Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen tutkimusohjelma 2015-2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu 4.4.2017 Jurvansuu 2017 1
Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit osahanke (2015-2017) Tutkija Sari Jurvansuu/EHYT ry Jurvansuu 2017 2
Tavoitteet luoda yleiskuva päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintamuodoista, toiminnan painopisteistä ja palvelutuotannosta Millaisia eroja toimialan toiminta-alueen asukasmäärän ja yhdistyksen perustamisvuoden mukaan? tarkastella erilaisten järjestötoimijoiden toimintaedellytyksiä työntekijät, vapaaehtoistoimijat ja taloudelliset resurssit Jurvansuu 2017 3
Aineistosta Kyselyt lähetettiin keväällä 2016 MIPA-hankejärjestöille ja niiden jäsenyhteisöille ja paikallisyhdistyksille sekä EPTverkostoon, MPNet-verkostoon ja Mielenterveyspooliin kuuluville toimijoille Kyselyyn vastasi 187 paikallisyhdistystä (vastausprosentti 48 ) ja 28 valtakunnallista järjestöä (vastausprosentti 35), vastaajana toiminnanjohtaja tai hallituksen puheenjohtaja 87 päihdeyhdistystä 100 mielenterveysyhdistystä 14 mielenterveys- ja 14 päihdejärjestöä Tarkastelussa keskitytään paikallisyhdistysten toimintaan valtakunnallisten järjestöjen pienen määrän vuoksi Jurvansuu 2017 4
Vastanneet paikallisyhdistykset keskusjärjestöittäin/liitoittain Mielenterveyden keskusliitto 67 A-Kiltojen Liitto ry 38 Suomen Mielenterveysseura 26 Sininauhaliitto 26 EHYT ry 24 FinFami 6 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Jurvansuu 2017 5
Päihde- ja mielenterveysyhdistysten yleisimmät toimintamuodot Päihdeyhdistykset (N=87) Mielenterveysyhdistykset (N=100) Päiväkeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta (63 %) Yksilökeskustelut (62 %) Ryhmäkeskustelut, ryhmämuotoinen tuki (58 %) Toiminnallinen vertaisuus (56 %) Vertaistukiryhmät (74 %) Päiväkeskus- ja kohtaamispaikkatoiminta (60 %) Tukihenkilötoiminta (55 %) Ryhmäkeskustelut, ryhmämuotoinen tuki (53 %) Tukihenkilötoiminta (47 %) Yksilökeskustelut (46 %) Terveys- ja sosiaalineuvonta (45 %) Toiminnallinen vertaisuus (46) % Kuntouttava työtoiminta (44 %) Palveluohjaus (38 %) Jurvansuu 2017 6
Sosiaali- ja terveysjärjestökenttää on usein hahmotettu toiminnan eri tehtäväalueiden kautta, esim.: Vertaistoiminnan mahdollistaminen Vapaaehtoistoiminnan tukeminen Jäsenistön edunvalvonta Asiantuntijuus (tutkimus- ja kehittämistoiminta) Hyvinvointipalveluiden tuottaminen Jurvansuu 2017 7
Toiminnan painopisteet paikallisyhdistyksissä (n=187) vapaaehtoistoiminta 78% 12% 10% vertaistoiminta 67% 22% 11% harrastus- ja virkistystoiminta 56% 31% 13% ohjaus ja neuvonta 45% 37% 18% asiantuntijuus 33% 34% 33% vaikuttamistoiminta 31% 53% 16% palveluiden tuottaminen 25% 12% 63% edunvalvonta 16% 30% 54% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % suuri merkitys kohtalainen merkitys pieni merkitys tai ei koske yhdistystä - Painopisteet hyvin samanlaiset päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä; vain palveluiden tuottamisen merkitys huomattavasti suurempi päihdeyhdistyksissä Jurvansuu 2017 8
Toiminnan painopisteiden merkitys ja toimintaalueen asukasmäärä 3 2,5 vapaaehtoistoiminta 2 1,5 vertaistoiminta 1 asiantuntijatoiminta 0,5 0 alle 10 00 asukasta 10 000-50 000 asukasta yli 50 000 asukasta palveluiden tuottaminen Jurvansuu 2017 9
3 Toiminnan painopisteet ja yhdistyksen perustamisvuosi 2,5 2 1,5 1 0,5 vapaaehtoistoiminta vertaistoiminta asiantuntijatoiminta palveluiden tuottaminen 0 ennen vuotta 1986 1986-1999 2000-luvulla - palvelutuotannon ja vertaistoiminnan merkitys vähäisempi 2000-luvulla perustetuissa yhdistyksissä. - - asiantuntijatoiminnan merkitys uusissa yhdistyksissä suurempi Jurvansuu 2017 10
Vertaistoiminta - Toiminnan kohderyhmänä kuntoutujat, akuutteja ongelmia omaavat, omaiset - toiminnasta haetaan vertaisuuden kokemusta (vrt. ATHtutkimus) - Suuri merkitys molemmilla toimialoilla, mutta toimintamuodot jossain määrin erilaiset: mielenterveysyhdistyksissä vertaisuus toteutui useammin vertaistukiryhmätoiminnassa, päihdeyhdistyksissä toiminnallisena ja verkkovälitteisenä vertaisuutena - Vertaistoiminnan muodot (ryhmät, toiminnallinen vertaisuus, verkkovälitteinen vertaisuus) yleisempiä ja vertaistoiminnan merkitys suurempi ennen vuotta 1986 perustetuissa yhdistyksissä ja asukasmäärältään suurilla toiminta-alueilla toimivissa yhdistyksissä - Ks. Rissanen & Jurvansuu, Kuntoutus-lehti 1/2017 Jurvansuu 2017 11
Vapaaehtoistoiminta Toiminta kohdistuu keskimääräistä useammin koko naapurustoon, lähiyhteisöön, eläkeläisiin Tarjotaan osallisuutta ja toimintaa ikääntyvälle väestönosalle Toimintamuotoja esim. tukihenkilö- ja ystävätoiminta, kampanjat, lapsi- ja nuorisotyö, asiakkaille annettava tietotekninen tuki Vapaaehtoistoiminnalla suuri merkitys riippumatta yhdistyksen toiminta-alueen asukasmäärästä tai yhdistyksen perustamisvuodesta Puolet aineiston yhdistyksistä toimi täysin vapaaehtoisvoimin. Vapaaehtoistoiminnan merkitys koettiin vähäisemmäksi ostopalveluita tuottavissa yhdistyksissä ja yhdistyksissä, joissa palkattuja työntekijöitä (hybridisaatiokehityksestä ja vapaaehtoistoiminnasta ks. Jurvansuu & Rissanen 2017, Tietopuu) Jurvansuu 2017 12
Ostopalvelutuotanto Paikallisyhdistykset Ostopalveluita tuotti 18 % paikallisyhdistyksistä (p 29 %, mt 13 %) Yleisimmin tuotettuja palveluita olivat päiväkeskustoiminta, asumis- ja asumisen tukipalvelut, ohjattu ryhmätoiminta sekä työllistämisja kuntoutuspalvelut Yhdeksän paikallisyhdistystä oli osallistunut kilpailutuksiin viimeisen vuoden aikana. Kolmessa päihdeyhdistyksessä oli yhtiöitetty osa toiminnasta, kahdessa mielenterveys- ja yhdessä päihdeyhdistyksessä yhtiöittämistä suunniteltiin. Valtakunnalliset järjestöt Ostopalveluita tuotti 46 % valtakunnallisista järjestöistä Seitsemän valtakunnallista järjestöä oli osallistunut kilpailutuksiin viimeisen vuoden aikana. Toimintaa oli yhtiöitetty neljässä järjestössä. Yhdessäkään järjestössä ei suunniteltu toiminnan yhtiöittämistä. Jurvansuu 2017 13
Huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisy Huomionarvoista oli huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisyyn liittyvän toiminnan keskeisyys etenkin päihdeyhdistyksissä. Noin joka toisessa yhdistyksessä huono-osaiset, köyhät, työttömät olivat toiminnan keskeinen kohderyhmä Aineistossa oli esimerkiksi viitisenkymmentä ruoka-avun tarjoajaa. Kotiin vietävä apu kuului joka viidennen päihdeyhdistyksen (joka kymmenennen mielenterveysyhdistyksen) toimintaan Reilu neljännes yhdistyksistä tarjosi osallistujille apua sähköisessä asioinnissa ja muissa tietoteknisissä tarpeissa Jurvansuu 2017 14
Omais- ja läheistyötä tekevät yhdistykset Joka neljännessä yhdistyksessä pyrittiin omais- ja läheistyön kautta tukemaan omaisia ja parantamaan omaisten osallisuutta palvelujärjestelmässä ja läheisensä hoidossa. Omaistyötä tekevät yhdistykset profiloituivat aineistossa voimakkaimmin kohderyhmänsä edunvalvojiksi. Ydintoimintaa olivat ohjaus- ja neuvontapalvelut sekä vertaistoiminta. Yhdistivät toiminnassaan huomattavan usein päihde- ja mielenterveystyötä. Jurvansuu 2017 15
Yhdistysten toiminnan päihde- ja mielenterveyserityisyys Päihde- ja mielenterveyserityiset yhdistykset 59 % Päihde- ja mielenterveystyön sektorirajoja ylittävät yhdistykset 31 % Päihde- ja mielenterveysyhdistykset 10 % Kansalaistoiminta Palveluiden tuottaminen Jurvansuu 2017 16
INHIMILLISET JA TALOUDELLISET TOIMINTAEDELLYTYKSET Jurvansuu 2017 17
90 80 70 60 henkilöjäseniä vapaaehtoistoimijoita palkattuja työntekijöitä tukityöllistettyjä tukityöllistetyt kuntoutujat 2 2 3 2 3 2 4 3 5 4 4 7 10 10 12 15 50 40 30 64 60 64 54 20 10 0 vertaistoiminta vapaaehtoistoiminta asiantuntijatoiminta ostopalvelutuotanto Jurvansuu 2017 18
Kuntoutujien osallisuus: kuinka suuri osa vapaaehtoistoimijoista kyseisen ryhmän edustajia? - suuri osa vastanneiden osuudet - vertaistoiminta 6% 21% 41% vapaaehtoistoiminta 17% 20% 33% asiantuntijatoiminta 23% 26% 46% palveluiden tuottaminen 10% 11% 33% 0% 10% 20% 30% 40% 50% päihdekuntoutujia suuri osa mielenterveyskuntoutujia suuri osa ammattilaisia suuri osa Jurvansuu 2017 19
Talousarvion menojen loppusumma keskimäärin (mediaani) v. 2015 ( ) 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 12 000 21 500 87 000 158 500 292 500 Jurvansuu 2017 20
Lopuksi Päihde- ja mielenterveysyhdistysten toiminnassa paljon samaa, useat kokevat toimivansa molemmilla toimialoilla Palvelutuottajat toimivat merkittävästi suuremmin taloudellisin ja työntekijäresurssein, mutta niiden toimintaan liittyi myös suurempia epävarmuuksia Uudet yhdistykset suuntautuvat keskimääräistä voimakkaammin asiantuntijatoimintaan; asiantuntijayhdistyksissä myönteiset tulevaisuuden näkymät erityisesti vapaaehtoistoimijoiden mukaan saannin suhteen (kielteiset ehkäisevässä, vapaaehtoistyöhön painottuvassa toiminnassa) Vertaistoiminnan merkitys vähäisempi uusissa yhdistyksissä Uhkana järjestötoiminnan ammatillistuminen? Jurvansuu 2017 21
Kiitos! Lisätietoja: tutkija Sari Jurvansuu/Sininauhaliitto; sari.jurvansuu@sininauha.fi MIPA-tutkimusohjelma:http://www.a-klinikka.fi/mipa Jurvansuu 2017 22