RAKENTAJAIN VUOSIKATSAUS Koonnut DI Sirkka Saarinen syyskuu 2012 elokuu 2013 TAPAHTUMIA SYYSKUU 12 Kehäradan valmistuminen myöhästyy vuodella Liikennevirasto kertoi, että Kehäradan liikenteen aloitus myöhästyy vuodella alkuperäisestä suunnitelmasta ja alkaa vasta heinäkuussa 2015. Myöhästymisen syynä ovat lentokentän alla olevien tunnelien rakentamista viivästyttäneet glykoliongelmat, jotka aiheuttavat 50 miljoonan euron lisäkustannukset. Lentokentältä valuneen glygolin takia tunnelia joudutaan laajentamaan 2,5 metrillä kilometrin matkalla sillä tunnelia tarvitaan myös Aviapoliksen suunnan ruhjealueilla. Laajennetun tunnelin sisään rakennetaan ilmatiivis betonitunneli ja glykoli ohjataan väliin jäävästä huoltotilasta jäteveden puhdistamoon. Glykolista tuleva hajuhaitta poistetaan alipaineistamalla kallion ja eristerakenteen välinen tila. Lisäksi asematiloihin, pystykuiluihin ja jalankulkukäytäviin rakennetaan vastaavia eristysrakenteita. Glykolialueella tunnelissa joudutaan käyttämään normaalia kestävämpiä materiaaleja Finavia maksaa kustannuksista 22,5 miljoonaa euroa ja valtio loput. Kosteus- ja hometalkoot käynnisti koulutuskiertueen Kosteus- ja hometalkoot, RKL ja Suomen Omakotiliitto ry käynnistivät 12. syyskuuta mittavan home- ja kosteustietoa tarjoavan koulutuskiertueen. Kiertue on suunnattu pientalojen omistajille, asukkaille, rakentajille ja remontoijille. Kiertue jatkuu vuoteen 2013 ja käy lähes 30 paikkakunnalla. Infra ry peräänkuuluttaa parempaa räjäytystöiden ennakkosuunnittelua Maarakennus- ja louhintaurakoitsijoita edustava Infra ry peräänkuuluttaa työmaille huolellista ennakkosuunnittelua räjäytysonnettomuuksien ehkäisemiseksi. Infra ry:n mukaan pääosa räjäytys- ja louhintatöistä tehdään hyvällä ammattitaidolla ja turvallisuusmääräyksiä noudattaen ja onnettomuuksia tapahtuu harvoin suhteessa alan toiminnan laajuuteen, mutta silti yksikin onnettomuus on liikaa. Räjähteiden käytössä on noudatettava lakia sekä valmistajan tai maahantuojan käyttöohjeita. Laki ottaa kantaa räjähteiden laatuun, siirtoon, varastointiin ja käyttöön. Lainsäädäntö ohjeistaa myös, kuka saa hankkia ja pitää hallussa räjähteitä, kenelle niitä saa luovuttaa ja millaisia pätevyysvaatimuksia räjähteitä käsitteleviltä henkilöiltä edellytetään. Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain noudattamista valvovat Turvatekniikan keskus sekä poliisi ja pelastusviranomainen. Rakennusalan uusien amk-opiskelijoiden määrä laskussa Suomen ammattikorkeakouluissa oli syksyllä 2012 yhteensä 9 980 arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalojen opiskelijaa, kun vuonna 2011 alalla oli 9 891 opiskelijaa, vuonna 2010 heitä oli 9 488 ja vuonna 2009 vain 8 790. Opiskelijoiden määrä on siten kasvanut viimeisen vuoden aikana 0,9 prosenttia ja kahdessa vuodessa yhteensä 5,2 prosenttia. Vaikka rakennusalan amk-opiskelijoiden yhteismäärä onkin vielä kasvanut, on kasvuvauhti hidastunut viime vuosina. Uusien opiskelijoiden määrä väheni jo toisena vuonna peräkkäin. Ammattikorkeakouluissa oli syksyllä 2012 yhteensä 2 589 arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalojen uutta opiskelijaa, kun vuonna 2011 lukema oli 2 750, vuonna 2010 heitä oli 2 772 ja vuonna 2009 opiskelijoita oli 2 735. Uusien opiskelijoiden määrä supistui tänä syksynä 5,9 prosenttia. 7
Yrityskauppoja Lemminkäinen osti loviisalaisen Maanrakennus Helander Oy:n. Maanrakennus Helander on perustettu vuonna 1980 ja työllistää kymmenen henkeä. Lahden Projektiimi Oy:n liiketoiminta siirtyi Swecolle. Rakennuttajakonsultti Lahden Projektiimi on keskittynyt erityisesti toimitilojen, koulujen ja terveydenhuoltosektorin rakennuttamiseen. Tampereen kaupunginhallitus päätti kaupungin asfalttipäällysteiden hankinnan ja Tampereen Infratuotannon asfalttiliiketoiminnan myynnistä Lemminkäiselle. Kauppa tehdään vuoden 2013 alussa. Asfalttiliiketoiminnan kauppahinta on 2,3 miljoonaa euroa. Uponor ja KWH-yhtymä yhdistävät yhdyskuntatekniset liiketoimintansa uuteen yhteisyritykseen, Uponor Infra Oy:hyn. Uudesta yrityksestä Uponor omistaa 55,3 prosenttia ja KWHyhtymä 44,7 prosenttia. Uudesta yhteisyrityksestä tulee Uponor Oyj:n tytäryhtiö. Kaupan lopullinen toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksynnän. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 11.9.2012 EMC Emator Oy on Suomen paras putkiremontoija Isännöintiliiton vuoden 2012 putkibarometrin mukaan EMC Emator Oy on Suomen paras putkiremontoija. Yritys sai parhaan yleisarvosanan ja nousi ensimmäiseksi jokaisessa kolmessa mitatussa tekijässä, eli tuotteiden teknisessä laadussa, palvelun laadussa sekä kustannusten ennakoitavuudessa. EMC Emator sai myös vuoden 2011 barometrissa parhaan arvosanan. 26.9.2012 RIL palkitsi Torsten Lunabban sillanrakennuksen erikoispalkinnolla Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin sillat ja erikoisrakenteet -tekniikkaryhmä on myöntänyt sillanrakennuksen erikoispalkinnon 2012 (Yrjö Matikainen -palkinto) tekniikan lisensiaatti Torsten Lunabballe. Lunabba on osaltaan vaikuttanut sekä suomalaisen sillansuunnittelun kehittymiseen että siltojen ylläpitoon liittyvään asiantuntemuksen. Hän toimi pitkään myös Pohjoismaiden tie- ja liikennefoorumin PTL:n Suomen siltajaoksen sihteerinä edis täen panoksellaan pohjoismaisen yhteistyön kehittymistä maassamme. Erikoisosaamisalueena hänellä on vaativien betonisiltojen suunnittelu ja rakenteiden toiminnan analysointi tilastollisin ja dynaamisin menetelmin. 27.9.2012 Villa Ilo asuntomessujen paras talo Tampereen Vuoreksessa kesällä 2012 järjestettyjen asuntomessujen parhaan talon yleisöäänestyksen voitti Lammi-Kivitalo Oy:n Villa Ilo. Se keräsi paras talo -äänestyksessä 12,9 prosenttia äänistä. Lisäksi kohde voitti myös kategorian paras sisustus, jossa kohde sai 14,8 prosenttia äänistä. Yleisö arvosti Villa Ilossa varusteita, laatutasoa ja valoisuutta sekä erityisesti sen sisustusratkaisuja ja ulkonäköä. Villa Ilon pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimi Susanna Nabb ja sisustussuunnittelijana Pia Hillgren-Pöyhönen, Maskun Kalustetalo Oy. 8
TAPAHTUMIA LOKAKUU 12 Purkualan yritykset perustivat liiton Suomeen on perustettu uusi liitto, Suomen Purkuliikkeiden liitto ry Finnish Demolition Association (FDA). Liiton keskeisiä tehtäviä ovat alan koulutus, työturvallisuudesta huolehtiminen sekä riskienhallinta. Lisäksi liitto aikoo ottaa vastuuta alan harmaan talouden torjunnasta. Toimintaan kuuluvat myös alan tutkimus sekä sopimus- ja toimintaperiaatteiden yhtenäistäminen. Liiton tehtäviin on kirjattu myös purkualan edunvalvonta sekä alan kehityksen systemaattinen seuranta. Suomessa toimii noin 70 purkualan yritystä, joista osa toimii valtakunnallisesti, osa on paikallisia yhden miehen yrityksiä. Uuden liiton perustajayritykset ovat Kuusakoski Oy, Ekokem-Palvelu Oy, Psv Rakenne Oy, Rakennuspalvelu PPJ Oy, Purkupro Oy, Dammega Oy sekä Suomen Saneeraustekniikka Oy. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin joensuulaisen Rakennuspalvelu PPJ Oy:n hallituksen puheenjohtaja Petri Hynninen. Pohjoismaisessa kestävän rakentamisen hankkeessa 14 suomalaisorganisaatiota 14 Suomessa toimivaa kiinteistö- ja rakennusalan organisaatiota on allekirjoittanut kestävän rakentamisen kehittämiseen tähtäävän Nordic Built Charterin. Messukeskuksessa 9. lokakuuta järjestetyssä allekirjoitustilaisuudessa hankkeen periaatteisiin sitoutuivat Bionova Consulting, Buildercom Oy, Granlund Oy, Nordea Pankki Oyj, Rautaruukki Oy, RYM Oy, SPU Oy, Senaatti-kiinteistöt, VTT, YIT Corporation ja 360 REM Oy. Aiemmin yhteistyöjulistuksen ovat allekirjoittaneet Pöyry, Skanska ja Uponor. Nordic Built Charterissa yhtiöt sopivat toimenpiteistä kestävän rakennetun ympäristön ratkaisujen aikaansaamiseksi. Sopimus käsittää kymmenen strategisen ja käytännön tason toimenpidettä. Nordic Built -hanke sisältää kolme vuosina 2012 2014 toteutettavaa moduulia, jotka kattavat joukon toisiinsa liittyviä toimenpiteitä. Yksi osa yhteistyötä on Nordic Built Challenge -innovaatiokilpailu. Sen kohteiksi on valittu viisi kiinteistöä, yksi kustakin pohjoismaasta. Kilpailun tavoitteena on kehittää ja ideoida vihreää korjausrakentamista. Suomesta kilpailukohteena on Tampereen Kalevassa sijaitseva, valtion virastotalona toimiva Hippostalo, jonka omistaa Senaatti-kiinteistöt. TTL-raportti: Korjausvelka kasvaa koko ajan Sisäilmaongelmien korjaamiseen ei käytetä Suomessa riittävästi rahaa, selviää Työterveyslaitoksen (TTL) eduskunnan tarkastusvaliokunnalle luovuttamasta raportista. Korjausvelka kasvaa koko ajan, minkä vuoksi kosteus- ja homevaurioille altistuu asuintaloissa noin 320 000 600 000 ihmistä ja päiväkodeissa, kouluissa, hoitolaitoksissa ja toimistoissa noin 240 000 360 000 ihmistä. Kosteus- ja homeongelmien laajuudeksi arvioidaan vuosittain 500 miljoonaa euroa. Suomen rakennuskannan 30 50 miljardin euron korjausvelasta merkittävä osa aiheutuu kosteusvaurioista. Arviolta 600 000 800 000 suomalaista kärsii tavalla tai toisella tilanteesta. Yrityskauppoja Wise Group Finland Oy osti rakennuttamis-, valvonta- ja suunnittelupalveluihin erikoistuneen Insinööritoimisto Creo3 Oy:n. Insinööritoimisto Creo3 Oy:n liikevaihto on noin 1,3 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää 14 henkeä. Vuonna 2004 perustettu Creo3 Oy toimii Mikkelissä ja Savonlinnassa. Vahanen-konsernin emoyhtiö Vahanen International Oy osti Hollolassa toimivan konsulttitoimiston Hewacon-LVI Oy:n. Ostetulla yhtiöllä on monipuolinen ja pitkäaikainen kokemus LVI-alan suunnittelutehtävistä, erityisesti teollisuus-, koulu- ja liikerakennusten LVI-järjestelmistä sekä energia-käytön optimointiratkaisuista. SPT Painting Oy osti Lemminkäisen infrarakentaminen -toimialaan kuuluneen Suomen kansipinnoiteyksikön liiketoiminnan. Infrarakentaja Andament Group Oy osti enemmistön noin 90 henkilöä työllistävästä Suomen Maastorakentajat Oy:stä. 9
PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 4.10.2012 Derby Business Park paras BIM-kohde Espooseen Turunväylän varteen rakennettu Derby Business Park valittiin vuoden parhaaksi suomalaiseksi rakentamisen tietomallinnuskohteeksi Tekla BIM Awards -mallikilpailussa. Kohteen rakenne- ja elementtisuunnittelusta on vastannut Insinööritoimisto Mäkeläinen Oy. Rakennuttaja on SRV Rakennus Oy. Derby Business Park käsittää kolme kahdeksankerroksista toimistorakennusta sekä erillisen kahdeksankerroksisen pysäköintitalon. Derby Business Park voitti BIM-sarjan myös joulukuussa julkistetussa Tekla Global BIM Awards 2012 -kilpailussa. Global BIM Awards -kilpailuprojektit olivat vuoden 2012 kuluessa järjestettyjen alueellisten kilpailujen parhaimmistoa. Kilpailussa oli kolme sarjaa: BIM, teräsrakenteet ja betonija muut rakenteet. Kilpailuprojekteja Tekla Global BIM Awards 2012 -kilpailussa oli 42. 5.10.2012 Kotkan Katariinan Meripuisto Vuoden 2012 ympäristörakenne Vuoden ympäristörakenne -kilpailun voitti Katariinan Meripuisto Kotkassa. Katariinan Meripuisto on yli 20 hehtaarin elämyspuisto, joka on ilmaiseksi kaikkien kävijöiden tavoitettavissa. Entinen saastunut vanha öljysatama aivan Kotkan ydinkeskustan tuntumassa on muutettu kaikille kaupunkilaisille ja vierailijoille yleiseksi puistoalueeksi. Katariinan Meripuisto on upeas ti meren ympäröimä alue, jossa voimakkaasti rakennetut ja luonnonmukaiset alueet vaihtelevat luontevalla tavalla. Vuoden ympäristörakenne -kilpailu on järjestetty vuodesta 1991 alkaen. Kilpailun järjestävät yhdessä Puutarhaliitto ry ja Rakennustuoteteollisuus RTT ry. 9.10.2012 UICB-palkinto Kosteus- ja hometalkoille Kosteus- ja hometalkoot -ohjelma ja sen laaja talkooväki sai Rakennustietosäätiö RTS:n myöntämän UICB:n tiedonvälityspalkinnon. Palkinnon vastaanottivat ohjausryhmän puheenjohtaja, rakennusneuvos Helena Säteri ja talkoiden ohjelmapäällikkö, tekniikan tohtori Juhani Pirinen. 11.10.2012 RD-paaluseinä Vuoden geoteko Suomen Geoteknillisen Yhdistyksen myöntämä Vuoden geoteko on Ruukki Constructionin kehittämä RD-paaluseinä. Ratkaisua voi käyttää vaativissakin maaperäolosuhteissa, se pienentää riskejä ja häiriöitä, ja sen avulla voi paremmin hallita laatua. Innovaatio on kansainvälisesti merkittävä, ja se on herättänyt mielenkiintoa myös Pohjoismaiden ulkopuolella. RD-porapaaluseinä sopii sekä väliaikaisiin että pysyviin rakenteisiin, ja se pystyy ottamaan vastaan sekä suuria vaaka- että pystykuormia. Merkittävä etu esimerkiksi perinteisiin kaivunpaaluseiniin verrattuna on RD-paaluseinän huomattavasti suurempi asennusnopeus. 12.10.2012 LVI-Trio palkittiin Vuoden Työturvallisuusteosta Vuoden Työturvallisuusteko 2012 -kilpailun voittaja on LVI-Trio Oy Vantaalta. LVI-Trio oli luonut uuden työturvallisuustoimintamallin lvi-huoltotoimintaan, jolta aiemmin oli kokoaan puuttunut työturvallisuusohjeistus. Kehitetyssä toimintamallissa oli tarkasteltu huoltotoimintaa kokonaisuutena. Riskikartoituksella oli saatu esiin ne seikat, joissa työturvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sekä kehitelty keinoja, joiden avulla näissä riskipaikoissa on mahdollista toimia työturvallisesti. Vuoden Työturvallisuusteko -kilpailun järjestävät LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry ja vakuutusyhtiö Fennia. 10
30.10.2012 As Oy Helsingin Hermannille Kestävä Kivitalo -palkinto Vuoden 2012 Kestävä Kivitalo -palkinnon saivat Helsingin Hermannissa sijaitsevan Asunto Oy Helsingin Tervapääskysen tekijät. Kohteen toteutuksessa olivat mukana Julkisen ja hyvinvointialojen liitto JHL tilaajana, Arkkitehtitoimisto Helamaa ja Pulkkinen Oy, Insinööritoimisto Gabrielsson & Pietiläinen, VVO Kodit Oy sekä Peab Oy. Tervapääskynen on arkkitehtonisesti omaleimaisen yllätyksellinen, mutta harmoninen. Sen suunnittelussa on otettu paikan aiempi rakennushistoria yllätyksellisellä tavalla, mutta onnistuneesti huomioon. Kohde on toteutettu paikalla rakentaen, ja lopputulos on arkkitehtonisesti sekä rakennusteknisesti onnistunut. Kestävä Kivitalo -palkinto myönnetään vuosittain henkilöille ja yhteisöille, jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja betonista paikalla rakennettujen rakennusten toteutukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna 1994 Rudus Oy:n (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta. TAPAHTUMIA MARRASKUU 12 Rakennusautomaation asennustoimintaan vapaaehtoinen hyväksyntäjärjestelmä Rakennusautomaatioalan asennustoiminta ei edellytä viranomaislupaa lukuun ottamatta sähkötöitä. Alan rakennuttaja-, suunnittelu- ja urakointijärjestöt pitävät asennusyritysten hyväksyntäjärjestelmää tarpeellisena, joten ne käynnistivät vapaaehtoisesta RAU-hyväksyntäjärjestelmän. Siitä vastaa Henkilö- ja yritysarviointi Seti Oy. RAU-urakoitsijahyväksyntä on uusittava vuosittain. Seti Oy ylläpitää rekisteriä hyväksytyistä rakennusautomaatiourakoitsijoista omilla verkkosivuillaan. RAU-ohjausryhmä painottaa asennusyrityksen vastuuhenkilön pätevyyttä. Vastuuhenkilöllä on oltava soveltuva alan ammattikoulutus sekä riittävä rakennusautomaatioalan työkokemus. Pätevyyskriteerit täyttävälle henkilölle myönnetään hakemuksesta RAU-henkilöpätevyystodistus. RAU-urakointiyrityksellä on oltava nimetty automaatiotöiden vastuuhenkilö, jolla on voimassaoleva RAU-henkilöpätevyys. Lisäksi asennusyrityksen on täytettävä tilaajavastuulain edellyttämät vaatimukset, jonka voi osoittaa esimerkiksi Tilaajavastuu.fi Luotettava Kumppani -sopimuksella. Vesitorni romahti Jyväskylässä Jyväskylässä romahti 1970-luvulla rakennettu 30-metrinen vesitorni. Jyväskylän Energian arvion mukaan romahduksen aiheutti rakenteellinen vika. Myös Onnettomuustutkimuskeskus päätti tutkia vesitornin romahduksen. Perusteena on, että vastaavanlaisia elementtirakenteisia vesitorneja on muuallakin Suomessa. Kangasvuoren vesisäiliö oli rakennettu yleisestä poikkeavalla tavalla. Tornin säiliö oli koottu leveistä betonilamelleista, jotka oli kiinnitetty toisiinsa maan pinnalla ja nostettu ylös. Vesieristeenä säiliön sisällä oli käytetty muovista valmistettua paksua pussia. Tavallinen tapa on valaa yhtenäinen betonisäiliö, joka nostetaan ylös. Kestävän rakentamisen professuuri Tampereelle Tampereen teknillisen yliopistoon perustettiin uusi kestävän rakentamisen professuuri. Professorina aloittaa vuoden 2013 alusta tekniikan tohtori, arkkitehti Harry Edelman. Viisivuotisen professuurin rahoittajina ovat Kiinteistöalan Koulutussäätiö ja Tampereen kaupunki. 11
Uuden professuurin toimialana ovat rakennetun ympäristön elinkaarikysymykset sekä rakentamisen ympäristölliset, sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset. Professuurin perustivat yliopiston arkkitehtuurin ja rakennustekniikan laitokset. Vain joka neljäs rakennustyömaa torjuu harmaata taloutta Harmaan talouden torjunta rakennustyömailla etenee hitaasti. Verohallinnon marraskuun alussa tekemässä valtakunnallisessa tehovalvontaiskussa ilmeni, että Rakennusteollisuus RT:n kanssa sovitut harmaan talouden vastaiset menettelyt olivat käytössä vain noin 25 prosentilla tarkastetuista rakennustyömaista. Lakimuutosten myötä rakennusala joutuu siirtymään sähköiseen työmaan valvontaan. Tehoiskun tulosten mukaan 44 prosenttia tarkastetuista työmaista käytti reaaliaikaista kulunvalvontajärjestelmää. Sähköisessä muodossa kulunvalvontajärjestelmä oli toteutettu 22 prosentilla työmaista. Kokonaan kulkulupatiedot puuttuivat 19 prosentilla tarkastetuista työmaista ja kuvalliset tunnisteet kolmelta työmaalta. Tarkastuskohteista vain 10 prosentilla oli käytössä sähköinen työmaan valvonta, joka sisältää myös sähköisen työajan seurannan. Verohallinnon tehovalvontaiskussa tarkastettiin 100 työmaata eri puolella Suomea. Painopisteenä olivat suuret ja keskisuuret rakennusyritykset. Valvontaisku toteutettiin yhdessä Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen kanssa. Työmaakäynteihin osallistui myös Eläketurvakeskuksen tarkastajia. Aalto-yliopisto aloittaa puurakentamisen suunnittelijoiden koulutuksen Aalto-yliopisto käynnistää puurakentamiseen erikoistuneiden suunnittelijoiden jatkokoulutuksen, joka on tarkoitettu jo alalla toimiville suunnittelijoille. Ensimmäinen viiden jakson koulutusohjelma käynnistyy vuoden 2013 alkupuolella, kun rahoituskokonaisuus järjestyy lopullisesti. Koulutus kestää 30 40 viikkoa. Tavoitteena on 150 AA-pätevyyden omaavan puurakentamisen ammattilaisen kouluttaminen Suomeen. Talvivaaran kaivoksella kipsisakka-altaiden vuotoja Talvivaaran kaivoksella tapahtui marraskuussa 2012 ja huhtikuussa 2013 kaksi suurta kipsisakka-altaiden vuotoa. Altaissa on veteen liuenneita raskasmetalleja. Onnettomuuden johdosta kaivosalueelle rakennettiin uusia patoja. Altaan aukkoja tukittiin bentoniittimatoilla. Valtaosa vuotovesistä saatiin pidetyksi kaivosalueen sisäpuolella turvapatojen avulla, mutta osa vedestä karkasi ympäristöön. Karannutta hapanta vettä neutralisoitiin poltetulla kalkilla, myös kaivosalueen ulkopuolella. Onnettomuus johti myös poliisin esitutkintaan. STOP Talvivaara -liike vaati kaivoksen sulkemista vedoten jatkuviin ympäristöongelmiin. Kaivosyhtiö Talvivaara keskeytti kaivostoiminnan, joka käynnistettiin uudestaan toukokuussa. TTY:n FRAME-tutkimuksesta loppuseminaari Tampereen teknillisessä yliopistossa TTY:ssä tehdyn kolmivuotisen FRAME-tutkimusprojektin loppuseminaari pidettiin marraskuussa. FRAME:n keskeisenä tavoitteena oli selvittää ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksia vaipparakenteiden kosteusteknisessä toiminnassa ja rakennusten energiankulutuksessa Suomen ilmastossa. Tulosten yhteenvedossa todetaan, että kosteusvaurioiden riskin lisääntyvän monissa tavanomaisissa vaipparakenteissa ilmastonmuutoksen ja lämmöneristyksen lisäyksen vaikutuksesta. Toisaalta on myös monia rakenteita, joissa nämä tekijät eivät vaikuta merkittävästi rakenteiden toimintaan. Rakenteissa tapahtuvien olosuhteiden muuttumisen lisäksi rakenteiden kosteusriskit lisääntyvät myös rakenneratkaisujen, rakenteiden dimensioiden ja toteutustapojen muutosten seurauksena. Lähes kaikki vaipparakenteet saadaan toimiviksi myös seuraavan 100 vuoden aikana rakenteellisten muutosten ja toteutusohjeiden muutoksien avulla. Eristepaksuuden kasvattaminen muuttaa sekä rakennuksen ulkomittoja että rakenteen kosteusteknistä toimintaa vaipan läpi tapahtuvien lämpöhäviöiden pienentyessä. Samalla rakenteiden vikasietoisuus kuitenkin heikkenee. 12
Puurakenteiden kosteusteknistä toimintaa voidaan parantaa merkittävästi laittamalla kantavien rakenteiden ulkopuolelle lämmöneristystä. Betoni- ja kivirakenteiden kuivumiseen on varattava lisää aikaa, jos niiden ulkopuolella käytetään lämmöneristeenä solumuovieristeitä. Matalaenergiarakentamisen mukanaan tuomat uudet rakenneratkaisut ja toimintatavat edellyttävät paljon lisää koulutusta Tutkimuksen rahoittivat Tekes, Ympäristöministeriö, Rakennusteollisuus RT ry:n toimialaliitot sekä yksittäisinä yrityksinä Finnfoam Oy, Suomen Kuitulevy Oy ja Fibratus Oy. Yrityskauppoja Sijoitusyhtiö Panostaja Oyj osti 60 prosenttia sisäkattorakentamisen materiaali-, laskentaja suunnittelupalveluita alan ammattilaisille tarjoavan Selog Oy:n osakekannasta. Selogin liikevaihto oli 9,3 miljoonaa euroa vuonna 2011, ja se työllistää noin 15 henkeä. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 8.11.2012 Sixten Korkman sai Oskari Vilamon rahaston palkinnon Lemminkäisen perustaman Oskari Vilamon rahaston tunnustuspalkinnon sai Aalto-yliopiston taloustieteen professori, valtiotieteiden tohtori Sixten Korkman. Lisäksi rahasto jakoi opinnäytepalkinnot kahdelle väitöskirjalle ja seitsemälle diplomityölle. Väitöskirjapalkinnon saivat tekniikan tohtorit Virpi Stuck ja Lassi Warsta. Diplomityöpalkinnot saivat diplomi-insinöörit Markus Derry, Mikko Hyyrynen, Juho Järvenpää, Kimmo Myllynen, Markus Simonen sekä arkkitehdit Leena Holmila ja Inari Virkkala. Lemminkäisen vuonna 1985 perustaman, talousneuvos Oskari Vilamon nimeä kantavan rahaston tarkoituksena on edistää rakentamisen korkeampaa tutkimusta. Oskari Vilamon rahasto on myöntänyt vuosittaisen tunnustuspalkinnon vuodesta 1986. Opinnäytepalkintoja on myönnetty vuodesta 1993 lähtien. 8.11.2012 Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö palkitsi MAMKin ja Oraksen Teknologiasta Tuotteiksi -säätiön 15 000 euron tunnustuspalkinnon sai Mikkelin Ammattikorkeakoulun talotekniikan koulutusohjelma. MAMKin LVI-alan opetus palkittiin pitkäjänteisestä kehitystyöstä opetuksen laadun nostamiseksi, minkä tuloksena koulun opiskelijat ovat menestyneet valtakunnallisissa ja kansainvälisissä LVI-kilpailuissa. Lisäksi säätiö antoi kunniamaininnan Oras Oy:lle. Teknologiasta Tuotteiksi -säätiö tukee suomalaisten tuoteideoiden ja teknologioiden tuotteistamista ja kansainvälistymistä. Säätiön toiminta-alueena on ympäristö, erityisesti hyvä sisäympäristö. 15.11.2012 Auroransilta Helsingissä sai vuoden 2012 RIL-Palkinnon Suomen Rakennusinsinöörien Liiton myöntämän RIL-Palkinnon sai Auroransilta Helsingissä. Auroransilta on rakennettu liikenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti haastavaan paikkaan vilkkaasti liikennöidyn Nordenskiöldinkadun ylitse. Kevyelle liikenteelle tarkoitettu silta on rakennusteknisesti uraauurtava. Useaan suuntaan kaartuva muoto on sekä teknisesti vaativa että esteettisesti korkeatasoinen. Voittajan valitsi kolmesta finalistista arkkipiispa Kari Mäkinen. Auroransillan tilaaja ja rakennuttaja on Helsingin kaupungin rakennusvirasto, suunnittelija WSP Finland Oy, valvojakonsultti A-Insinöörit Laatukonsultit Oy, pääurakoitsija Lemminkäinen Infra Oy ja aliurakoitsija Rautaruukki Oyj. 13
18.11.2012 Jukka Lintunen Vuoden 2012 Rakennusmestari Saarijärveläinen Jukka Lintunen sai valtakunnallisen Vuoden Rakennusmestari -tunnustuksen. Hän on toteuttanut vaativia, monipuolisia ja haasteellisia kohteita aikataulujen ja laadittujen budjettien raameissa. Hän on myös hyvän työturvallisuuden pitkäaikainen puolestapuhuja; hän mm. aloitti jo vuonna 2000 viikkopalaverikäytännön kaikille työmaan työntekijöille. RKL:n Vuoden Nuori Rakennusinsinööri -tunnustuksen sai riihimäkeläinen Veera Kehtola. Hän valmistui insinööriksi Hämeen ammattikorkeakoulussa vuonna 2010. 22.11.2012 Ensimmäinen RYM Award Reijo Hänniselle Ensimmäisen RYM Award -palkinnon sai rakennusneuvos Reijo Hänninen ansioistaan rakennetun ympäristön huippuosaamisen edistäjänä. Hänninen on esimerkillisellä tavalla linkittänyt kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta asiakaslähtöisen liiketoiminnan kehittämiseen. Hänninen on vaikuttanut monin tavoin rakennusten sisäympäristön ja energiatehokkuuden parantumiseen sekä modernin tiedonhallinnan tuomiseen rakennusalalle. Hän oli myös avainasemassa valmisteltaessa RYM Oy:n ensimmäistä tutkimusohjelmaa. Vuosina 2010 2013 toteutettavan PRE-ohjelman (Built Environment Process Engineering) tavoitteena on luoda kiinteistö-, rakennus- ja infra-alalle täysin uusia liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään tietomallipohjaista toimintakulttuuria. 24.11.2012 Juha Vättö Vuoden 2012 rialainen Rakennusinsinööri Juha Vättö sai Vuoden rialainen -tunnustuksen. Hän on toiminut Venäjällä rakentamisessa 1970-luvun puolivälistä lähtien. Häntä pidetään Pietarin länsimaalaisen asuntogryndauksen isänä. Vuoden Nuori rialainen -tunnustuksen sai rakennusinsinööri Juha Pöntinen. joka on toiminut monissa rakennusprojekteissa työnjohtajana tai vastannut suunnittelun johtamisesta. Oman toimensa ohessa hän opettaa Vaasan ammattikorkeakoulussa työmaasuunnittelua. 29.11.2012 Vuoden 2012 Puupalkinnon sai Vierumäen puukerrostalo Vuoden 2012 Puupalkinnon sai Vierumäen puukerrostalo, Asunto-osakeyhtiö PuuEra. Suomen ensimmäinen viisikerroksinen puukerrostalo on monella tavalla uuden puurakentamisen uranuurtaja. Kohde suunniteltiin edellisten palomääräysten aikana tapauskohtaista toiminnallista palomitoitusta hyödyntäen. Rakennuksen arkkitehtuuri on iloista ja varmaa. Puuta on käytetty monipuolisesti, mutta konstailemattomasti. Porrashuoneessa puutalon tuntu on vahvasti läsnä. Hankkeen taustalla oli rakennusliikevetoinen yritysryhmä, jossa puualan yritykset olivat aktiivisesti mukana. Talon rakennuttajat olivat Heinolan kaupunki, Rakennusliike Reponen, Koskisen Oy ja Versowood Oy. Reponen toimi myös pääurakoitsijana. PuuEran suunnitteli Vuorelma Arkkitehdit Oy. Kunniamaininnan kilpailussa saivat Arkkitehdit K2S Oy:n suunnittelema Hiljaisuuden kappeli sekä arkkitehti Kimmo Lylykangas Riihimäen Peltosaaren Innova peruskorjauksesta. 14
TAPAHTUMIA JOULUKUU 12 Presidentinlinnan peruskorjaus alkoi Presidentinlinnan peruskorjaus käynnistyi itsenäisyyspäivän jälkeen. Kaksi vuotta kestävän peruskorjauksen aikana vahvistetaan rakennuksen huonokuntoisia perusteita. Samalla uudistetaan talotekniikka, kunnostetaan pintoja sekä parannetaan kulkuyhteyksiä ja turvallisuutta. Peruskorjaushankkeen pääsuunnittelijana toimii LPR-arkkitehdit Oy ja projektinjohtourakoitsijana SRV Rakennus Oy. Hankkeeseen on varattu noin 45 miljoonaa euroa. Kustannusarvio tarkentuu rakennustöiden edetessä. Puutteita rakennusalan suojainten merkinnöistä ja käyttöohjeista Rakennustöissä käytettävien suojaimien merkinnöissä ja käyttöohjeissa on edelleen paljon puutteita. Tämä kävi ilmi rakennusalan suojainten markkinavalvontahankkeessa, johon osallistuivat kaikkien viiden aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueet. Tarkastukset tehtiin elo lokakuussa 2012. Suojaimia tarkastettiin Suomeen tuovissa sekä myyvissä erikoisliikkeissä, rautakaupoissa ja tavarataloissa. Hanke toteutettiin 14 tarkastajan voimin 70 valvontakohteessa, joissa tarkastettiin yhteensä 184 suojainta. Kypäristä 56 prosenttia, visiireistä 50 prosenttia, varoitusvaatteista 51 prosenttia ja turvavaljaista 69 prosenttia oli täysin kunnossa. CE-merkki oli kaikissa muissa suojaimissa, paitsi viidessä näkyvässä vaatteessa. Puolessa tarkastetuista suojaimista oli puutteelliset käyttöohjeet ja 13 prosentista ne puuttuivat kokonaan. Markkinoilla olevien rakennusalan suojainten käyttöohjeissa ja merkinnöissä oli havaittu puutteellisuuksia aiemmissakin tarkastuksissa. Suojaimia koskevat standardit on pääosin uudistettu ja laadittu vuosina 2002 2008, eivätkä Suomeen tuojat, jakelijat ja myyjät aina tunne vaatimuksia. Yrityskauppoja Rejlers Oy osti insinööritoimisto Enerplan Oy:n, joka toimii Mikkelissä ja tarjoaa rakennushankkeisiin talotekniikan LVIS-suunnittelua sekä rakennuttamis- ja asiantuntijapalveluita. Enerplanin liikevaihto vuonna 2011 oli noin 0,5 miljoonaa euroa. Rejlers-konsernin Suomen yhtiöiden liikevaihto vuonna 2011 oli noin 26 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 430 henkilöä. Suomen Rejlers on osa pohjoismaista Rejlerkoncernen-yhtiötä, joka työllistää yli 1400 henkilöä, ja sen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 128 miljoonaa euroa. Sähkölämmityksen ja sulanapidon asiantuntijayritys Pistesarjat Oy osti samalla alalla toimivan Elfoil Oy:n. Yritykset fuusioituvat vuoden 2013 alusta. NCC Roads Oy myi tiemerkintäliiketoimintansa helsinkiläiselle Tiemerkintä A & E Oy:lle. NCC:n Suomen tiemerkintäliiketoiminnan liikevaihto oli 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2011. Hollantilainen teknisten palveluiden toimittaja Royal Imtech N.V. ostaa EMC Talotekniikka Oy:n. Kauppa on ehdollinen Suomen kilpailuviranomaisten hyväksynnälle, ja sen arvioidaan toteutuvan viimeistään vuoden 2013 alkupuolella. EMC Talotekniikka perustettiin vuonna 2007 yhdistämällä neljä keskikokoista teknisiä palveluita tarjoavaa yritystä. Sen jälkeen EMC on tehnyt useita täydentäviä yritysostoja. EMC Talotekniikan liikevaihto on runsaat 100 miljoonaa euroa, ja yhtiöllä on yhteensä 580 työntekijää. Royal Imtech N.V. toimii eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö työllistää 29 000 henkeä ja sen vuotuinen liikevaihto on yli 5,1 miljardia euroa. 15
PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 04.12.2012 Liikenneviraston ja VR Trackin ratahanke on Vuoden Työmaa 2012 Rakennuslehden kutsuma asiantuntijaraati valitsi Vuoden Työmaaksi 2012 Liikenneviraston ja VR Trackin Lielahti-Kokemäki-allianssihankkeen. Reilun sadan miljoonan euron hankkeessa peruskorjataan 90 kilometriä pitkä rataosuus sekä rakennetaan muun muassa neljä uutta siltaa ja poistetaan kymmenen tasoristeystä. Työmaan suurin valtti oli Suomessa uusi urakkamalli, jossa tilaaja ja päätoteuttaja muodostavat yhteisen organisaation hankkeen eteenpäin viemiseksi. Raati näkee allianssimallissa rakennusalan tulevaisuuden toimintatavan ainakin suuriin hankkeisiin. Se kannustaa yhteistyötä ja riskien jakamista. Projektin etu tulee ensin ja vasta sitten katsotaan mitä jää jaettavaksi. Lielahden ja Kokemäen välinen rataosuus on tiettävästi Euroopan ensimmäinen allianssimallilla toteutettava julkinen hankinta. 11.12.2012 Vuoden 2012 LVI-Nainen on Ida Erämaa Vuoden 2012 LVI-Nainen Ida Erämaa Pöyry Finland Oy:stä edustaa LVI-suunnittelijakuntaa. Suunnittelijan tulee hallita valtava määrä LVIA-tietoutta, ja tätä ominaisuutta LVI-Naiset ry:n hallitus halusi tämän vuoden valinnassa korostaa. LVI-Naiset ry valitsi Vuoden LVI-Naisen neljännen kerran. TAPAHTUMIA TAMMIKUU 13 Suomen Tilaajavastuu kokonaan rakentamisalan järjestöjen omistukseen Rakentamisalan järjestöt nostivat vuodenvaihteessa toteutetuilla osakekaupoilla osuutensa Suomen Tilaajavastuu Oy:ssä 51 prosentista 100 prosenttiin, kun Aspida Oy myi koko omistuksensa yhtiössä. Uusiksi omistajiksi tulivat Suomen Kiinteistöliitto ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Talonrakennusteollisuus ry. Myös entiset omistajat Rakentamisen Laatu Rala ry sekä Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto Stul ry lisäsivät järjestelyn myötä omistusosuuttaan. Suomen Tilaajavastuu tuottaa palveluita tilaajavastuulain vaatimien tietojen tehokkaaseen välittämiseen ja tarkastamiseen. Palvelusta löytyy tällä hetkellä lähes 20 000 yrityksestä lain vaatimat tiedot, joita on käynyt tarkastamassa noin 30 000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Uutena palveluna ovat välineet veronumerolain vaatimien tietojen tehokkaaseen raportointiin ja ylläpitoon. Palvelusta on saatavissa tietoja myös Suomessa toimivista virolaisista yrityksistä. Rakennusala sai mittarit ympäristötehokkuuden arviointiin Green Building Council (GBC) Finland julkaisi rakennusten elinkaarimittarit. Mittarit soveltuvat rakennuksen suunnittelu- ja käyttövaiheeseen. Niiden avulla voi ohjata rakennuksen energiankulutusta, ilmastovaikutuksia, taloutta ja käyttäjien hyvinvointia sisäympäristön olosuhteiden kautta. Kiinteistö- ja rakennusalalta on GBC Finlandin mukaan puuttunut yhtenäinen tapa arvioida kiinteistöjen ympäristötehokkuutta ja kestävän kehityksen mukaista toimintatapaa. Esimerkiksi hiilijalanjäljen laskentatapa on vaihdellut toimijasta toiseen. Elinkaarimittaristoon on valittu E-luku, rakennuksen sisäilmaluokka ja käyttäjien tyytyväisyys sisäympäristön laatuun. Muita mittareita ovat pohjateho, rakennuksen elinkaaren sekä käytön hiilijalanjälki, elinkaarikustannus euroina ja rakennuksen mitattu ostoenergian kulutus. Elinkaarimittarit on kehitetty Sitran rahoittamassa ja FIGBC:n toteuttamassa Värkki-projektissa. RYM-ohjelmissa 75 miljoonan euron kehityspanos Rakentamisen kehittämisellä ja innovoinnilla voidaan saavuttaa maailmanluokan menestystä, jos yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä sekä keskenään että tutkimus- ja opetuslaitosten kanssa. Näin uskovat RYM:n eli rakennetun ympäristön strategisen huippuosaamisen pääomasijoitusyhtiössä mukana olevat yritykset. 16
Meneillään olevissa kolmessa eri ohjelmassa selvitetään käyttäjälähtöisesti sovellettavan tietomallintamisen hyödyntämismahdollisuuksia, tilan käyttäjien tuottavuutta, viihtyvyyttä ja terveyttä ekologisesti kestävällä tavalla sekä pyritään luomaan kaupunkikehittämisen monitieteinen huippuosaamisen keskittymä. RYM:n uusimmassa RECI-ohjelmassa halutaan koko kiinteistö- ja rakennusala virittää sellaiseksi, että alalla syntyisi tehokkaasti käytäntöön vietäviä innovaatioita. Yrityskauppoja Lemminkäinen myy televerkkojen rakennusliiketoimintaa Aasiassa harjoittavien Lemcon Networksin tytäryhtiöiden osakekannat taiwanilaiselle televerkkojen korjausteknolo gian kehittäjälle United Telecom Internationalille. Myytävissä liiketoiminnoissa työskentelee noin 35 henkeä. Rakennuttaja- ja projektinjohtotoimisto Ahma insinöörit Oy osti Suomen Ympäristöpalvelu Oy:n ja Etelä-Pohjanmaan Vesitutkijat Oy:n. Aiemmin nimellä Lapin Vesitutkimus Oy tunnettu Ahman tytäryhtiö Ahma ympäristö on perustettu vuonna 1977 Rovaniemellä. Sen liikevaihto tulee vuonna 2013 olemaan noin 6,5 miljoonaa euroa. Ahma insinöörit Oy on monialainen insinööritoimisto, jossa työskentelee 160 ihmistä viidessä eri maassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2012 on 20 miljoonaa euroa. Lemminkäinen osti neljä maa- ja pohjarakentamisessa toimivaa yhtiötä: Biomaa Oy, Maanrakennus Katupojat Oy, Bergqvist Oy ja Kuljetus Oy Wilkman. Massastabilointiin ja pilaantuneiden maiden kunnostamiseen erikoistuneen Biomaan liikevaihto oli 10,9 miljoonaa euroa vuonna 2011. Kolmen muun yrityksen myyjä oli Jorma Vuorinen. Maanrakennus Katupojat Oy:n liikevaihto oli 10,6 miljoonaa eurona, Bergqvist Oy:n 3,1 miljoonaa euroa ja Kuljetus Oy Wilkmanin liikevaihto 1,8 miljoonaa euroa vuonna 2011. Konsultointiyritys Granlund Oy osti Karelplan yhtiöiden eli Karelplan Oy:n, Lappeenrannan LVI-Tekniikka Oy:n sekä Karelplan Imatra Oy:n osakekannat sekä Insinööritoimisto Karelplan Oy:n insinööriliiketoiminnat. Niiden toiminta jatkuu Granlund Saimaa Oy -nimellä. Yhtiöiden palveluksessa on yhteensä 24 asiantuntijaa. Granlundin palveluksessa on yhteensä noin 430 henkeä, ja yritys toimii 11 toimipisteessä Suomessa sekä Pietarissa. Maaliyhtiö Teknos Group Oy osti virolaisen Kemiflora Kaubandus OÜ:n. Ostettu yhtiö on AS Kemifloran tytäryhtiö, jolle Kemiflora on siirtänyt koko maaliliiketoimintansa. Teknokselle siirtyvän maaliliiketoiminnan vuosiliikevaihto on yli viisi miljoonaa euroa. Osakekauppa edellyttää vielä Viron kilpailuviranomaisten hyväksyntää. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 9.1.2013 Lujatalon ja Skanskan työmaat jakoivat työturvallisuuskilpailun voiton Vuoden 2012 valtakunnallisen talonrakennusalan työturvallisuuskilpailun ykköstilan jakoivat Lujatalo Oy:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n työmaat. Kilpailu kaikkien viiden loppukilpailuun päässeen työmaan osalta oli erittäin tasainen, ja kilpailun ohjausryhmä päätti palkita kunniamaininnoilla myös loput kolme loppukilpailussa mukana ollutta työmaata, jotka olivat kaikki YIT Rakennus Oy:n työmaita. Jaetulle ykkössijalle noussut Lujatalon kohde oli Kiinteistö Kuninkaankatu 22 24 Tampereelta ja Skanskan kohde oli puolestaan As. Oy Jyväskylän Ankkuri Jyväskylästä. Kunniamaininnalla palkitut YIT:n työmaat olivat KOY Tampereen Tieteenkatu 3, Asunto Oy Joensuun Taapelit ja Asunto Oy Espoon Leimu. Kärkityömaiden vahvuutena oli tasaisen varma suoritus kaikilla osa-alueilla. Molempien työmaiden saama kokonaispistemäärä oli 98 pistettä. Kunniamaininnalla palkitut YIT:n kohteet keräsivät 97, 96 ja 95 pistettä. Suurin mahdollinen pisteluku oli 100. Kärkityömailla ei sattunut kilpailun aikana myöskään yhtään työtapaturmaa. Kilpailun toteuttavat yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriö, Aluehallintoviraston Työsuojelun vastuualueet, Talonrakennusteollisuus ry, Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry, Infra ry, Rakennusliitto ry, Ammattiliitto Pro ja Työturvallisuuskeskus. 17
15.1.2013 Vuoden 2012 Kiinteistöalan uroteko -palkinto energiakirjalle Tekniikan tohtori Jari Virran ja diplomi-insinööri Petri Pylsyn kirjoittama Taloyhtiön energiakirja palkittiin vuoden 2012 Kiinteistöalan urotekona. Kirjaan on koottu vuosien aikana pidettyjen asukastapahtumien pohjalta kattava kokoelma energiatehokkuutta parantavia toimia tavallisissa suomalaisissa taloyhtiöissä. Kirjan opastusten perusteella taloyhtiöiden on mahdollista toteuttaa järkevästi ja mahdollisimman kustannustehokkaasti energiansäästöratkaisuja. Kirjan vahvuus on energiansäästölaskelmat, joiden avulla osoitetaan, milloin korjaukset on tehokkainta tehdä. 22.1.2013 Helsinki palkitsi kaksi kohdetta Rakentamisen Ruusulla Helsingin rakennuslautakunta palkitsi Rakentamisen Ruusulla Kaisa-talon ja WDC-Paviljongin. Molemmat kohteet ovat samalla kertaa aktivoineet ja eheyttäneet kaupunkitilaa. Hankkeet ovat onnistuneet, joko tilapäisellä tai pysyvällä tavalla, luomaan kaupunkilaisille avoimia, helposti saavutettavia ja arkkitehtonisesti mielenkiintoisia puitteita. Kaisa-talon arkkitehtuuri perustuu arkkitehti Vesa Oivan ja arkkitehti Selina Anttisen kilpailuvoittoon. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Matti Huhtamies ja vastaavana rakennesuunnittelijana rakennusinsinööri Anssi Kolehmainen. Aalto-yliopiston Puustudion opiskelija- ja asiantuntijaryhmän suunnitteleman WDC-Paviljongin arkkitehtuuri perustuu opiskelija Pyry-Pekka Kantosen kilpailuvoittoon. Paviljongin ovat toteuttaneet yhteistyössä Aalto-yliopisto, Arkkitehtuurimuseo, Designmuseo ja UPM. Lisäksi Helsingin rakennuslautakunta jakoi kunniamaininnan kolmelle erityyppiselle hankkeelle: Ruotsalaisen teatterin (Svenska Teatern) peruskorjauksen rakenteellisen ja teknillisen toteutuksen suunnittelijaryhmä, Kampin kappeli ja Osakeyhtiö Vilholan jälkiasennushissit. 24.1.2013 Seinäjoen kaupunginkirjasto Vuoden 2012 Betonirakenne Betoniteollisuus ry palkitsi Seinäjoen uuden kaupunginkirjaston vuoden 2012 betonirakenteena taitavasta ja vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta sekä laadukkaasta toteutuksesta. Kaikkien osapuolten toimivalla yhteistyöllä ja osaavalla betonin käytöllä on aikaansaatu rakennusteknillisesti onnistunut, ilmeikäs ja veistoksellinen arkkitehtoninen kokonaisuus. Uusi kirjasto täydentää osaltaan Alvar Aallon suunnittelemaa arvomiljöötä. Lisäksi Betoniteollisuus palkitsi kunniamaininnalla Saunalahden koulun Espoossa. Kirjaston suunnittelu perustuu JKMM Arkkitehtien vuonna 2008 järjestettyyn arkkitehtikutsukilpailun voittoon. Rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finland Oy. Runkorakenteiden pääurakoitsija oli Rakennusliike Timo Nyyssölä Oy. tuomas Uusheimo 18
Saunalahden koulu palkittiin kunniamaininnalla vaativasta arkkitehti- ja rakennesuunnittelusta ja toteutuksesta, jossa betonin käytöllä on merkittävä osa lopputulosta. Talon sisätiloissa betonia on käytetty kokonaisvaltaisesti näkyvissä käyttöpinnoissa. Koulu perustuu Verstas Arkkitehdit Oy:n yleisen arkkitehtikilpailun voittoon vuonna 2007. Rakennesuunnittelija oli Ramboll Finland Oy ja pääurakoitsija YIT Rakennus Oy. 24.1.2013 Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kehittämiselle innovaatiopalkinto Riihimäen Peltosaaren asuinalueen kehittämishanke sai Asuntomarkkinoiden innovaatiopalkinnon. Peltosaari-projekti käynnistyi vuonna 2008. Sen myötä alueen energiatehokkuutta ja ekologisuutta parannetaan ja asukkaita aktivoidaan kehittämään omaa asuinaluettaan. Kantavana ideana on, että suunnittelijat, asukkaat, viranhaltijat ja rakentajat kehittävät Peltosaarta vuorovaikutteisesti yhdessä. Uudistamisen ideakilpailu toteutettiin ensi kertaa Suomessa vuorovaikutteisesti ja yhteistyössä suunnittelijoiden, asukkaiden ja aluekehittämisen asiantuntijoiden kanssa. Voittajaehdotuksesta on jalostettu yleissuunnitelmaehdotus, joka etenee normaaliin päätöksentekoon helmi-maaliskuun vaihteessa. Peltosaaressa on toteutettu myös Innova-passiivikerrostalon peruskorjaus, jossa sovellettiin uutta Aalto-yliopiston kehittämää menetelmää yhteistyössä alan johtavien yritysten kanssa. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelma on rahoittanut Peltosaaren alueen kehittämistä. 25.1.2013 Vuoden rakennuttaja ja vuoden rakennuttajakonsultti palkittiin Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskus on saanut vuoden 2012 rakennuttajapalkinnon kiitoksena osaamisestaan ja työstään rakennuttamisen kehittämiseksi. Vuoden 2012 rakennuttajakonsultiksi valittiin ISS Prokossa projektipäällikkönä työskentelevä Erkki Savolainen. Vuoden rakennuttajan valitsi Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry ja vuoden rakennuttajakonsultin Rakennuttajatoimistojen liitto RTL. Vuoden rakennuttajapalkinnon valintakriteereissä painotetaan esimerkillistä toimintaa ja hyvän rakennuttamistavan noudattamista. Palkinnon saadakseen rakennuttajan tulee hallita kestävän kehityksen vaatimukset ja erilaisten rakennuttamismenettelyjen soveltaminen. Valinnassa annetaan arvoa myös alan kehitys- ja koulutustoimintaan osallistumiselle sekä asiakastarpeiden hyvälle täyttymiselle. Vuoden rakennuttajakonsultiksi valittu Erkki Savolainen on ansioitunut erityisesti vaativien toimitilakohteiden rakennuttamisessa ulkomaille. Muun muassa Suomen valtio on luottanut Savolaisen osaamiseen valitessaan itselleen edustajaa vaativiin suurlähetystöhankkeisiin. 30.1.2013 Anita Aalto Vuoden Henkilöstöjohtaja 2013 Vahanen-yhtiöiden Anita Aalto, KM, MBA, valittiin Vuoden Henkilöstöjohtajaksi. Valintakriteereinä olivat muun muassa näytöt aidosta liiketoimintapartneriudesta, johtoryhmäkollegoiden arvostus, henkilöstöjohtaminen, joka on selkeästi ollut mukana tukemassa ja kehittämässä liiketoiminnan prosesseja, henkilöstön tuoman lisäarvon kasvattaminen sekä työnantajakuvan kehittäminen. Tänä vuonna valinnan teemana oli aidosti motivoivan ja innostavan organisaatiokulttuurin sekä työilmapiirin kehittäminen. 19
TAPAHTUMIA HELMIKUU 12 RKL vaatii lisää aloituspaikkoja rakennusmestarikoulutukseen Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry lähetti ammattikorkeakoulujen hallituksille kirjelmän, jossa järjestö vaatii lisää aloituspaikkoja rakennusmestarikoulutukseen. RKL on huolestunut ammattikorkeakoulujen 15 prosentin rahoitusleikkauksien kohdentamisesta ja uhkaavasta rakennusalan työnjohdon koulutusohjelmien aloituspaikkojen vähenemisestä. RKL katsoo, että rakennusmestarien kysyntää vastaava tavoite on yhteensä noin 500 aloituspaikkaa. Viime vuoden aloituspaikkamäärä oli noin 390, ja ensi vuonna aloituspaikkojen määrä on vähenemässä 312:een. RKL:n mukaan rakennusalalla on jopa laskusuhdanteessa pula osaavista työnjohtajista ja lisäksi työelämästä eläköityy jatkuvasti iso määrä työnjohtajia ja valvojia. Rakennusmestarien koulutuksen käynnistyttyä ammattikorkeakouluissa vuonna 2007 on tuotantopainotteinen insinöörikoulutus muuttunut työmaainsinöörin tehtäviin ja kiinteistöjen ylläpitoon valmentavaksi. Työnjohtotehtävään valmistutaan ainoastaan rakennusmestarin tutkinnolla. Leikkauksien keskellä aloituspaikkajakoa insinööri- ja mestarikoulutuksien välillä on RKL:n mielestä tasapainotettava ja rakennusmestarikoulutuksen aloituspaikkoja lisättävä. Rakennusmestarikoulutuksen vetovoimaluvut ovat olleet koko ajan erittäin hyvät. RKL:n mukaan rakennusalan koulutus sijoittuu kärkipäähän koulutuksen vetovoimalla, läpäisyasteella ja työllistymisellä mitaten. Onnettomuustutkintakeskus varoitti riskihalleista Laukaan ratsastuskoulun maneesirakennus romahti 13. helmikuuta. Romahtaneeseen rakennukseen jäi sisälle 5 henkeä, joista yksi kuoli. Onnettomuustutkintakeskus antoi ympäristöministeriölle ilmoituksen onnettomuusuhasta. Onnettomuustutkintakeskuksen mukaan Laukaassa sortuneessa maneesissa on käytetty vastaavanlaisia rakenteita kuin Liedossa vuonna 2010 sortuneessa maneesissa. Alustavien havaintojen mukaan teräsrakenteiden puutteet ovat pääosin samoja. Jo Liedon maneesisortuman jälkeen Onnettomuustutkintakeskus teki ympäristöministeriölle ilmoituksen, jonka mukaan Isola-hallien omistajien tulisi saada tieto siitä, että halleissa saattaa olla turvallisuuspuutteita. Laukaan maneesin kattoromahduksen jälkeinen viranomaisyhteistyönä tehdyssä paikkatutkinnassa havaittiin, että pääkannattajina toimineissa teräskehissä oli merkittävää, mahdollisesti pintakäsittelyn puutteista johtuvaa ruostumista, joka on voinut heikentää rakenteita ajan myötä. Pulttiliitoksia oli vaurioitunut eri tavoin, joten myös niiden asianmukaisuutta ja vaikutusta tapahtuneeseen selvitetään. Pohdintaa vaatii se, että vain pieni osa vaurioista liittyy alkutapahtumiin ja muut ovat syntyneet tapahtumien edetessä. Laajarunkoisten hallien lumikuormia valvottava tarkasti Ympäristöministeriö muistutti, että kiinteistönomistajan on seurattava kiinteistöjensä lumikuormaa aktiivisesti ja huolehdittava lumen poistamisesta katolta tarpeen mukaan. Se on erityisen tärkeää, jos lunta on kinostunut runsaasti vain jollekin osalle kattoa. Erityishuomio pitäisi kohdistaa laajarunkoisiin halleihin, joissa on pitkän jännevälin rakenteet. Katto-onnettomuuksia on tapahtunut viime vuosina nimenomaan helmi maaliskuussa. Vaurioherkimpiä ovat olleet laajarunkoisten hallien, kuten urheiluhallien, kaarihallien, suurten kauppaliikkeiden, ratsastusmaneesien, maatalouden tuotantorakennusten ja kuplahallien, pitkän jännevälin rakenteet. Asuinrakennukset eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin rakenteellisen turvallisuuden näkökulmasta. Korjausrakentamisen energiamääräyksistä asetus Ympäristöministeriö antoi 27. helmikuuta asetuksen rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä. Asetus viimeistelee korjausrakentamisen energiate- 20
hokkuusmääräyksiä koskevan uudistuksen. Viranomaisten käytössä olevissa rakennuksissa asetus tuli voimaan 1. kesäkuuta 2013 ja muissa rakennuksissa 1. syyskuuta. Valtioneuvosto hyväksyi 27. helmikuuta myös asetukset uudesta energiatodistuksesta. Korjausrakentamisen energiamääräyksiä sovelletaan, kun kyse on rakennuksen luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muuttamisesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta. Korjausrakentamiseen ryhtyminen säilyy edelleen vapaaehtoisena, eli pelkästään energiatehokkuuden parantamiseksi rakennuksia ei tarvitse korjata. Kiinteistön omistaja päättää, milloin ja missä laajuudessa hän ryhtyy rakennusta korjaamaan ja mitkä ovat parhaat keinot parantaa energiatehokkuutta säädösten puitteissa. Energiatehokkuutta parantavia toimenpiteitä ei tarvitse toteuttaa, mikäli ne eivät ole teknisesti, toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollisia. Yrityskauppoja Ramboll osti Vinnea Oy:n, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia projektien johtamispalveluita infra-, teollisuus- ja toimitilainvestoinneissa sekä julkisessa rakentamisessa. Vinnean liikevaihto oli 1,6 miljoonaa euroa vuonna 2012. Seinäjokelainen Pohjanmaan Rakennuspelti Oy osti Porvoon Peltimestarit Oy:n. Ostetun yhtiön viralliseksi nimeksi tulee PRP-Porvoo Oy. Rakennusalan konserni VRJ Group Oy osti maanrakentamisen ja infran kunnossapidon palveluita tarjoavan JT Service Oy:n osake-enemmistön. Ostettu yhtiö jatkaa toimintaansa VRJ Groupin tytäryhtiönä nimellä VRJ Service Oy. Ostettu yhtiö työllistää noin 35 työntekijää, ja sen liikevaihto on noin 5 miljoonaa euroa. VRJ Group on rakentamisen monialayritys, joka työllistää noin 230 työntekijää, ja sen liikevaihto on noin 55 miljoonaa euroa. Betonielementtien valmistaja Parma Oy osti oululaisen Rajaville Oy:n koko osakekannan. Ennen kauppaa Parma omisti Rajavillen osakkeista 47,5 prosenttia. Ranskalaiseen Consoliskonserniin kuuluva Parma toimii Suomessa 12 paikkakunnalla, sen vuoden 2011 liikevaihto oli noin 160 miljoonaa euroa ja yhtiö työllistää noin 750 henkeä. Rajavillen liikevaihto vuonna 2011 oli noin 18 miljoonaa euroa, ja se työllistää yli 100 henkeä. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 5.2.2013 Ideakilpailu kerrostalon korjauksesta Oulun yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden Juha Kivistön ja Katariina Knuutin ehdotus Koto saavutti ensimmäisen sijan Julkisivuyhdistyksen järjestämässä Kerrostalon korjauksen ideakilpailussa. Voittajatyön arkkitehtoninen kokonaisote on realistisuudessaan ansiokas. Ehdotuksessa on erinomaisesti hyödynnetty kuorielementtien käytön mahdollisuuksia korjaussuunnittelussa. Opiskelijoiden tehtävänä oli ideoida 1970-luvun elementtikerrostalon lisärakentaminen, julkisivujen ilmeen kohentaminen, energiatehokkuuden ja toiminnallisuuden parantaminen sekä pihamiljöön uusiminen. Suunnittelukohteena oli tyypillinen 3-kerroksinen (kellari ja kolme asuinkerrosta), elementtitekniikalla toteutettu tasakattoinen, hissitön asuinkerrostalo, jossa on tällä hetkellä 45 asuntoa. Kilpailu järjestettiin nyt kuudennen kerran. Sen järjesti Julkisivuyhdistys r.y. yhdessä Aalto-yliopiston, Oulun yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtikoulujen kanssa. 21
24.2.2013 Ammattiylpeyden opettaja palkittiin Rakennusliiton Kyösti Suokas ja Rakennusteollisuuden Juha Mäntynen palkitsivat eläkkeelle jääneen ammattikoulun opettajan, rakennusmestari Jukka Vehkaojan kunniakirjalla elämäntyöstään. Palkitsijat arvostivat sitä, että Vehkaoja pystyi opettamaan kädentaitojen lisäksi ammattiylpeyttä, luovuutta ja oman pään käyttämistä. Hän ymmärsi, että fiksut nuoret pitkästyvät koulussa, jos heille ei tarjoa mielekästä ja haastavaa tekemistä. 14.2.2013 Uudenmaan työturvallisuuskilpailun parhaat Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000-luvulla -työturvallisuuskilpailun vuoden 2012 isojen talonrakennusyritysten sarjan voitti Rakennusosakeyhtiö Hartela, pienten yritysten sarjan Rakennustuote Oy ja infra-alan yritysten sarjan Graniittirakennus Kallio Oy. Isojen talonrakennusyritysten työmaista palkittiin turvallisimpana YIT Rakennus Oy:n Asunto Oy Vantaan Lyhde. Pienten talonrakennusyritysten rakennustyömaista kärkeen nousi Rakennustoimisto Nousiaisen urakoima K-Supermarket Nikinmäki. Infra-alan työmaista palkittiin turvallisimpana Graniittirakennus Kallion Vantaan jätevoimalan tulotien rakentaminen. Kilpailussa sai lisäksi kunniamaininnan työturvallisuusasiansa moitteettomasta hoidosta kolme talonrakennusalan ja infra-alan aliurakoitsijaa. Talopuolella kunniamaininnan saivat AL- Katot Oy, VIE-Rakennus Oy ja Muurausliike Sami Vanne Oy sekä infrapuolella Ari Kuikka Oy, Maanrakennus Oy Laatutyö ja Suomen Vesityö Oy. Työturvallisuuskilpailun järjestivät Talonrakennusteollisuuden Uudenmaan piiri, Infra ry, Rakennusliitto, Ammattiliitto PRO, Etelä-Suomen aluehallintovirasto/työsuojelun vastuualue, Työturvallisuuskeskus ja Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto Rakli ry. TAPAHTUMIA MAALISKUU 13 Aalto-yliopistoon puurakentamisen professuuri Kouvolan kaupunki, Suomen Metsäsäätiö ja MTK:n säätiö lahjoittivat Aalto-yliopistolle yhteensä 1,4 miljoonaa euroa tukemaan puurakennetekniikan professuurin perustamista. Aalto-yliopiston tavoitteena on lisätä suomalaista puurakentamisen osaamista ja puutuoteratkaisujen käyttöä. Uuden professuurin kautta on tarkoitus edistää tutkimuksen suhteita elinkeinoelämään, puualan yritysten verkottumista sekä parantaa työllisyyttä ja viennin edellytyksiä. Kouvolan kaupunki tavoittelee Aalto-yliopiston kumppanina merkittävää roolia puurakennusalan tutkimus-, kehitys- ja yritystoiminnan edistäjänä ja kehittäjänä. Yliopiston tutkimusta ja opetusta hyödynnetään Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ja Kouvolan seudun ammattiopiston opetuksen kehittämisessä. Virolaisrakentajille maksettava Suomen TES:n mukaan Viron korkein oikeus antoi tuomion, jonka mukaan Suomessa työskenteleville virolaisille rakentajille on maksettava Suomen työehtosopimuksemme mukaista palkkaa. Kaksi virolaista rakentajaa työskenteli 1.7.2010 1.3. 2011 Suomessa. Rakentajille maksettiin palkkaa kahdeksan euroa tunnissa, eli selvästi vähemmän kuin Suomen työehtosopimus määräsi. Yritys ei myöskään maksanut miehille korvausta ylitöistä. Oikeus määräsi työnantajan maksamaan toiselle työntekijälle menetettyjä palkkatuloja 2 726 euroa ja toiselle 4 047euroa. Virolaisrakentajat perustavat yrityksiä Suomeen Virolaisten osuus uusista Suomeen perustetuista rakennusalan yrityksistä on jo 13 prosenttia. Virolaiset haluavat toimia Suomessa avoimesti yrittäjinä, kuten aliurakoitsijoina eikä enää pelkkinä vuokramiehinä. Suurin osa ulkomaalaisista osakeyhtiön perustajista tulee Suomen lähialueilta Virosta, Venäjältä ja Pohjoismaista. Kaakkois-Suomessa venäläisten osuus uusista yrittäjistä on 17 prosenttia. 22
Välikysymys asuntopolitiikasta Oppositio jätti yhteisen välikysymyksen asuntopolitiikasta. Keskusta, perussuomalaiset ja vasenryhmä peräävät toimia kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen lisäämiseksi ja korjausrakentamisen edistämiseksi. Yrityskauppoja Ruotsalainen arkkitehtitoimisto Tengbom osti helsinkiläisen Eriksson Arkkitehdit Oy:n, joka tarjoaa palveluja rakennus-, kaupunki- ja maisemasuunnittelussa sekä workplace managementissa ja sisustussuunnittelussa. Helsingissä sijaitseva toimisto sai nimen Tengbom Eriksson Architects. Arkkitehtitoimisto Tengbom on perustettu vuonna 1906. Kaupan myötä yrityksen henkilöstö kasvaa lähes 600 henkilöön 12 toimistossa Suomessa ja Ruotsissa. Wise Group Finland Oy osti Insinööritoimisto Controlteam Oy:n. Rakennuttamis-, valvontaja suunnittelupalveluihin erikoistunut insinööritoimisto toimii Jyväskylässä ja sen ympäristökunnissa. Insinööritoimisto Controlteamin liikevaihtoennuste vuodelle 2013 on noin 2,7 miljoonaa euroa, ja yritys työllistää 28 asiantuntijaa. Skaala Oy osti Suomen Parveketekniikka Oy:n osake-enemmistön. Suomen Parveketekniikka on erikoistunut parveke- ja julkisivurakentamiseen. Yrityskaupan myötä Suomen Parveketekniikan nimi muuttuu Skaala Parveketekniikka Oy:ksi. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 5.3.2013 Crusellin silta Helsingissä vuoden silta Vuonna 2011 valmistunut Crusellin silta on valittu vuoden sillaksi. Vinoköysisilta on paikalleen kaupunkija satamaympäristöön hyvin sopiva maamerkki, joka ei ole liian hallitseva. Crusellin sillassa kannen poikittaisten liittopalkkien ja pituussuuntaisen jännitetyn rakenteen yhdistäminen on mielenkiintoinen tekninen ratkaisu. Sillan perustukset ja suuri paalumäärä ovat myös olleet haasteellisia toteuttaa. Sillan toteuttamisessa uraauurtavaa on ollut tietomallintamisen laaja hyväksikäyttö. Sillan tilaaja on Helsingin kaupunki, rakennesuunnittelija WSP Finland Oy, mallinnus WSP Finland Tekla Oyj:n ohjelmistolla, paalut ja teräsrakenteet Rautaruukki Oyj ja urakointi Skanska Infra Oy. 13.3.2013 Arto Pohjonen Vuoden Rakennusteollisuuden Vaikuttaja Lujatalo Oy:n toimitusjohtaja Arto Pohjonen on Vuoden Rakennusteollisuuden Vaikuttaja. Valinnan tekivät Suomen suurimpien rakennusalan yritysten ylimmän johdon edustajat VaikuttajaForum Rakennusteollisuus -tapahtumassa Vanajanlinnassa. Pohjonen on työskennellyt Lujatalon toimitusjohtajana 2011 syksystä saakka. Ennen sitä hän työskenteli Are Oy:ssä ja YIT:llä. 21.3.2013 Pekka Seppälä vuoden rakennustarkastaja Vuoden rakennustarkastaja -tunnustuksen sai talonrakentamisen insinööri Pekka Seppälä. Hän on toiminut monissa luottamustehtävissä sekä paikallisella että valtakunnan tasolla. Hän on muun muassa ollut yli kymmenen vuotta mukana kehittämässä ennakoivaa laadunohjausta uudispientalotuotantoon ja nyt myös korjausrakentamiseen. Sitra on nimennyt hänet vuoden 2010 alusta Energialähettilääksi. 23
TAPAHTUMIA HUHTIKUU 13 Rakentamisen amk-tutkintojen määrä kasvoi kymmenyksellä viime vuonna Suomen ammattikorkeakouluissa suoritettujen arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalaan kuuluvien tutkintojen määrä on kasvanut vuodesta 2006 alkaen. Vuonna 2012 alan tutkintojen määrä kasvoi noin kymmenyksen edelliseen vuoteen verrattuna ja kuudessa vuodessa määrä on yli kaksinkertaistunut. Vuonna 2012 ammattikorkeakouluissa suoritettiin yhteensä 1 524 arkkitehtuurin ja rakentamisen opintoalan tutkintoa, kun edellisvuonna alan tutkintoja suoritettiin 1 392 ja vuonna 2006 vain 713. Naisten osuus ammattikorkeakouluissa suoritetuista arkkitehtuurin ja rakentamisen tutkinnoista on säilynyt viime vuosina samalla tasolla. Vuonna 2012 alan amk-tutkinnon suorittaneista oli miehiä 1 250 ja naisia 274. Naisten osuus oli 18,0 prosenttia. Kaikista arkkitehtuurin ja rakentamisen amk-tutkinnoista oli viime vuonna ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja 256 eli 16,8 prosenttia. Amk-tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta oli kokonaismäärästä 184 tutkintoa eli 12,1 prosenttia. Uusi laki rakennusalan harmaan talouden kurissa pitämiseen Eduskunta hyväksyi verotusmenettelylain ja työturvallisuuslain muutokset. Lainmuutosten myötä rakentamispalvelun tilaajille tulee heinäkuusta 2014 alkaen velvollisuus ilmoittaa kuukausittain verottajalle kaikki alihankkijoille maksetut maksut. Lisäksi pääurakoitsijan tulee pitää luetteloa työmaan työntekijöistä ja ilmoittaa kuukausittain verottajalle kaikki yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevät työntekijät. Yhdessä aiemmin voimaan tulleen veronumerolainsäädännön kanssa lainmuutokset lisäävät merkittävästi rakennusalalla toimivien talousrikollisten kiinnijäämisriskiä. Rakennusteollisuus RT on ollut aktiivisesti mukana lainvalmistelussa ja pitää lakipakettia pääosin onnistuneena. Järjestö korostaa kuitenkin, että ennen lakimuutosten voimaantuloa on vielä paljon tehtävää. Oulun yliopistossa alkaa yhdyskuntatekniikan koulutus Oulun yliopistossa käynnistyy yhdyskuntatekniikan DI-tutkintoon tähtäävä erilliskoulutus. Pääaineena on liikenne- ja kuljetusjärjestelmät ja sivuaineena väylärakentaminen. Kaksivuotiseen koulutukseen haetaan ammattikorkeakoulussa rakennustekniikan alan tai lähialan tutkinnon suorittaneita insinöörejä sekä muiden alojen DI-tutkinnon suorittaneita henkilöitä. Oulun yliopiston rakennustekniikan osasto lopetettiin vuonna 2001. Vaikka konetekniikan osasto on jatkanut rakennetekniikan suunnittelijoiden koulututusta, on alueen rakennusalan yrityksillä ollut rekrytointivaikeuksia. Pohjois-Suomessa rakennusalan diplomi-insinöörien tarve on lähivuosina noin neljäkymmentä henkilöä vuosittain. Tampereen teknillinen yliopisto TTY vastaa opiskelijavalinnasta ja myöntää tutkinnot. Koulutusohjelman sisältö ja tavoitteet ovat TTY:n vaatimusten mukaisia. Pääosa koulutuksen rahoituksesta toteutetaan EU-rakennerahastoista. Rahoitukseen ovat osallistuneet merkittävällä panoksella myös Oulun rakennustekniikan säätiö ja Oulun kaupunki. Roti-raportti muistuttaa korjausvelan kasvusta Rakennetun ympäristön tila on vain tyydyttävä ja huolestuttavinta on, että korjausvelan kasvua ei ole saatu pysäytettyä. Sekä rakennusten, liikenneverkkojen että yhdyskuntatekniikan tila on heikentynyt, kertoo RIL:n Roti-raportti. Raporttia oli tekemässä iso joukko asiantuntijoita muistakin järjestöistä. Korjausvelan rinnalla kasvussa on myös muutostappio eli se arvonalenema, joka seuraa kysynnän vähenemisestä muuttotappio- tai rakennemuutoskunnissa. Vuonna 2007 käynnistetty rakennusten ja infran kuntokatsaus, Roti-raportti, tehtiin neljännen kerran. Ammattilaisten lisäksi rakennetun ympäristön tilaa arvioi nyt ensimmäistä kertaa myös lähes 1 200 kuluttajaa. Kuluttajat olivat rakentajia optimistisempia ja arvioivat, että suomalaisten rakennusten kunto on varsin tyydyttävä verrattuna muihin maihin. 24
Rakennuskannan heikoimmat lenkit ovat kuntien ikääntyneet palvelurakennukset, lähiökerrostalot ja vanhat omakoti- ja rivitalot. Erityisesti koulujen, päiväkotien ja toimistojen kunto heikkenee ja sisäilmaongelmat jatkuvat. Lumiset talvet ovat paljastaneet myös rakenteellisen turvallisuutemme heikon tilan. Tietoliikenteessä kapasiteetti on loppumassa nopeasti, koska 40 60 vuoden ikäisiä kuparikaapeleita on korvattu valokaapeleilla liian hitaasti. PALKINTOJA JA HUOMIONOSOITUKSIA 15.4.2013 Kaukomaalaus Oy vuoden 2013 pintaurakointiyritys Pintaurakoitsijat ry palkitsi Kaukomaalaus Oy:n vuoden 2013 pintaurakointiyrityksenä. Yhtiön perustaja ja omistaja Kauko Turunen aloitti maalausurakoinnin tyhjästä 1980-luvun alussa, ja nyt Kaukomaalaus on Suomen suurimpia maalausyrityksiä. Kaukomaalauksen toiminta tukeutuu vahvasti omaan kalustoon ja ammattitaitoiseen, itsenäiseen sekä oma-aloitteeseen työvoimaan. Kaukomaalaus Oy:n liikevaihto oli 9,5 miljoonaa euroa vuonna 2012. Yritys teki muun muassa asuntojen uudisrakentamisessa lähes 2 000 huoneiston tasoite-, maalaus- ja tapetointitöitä. Lisäksi yritys teki tasoite- ja maalaustöitä julkisiin rakennuksiin sekä julkisivutöitä korjausrakentamisen puolella. 18.4.2013 Sähköcentre Vuoden sähköurakoitsija Torniolainen Sähköcentre Ky on Vuoden sähköurakoitsija. Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry valitsee vuosittain jäsenistöstään esimerkillisesti toimivan sähkö- ja teleurakointiyrityksen. Sähköcentre hallitsee sähköurakoinnin lisäksi erinomaisesti sähkösuunnittelun. Yritys on laajentanut systemaattisesti osaamistaan perinteisestä sähkötekniikasta tele- ja turvatekniikkaan. Sähköcentren toimitusjohtaja ja perustaja on sähköteknikko Markku Kinnunen. Hän omistaa yrityksen yhdessä vaimonsa Aila Kinnusen kanssa. Vuonna 1987 perustettu yritys toimii pääasiassa Kemi Tornion talousalueella. Liikevaihto on noin miljoona euroa vuodessa. 19.4.2013 Safa palkitsi Suomen arkkitehtiliiton Safa-palkinto myönnettiin niille pienille kunnille, jotka ovat palkanneet aluearkkitehdin kaavoituksen ja rakentamisen asiantuntijakseen. Aluearkkitehtitoiminnan ansiosta myös pieniin kuntiin on Safan mukaan saatu ammattitaitoista kaavoituksen ja rakentamisen osaamista. Safa jakoi ensimmäistä kertaa Otto-Iivari Meurman -palkinnon. Sen sai arkkitehti, emeritusprofessori Jere Maula. Palkinto myönnettiin Maulan elämäntyöstä yhdyskuntasuunnittelun opettajana ja tutkijana sekä yhteiskunnallisena keskustelijana ja vaikuttajana. Safa kutsui professori, arkkitehti Kristian Gullichsenin kunniajäsenekseen. Merkittävän elämäntyön arkkitehtuurin parissa tehnyt Gullichsen tunnetaan muun muassa Stockmannin laajennuksen ja Suomen Tukholman suurlähetystön suunnittelijana. Suunnittelutoiminnan lisäksi Gullichsen on vaikuttanut vuosikymmenien ajan lukuisissa rakennustaiteen alan luottamustehtävissä ja toiminut useiden arkkitehtuurikilpailujen tuomarina. 25
19.4.2013 Ilkka Romo Vuoden 2013 Rakennusalan diplomi-insinööri RIL myönsi Skanska Oy:n kehitysjohtaja, DI Ilkka Romolle Vuoden 2013 Rakennusalan diplomi-insinööri tunnustuksen. Romo on pitkäjänteisesti edistänyt tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä tietomallinnuksen (BIM, Building Information Modelling) käyttöönottoa rakennusalalla. Hän on aktiivisesti tehnyt alan suomalaista osaamista tunnetuksi myös kansanvälisesti. TAPAHTUMIA TOUKOKUU 13 Kosteus- ja homevauriot aiheuttavat 450 miljoonan euron terveyshaitat vuodessa Eduskunnan tarkastusvaliokunta sai valmiiksi mietinnön rakennusten kosteus- ja homevaurioista. Valiokunnan mietintöään varten tilaaman tutkimuksen mukaan merkittävien kosteusja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa. Nykyisen korjausvelan suuruudeksi on arvioitu 30 50 miljardia euroa. Valiokunta toteaa mietinnössään, että viime vuosikymmeninä tehdyillä toimilla ei ole kyetty vähentämään kosteus- ja homevaurioista aiheutuvia terveyshaittoja ja kansantaloudellisia menetyksiä eikä torjumaan uusien kosteusvaurioiden syntymistä. Keskeisiä syitä on monia. Rakentamisen laadussa ei ole tapahtunut parannusta ja rakennusten kunnossapidossa ja korjauskulttuurissa on edelleen merkittäviä puutteita. Toimenpiteitä ei ole kyetty kohdistamaan terveyshaittojen syihin eikä kielteisten vaikutusten vähentämiseen. Muita käytännön haittoja ovat osaamisen puute sekä ongelmat vuosikymmenten ajan käytetyissä menetelmissä ja toimintatavoissa. Tarkastusvaliokunta esittää mietinnön perusteella eduskunnan hyväksyttäväksi kannanoton, joka sisältää 14 eri toimenpidekohdetta. Nämä koskevat muun muassa rakentamisen kosteudenhallinnan parantamista, nykyisen ohjausjärjestelmän uudistamista, osaamisen parantamista, säädösten muutostarpeita, rakentamisen vastuiden selkeyttämistä, terveyshaittojen syiden löytämisen parantamista, sekä oireilevien ja sairastuneiden tutkimusten, hoidon ja tuen parantamista. Valiokunta edellyttää, että pienillä resursseilla ansiokkaasti toiminutta Kosteus- ja hometalkoita jatketaan vuoden 2014 jälkeen ja että talkoiden toimintaedellytyksiä parannetaan turvaamalla hankkeelle riittävät voimavarat ja mahdollisuudet pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Valiokunta kuuli mietintöään varten yli 70 asiantuntijaa sekä sai 72 taholta kirjalliset asiantuntijalausunnot. Suomalaiset arvostavat asuinalueessaan eniten turvallisuutta Suomalaiset arvostavat asumisessa eniten asuinalueensa turvallisuutta ja rauhallisuutta, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä tutkimuksesta. Asuinalueelta toivotaan myös luonnonläheisyyttä, väljyyttä ja asuntojen hyvää hinta laatu-suhdetta. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista haluaisi asua omissa oloissaan kenenkään häiritsemättä. Toisaalta valtaosa haluaa, että asuinalueen palvelut olisivat kävelymatkan päässä ja julkiset liikenneyhteydet hyvät. Kodin syrjäinen sijainti, pitkät työmatkat ja harrastusmahdollisuuksien puute harmittavat suomalaisia eniten. Valtaosa oli tyytyväinen asuinalueensa turvallisuuteen, maineeseen ja viheralueiden määrään. TNS Gallupin tekemään tutkimukseen osallistui yli 1 000 suomalaista, jotka olivat iältään 17 75-vuotiaita. 26