Äänekosken kaupunki Ympäristölautakunta Hallintokatu 4 44100 Äänekoski MAA-AINESLUPAPÄÄTÖS Dnro 945/10.03.00.01/7.12.2016 Pvm 15.03.2017 22 Annettu julkipanon jälkeen 21.03.2017 ASIA Maa-aineslain 4 :n mukainen lupahakemus maa-aineksen ottamiseen Kulopalokankaan alueella HAKIJA Ay Toivoset Savolantie 8 40280 Sumiainen Yhteyshenkilö: Aapo Toivonen, 040-0323915 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Maa-aineslupahakemus koskee soran ja hiekan ottotoimintaa ja alueen maisemointia Äänekosken kaupungissa Raikkouden kylässä tilalla Pohjoislaaja 992-461-3-406. Hakemuksen mukainen kokonaisottomäärä on 65 000 k-m 3 10 vuoden aikana (2017-2027). Keskimääräinen vuotuinen otto on 6 500 k-m 3. Suunnitelma-alueena on koko Pohjoislaajan tila, pinta-alaltaan 4,49 ha ja varsinaisen ottamisalueen pinta-ala on 3,08 ha. Alue sijaitsee Syvälahteen menevän paikallistien varressa 800 metriä Kangaslammesta pohjoiseen. Kulku alueelle tapahtuu Syvälahden paikallistieltä olemassa olevasta liittymästä tilan 3-294 alueelta. Tien käytöstä on olemassa kirjallinen sopimus Pohjoislaajan tilaan on lainhuuto Ilpo ja Aapo Toivosella (770/2.1.2007/9045340). Taulukko 1. Alueen koordinaatit ottoalueen keskeltä. N E ETRS-TM35FIN 6946701.64 444678.46 1
Kiinteistötiedot: Kunta: Äänekoski Kylä: Raikkous Kiinteistötunnus: Pohjoislaaja 992-461-3-406. Kiinteistön omistajat: Aapo ja Ilpo Toivonen, lainhuuto 2.1.2007 (770/2.1.2007/9045340) Suunnitelma-alueen sijainti on esitetty kartalla liitteessä 1. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille 7.12.2016. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Maa-aineslain 4 1 mom. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Luvat ja sopimukset Toiminnalla on ollut Sumiaisten kunnan teknisen- ja ympäristölautakunnan myöntämä aikaisempi maa-aineslupa (9.11.2006, 68) hiekan ja soran 140 000 k-m 3 :n ottoon ja maisemointiin. Luvan voimassaolo päättyi 10.11.2016. Tilalla on tätä aiemmin otettu maa-aineksia Sumiaisten kunnanhallituksen myöntämällä luvalla (29.2.1996 päivätty hakemus, jolla haettu 10 vuoden lupaa). ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Yleiskaava ja asemakaava Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Noin 330 metrin etäisyydellä kiinteistöstä etelään ja noin 335 metrin etäisyydellä kiinteistöstä itään sijaitsee Sumiaisten rantayleiskaavan raja. Maakuntakaava Toiminta sijaitsee Keski-Suomen maakuntakaavan pohjavesiosa-alueella: Tärkeä vedenhankintaan soveltuva alue. 2
TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Maankäyttö ja asutus Lähin talo Toivola sijaitsee ottamisalueelta 900 m lounaaseen. Äänekosken kaupungin Kangaslammen leirikeskus on Kangaslammen rannalla 700 metriä kaivualueelta etelään. Kaivualueen pohjoispuolella tilat Tourusen monttu 3-404 ja Sorapytty 3-264 ovat maa-ainestenottoaluetta. Itäpuolella on rajautuvilta osin metsätalouskäytössä olevat tilat Yhteinen-Sirkka 3-451 ja Sirkka 3-450. Eteläpuolella oleva tila Jussila 3-294 ja luoteispuolinen tila Pieniharju 3-438 ovat metsätalouskäytössä. Jussilan tilalla kasvaa länsi ja itäosissa lähes täysikasvuinen männikkö. Keskiosalla on nuorta mäntytaimikkoa. Pieniharjun tilalla on rajautuvilla osilla nuorehkoa mäntytaimikkoa. Syvälahden paikallistie kulkee alueen länsikulmasta mitattuna 30 metrin päässä. Alueelta on jo vuosikymmeniä otettu soraa. Maa-aines on pääosin hienorakeista tasalaatuista soraa. Joukossa on karkeampaakin ainesta aina suuriin kiviin asti. Pohjavedet Alue sijaitsee Kulopalokankaan 1-luokan pohjavesialueella (0977002). Ottosuunnitelman mukaan alueella on yksi ja läheisyydessä 3 pohjavesiputkea. Alueella olevan pohjavesiputken (pvp2) pohjaveden korkeudeksi mitattiin 24.10.2016 +111.80 m N 2000. Putken pohjaveden tasoa on mitattu 4 kertaa vuodessa, vuodesta 2006 alkaen. Ylin mitattu pohjavesitaso on ollut +112.0 m N 2000. Läheisyydessä olevien putkien pohjaveden korkeudet on mitattu 4.1.2002 ja 24.11.2016. Länsipuolella olevassa putkessa pohjaveden tasot olivat +111.54 m N 2000 ja +111.0 m N 2000. Pohjoispuolisen putken pohjavesitasoksi mitattiin 4.1.2002 +110.0 m N 2000. Mittauksessa 24.11.2016 ei putkesta saatu luotettavaa tulosta. Alueen syvin kohta on tasossa +117.8. Alueen läheisyydessä ei ole talousvesikaivoja. Lähin vesistö Vihijärvi sijaitsee kaivualueen itäreunalta 580 metriä itään. Vihijärvi on tasolla +114.1 m N 2000. Luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat Keski-Suomen maakuntakaavassa on alue merkitty pohjavesialueeksi. Alueen tuntumaan on merkitty ulkoilureitti-merkintä. Merkinnällä on osoitettu Keski-Suomen maakuntaura ja eräitä muita ulkoilureittejä ohjeellisena. Ulkoilureittimerkinnän kohdilla kulkee Laulavan Mörön polku. Polku on lähimmillään kaivualueen reunasta 150 metrin etäisyydellä. Suunnitelma-alue sijaitsee Keski-Suomen harjujensuojeluselvityksessä (seutukaavaliiton julkaisu nro 63, sarja B,1981) jokseenkin merkittäväksi luokitetun Kulopalokankaan harjujensuojelualueella. Mitään muita suojelualueita ei ole alueen tuntumassa. 3
Kulopalokankaan pohjavesialueella on Suomen akatemian ja Keski-Suomen seutukaavaliiton vuonna 1977 määrittelemä suojelun ja moninaiskäytön kannalta merkittävä Kulopalokankaan alue 64.2. Ottoalue sijoittuu rajauksen sisäpuolelle. Keski-Suomen ympäristökeskuksessa on laadittu vuonna 1977 Sumiaisten kunnan pohjavesialueista pohjavesikansio. Suunniteltu ottoalue kuuluu sen mukaan Kulopalokankaan pohjavesialueeseen (nro 09 77002, I luokka), joka on varattu Syvälahden vedenhankintaa varten. Pohjavesi virtaa ottoalueelta luoteeseen. Syvälahden tekopohjavesitutkimuksen (Jorma Mäkelä / Keski-Suomen ympäristökeskus 5.5.2003) mukaan suunnitelma-alueen kaakkoispuolella sijaitsevista havaintoputkista Hp 67 ja Hp 117 tehdyt pohjavesihavainnot viittaavat patoutuneeseen pohjavesialtaaseen. Tutkimuksen yhteenvetona on todettu, että hydrogeologian perusteella Kulopalokankaan harjumuodostuma täyttää tekopohjaveden muodostumiseen asetetut vaatimukset. Putket Hp 67 ja Hp 117 sijaitsevat suunnitellun ottoalueen kaakkoisreunasta 50 60 m kaakkoon. Pohjavesipinta on ollut ylimmillään 27.6.2012 havaintoputkessa Hp 67 tasossa+124,41 m N 2000 ja havaintoputkessa Hp 117 tasossa +123,71 m N 2000. Huomioitaessa pohjavesipinnan korkeuden luontainen vaihtelu Keski-Suomessa, voi pohjavesipinta nousta ylimmillään +80 cm korkeammalle eli havaintoputkessa Hp 67 tasolle +125,20 m N 2000 ja havaintoputkessa Hp 117 tasolle + 124,50 m N 2000. HAKEMUS Maisemointi ja jälkihoito Materiaalin oton jälkeen alueen pohja tasoitetaan ja luiskat luiskataan kaltevuuteen 1:2.5. Alue metsitetään kylvämällä männynsiementä. Arvio alueen jälkihoitotoimenpiteiden kustannuksista on 5000 euroa. Suunnittelualue, ottamismäärät ja -aika Suunnittelualueen pinta-ala on noin 4,49 hehtaaria, josta kaivualueen pintaala noin 3,08 hehtaaria. Kokonaisottamismäärä on 65 000 m 3 ktr. Lupaa haetaan kymmeneksi (10) vuodeksi, jolloin laskennallinen vuosittainen ottomäärä on 6 500 k-m 3. Pohjakartta Alue on kartoitettu gps-mittauksena elokuussa 2016. Kartoituksen tueksi on tuotettu korkeuskäyrät Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta. Koordinaatisto on ETRSTM35-FIN ja korkeustaso N2000. Alueen korkeuspisteinä ovat kartassa esitetyt pyykkien ja pohjavesiputkien päät. 4
Ottosuunnitelma, turvallisuus ja merkinnät Aineksen ottaminen tapahtuu vuosien 2017-2027 aikana. Kaivusyvyydet ja suunta ilmenevät suunnitelmakartoista. Kaivu etenee luoteesta kohti kaakkoa. Alin ottotaso on +117.8 N2000 kuten vanhassakin suunnitelmassa. Kalustona ottamisessa käytetään maa-ainesten ottamiseen tarvittavaa kuormaus- ja kuljetuskalustoa. Alueella ei säilytetä öljyä eikä polttoaineita eikä huolleta koneita. Alueella tapahtuvalle kivenmurskaukselle hankitaan tarvittaessa ympäristölupa. Kaivun aikana syntyvät jyrkät luiskat suojataan lippusiimalla. Alueen rajauspaalut, luiskamallit ja korkeushäkit rakennetaan luvan myöntämisen jälkeen. Ympäristövaikutusten arviointi Maa-ainesten otto muuttaa aina maisemakuvaa. Ottoalue ympäristöineen on kuitenkin ollut jo vuosikymmeniä maa-ainesten oton alaisena, joten nyt suunniteltu otto ei juuri vaikuta huonontavasti maisemakuvaan vaan johtaa alueen maisemoinnin myötä maisemakuvan huomattavaan kohentumiseen. Tämä edellyttää kuitenkin sen, että koko ottoalue, myös tilojen yhteiset rajaalueet saadaan suunnitelmallisesti otettua ja maisemoitua. Alueen maaainesten ajo kuormittaa jossain määrin lähiteitä. Maa-aineksen ottaminen ja kuljetukset tehdään tavanomaisilla kauhakuormaajilla ja kuorma-autoilla. Ottamisen jäädessä tuntuvasti pohjaveden pinnan yläpuolelle turvautuvat pohjavedet. Ympäristöhaittojen vähentämiseksi suunnitellut toimenpiteet, arviot toimintaan liittyvistä riskeistä ja onnettomuuksien estämiseksi suunnitelluista toimista sekä toiminnan ympäristövaikutusten tarkkailusta hoidetaan viranomaisten vaatimassa laajuudessa. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Ottamisen edestä poistettava pintamaa (max 3000 m 3 ) käytetään alueen maisemointiin. Ottamisalueella vielä olevat kannot 50 k-m 3 käytetään niin ikään maisemointiin tai viedään pois toiminta-alueelta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen vireilläolosta kuuluttaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu maa-aineslain 13 :n mukaisesti Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä internetsivuilla 9.12.2016-11.1.2017. Hakemuksen vireille tulemisesta on ilmoitettu Sisä- Suomen Lehdessä 13.12.2016. Kuuleminen 5
Rajanaapureille ja lähialueen kiinteistönomistajille on lähetetty erityistiedoksianto hakemuksesta sekä tieto päivämäärästä johon mennessä muistutukset ja mielipiteet lupahakemuksesta on toimitettava lupaviranomaiselle. Lausunnot Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Keski-Suomen ELY keskukselta, Äänekosken Energia Oy:ltä ja Laukaan ympäristöterveydenhuollolta. Keski-Suomen ELY -keskus toteaa 17.12.2017 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: - Maa-aineslupahakemuksesta tulee pyytää Äänekosken Energia Oy:n lausunto. - Lisäksi suunnitellun ottoalueen kaakkoiskulmaan tulee asentaa pitkäsiiviläinen, sisähalkaisijaltaan 52 mm:n, pohjaveden havaintoputki. Putken avulla todetaan pohjavesialtaan laajuus. Putken tiedot (putkikortti) tulee toimittaa kunnan maa- ainestenoton valvojalle sekä Keski-Suomen ELY-keskukseen. - Ottaen huomioon luonnon-, maiseman- ja vesiensuojelulliset näkökohdat, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ilmoittaa pitävänsä mahdollisena maa-aineksen ottamista asiakohdassa mainitulta alueelta. Tällöin ottotoiminnassa tulee noudattaa seuraavia ohjeita: - Alin sallittu ottotaso on hakemuksen mukaisesti alueen luoteisosassa +117,8 m N 2000 ja kaakkoisosassa +125,3 m N 2000. - Suunnitellun ottoalueen kaakkoisosassa ottotoiminta on mahdollista lähinnä vain alaspäin tasoon +123,5 m N2ooo. Ottoaluetta ei tule laajentaa itään, kaakkoon tai etelään, jotta turvataan alueen maisemoinnissa turvalliset ja riittävän loivat luiskaukset. - Maa-ainesten oton piirissä olevien naapuritilojen rajoja vastan olevat reunat tulee jättää koskemattomiksi, ellei naapuritilan kanssa ole tehty sopimusta maa-ainesten otosta rajaan saakka. - Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. - Valvonnan helpottamiseksi tulee alueelle asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kolmiopukkia). Myös ottamis- ja kaivualueen rajat tulee merkitä selvästi maastoon. Merkinnät tulee tehdä ennen ottotoiminnan aloittamista. Lisäksi ottoalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenee mm. maa-ainesluvanhaltijan 1 urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassa oloaika. 6
- Alueelle ja sen läheisyyteen sijoitetuista havaintoputkista tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Havaintotulokset ja havaintopäivä tulee merkitä havaintopäiväkirjaan. Tulokset on esitettävä kunnan maaainesotonvalvojalle kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Tiedot on tarvittaessa esitettävä myöskin ELYkeskuksen edustajille. Lisäksi tiedot suositellaan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomakkeella kuin tiedot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään. Tällöin seurantatiedot ovat sähköisessä paikkatietojärjestelmässä niin luvanhaltijoiden kuin valvontaviranomaistenkin käytettävissä - Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden säilytys ja huolto on alueella kielletty, ellei ympäristön pilaantumisvaara ole poistettu asianmukaisilla tiloilla tai suojarakenteilla. Myös koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei siitä aiheudu öljy- tai polttoainepäästöjen vaaraa. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. - Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään, on siitä välittömästi ilmoitettava Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä heti toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. - Alue jälkihoidetaan Iuiskaamalla rintaukset vähintään kaltevuuteen 1:3. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. Pintamaat tulee varastoida kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen (suositeltu varastointiaika enintään kolme vuotta). - Maa-ainesten ottaminen ja alueen jälkihoitotoimenpiteet tulee tehdä vaiheittain ottamisen edistyessä. Niiltä osin, joilta ottaminen saadaan suoritetuksi, tulee muotoilu ja maisemointi tapahtua välittömästi. Vaiheittainen alueen maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäinen kerran 30.9.2019 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY-keskuksen edustaja. - Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut 1 VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä 7
pesimäalue tulisi jättää luonnontilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojattaisiin aitaamalla. Äänekosken Energia Oy esittää 12.1.2017 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Äänekosken energia Oy on rakentanut Kulopalokankaan pohjavesialueelle uuden Syvälahden vedenottamon turvaamaan Äänekosken alueen vedenhankintaa. Vedenottamo sijaitsee noin 1800 metrin päässä maa-ainesten ottoalueelta pohjoiseen ja on pohjavedenvirtaussuuntaan nähden maa-ainesten ottoalueen alapuolella. Vedenottamo on otettu käyttöön joulukuussa 2016 ja siitä on lupa ottaa pohjavettä 900 m 3 /d. Alueelle tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesialue soveltuu erinomaisesta vedenhankintaan sekä tekopohjaveden tuotantoon. Syvälahden vedenottamo on tarkoitus laajentaa tekopohjavesilaitokseksi lähivuosina. Tekopohjavesilaitoksen suunnitellut lähimmät imeytysalueet sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä maa-ainestenottopaikasta. Pohjavesialueen merkitys yhdyskunnan vedenhankinnalle on kasvanut ja Syvälahden vedenottamo on siirtojohtoineen merkittävä investointi, jolla pyritään turvaamaan Äänekosken vedentarve pitkälle tulevaisuuteen. Pohjavesialueella tulee kiinnittää erityistä huomiota pohjaveden suojeluun, jotta riskit voidaan välttää ja vedenottamon häiriötön toiminta voidaan turvata. Pohjavesialueelle ei tule sallia toimintaa, jolla voi olla pitkällä aikavälillä näkyviä muutoksia vedenlaadussa. Suunniteltu tekopohjaveden imeytys voi nostaa alueella pohjavedenpinnan korkeutta, jolloin maa-ainestenoton suojakerrospaksuus ei ole suunnitellulla ottamissyvyydellä riittävä. Laukaan ympäristöterveydenhuolto esittää 13.1.2017 antamassaan lausunnossa seuraavaa: Toiminnanharjoittajan tulee tutkituttaa pohjaveden laatu alueella sijaitsevasta pohjavesiputkesta ennen toiminnan aloittamista. Vedenlaatu tulee tutkituttaa myös, sekä toiminnan aikana että toiminnan loputtua ennen maisemoinnin hyväksymistä. Näytteestä tulee tutkia ph, haju, maku, väri, sameus, Mn, Fe ja KMnO 4. Maa-ainesten otto alueella tulee toteuttaa siten, että toiminnassa huomioidaan riittävät pohjaveden suojelumääräykset. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteenilmaisuja. 8
Hakijan vastaus Hakijaa on kuultu annetuista lausunnosta hallintolain 34 :n mukaisesti toimittamalla hakijalle saapuneet lausunnot sähköpostitse 1.3.2017. Hakija on ilmoittanut puhelimitse 2.3.2017, että hakija ei pidä Laukaan kunnan terveysvalvonnan esittämiä näytteiden ottamista ja veden laadun tutkituttamista tarpeellisena, koska ko. pohjavesialueelta otetaan ja tullaan ottamaan muutoinkin riittävästi näytteitä, joilla selvitetään pohjaveden ja tulevan keinopohjaveden laatua. Muutoin hakija ilmoittaa, ettei sillä ole huomauttamista annettuihin lausuntoihin. Tarkastus Lupaviranomainen on tutustunut hankealueeseen yhdessä hakijan edustajan kanssa maaliskuun 2. päivänä 2017. Tarkastuksen aikana käytiin läpi sekä hakemusta, että maa-aineslupaan tulevia lupamääräyksiä. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Yleiset määräykset Äänekosken kaupungin ympäristölautakunta on tarkastanut Ay Toivosten toimittaman maa-aineslupahakemuksen. Lautakunta myöntää maaaineslain 4 :n mukaisen maa-ainesluvan soran ottamiseen Äänekosken kaupungissa, Raikkouden kylässä sijaitsevalle tilalle Pohjoislaaja 992-461- 3-406. Maa-aineslupa myönnetään määräaikaisena 10 vuodeksi siten, alue tulee olla hyväksyttävästi maisemoituna luvan päättymispäivään 31.5.2027 mennessä. Muuten lupa myönnetään 5.12.2016 päivätyn hakemuksen mukaisesti ja seuraavia lupamääräyksiä noudattaen: - Maa-ainesten kokonaisottomäärä on korkeintaan 65.000 m 3. 1. Alueelle tulee asentaa riittävästi alinta ottotasoa osoittavia, selvästi näkyviä korkeusmerkkejä (vähintään kolme kolmiopukkia, joista kaksi alueen alimmalle ottotasolle +117.8 m N 2000 ja yksi ylemmälle pohjatasolle +125.3 m N 2000). Ottamisalueen rajat tulee merkitä maastoon selvästi. 2. Ottamisalueelle tulee sijoittaa selkeä taulu, josta ilmenevät mm. maaainesluvanhaltijan / urakoitsijan yhteystiedot ja luvan voimassaoloaika. Merkinnät tulee ajantasaistaa ennen ottamistoiminnan aloittamista. 3. Ottamistoiminnan aikana tulee välttää jyrkkiä ja vaarallisia seinämiä. Mikäli näitä syntyy, tulee ne merkitä ja suojata lippusiimalla sekä varoitustauluilla. 9
. 4. Ottotoiminta on järjestettävä siten, että ympäristölle aiheutuvat melu-, pölyja tärinähaitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Pinta- ja pohjavesien suojelu sekä tarkkailu 5. Pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. Alimmat sallitut ottotasot ovat maa-ainesten ottosuunnitelman lopputilannekartassa esitetyt pohjan tasot (+117.8 m N 2000 ja +125.3 m N 2000). Suunnitellun ottoalueen kaakkoisosassa tulee ottamisen tapahtua käytännössä luiskaamalla merkitystä ottoalueen rajasta alaspäin tasoon +125.3 m N 2000 ja edelleen tasolle +117.8 m N 2000. 6. Mikäli pohjaveden korkeustarkkailun yhteydessä havaitaan, että pohjavedenpinnan korkeustaso on noussut huomattavasti normaalia korkeammalle, joko luontaisen vaihtelun vuoksi tai mahdollisesta keinopohjaveden tekemisestä johtuen, lähestyen 4 metrin suojakerrosrajaa, tulee asiasta ilmoittaa välittömästi Äänekosken maa-aineslupaviranomaiselle. 7. Maa-ainesten oton piirissä olevien naapuritilojen rajoja vastaan olevat reunat tulee jättää koskemattomiksi, ellei naapuritilan kanssa ole tehty kirjallista sopimusta maa-ainesten otosta rajaan saakka. 8. Ottotason alapuolisia massanvaihtoja tai pohjaveden asemaa muuttavaa kaivua ei sallita. 9. Ottoalueen kaakkoiskulmaan tulee asentaa pitkäsiiviläinen, sisähalkaisijaltaan 52 mm:n, pohjaveden havaintoputki. Putken avulla todetaan pohjavesialtaan laajuus. Putken tiedot (putkikortti) tulee toimittaa kunnan maa-ainestenoton valvojalle sekä Keski-Suomen ELY-keskukselle. 10. Alueelle ja sen läheisyyteen sijoitetuista havaintoputkista mukaan lukien yllä esitetty siiviläputki tulee havaita pohjavesipinnan korkeus neljä kertaa vuodessa (talvi, kevät, kesä ja syksy). Tulokset on esitettävä kunnan maaainesviranomaiselle kunkin vuoden tammikuun 31. päivään mennessä. Tiedot on tarvittaessa esitettävä myös ELY-keskuksen edustajille. Tiedot suositellaan toimitettavaksi samanaikaisesti ja samalla lomakkeella kuin tiedot otetuista maa-aineksista, jolloin ne voidaan tallentaa ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään ja seurantatiedot ovat sähköisessä paikkatietojärjestelmässä niin luvanhaltijoiden kuin myös valvontaviranomaistenkin käytettävissä. 11. Poltto- ja voiteluaineiden sekä ympäristölle haitallisten kemikaalien varastointi alueella on kielletty. Alueella ei saa käyttää huonokuntoisia koneita tai ajoneuvoja. Autojen ja koneiden huoltaminen alueella on kielletty, ellei ympäristön pilaantumisen vaaraa ole estetty asianmukaisilla tiloilla ja suojarakenteilla. Koneiden ja autojen tankkaus tulee järjestää siten, ettei valumia pääse ympäristöön. Lisäksi pohjaveden puhtaana säilymiseksi on 10
huolehdittava siitä, että pohjavedelle vahingollisten aineiden käsittelyssä noudatetaan erityistä huolellisuutta ja varovaisuutta. 12. Jos öljyä tai muuta pohja- ja pintaveden laatua vaarantavaa ainetta joutuu maaperään tai vesistöön, on siitä välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen pelastuslaitokselle ja Äänekosken kaupungin öljyvahinkojen torjuntaviranomaiselle sekä ryhdyttävä välittömästi toimenpiteisiin vahingon leviämisen estämiseksi. Öljyvahingon varalta alueella on pidettävä öljyn imeytykseen sopivaa turvetta tai muuta öljyn imeytykseen sopivaa ainetta. 13. Alueelle ei saa ajaa eikä alueella saa varastoida rakennus- tai muuta jätettä. Alueelle ei myöskään saa läjittää tai säilyttää epäpuhtaita maa-aineksia tai maa-aineksia, joiden puhtautta ei ole selvitetty. 14. Toiminnassa syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin jätteiden vastaanottopisteisiin. Jätehuollossa tulee noudattaa Äänekosken kaupungin jätehuoltomääräyksiä. Maisemointi ja jälkihoito 15. Alue tulee maisemoida ympäröivään maastoon sopivaksi. Luiskat tulee muotoilla kaltevuuteen 1:2,5-1:3 sen mukaan kuinka se alueen muuhun ympäristöön parhaiten soveltuu ja kuinka se on työteknisistä syistä järkevää. Alueen jälkitasauksessa, jälkiverhoilussa ja yleisessä siistimisessä ei saa käyttää pohjavettä vaarantavia materiaaleja. 16. Maa-ainesalueen luiskaus ja maisemointi tulee toteuttaa vaiheittain ottamistoiminnan edetessä. Maisemointitöiden tarkastus tulee tehdä kahden vuoden välein syksyisin, ensimmäisen kerran 30.9.2019 mennessä. Tarkastuksessa tulee olla läsnä luvanhaltija, kunnan maa-ainesoton valvoja sekä tarvittaessa ELY -keskuksen edustaja. 17. Pintamaat on varastoitava kaivualueen ulkopuolelle siten, että ne voidaan käyttää maisemoinnin yhteydessä kasvualustan muodostamiseen. Suositeltu varastointiaika on enintään kolme (3) vuotta. 18. Mikäli ottamisalue ei ottamisen jälkeen ole kahden vuoden kuluessa ottotoiminnan loppumisesta ja maisemointitöiden suorittamisesta luontaisesti metsittynyt on metsitystä täydennettävä istuttamalla alueelle männyntaimia. 19. Sorakuoppien reunoille voi asettua pesimään törmäpääskyjä. Törmäpääsky on luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettu laji, joka on lisäksi luokiteltu uhanalaiseksi (lajin uhanalaisuusluokka: vaarantunut / VU). Muodostuneet törmäpääsky-yhdyskunnat tulee ottaa huomioon maa-ainesten oton yhteydessä ja ottamisen jälkeisessä maisemoinnissa. Pesien hävittäminen 11
on kiellettyä pesimäkauden aikana. Ottamisalueen jälkihoitoa tehtäessä pesimäalue tulisi jättää luonnon tilaan. Sortumavaaran vuoksi näissä tapauksissa alueelle jäävät jyrkät rintaukset suojataan aitaamalla. Vakuus Luvan siirto PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Yleiset perustelut 20. Hakijan tulee toimittaa, ennen tämän päätöksen mukaisen ottamistoiminnan aloittamista, Äänekosken kaupungille jälkihoitovakuus, joka on suuruudeltaan 5000 euroa lupavelvoitteiden ja jälkihoitotoimien suorittamiseksi. Vakuuden tulee olla voimassa siihen saakka, kunnes kaikki luvan ja sen määräysten edellyttämien toimenpiteiden toteutus on lopputarkastuksessa hyväksytty. Vakuus voidaan vapauttaa vain lupaviranomaisen päätöksellä. Lupaviranomaisella on oikeus tarkastaa vakuuden suuruus jälkihoitotoimenpiteiden kustannustasoa vastaavaksi kesken lupakauden. Vakuuden arvoa voidaan vaiheittain pienentää lupakauden aikana, mikäli jälkihoitotoimenpiteet suoritetaan valmiiksi osa-alueittain ottamistoiminnan edetessä. Vakuuden suuruuden muuttamisesta tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Mikäli lupa maa-ainesten ottamiseen siirretään toiselle, on siirrosta viipymättä ilmoitettava lupaviranomaiselle. Luvan haltija vastaa lupaan liittyvistä velvoitteista kunnes hänen tilalleen on hakemuksesta hyväksytty toinen. Samoin konkurssitapauksissa, mikäli pesä jatkaa ottotoimintaa, tulee siitä tehdä ilmoitus lupaviranomaiselle tai siirtää lupa kuuden (6) kuukauden kuluessa konkurssista toiselle ottajalle. (Maa-ainesL 13a ) Maa-aineslakia sovelletaan kiven, soran, saven ja mullan ottamiseen poiskuljetettavaksi tai paikalla varastoitavaksi ja jalostettavaksi. Tässä haetaan lupaa soran ottamiseen ja poiskuljettamiseen. (Maa-ainesL 1 ja 11 :t) Maa-aineslailla säädellään maa-ainesten ottoa siten, että edellä mainittuja aineksia ei saa ottaa niin, että siitä aiheutuu kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista, huomattavia tai laajalle ulottuvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa tai tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen veden laadun tai antoisuuden vaarantuminen, jollei siihen ole saatu ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Lisäksi ottamispaikat on sijoitettava ja ainesten ottaminen järjestettävä niin, että ottamisen vahingollinen vaikutus luontoon ja maisemakuvaan jää mahdollisimman vähäiseksi ja että maa-ainesesiintymää hyödynnetään 12
säästeliäästi ja taloudellisesti eikä toiminnasta aiheudu asutukselle tai ympäristölle vaaraa tai kohtuullisin kustannuksin vältettävissä olevaa haittaa. (Maa-ainesL 3 ) Kun huomioidaan annetut lupamääräykset, ei hakemus ole ristiriidassa maaaineslain 3 :ssä säädettyjen rajoitusten kanssa. Ottamisalue ei sijaitse eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura-, luonnonsuojelu- tai muita luonnon- tai maisemansuojelullisesti arvokkaita erityiskohteita eikä alue kuulu luonnon- tai maisemansuojelun kannalta merkittäviin kallioalueisiin. Alue sijaitsee Kulopalokankaan 1-luokan pohjavesialueella. Äänekosken Energia Oy on rakentanut Kulopalokankaan pohjavesialueelle uuden Syvälahden vedenottamon turvaamaan Äänekosken alueen vedenhankintaa. Joulukuussa 2016 käyttöönotettu vedenottamo sijaitsee noin 1.800 metrin etäisyydellä maa-ainesten ottoalueesta pohjoiseen ja on pohjaveden virtaussuuntaan nähden maa-ainesten ottoalueen alapuolella. Vedenottamolla on lupa ottaa 900 m 3 pohjavettä vuorokaudessa. Alueella tehtyjen tutkimusten perusteella pohjavesialue soveltuu erinomaisesti veden hankintaan sekä tekopohjaveden tuotantoon. Syvälahden vedenottamo on tarkoitus laajentaa tekopohjavesilaitokseksi lähivuosina. Tekopohjavesilaitoksen suunnitellut lähimmät imeytysalueet sijaitsevat noin 200 metrin etäisyydellä maa-ainesten ottoalueesta. Imeytysalueiden sijainti ei sinällään rajoita suunniteltua soranottoa mutta pohjaveden pinnan nousu voi aiheuttaa maa-ainesten ottoalueen pohjan vettymistä. Tekopohjaveden tuotannolle ei ole vielä tällä hetkellä voimassa olevaa lupaa. Ottoalueen edellinen maa-ainesten ottolupa on myönnetty vuonna 2006 Sumiaisten kunnan toimesta. Alin ottotaso määriteltiin tällöin tasolle N60+117,5 m, joka on sama kuin nyt haetussa maa-ainesten ottoluvassa (117.8 m N 2000). Lisäehtona oli se, että suojakerroksen vahvuuden on oltava kuitenkin aina vähintään 4 metriä. Tähän mennessä tehdyissä mittauksissa on pohjaveden korkeus ollut suurimmillaan 112 m N 2000, joten suojakerroksen vahvuus on ollut tällöin 5,8 m. Nyt käsitellyllä lupahakemuksella ei haeta lisäottoa edelliseen lupaan verrattuna, vaan lupahakemuksella haetaan käytännössä lisäaikaa edellisessä luvassa myönnetyn ottomäärän hyödyntämiseen. Kaiken kaikkiaan alueella on harjoitettu ottotoimintaa jo useita vuosikymmeniä. Ottoalueen rajanaapureina on, kahdella erillisellä ottoluvalla, 3 muuta ottotoiminnassa edelleen olevaa tilaa. Toiminta ei ole ristiriidassa muun alueen käytön eikä maakuntakaavan kanssa. Maa-aineslain mukaan lupa ainesten ottamiseen on myönnettävä, jos asianmukainen ottamissuunnitelma on esitetty, eikä ottaminen tai sen järjestely ole ristiriidassa laissa säädettyjen rajoitusten kanssa, kun lisäksi otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Maa-aineslupa on siten myönnettävä (MaaainesL 6 ). 13
Lupamääräysten yksityiskohtaiset perustelut Maa-ainesten ottamista koskevaan lupaan on liitettävä määräykset siitä, miten hakijan on toimittava hankkeesta aiheutuvien haittojen välttämiseksi tai rajoittamiseksi, jos nämä seikat eivät käy ilmi ottamissuunnitelmasta. Ottamissuunnitelmassa on esitetty tiedot ottamisalueen rajauksesta, kaivamisen syvyydestä ja muodosta sekä ottamistoiminnan etenemissuunnasta. Alueen valvonnan, pinta- ja pohjavesien suojelemisen ja maaperän suojaamisen, siistimisen ja puuston uusimisen, asutukselle ja lähialueen luonnolle aiheutuvien haittojen ehkäisemisen ja turvallisuusnäkökohtien osalta on ottamissuunnitelmaa täydennetty lupamääräyksin. Lupaviranomainen katsoo, etteivät lupamääräykset ole luvansaajalle kohtuuttomia hankkeen laajuus ja siitä saatava hyöty huomioon otettuna. Lupamääräykset 1 4 Lupamääräykset on annettu lupapäätöksen valvonnan toteuttamiseksi. Lupamääräykset ovat tarpeen myös luvanhaltijan selvillä olovelvollisuuden toteutumiseksi. Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi yleisen turvallisuuden vuoksi sekä toiminnanharjoittajan korvausvelvollisuuden selventämiseksi. Lupamääräykset 5-14 Lupamääräykset on katsottu tarpeellisiksi pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Maa-ainesalueilla luonnontilaisen pintakerroksen ja kasvillisuuden poistaminen lisäävät pohjaveden likaantumisriskiä, ainepitoisuuksia ja pohjaveden pinnan korkeuden vaihteluita sekä aiheuttavat maaperän eroosiota. Lisäksi on tärkeää, että pohjavesialueilla polttonesteiden, voiteluöljyjen sekä muiden vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittelyssä ja varastoinnissa noudatetaan erityistä huolellisuutta. Lupamääräykset 15-19 Lupamääräyksillä on tarkennettu maa-ainesalueen jälkihoitoa ja maisemointia koskevaa suunnitelmaa. Alueelta kuoritut pintamaat suositellaan mahdollisuuksien mukaan käytettäväksi 2 3 vuoden kuluessa, koska varastoitaessa pintakerroksen orgaaninen aines hajoaa nopeasti. Lupamääräys 20 Vakuuden asettaminen on tarpeen lupamääräysten ja maisemoinnin toteutumisen varmistamiseksi. Vakuuden suuruuden määrittämisessä ( / ha) on otettu huomioon ottamisalueen sijainti pohjavesialueella. Luvan siirto Lupamääräys on informatiivinen. Lupamääräyksellä selvennetään luvanhaltijan vastuuta toiminnanharjoittajan muuttuessa tai konkurssitilanteissa. Lupamääräys on tarpeen myös valvonnan toteuttamiseksi. 14
LUVAN VOIMASSAOLO Korvattavat päätökset SOVELLETUT SÄÄDÖKSET Muut ohjeet Lupapäätös on voimassa 31.5.2027 saakka. Toiminnan olennaiselle muuttamiselle on haettava uusi lupa. Lupapäätös korvaa saatuaan lainvoiman Sumiaisten kunnan teknisen- ja ympäristölautakunnan myöntämän maa-ainesluvan 8.11.2006/ 68. Maa-aineslaki (Maa-ainesL 555/1981) 3, 4, 5, 5a, 6, 7, 10, 11, 12, 13, 13a, 16a, 16b, 19, 20, 21, 23 ja 23 a :t Valtioneuvoston asetus maa-ainesten ottamisesta (VNA 926/2005) 1, 2, 2a, 3, 6, 7, 8 ja 9 :t Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009: Maa-ainesten kestävä käyttö, opas maaainesten ottamisen sääntelyä ja järjestämistä varten. Ympäristöministeriö, Luonnonvaraosasto 2009. TARKASTUS- JA VALVONTAMAKSUN MÄÄRÄÄMINEN Käsittelymaksu Valvontamaksu PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Hakijan on suoritettava lupahakemuksen ja ottamissuunnitelman tarkistamisesta hakemuksen vireille tullessa voimassa olevan Äänekosken kaupungin maa-ainestaksan (ymp.ltk 20.11.2013 71) mukainen maksu (alv 0 %). Maksu muodostuu kokonaisottomäärän mukaan (65 000 k-m 3 x 0,011/m 3 ). Maksu on 715,00. Valvontamaksu määrätään kunakin vuonna määräämishetkellä voimassa olevan taksan mukaisesti. (Maa-ainesL 23 ). Päätöksestä tiedotetaan ilmoittamalla siitä Äänekosken kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ilmoitus päätöksestä pidetään nähtävillä valitusajan. Kuulutus ja lupa-asiakirjat ovat nähtävillä valitusajan Äänekosken kaupungintalon ympäristö- ja rakennusvalvontatoimistossa. 15
Päätös Tiedoksi Liitteet Hakijalle Keski-Suomen ELY keskus 1. Lähestymiskartta 2. Ottamissuunnitelma: nykytilannekartta 3. Ottamissuunnitelma: lopputilannekartta 4. Poikkileikkauskuvat MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valittamalla (valitusosoitus liitteenä). Vt ympäristöpäällikkö Jouni Kurkela 16
Liite 1: Lähestymiskartta 17
Liite 2. Ottamissuunnitelma: nykytilanne 18
Liite 3. Ottamissuunnitelma: suunniteltu lopputilanne 19
Liite 4. Poikkileikkauskuvat 20