilla sivuilla. Sivustolla esitellään muun muassa korkean huomioarvon saaneita printtimediaratkaisuja. Ympäristöasioihin keskittyvien www.twosides.fi-sivujen kautta löytyy huomattava määrä metsään ja paperiin liittyvää faktaa. Print Power tekee yhteistyötä Suomen Markkinointiliiton kanssa, ja hanke on ollut esillä MARKin tilaisuuksissa. Print Power oli myös jälleen omalla osastolla mukana Markkinointiviestinnän viikko -tapahtumassa, jossa kangaslaminoidulla erikois kannella varustettu Painovoimaa-lehti sai suuren huomion. Tämä lehden toinen numero keskittyy printin mediatehokkuuteen. PAINOVOIMAA2012 painotuote TOIMII! PAINettu MedIA ON jotain käsinkosketeltavaa, jotain MIhIN VOI keskittyä, jotain MIstä VOI NAuttIA. PAINOTUOTTEELLA ON VOIMAA 31

koulutuspolitiikka Koulutuspoliittinen edunvalvonta tehdään yhteistyössä Viestinnän Keskusliiton kanssa. Ammattikorkeakouluja uudistetaan Ammattikorkeakoulujärjestelmää ollaan uudistamassa. Korkeakoulut joutuvat hakemaan toimilupansa uudelleen, ja samalla niiden rahoitusjärjestelmä ja tulosohjaus muuttuvat vuoden 2014 alusta. Ammattikorkeakoulujen koulutustehtävät tullaan määrittelemään nykyisiä koulutusohjelmia suurempina kokonaisuuksina. Jatkossa koulut voivat päättää itsenäisesti tutkintojen järjestämistavoista koulutusvastuunsa puitteissa. Myös hakukohteet ovat aiempaa laajempia; tekniikan ja liikenteen koulutusalalla hakukohteiden määrä on tarkoitus pudottaa yhdeksään. Hallitusohjelman mukaan korkeakouluista piti tehdä itsenäisiä oikeushenkilöitä ja niiden rahoitus siirtää kokonaan valtiolle. Nämä uudistukset toteutettaneen myöhemmin. Graafisen tekniikan insinöörikoulutus tienhaarassa Metropolia Ammattikorkeakoulussa on Suomen ainoa graafisen tekniikan koulutusohjelma. Graafisen alan insinöörikoulutus uhkaa korkeakoulu-uudistuksen ja niukkenevien resurssien myötä kutistua sivuaineeksi. Syksyllä käynnistettiin kehittämishanke, jossa korkeakoulun opetushenkilöstö yhdessä elinkeinoelämän edustajien kanssa pohtii koulutuksen sisältöjen ja yritysyhteistyön työelämälähtöistä kehittämistä sekä keinoja koulutuksen vetovoiman lisäämiseksi. 32

grafit-koulutushanke Liitto on ollut mukana kehittämässä vuonna 2010 alkanutta Uudenmaan ELY-keskuksen rahoittamaa ja Aaltoyliopiston toteuttamaa pk-yrityksille suunnattua GRAFiT-kehityshanketta. Kohtalaisen aktiivisesta markkinoinnista huolimatta alamme pk-yritykset Uudellamaalla eivät ole hyödyntäneet tätä räätälöityä ja erittäin edullista koulutusta toivotussa laajuudessa. Vuoden 2012 ohjelmien sisältöjä räätälöitiin enemmän yrityskohtaisiksi. Markkinointi ja myyntikoulutukselle rakennettiin oma ohjelma, joka saavutti kohtalaisen osallistujamäärän. Pk-yrityksissä haasteeksi on muodostunut päivittäisestä työstä irrottautu minen; sen vuoksi sitoutuminen useita koulutuspäiviä sisältävään koulutukseen on ollut vaikeaa. Toisaalta aktiivisille osallistujayrityksille on hankkeen puitteissa rakennettu myös omaa täsmäkoulutusta. Osallistujien palaute koulutuksesta on ollut erinomaista. Hanke päättyy vuoden 2013 keväällä päätösseminaariin, ja siitä tehdään kokoava selvitystyö, joka sisältää yritysten kehittämiscaseja ja katsauksen hankkeen aikana tapahtuneista muutostrendeistä. 33

jäsenpalvelut kirjanpainajan päivä Kirjanpainajan päivä järjestettiin Aleksis Kiven päivänä 10.10. Wanhassa Satamassa, Helsingissä. Seminaariohjelma oli rakennettu teeman Uutta energiaa työelämään ympärille. Osallistujien määrä oli selvästi muutamaa aikaisempaa vuotta suurempi 135 ilmoittautunutta henkilöä. Palaute oli erittäin myönteistä: 71 prosenttia piti tilaisuutta hyvänä, 22 prosenttia erinomai sena. Monipuolinen ja kiinnostava ohjelma, ajankohtaisia aiheita kuvaa hyvin osallistujien kommentteja yleisemminkin. Kirjanpainajan päivän aamupäivänä järjestettiin Viestintäalan tutkimussäätiön Think INK -innovaatiokilpailun päätösseminaari ja palkintojenjako. Kilpailu oli todellinen menestys ja toi esiin uusia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaa. graafisen tuotannon laatusertifikaatti Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliitto ry:n laatusertifikaatti siirtyi syksyllä KTT:n purkautuessa Gt:n hallintaan. Sertifikaatin nimeksi tuli Graafisen tuotannon laatusertifikaatti, ja sen uusi logo vastaa Gt:n tarpeita. Voimassaolevat sertifikaatti todistukset uudistettiin syksyn aikana. Sertifikaatti sai alkunsa vuosituhannen vaihteessa, kun pk-yritykset kokivat olemassa olleet laatusertifikaatit liian laajoiksi, kalliik si ja raskaiksi toteuttaa ja ylläpitää. Sertifikaatti perustuu Suomen laatupalkinto -kriteereihin, ja se on laajennettavissa ISO 9001 -sertifikaatiksi. Sertifikaatin yllä pito edellyttää vuosittaista itsearviointia ja kolmen vuoden välein tehtävää ulkopuolista auditointia. Tarjouskilpailuissa laatu- 35

sertifikaatti on ollut riittävä silloin, kun sellaista on edellytetty. Ensimmäiset laatusertifikaatit myönnettiin vuonna 2001. Vuoden 2012 loppuun mennessä sertifikaatin suorittaneita yrityksiä on ollut yhteensä 22 ja voimassa olevia sertifikaatteja on 13. Osa sertifikaatin suorittaneista yrityksistä on loppunut tai sulautunut isompiin yrityksiin. Sertifikaattityöstä ja auditoinnista vastaa Paavo Markkanen, Akilles Oy. Hänen johdollaan valittiin pk-johtokunnasta työryhmä pohtimaan sertifikaatin mahdollisia kehitystarpeita. Työryhmä käy kevään 2013 aikana läpi sertifikaatin kriteerit ja arvioi sertifikaatin suorittamis- ja ylläpitotapaa sekä tekee hallitukselle ehdotuksen muutoksista. pk-toiminta Kirjapainoteollisuuden Työnantajaliiton hallituksella vahvistettu pk-johtokunta kokoontui vuonna 2012 kolme kertaa. Kesän aikana toteutettu pk-jäsenkysely ohjasi loppuvuoden toiminnan suunnittelua. Kyselyn perusteella toivotuinta jäsenpalvelua on työsuhdeneuvonta, joka liittoyhteisön työnjaon mukaan kuuluu Viestinnän Keskusliitolle. Koska vain harva Gt:n pk-jäsen on liittynyt myös VKL:n jäseneksi, on neuvontaa antanut liittoon elokuussa palkattu pk-asiamies. Runsaasti uusia pk-jäseniä saaneen Gt:n pk-toiminta sai hyvän alun, kun KTT 13.9.2012 purettiin ja seuraavina päivinä vietettiin pk-päiviä Maarianhaminassa. Laivamatkan aikana pidettiin tiukka menestysja myyntiaiheinen koulutus, ja perillä tutustuttiin Mariehamns Tryckerin toimintaan sekä ahvenanmaalaiseen yritys- ja liiketoimintaan Ålands Näringslivin toimistossa. Matka oli erittäin onnistunut, ja 40:n osallis tujan palaute erinomainen. Tapahtuma oli hyvä esimerkki siitä, miten KTT:n vaalima yhteisöllisyys ja vertais tuki voivat rikastuttaa liiton toimintakulttuuria. Vuoden aikana liittojohtaja ja pk-asia - mies vierailivat 15 jäsenyrityksessä Lahdessa, Oulussa, Somerolla, Turussa, Tampereella ja Helsingissä. Jäseniin ja yritysten toimintaan tutustuminen on ollut mielenkiintoista. Vierailujen ohessa toimitettiin perille Graafisen tuotannon laatusertifikaatin uudistettuja todistuksia. Joulukuussa järjestettiin Helsingissä pkjäsenille suunnattu koko päivän työsuhdekoulutus. Kouluttajana toimi VKL:n lakimies, ja päivän aikana käytiin läpi työ- 36