TURUN KAUPUNKI Kokouspvm Asia 1 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 28 20.01.2004 3 Ymp 131-2003 (235) Ympäristölupahakemus / Suomen Kovabetoni Oy, Kärsämäentie 51 Tiivistelmä: - Ympkaalk 28 Ympäristönsuojelutoimisto 8.1.2004/Tiina Liira, Helena Pakkala 1. Asia Suomen Kovabetoni Oy on jättänyt 31.12.2002 Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoituslautakunnalle ympäristönsuojelulain 35 mukaisen hakemuksen koskien betoniaseman ja -elementtitehtaan toimintaa osoitteessa Kärsämäentie 51, 20360 Turku (kiinteistörekisteritunnus 853-84-99-1). 2. Luvan hakija Suomen Kovabetoni Oy, Kärsämäentie 51, 20360 Turku Y-tunnus 0985726-2 3. Luvan hakemisen peruste Toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 kohdan 8 b mukaan (betonituotetehdas). 4. Toimivaltainen lupaviranomainen Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on toimivaltainen lupaviranomainen kyseisessä asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohdan 8 a perusteella (kiinteä betoniasema tai betonituotetehdas). 5. Asian vireilletulo Ympäristölupahakemus on jätetty Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistoon 31.12.2002, jolloin asia on tullut vireille. Lupahakemusta on täydennetty 22.1., 1.9. ja 19.12.2003. 6. Alueen kaavoitus ja toimintaa koskevat luvat Yleiskaavassa 2020 Ohitustien varsi välillä Tampereen valtatie - Toijalan rata on osoitettu palvelun ja hallinnon alueeksi (PK). Työpaikka-alue on varattu
pääasiassa toimistojen, liikkeiden ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman tuotannon, asumisen sekä virkistyksen, julkisten palvelujen ja hallinnon sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Voimassa olevissa, vuosina 1990 ja 2000 vahvistetuissa asemakaavoissa alue on pääosin teollisuusrakennusten korttelialuetta, jonka kerrosalasta enintään 25 % saa käyttää korttelialueen pääkäyttötarkoitukseen liittyviksi liike- ja toimistotiloiksi. Ohitustein eteläpuolella, osoitteessa Kärsämäentie 82 sijaitsee liike- ja toimistorakennusten korttelialue, jonka kerrosalasta enintään 50 % saa käyttää teollisuus- ja varastotiloiksi. Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa tai terveydensuojelulain mukaista sijoituspaikkalupaa. 7. Toiminnan sijaintipaikka ja sen ympäristö Betoniasema ja -elementtitehdas sijaitsee Kärsämäen kaupunginosassa omistamallaan kiinteistöllä. Tehtaan läheisyydessä sijaitsee teollisuus-, toimisto- ja liikerakennuksia. Tehtaan pohjoispuolella kulkee vilkasliikenteinen Ohitustie. Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 500 metrin etäisyydellä. Tehtaasta noin 1400 metriä luoteeseen sijaitsee Pomponrahkan luonnonsuojelualue. Alue ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella. 8. Hakemuksen mukainen toiminta Toiminnan kuvaus, raaka-aineet ja tuotteet Kyseessä on betoniasema ja betonielementtitehdas. Betoniaseman maksimi kapasiteetti on 60 m 3 /h. Betonia laitos tuottaa 20 000-40 000 m 3 vuodessa. Tästä määrästä noin puolet käytetään elementtituotantoon ja puolet myydään edelleen. Betonin raaka-aineina käytetään vuosittain kiviainesta noin 40 000 tonnia, sementtiä noin 8 000 tonnia, lisäaineita noin 20 tonnia sekä muottiöljyä noin 2 500 litraa. Betonin valmistukseen tarvittava vesi (n. 2 500 m 3 /v) otetaan omasta porakaivosta. Kiviaineksen vastaanottosiiloja on kuusi ja niiden tilavuus 90 m 3 /kpl. Yläsiiloja on viisi ja niiden tilavuus on 25 m 3 /kpl. Kiviaines siirretään siiloista betoniasemalle katetulla hihnakuljettimella. Sementeille on neljä siiloa, joiden yhteisvetoisuus on 380 tonnia. Siiloissa on yhteensä 26 Kamex-mallista suodatinta. Täryttimillä varustettujen suodattimien yhteenlaskettu pinta-ala on 52 m 2. Siiloissa on sähköiset ylitäytön rajakytkimet, joiden varoitusvalot ovat ohjaamopöydässä. Lisäainesäiliöt sijaitsevat betoniaseman alakerrassa. Allastamattomien muovisäiliöiden koko vaihtelee 1 000:sta 5 000:een litraan. Kiviainekset tuodaan laitokselle täysperävaunukuljetuksina, sementti erikoisvalmisteisilla säiliöautoilla ja lisäaineet joko säiliöautoilla tai konttikuljetuksina kuorma-autoilla. Kiviainekset kipataan vastaanottosiiloihin, joista ne siirretään hihnakuljettimella yläsiiloihin. Sementti pumpataan suoraan kuljetusautosta sementtiliiloihin. Siiloista raaka-aineet otetaan tietokoneohjatuille vaakalaitteille. Tämän jälkeen ainekset menevät betonisekoittimeen. Käytössä on kaksi tilavuudeltaan 3 m 3 :n sekoitinta. Sekoittimista valmis betonimassa tyhjennetään joko betoniautoon tai
sekoittimen alla olevaan tyhjennyssuppiloon, josta se edelleen kuljetetaan joko asiakkaille tai elementtituotantoon. Kiinteistöllä on betoniaseman lisäksi kaksi teollisuushallia, joissa valmistetaan runko-, laatta- ja seinäelementtejä. Paalujen valmistus tapahtuu ulkona. Valmiit betonielementit varastoidaan elementtivarastossa ulkona. Tehdas toimii viitenä päivänä viikossa klo 6.00-17.00. Työntekijöitä on 40. Suomen Kovabetoni Oy:llä on sertifioimaton laatujärjestelmä. Tehdas kuuluu SFS-Sertifiointi Oy:n laadunvalvonnan piiriin ja tähän liittyviä tarkastuksia on 3-4 vuodessa. Ympäristöjärjestelmää ei ole. Energiankulutus Kiinteistöllä on 1,95 MW:n kattilalaitos, joka käyttää vuodessa noin 180 tonnia raskasta polttoöljyä. Polttoöljyn rikkipitoisuus on alle 1 %. Kattilalaitoksen tuottamaa energiaa käytetään kiinteistön sekä käyttö- ja prosessiveden lämmittämiseen. Kattilalaitosta varten on kaksi 8 m 3 :n betonialtaalla ja ylitäytönestimellä varustettua säiliötä, jotka sijaitsevat kattilahuoneen vieressä sisätiloissa. Sähkönkulutus on noin 800 MWh vuodessa. Diesel- ja polttoöljyä käytetään työkoneiden ja ajoneuvojen polttoaineena. Dieselin vuotuinen kulutus on noin 15 000 litraa ja polttoöljyn noin 11 000 litraa. Diesel- ja polttoöljylle on kaksi ulkona sijaitsevaa, ylitäytön estolla varustettua farmarisäiliötä. Kooltaan säiliöt ovat 2 500 litraa. Säiliöitä ei ole allastettu. Kaluston tankkaus tapahtuu asfaltilla säiliöiden vieressä. Tankkauspaikkaa ei ole viemäröity. Toiminnan aiheuttamat päästöt, melu ja tärinä Kattilalaitoksen poistokaasuista tulee jonkin verran rikki-, typpi-, hiilidioksidija hiukkaspäästöjä. Sementtipöllähdyksiä ei ole Suomen Kovabetoni Oy:n toiminnan aikana esiintynyt. Piha-alue on pääosin asfaltoitu ja erityistä pölyämistä ei ole. Melua aiheuttavia raaka-aine-, betoni- ja sementtikuljetuksia on päivässä noin 30. Tehtaan sisäinen liikenne muodostuu betonin siirroista betoniasemasta pihahalliin. Tehtaalla on kaksi omaa betoniautoa ja yksi pumppuauto. Melua aiheuttavat myös valujen yhteydessä käytettävät sähkötäryt, jotka ovat toiminnassa päivittäin 2-3 tuntia. Syntyvät jätteet ja jätevedet Tehtaalla syntyy metallijätettä (5-10 t/v), muottipuutavaraa, sahanpurua (n. 30 m 3 /v), paperia ja jäämäbetonia (500-600 m 3 /v) sekä sekajätettä. Syntyviä ongelmajätteitä ovat jäteöljy (1 m 3 /v), kiinteä öljyinen jäte (n. 100 kg), akut (5-10 kpl/v), loisteputket (n. 50 kg), maalit ja hapot sekä painekyllästetty puu (n. 10 m 3 /v). Jätevesipäästöjä muodostuu toimiston ja sosiaalitilojen saniteettivesistä, jotka johdetaan viemäriverkostoon. Pihan hulevedet johdetaan sadevesien
keräilyverkostoon. Betoniautojen ja laitteiden pesuvesi johdetaan saostusaltaiden kautta avo-ojaan. Koska saostusaltaiden toiminnassa on havaittu ongelmia, tehdään nykyisten altaiden viereen uusi pesuallas, josta on yhteys suurimpaan saostusaltaaseen. Uuden altaan kiintoaines tyhjennetään päivittäin ja nostetaan kuivumaan nykyisten altaiden viereen. Lisäksi pesupaikalle rakennetaan pesujärjestelmä, joka ottaa käyttämänsä pesuveden viimeisestä selkeytysaltaasta. Toimenpiteellä vähennetään avo-ojaan johdettavaa vesimäärää. Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimet onnettomuuksien ehkäisemiseksi Mahdollisia riskejä ovat sementtipöllähdykset ja öljyvahingot. Sementtipäästöjä estetään siilojen suodattimilla ja varoitusvalojärjestelmällä. Suodattimien kuntoa samoin kuin varoitusvalojen toimivuutta seurataan säännöllisesti. Mahdollisten pöllähdysten seurauksena ympäristöön joutunut sementti poistetaan lakaisemalla, imuroimalla tai pesemällä. Öljysäiliöt tarkastetaan säännöllisesti. Saatavilla on imeytysainetta ja sammuttimia. Laitoksen toimintaa tarkkaillaan päivittäisillä tarkastuskierroksilla. Henkilökunnan työhön perehdyttämiseen kuuluu työympäristöön liittyvien vaaratekijöiden läpikäyminen. 9. Lupahakemuksen käsittely Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on tiedotettu Turun kaupungin ilmoitustaululla 15.7.- 14.8.2003. Lupahakemuksesta annettiin kirjeitse tieto 9 naapurikiinteistön omistajalle, haltijalle tai vuokralaiselle. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta jätettiin yksi muistutus. Turun Kirjekuoritehdas Oy toteaa muistutuksessaan, että kirjekuorien valmistuksessa käytetään ilmaa mm. jäähdytykseen ja toiminnan kannalta puhdas ilma on ensiarvoisen tärkeää. Muistutuksessa pyydetään huomioimaan betonin valmistukseen mahdollisesti liittyvä haitallinen pölyäminen. Vastine muistutukseen Vastineessaan Suomen Kovabetoni Oy toteaa, että Suomen Kirjekuoritehdas ei sijaitse betonitehtaan välittömässä läheisyydessä. Koska betonitehtaan toiminta rajoittuu suljetussa järjestelmässä tapahtuvaan sementin pumppaamiseen suodattimilla varustettuihin sementtisiiloihin ja kiviaineksen siirtoon katettua kuljetushihnaa pitkin siiloihin, ei Suomen Kovabetoni Oy katso toiminnastaan olevan pölyämishaittaa Suomen Kirjekuoritehdas Oy:lle. Lausunnot Ympäristönsuojelutoimisto pyysi hakemuksesta lausunnon Turun kaupungin asemakaavatoimistolta ja Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollolta.
Asemakaavatoimisto katsoo, että Suomen Kovabetoni Oy:n toiminta on asemakaavan mukaista, mutta yleiskaavan vastaista ympäristöhäiriöiden suhteen. Alueen maankäytön muuttuminen ei kuitenkaan ole lähivuosina ajankohtaista. Asemakaavatoimisto ehdottaa, että ympäristölupa myönnettäisiin määräaikaisena esimerkiksi 10 vuodeksi, jotta alueen kehittäminen yleiskaavan maankäytön mukaiseksi olisi mahdollista. Ympäristöterveydenhuollon lausunnossa todetaan, että laitoksen toiminnasta ei ole tullut yhteydenottoja ympäristöterveydenhuoltoon eikä lupahakemuksesta ole terveydellisessä mielessä huomautettavaa. Hakijalle varattiin mahdollisuus antaa vastine annettuihin lausuntoihin. Tarkastukset Hakemuksen kohteena olevalla tehtaalla käytiin 20.3.2002. Läsnä olivat Jarmo Boman ja Jari Lehtonen Suomen Kovabetoni Oy:stä ja Tiina Liira Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimistosta. Tehtaan saostusaltaita ja tontin vierestä kulkevaa tukkeutunutta avo-ojaa käytiin katsomassa 2.7.2003, jolloin läsnä olivat Tiina Liira ja Veli-Matti Suhonen ympäristönsuojelutoimistosta. Avo-ojan tukkeutumisesta pyydettiin selvitys Suomen Kovabetoni Oy:ltä. Selvityksessä todetaan, että betoniliete oli erehdyksen seurauksena joutunut avo-ojaan saostusaltaiden läpi uuden kuljetusbetonipumpun koekäytön yhteydessä. Sittemmin oja on kaivettu auki ja viemäriverkko huuhdottu. Nykyisten altaiden viereen tehdään vuoden loppuun mennessä uusi pesuallas, josta on yhteys suurimpaan saostusaltaaseen. Uuden altaan kiintoaines tyhjennetään päivittäin ja nostetaan kuivumaan nykyisten altaiden viereen. Lisäksi pesupaikalle rakennetaan keväällä 2004 pesujärjestelmä, joka ottaa käyttämänsä pesuveden viimeisestä selkeytysaltaasta. Näin minimoidaan avo-ojaan johdettava vesimäärä. Tiina Liira kävi tehtaalla 8.1.2004. Tällöin piha vaikutti epäsiistiltä ja siellä oli noin 50 vanhaa 200 litran tynnyriä, joista osa oli täysinäisiä. Autojen pesupaikan saostusaltaat näyttivät huonokuntoisilta ja uuden pesupaikan rakentamista ei oltu aloitettu. Havainnoista keskusteltiin lyhyesti Suomen Kovabetoni Oy:n Jari Lehtosen kanssa. Oheismateriaali 1 Suomen Kovabetoni Oy:n ympäristölupahakemus Oheismateriaali 2 Asemakaavatoimiston lausunto Oheismateriaali 3 Ympäristöterveydenhuollon lausunto Oheismateriaali 4 Tarkastuspöytäkirja 2.7.2003 Oheismateriaali 5 Selvitys ympäristötarkastukseen liittyen Oheismateriaali 6 Turun Kirjekuoritehdas Oy:n muistutus Oheismateriaali 7 Vastine muistutukseen Ympäristölupahakemukseen liittyvä muu materiaali on nähtävänä ympäristö- ja kaavoituslautakunnan kokouksessa. Vs. ympäristötoimenjohtaja Olli-Pekka Mäki:
Ehdotus Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää myöntää ympäristönsuojelulain 35 mukaisen ympäristöluvan Suomen Kovabetoni Oy:lle kiinteistöillä 853-84-99-1, edellä esitetyn mukaisesti täydennettynä seuraavin määräyksin: 1 Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristön pilaantumista, epäsiisteyttä, viihtyisyyden vähentymistä, kuten pölyämistä tai muuta näihin rinnastettavaa vaaraa tai haittaa. Lisäksi sementtisiilojen suodattimien tulee olla jatkuvasti toimintakuntoisia. (YSL 43 ) 2 Luvanhaltijalla on oltava kirjanpito laitoksen toiminnasta. Kirjanpidosta on käytävä ilmi ainakin seuraavat asiat: - tuotteiden lajit ja määrät sekä tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden määrät - laitoksella käytettyjen polttoaineiden ja muiden ympäristölle vaarallisten kemikaalien laji sekä kulutus- ja varastointimäärät -laitoksen toiminnassa syntyvien jätteiden laji ja määrä sekä niiden toimituspaikat ja -ajankohdat Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain maaliskuun loppuun mennessä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 46, JL 51 ja 52 ) 3 Ongelmajätteet kerätään ja säilytetään omina jakeinaan, erillään muista jätteistä. Ongelmajätteet tulee säilyttää katetussa ja lukittavassa tilassa. Varastotilojen lattiamateriaalin tulee kestää varastoitavien aineiden vaikutukset. Jos varastossa säilytetään nestemäisiä aineita, kuten jäteöljyä, on varastotila allastettava. Suoja-allas on mitoitettava vähintään suurimman varastoitavan irtosäiliön tilavuuden mukaiseksi. Ongelmajätteitä ei saa säilyttää 12 kk pidempään. (YSL 45, JL 6 ) 4 Nestemäisten ongelmajätteiden varastotilojen ja öljysäiliöiden läheisyydessä tulee olla riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen talteen keräämistä varten. Vuodon sattuessa on onnettomuuden torjuntatoimenpiteisiin ryhdyttävä viipymättä. (YSL 43 ja 45 ) 5 Piha on siivottava jätelain mukaiseen kuntoon 31.7.2004 mennessä. (JL 19 ) 6 Öljysäiliöt on tarkastettava vähintään 10 vuoden välein siten, että ensimmäinen tarkastus tehdään 10 vuoden kuluessa säiliön käyttöönotosta. Tarkastuspöytäkirja on toimitettava Turun ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 19 ja 46 ) 7 Rakennuksen seinustalla olevan tankkausalueen farmarisäiliöt on allastettava. Allastus tulee asentaa 31.7.2004 mennessä. 8 Tankkausalueen välittömässä läheisyydessä on oltava imeytysainetta öljyroiskeiden keräämiseksi. (YSL 43 )
9 Uuden saostusaltaan ja pesuvesien kierrätysjärjestelmän tulee olla toiminnassa 31.7.2004 mennessä. (YSL 43 ) 10 Pihalla olevien saostusaltaiden toimintakunnosta tulee huolehtia siten, ettei viereiseen avo-ojaan pääse kerääntymään betonilietettä. Avo-ojan mahdollisesta täyttymisestä ja tilanteen korjaamistoimenpiteistä on ilmoitettava viipymättä Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ) 11 Saostusaltaista nostetun ylijäämäbetonin kasa ei saa aiheuttaa maisemallista haittaa. (YSL 43 ) 12 Laitoksella havaituista toiminnan häiriöstä ja muista poikkeuksellisista tilanteista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 ) 13 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä toimialallaan ja varauduttava tällaisen laitoksen toimintaan soveltuvan tekniikan käyttöönottoon. (YSL 43 ) 14 Toiminnan loppuessa on kiinteistön maaperän mahdollinen pilaantuminen selvitettävä ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alue on siivottava toiminnassa käytetyistä laitteista ja materiaaleista sekä syntyneistä jätteistä. (YSL 43 ) Perustelut Lupaharkinnan perustelut: Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriskit sekä alueen kaavamääräykset. Lupamääräysten perustelut: Toimittaessa määräysten mukaisesti ei esimerkiksi sementtijauheen ja kiviaineksen käsittelystä aiheudu häiritsevää pölyämistä ympäristöön. Valvontaa koskevat määräykset on annettu luvan mukaisen toiminnan valvontaa varten tarpeellisten tietojen saamiseksi. Poikkeustapauksista ja toiminnan olennaisista muutoksista on tiedotettava mahdollisimman nopeasti, jotta viranomaiset voivat ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin. Toiminnanharjoittajan on myös itse oltava selvillä toimintansa vaikutuksista
ympäristöön ja mahdollisuuksista vähentää ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Jätehuoltoon liittyvillä määräyksillä varmistetaan kunnallisten jätehuoltomääräysten toteutuminen ja jätteiden oikea lajittelu sekä vähennetään jätteistä aiheutuvia haittoja. Öljysäiliön tarkastuksella varmistetaan säiliön moitteeton kunto ja vähennetään säiliövuodoista aiheutuvaa maaperän pilaantumisriskiä. Farmarisäiliöiden allastuksella estetään mahdollisten öljyvuotojen pääsy kiinteistön rakenteisiin ja maaperään. Laitoksella on oltava riittävästi työvälineitä nestemäisten ongelmajätteiden ja öljyn keräämistä varten, jotta torjuntatoimenpiteisiin voidaan vahinkotilanteissa ryhtyä viipymättä. Pihalla sijaitsevien saostusaltaiden toimintakunnosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, koska selkeytyneet vedet johdetaan suoraan viereiseen avo-ojaan. Määräaika on tarpeen, koska saostusaltaiden toiminnassa on havaittu puutteita. Toiminnan lopettamisen jälkeiset toimenpiteet ovat tarpeelliset maaperän kunnostustarpeen selvittämiseksi. Maaperän kunnostamista koskevat päätökset tekee Lounais-Suomen ympäristökeskus. Asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Sovelletut oikeusohjeet Jätelaki (1072/1993) Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) Luonnonsuojelulaki (1096/1996) Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Ympäristöluvasta perittävä maksu Ympäristölupapäätöksestä peritään Turun kaupunginvaltuuston vahvistaman taksan mukainen maksu 2522,8 euroa. Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Päätöksen voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen Lupapäätös on voimassa 31.12.2013 asti. Tämän jälkeen toiminnalle on haettava uusi ympäristölupa. Tämä lupapäätös on voimassa kunnes uudesta
lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Muutoksen haku Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusoikeus on ympäristönsuojelulain 97 :ssä mainituilla tahoilla. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Päätös Ehdotus hyväksyttiin. JAKELU tied Lounais-Suomen ympäristökeskus ao Suomen Kovabetoni Oy tied Turun Kirjekuoritehdas Oy kuul Julkipano