Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 Susanna Mukkila, Ilari Ilmakunnas, Pasi Moisio, Paula Saikkonen Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö 26.10.2017 1
Mitä tarkoitetaan perusturvalla ja köyhyydellä? Perusturvan tarkoitus on suojata köyhyydeltä sosiaalisen riskin kohdatessa (esim. työttömyys tai vanhuus). Asumistuki ja tilapäiseksi tarkoitettu toimeentulotuki täydentävät perusturvaa. Erityisesti kasvukeskuksissa perusturvan varassa elävien vuokra-asumisen kustannuksia maksetaan toimeentulotuella. Perusturvaetuuksien ja asumistukien indeksikorotukset ovat olleet pitkälti jäädytettynä vuodesta 2015, poikkeuksena takuueläke ja toimeentulotuki. 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 2
Perusturvan riittävyyttä arvioidaan joka vuosi Perusturvan riittävyyttä arvioidaan vertaamalla perusturvan varassa elävien kotitalouksien käytettävissä oleva tuloja Kuluttajatutkimuskeskuksen kohtuullisen minimikulutuksen viitebudjetteihin eli minimibudjetteihin. Köyhyysasteen muutosta kuvataan kotitaloustyypeittäin ja sosioekonomisen aseman mukaan sekä suhteellisen tuloköyhyysrajan (ns. pienituloisuusraja) että minimibudjeteista johdetun köyhyysrajan avulla. Lisäksi esitetään ennusteet vuosien 2016 ja 2017 köyhyysasteille ja tuloeroja kuvaaville tunnusluvuille hyödyntäen mikrosimulointia ja ajantasaistusmenetelmää. 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 3
Perusturvan taso on riittämätön suhteessa minimibudjettiin Työttömän perusturva kattaa 73 prosenttia minimibudjetista vuonna 2017, eikä tilanne ole merkittävästi muuttunut vuosina 2013-2017. Työtön perusturvaa saava on laskennallisesti toimeentulotuen piirissä. Eläkkeensaajien perusturvan taso laski vuonna 2017. Takuueläke ei riitä enää kattamaan minimibudjettia täysin, vaan sen taso jää 94 prosenttiin. 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 4
Takuueläkeläisten perusturvan taso on laskenut 300 250 Keskipalkkainen 200 Pienipalkkainen Työeläkeläinen % 150 100 Takuueläkelainen Työtön (pienipalkkaisen ansioturva) Opiskelija 50 Vähimm.sairauspväraha, työtön (perusturva) 0 2011 2014 2017* Lähde: Mukkila, S. & al. Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017, THL 2017 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 5
Suhteellisen köyhyyden ennakoidaan kasvavan Minimibudjettiköyhyysrajan alla jää 8,7 prosenttia väestöstä eli noin 490 000 suomalaista. Suhteellisen köyhyysrajan eli pienituloisuusrajan alla elää 11,7 prosenttia eli noin 660 000 suomalaista. Vuosina 2015 2017 suhteellisen tuloköyhyysasteen ennustetaan nousevan 12,5 prosenttiin. Kasvu voimakkainta yksinasuvien, yli 65-vuotiaiden, eläkeläisten keskuudessa sekä työttömien ja muiden työelämän ulkopuolella olevien työikäisten keskuudessa. Myös tuloerojen ennustetaan kasvavan vuosina 2015 2017. Minimibudjettiköyhyysasteen ennustetaan pysyvän lähes samana vuosina 2015 2017. 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017/ S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 6
Kuva köyhyyden kehityksestä ja jakautumisesta väestössä riippuu mittarista 18 16 14 12 10 % 8 6 4 2 0 2013 2014 2015 2016* 2017* 2013 2014 2015 2016* 2017* Suhteellinen tuloköyhyys Minimibudjettiköyhyys Kaikki henkilöt Alle 18-vuotiaat Yli 65 -vuotiaat Lähde: Mukkila, S. & al. Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017, THL 2017 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 7
Köyhyyden kuva muuttuu mittarista riippuen 1/2 EU:n suhteellisesta köyhyys(riski)rajasta on muodostunut epävirallinen köyhyysraja, josta Tilastokeskus käyttää termiä pienituloisuusraja. Kulutusyksikkökohtaiset nettotulot alle 60 prosenttia väestön keskimääräisestä (mediaanista) tulotasosta. Minimibudjettiin perustuva köyhyysmittari kertoo, kuinka suuri osa väestöstä elää kotitalouksissa, joiden tulot eivät riitä kohtuulliseksi katsottuun vähimmäiskulutukseen. Minimibudjettiin perustuva köyhyysmittari kuvaa köyhyyttä tarkemmin kuin suhteellisen tuloköyhyyden mittari. 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 8
Köyhyyden kuva muuttuu mittarista riippuen 2/2 Köyhyyden kehitystä pitää tarkastella vähintään kahdella mittarilla. Esim. 1990-luvun laman aikana suhteellinen tuloköyhyys väheni Miksi minimibudjettiköyhyys ei muutu, huolimatta muutoksista suhteellisessa tuloköyhyydessä ja tuloeroissa vuosina 2015-2017? Kohentunut työllisyystilanne ei ole vähentänyt pitkäaikaistyöttömyyttä (ja perusturvalla olevien määrää) Toimeentulotuki paikkaa matalaa perusturvaa. Päätösten ja politiikkatoimien tulonjakovaikutusten arviointi tulisi aina perustua useampaan mittariin. 26.10.2017 Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017 / S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen 9
Lisätietoja Lähde: S Mukkila, I Ilmakunnas, P Moisio, P Saikkonen. Perusturvan riittävyys ja köyhyys 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Suomen sosiaalinen tila 4/2017. 8 sivua. Helsinki 2017. ISBN 978-952-302-938-5 (verkko). Yhteystiedot: Susanna Mukkila Ilari Ilmakunnas Pasi Moisio Paula Saikkonen asiantuntija tutkija tutkimusprofessori erikoistutkija puh. 029 524 7326 puh. 029 524 7230 puh. 029 524 7228 puh. 029 524 8133 etunimi.sukunimi@thl.fi 27.10.2016 Perusturvan riittävyys ja köyhyys/ P Moisio, I Ilmakunnas, S Mukkila, L Mäkinen, P Saikkonen 10