1 Sosiaali - ja terveystoimen toimialan vastaukset kokoomuksen valtuutettujen esittämiin, perhetukikeskukseen liittyviin kysymyksiin 22.4.2015
2 1. Kuinka paljon laitoksessa tapahtuvaa perhekuntoutusta on ostettu vuonna 2013 ja 2014 Nurmijärvellä (vastaus vuorokausien, eurojen ja asiakkaiden määränä)? 2013 2014 2 perhettä 5 perhettä 384 vrk 286 vrk 2. Kuinka monta avohuollon sijoitusta on tehty vuonna 2013 ja 2014 Nurmijärven kunnassa (vastaus vuorokausien ja asiakkaiden määränä)? 2013 2014 10 avohuollon sijoitusta 18 avohuollon sijoitusta 9 lasta 16 lasta - vuorokausia ja euroa ei saa sijoituspäätösten mukaan vaan hoitomuotojen mukaan - kustannusten näkökulmasta ei ole merkitystä millä sijoituspäätöksellä sijoitus on tehty. Katso myös kysymyksen 7. taulukko, josta selviää sijoitettujen lasten Ikm, hoitovuorokaudet ja eurot hoitomuodoittain. 3. Kuinka paljon tarvitaan tulevaisuudessa avohuollon paikkoja Nurmijärven kunnassa (vastaus vuorokausien, eurojen ja asiakkaiden määränä)? Saman verran kuin vuosina 2013 ja 2014, sijoitusten lukumäärissä ei ole ollut kasvua. Laitospaikkoja tarvitaan 30-35/vuosi uusia sijoituksia varten. Osa lapsista voidaan virka-aikana sijoittaa lyhytaikaiseen perhehoitoon, joka vähentää laitoshoidon tarvetta. 4. Kuinka monta kiireellistä sijoitusta ja kiireellisen sijoituksen jatkopäätöstä vuosien 2013 ja 2014 aikana on tehty Nurmijärven kunnassa (vastaus vuorokausien, eurojen ja asiakkaiden määränä)? 2013 2014 21 kiireellistä sijoitusta 23 kiireellistä sijoitusta 5 kiireellisen sijoituksen 5 kiireellisen sijoituksen jatkopäätöstä jatkopäätöstä 21 lasta 19 lasta - vuorokausia ja euroa ei saa sijoituspäätösten mukaan vaan hoitomuotojen mukaan - kustannusten näkökulmasta ei ole merkitystä millä sijoituspäätöksellä sijoitus on tehty 5. Kuinka monta kiireellistä sijoitusta tai jatkopäätöstä vaativia paikkoja arvioidaan tarvittavan seuraavina vuosina Nurmijärven kunnassa (vastaus vuorokausien, eurojen ja asiakkaiden määränä)? Saman verran kuin vuosina 2013 ja 2014, sijoitusten määrissä ei ole ollut kasvua.
3 6. Mikä on suunnitelman mukaisen laitoksen paikkamäärä (vastaus vuorokausien ja asiakkaiden määränä)? perheiden maks. Ikm tai lasten / kerrallaan nuorten Ikm vuodessa perhetukikeskuksen paikkamäärä käyttöaste 100 % 90 % 80 % vrk:n lkm/käyttöaste > 365 vrk 328,5 vrk 292 vrk perheosasto 2 perhettä 8-10 perhettä 730 vrk 657 vrk 584 vrk lasten ja nuorten osasto 7 lasta/nuorta 30-35 lasta/nuorta 2 555 vrk 2 300 vrk 2 044 vrk Perheosastolla pystyy olemaan kerralla maksimissaan 2 perhettä ja lasten ja nuorten osastolla 7 lasta/nuorta kerrallaan. 7. Kuinka paljon Nurmijärvi osti laitospaikkoja vuodessa 2013 ja 2014 (vastaus vuorokausien, eurojen ja asiakkaiden määränä)? Nurmijärven kunta osti perhehoidon, ammatillisten perhekotien ja lastenhuollon laitoshoitopalveluita vuonna 2013 yhteensä noin 4,5 miljoonan euron edestä ja vuonna 2014 noin 4,3 miljoonan euron edestä. Kaiken kaikkiaan sijoitusvuorokausia oli vuonna 2013: 29 886 vuorokautta ja vuonna 2014: 27 198, josta 254 vuorokautta muodostui sijoituksesta yhdessä vanhemman kanssa. Verrattuna vuoteen 2013, vuonna 2014 sijoituksia oli 9 prosenttia vähemmän. Vähennystä selittää se, että lapsia on pystytty kotiuttamaan sijaishuollosta, jolloin hoitovuorokausien määrä on vähentynyt. toiminta TP2013 Perhehoito (kate ) 649615-916 413 sijoitettujen lasten Ikm (perhehoito +lyhytaikainen perhehoito ) 20+11 28+15 låheisverkostosijoitukset 8 / kk 7 sijoitusvuorokaudet 12 693 13 117 asiakaspalvelujen ostot (perhehoitoyksikkö Pihlaja ) 526 554 822 869 Ammatilliset perhekodit (kate ) kuulunut lastenhuollon laitoshoitoon 2013-1004 150 sijoitettujen lasten Ikm 28 /vrk 21 sijoitusvuorokaudet 7736 5 422 asiakaspalvelujen ostot Lastenhuollon laitoshoito (kate) - -1047931-3761512 - 2 253 514 sijoitettujen lasten Ikm 47 38 sijoitusvuorokaudet 9457 8 405 sijoitus yhdessä vanhemman kanssa - 5 sijoitusvuorokaudet 254 asiakaspalvelujen ostot -3 986 834-2 413 683 Taulukosta selviää myös sijoitettujen lasten lukumäärät 2013 ja 2014 ja sijoitusvuorokaudet.
4 8. Paljonko Nurmijärvellä oli Nikinharjussa lapsia keskimäärin? Mikä oli Nurmijärven käyttämien paikkojen prosenttisosuus? Mikä oli Nikinharjun käyttöprosentti ja paljonko siellä oli kapasiteettiä (vastaus vuorokausissa ja asiakkaiden määränä )? Mitkä olivat silloin kulut Nurmijärven osalta? Vastauksia ei pystytä jälkikäteen antamaan kysymyksessä esitetyssä muodossa. Tietoja ei ole kerätty ko. muodossa eikä jälkikäteen laskettavissa. LASTENKODIN TILASTOTIETOJA / NIKINHARJUN KUNTAYHTYMÄ Nikinhariun hoitopaikkojen, -päivien sekä käyttöasteen ja käyttömenojen vertailu 2006-2011: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 hoitopaikkoja 24 24 24 22 22 14 hoitopäivät 8514 7316 8095 7355 4613 3317 käyttöaste 97,0 % 84,0 % 92,4% 91,6% 57,4% 86,4 % Hoitopaikkojen määrä oli vuonna 2011 noin puolet edellisistä vuosista, koska tuolloin oli käytössä vain 14 hoitopaikkaa yhden osaston peruskorjauksen vuoksi. Vuonna 2010 alettiin jo ajamaan Nikunharjun toimintaa alas, joka näkyy hoitovuorokausien selvänä laskuna. Nikinharjun lastenkodin hoitopäivien (=hp) jakautuminen (Ikm ja %) jäsenkunnittain vuosina 2008-2012: 2008 2009 2010 2011 2012 (29.6 asti) Hyvinkää 2091 hp 28,3 % 3751 hp 46,3% 1511 hp 34,2% 1511 hp 32,8% 685 hp 42,2% Nurmijärvi 794 hp 10,8% 998 hp 12,3 % 2048 hp 46,4% 1467 hp 31,8% 504 hp 31,1% Vihti 4160 hp 56,6% 2246 hp 27,8% 340 hp 7,7% 1383 hp 30,0% 108 hp 6,7% ulkopuoliset kunnat 310 hp 4,2 % 1100 hp 13,6% 524 hp 11,8% 252 hp 5,5% 326 hp 20,1% yhteensä 7355 hp 100,0 % 8095 hp 100,0 % 4417 hp 100% 4613 hp 100% 1623 hp 100% käyttöaste 91,6 % 92,4% Toteutuneista hoitopäivistä ei voi suoraan päätellä Nurmijärven kunnan lastenkotihoidon tarvetta. On ollut tilanteita, joissa Nurmijärven kunta olisi halunnut käyttää laitoksen hoitopaikkoja, mutta paikat ovat olleet jonkun muun kunnan lapsen käytössä. 9. Miten muodostuvat hoitovuorokausien hinnat uudessa palvelussa ja kuinka paljon maksamme samasta palvelusta tällä hetkellä tai tulisimme maksamaan, jos ostaisimme sen ulkopuoliselta taholta? Vuorokausihintaan vaikuttaa sekä rakennuttamistapa (vuokrakohde vs. kunnan oma rakennusinvestointi) ja paikka (Alhonniittu vs. Toreeninmäki) että yksikön käyttöaste. Kunta on tilannut Inspira Oy:ltä herkkyysanalyysin, jonka tuloksia ei ole vielä tässä vaiheessa käytettävissä. Herkkyysanalyysissä vertailtavina kohteina ovat vuokrakohde vs. oma rakennusinvestointi. Yksityisellä sektorilla lasten pitempiaikaisissa sijoituksissa vuorokausihinta on keskimäärin 300 euroa/vuorokausi. Paikat, jotka ottavat vastaan kiireellisiä sijoituksia, vuorokausihinnat ovat korkeammat, 349-414 euroa/vuorokausi.
5 Perhekuntoutuspalvelua tarjoavat esim. Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Pienryhmäkoti Havumäki ja Folkhälsan Syd Ab. Esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö veloittaa 202 euroa/vrk/hlö, Pienryhmäkoti Havumäki (Tuusula) 300 euroa/vrk/hlö ja Folkhälsan Syd Ab (Meltola) 392,50 euroa/vrk/hlö. Huomioitavaa on että vuorokausihinta on henkilöperusteinen, ei perhekohtainen. 10. Mitkä ovat ne sijoitusten syyt, että kunnassa tarvitaan nyt paljon laitoskuntoutuspaikkoja ja että oman laitoksen rakentaminen ja ylläpitäminen on halvempi kuin esim. palveluiden ostaminen. (tavoitteena ovat aina lyhyet sijoitukset kodin ulkopuolelle) Oma vastaanotto- ja arviointiyksikkö olisi tarvittu jo 2012 jälkeen kun Nikinharju lakkautettiin. Arviointi on tarkoituksenmukaisinta toteuttaa kunnan omana toimintana: näin voidaan vaikuttaa sijoitusten kestoon parhaiten. Avo- ja laitostyö muodostaa hoidollisen kokonaisuuden, joissa lasten ja perheiden tuen tarpeet tulee autetuksi eri tilanteissa (oikeaan aikaan oikeat palvelut). Yksityisiltä palveluntuottajilta voidaan hankkia pidempää, kuntouttavaa laitoshoitoa. Lastensuojelulain muutokset 1.4.2015 ja 1.1.2016 ohjaavat lastensuojeluviranomaisen toimintaa siihen suuntaan, ettei lapsia ja perheitä eroteta vaan autetaan yhdessä, siksi tarvitaan perheosasto. Kustannussäästöä syntyy pitkällä tähtäimellä kun hoitojaksot lyhenevät ja lapset ja perheet autetaan nopeasti omaan kotiin. 11. Aiotaanko tähän sijoittaa myös ensikoti ja paljonko kunnassamme on ensikodin tarvitsijoita (vastaus vuorokausien, eurojen ja asiakkaiden määränä)? Kyseessä on avohuollon sijoitus yhdessä vanhemman kanssa ja perhetukikeskus vastaa myös tähän tarpeeseen. Vuosina 2013 ja 2014 kaikki perhekuntoutuksessa olleet perheet ovat olleet pikkulapsiperheitä (lapset alle 5 v.). Vauvaperheitä on vuosina 2013-2014 ollut 5. 12. Kenelle kunta voisi myydä laitospaikkoja ja paljonko? (esitys alunperin, että 30% myydään). Mikäli myytävää jää, niin ensisijaisesti Hyvinkäälle. Asiasta on neuvoteltu Hyvinkään ja Nurmijärven kunnan edustajien kanssa 17.3.2015. Hyvinkää on kiinnostunut yhteistyön kehittämisestä nimenomaan ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen osalta. 13. Mistä kunnasta on selvitetty, ostavatko he mahdollista käyttämätöntä kapasiteettia? Jo tällä hetkellä ympäristökunnat tekevät tiivistä yhteistyötä lastensuojeluasioissa ja ottavat sijoitusta tarvitsevan lapsen omaan yksikköönsä päivystysaikana vaikka ylipaikalle seuraavaan arkipäivään asti. ks. edellinen vastaus (kysymys 12.) 14. Kuinka monta sellaista sijoitusta 2013 ja 2014 aikana on tehty, joille pitää joka tapauksessa ostaa paikka muualta (päihdenuoret, päihdeperheet, väkivaltaiset asiakkaat ) vai tarvitseeko ostaa? Pidempiaikainen kuntouttava hoito toteutetaan perhehoitona, ammatillisissa perhekodeissa ja yksityisissä laitoksissa.
6 Perhetukikeskuksessa tehdään ensin arviointi, jolloin lapset ohjautuvat sopiviin jatkosijoituspaikkoihin. Perhetukikeskukseen lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimena ensisijaisesti yhdessä vanhemman kanssa ja toissijaisesti yksin. Perhetukikeskukseen lapsi voidaan sijoittaa myös kiireellisesti. Alla olevassa taulukossa on vuosina 2013 ja 2014 tehdyt uudet huostaanottopäätökset. Näille lapsille on tarvittu pitempiaikainen sijoituspaikka, eli osa heistä on tarvinnut erityisyksikköhoitopaikan (ns. laitoshoito). 2013 2014 14 huostaanottopäätöstä 12 huostaanottopäätöstä 14 lasta 12 lasta 15. Voisiko seuraavia työtapoja soveltaa Nurmijärvellä? Lähialueella esim. Espoossa erilaiset arviointimallit esim. Kiitolinja on käytössä eli mikäli tilanne on vaikea perheessä ja pitää arvioida sopivia tukitoimia niin arviointi tapahtuu lapsen kotona. Toinen malli on tehostetusta perhetyöstä - kotona tapahtuva arviointi, kotiutus ja tukitiimi. Nurmijärven kunta on kehittänyt monimuotoisia lastensuojelun palveluja useiden vuosien ajan, esimerkiksi elokuusta 2012 alkaen avoperhekuntoutusta ja perheen tilanteen arviointia perheen kotona. Perhetukikeskus/avotyössä työskentelee 4 lastensuojelun erityistyöntekijää sekä osa-aikainen esimies. Kaikilla lastensuojelun erityistyöntekijöillä on jokin terapiakoulutus (perhe-, kriisi- ja traumaterapia, Theraplay- tai valokuvaterapia), sekä koulutus erilaisiin arviointimenetelmiin (mm. vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen arviointiin, perheen voimavarojen ja vaikeuksien arviointiin). Perhetukikeskus avotyön erityistyöntekijät työskentelevät koko perheen kanssa joko lapsen asuessa kotona tai sijaishuollossa (yksityisissä ostopalveluyksiköissä tai muilta kunnilta ostetuilla laitospaikoilla) tai lyhytaikaisessa perhehoidossa. ks. esite perhetukikeskuksen palveluista (liite). Vuonna 2014 perhetukikeskus avotyössä työskenneltiin 30 eri perheen kanssa. Työskentelyjaksot ovat useimmiten olleet pitkiä, noin %2-1%2 vuotta. Tapaamisia on alkuun noin kerran viikossa ja työskentelyn loppuvaiheessa harvemmin. Tapaamisista suurin osa toteutetaan perhetukikeskus avotyön työtiloissa (Pratikankuja 12, marraskuusta 2014 alkaen Alhonniityntie 8). Perhetukikeskuksen työntekijöiden kokemuksen mukaan suurin osa tapaamisista on tarkoituksenmukaista toteuttaa työntekijöiden toimitiloissa. Tämä siitä syystä, että työntekijöiden on helpompi suunnitella, toteuttaa ja hallita työskentelyprosessin kulkua omassa työskentely-ympäristössä työntekijöiden matkoihin käyttämä aika säästyy asiakaskohtaamisia ja niiden valmistelua varten tapaamisiin sisältyvät toiminnalliset osuudet kuten valokuvaaminen, vuorovaikutusleikit, pelaaminen ym. mahdollistuvat luontevammin Arvio tehostetun perhetyön ja avoperhekuntoutuksen vuosittaisista asiakasmääristä: TEHOSTETTU PERHETYÖ 30 asiakasperhettä/vuosi tehostetun perhetyön jaksolla (4 työntekijän vuosityöpanos) PERHEKUNTOUTUS (4 työntekijän vuosityöpanos) 10 perheelle tehostetun perhetyön arviointi/kuntouttavaa työskentelyjaksoa perhe/lapsi on laitoksessa asiakkaana 20 asiakasperhettä /vuosi perhekuntoutusjaksolla 10 perheelle arviointi/kuntouttavaa työskentelyjaksoa perhe/lapsi on laitoksessa asiakkaana
7 Tehostetun perhetyön asiakasmäärät ovat tässä vaiheessa karkeita arvioita, työmuodon sisällöllinen kehittäminen on alkanut vasta 1.1.2015 Nurmijärven kunnassa, työmuoto otetaan käyttöön kevään ja kesän aikana. 16. Voisiko Imatran malli toimia Nurmijärvellä? Jos mielestänne ei sovi, niin miksi ei? Nurmijärven neuvoloissa on käytössä verkostomainen palvelumalli, jossa toimitaan laajalla palveluvalikoimalla. Neuvoloiden asiakasperheitä tuetaan, ohjataan ja autetaan valtakunnallisen neuvolaasetuksen mukaisilla toimintamenetelmillä. Neuvolan yhteistyökumppaneita ovat kaikki ne tahot, jotka tarjoavat palvelujaan lasta odottaville ja lapsiperheille. Näitä ovat mm. neuvolan psykiatrinen sairaanhoitaja, psykologit, perhe- ja sosiaalityö, puhe-, fysio- ja toimintaterapia, suun terveydenhoito, perheneuvola ja vastaanottotoiminta. Neuvolan ja perhetyön yhteistyötä on kehitetty erityisesti viimeisten kolmen vuoden aikana. Neuvolan ja perhetyön välisiä prosesseja on selkiytetty ja yhteistyötä on mallinnettu toiminnan ja avun nopeuttamiseksi. Neuvolan henkilökunta tarjoaa herkästi perhetyötä aina, kun herää huoli lasta odottavan tai lapsiperheen arjen sujumisesta, vanhempien alentuneesta toimintakyvystä tai jaksamisesta tai vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta. Myös perhettä kohdanneet kriisit, päihde- ja mielenterveysongelmat, lapsen koulunkäyntiin tai ikäkauteen liittyvät haasteet tai uusperheiden huolet antavat aina aihetta perhetyön tarjoamiselle. Nurmijärvellä perhetyö on koottu yhteen taloon, Omppulinnaan, josta käsin liikutaan perheiden ja yhteistyökumppaneiden luokse. Varhaisen tuen perhetyön tiimiin kuuluu 8 perheohjaajaa, jotka työskentelevät neuvolan, varhaiskasvatuksen ja koulujen toimijoiden kanssa. Lapsiperheiden kotipalvelussa on 5 perhetyöntekijää ja lastensuojelussa 4 perheohjaajaa. Perhetyötä johtaa johtava perheohjaaja. Perhetyöntekijöiden ammatillinen tuki sekä kehittyminen toteutuu parhaiten toimimalla yhdessä talossa. Perhetyössä on kehitetty yhdessä kunnan muiden toimijoiden kanssa useita vertaisryhmiä, joilla tuetaan varhaisessa vaiheessa lapsiperheitä mm. vanhemman neuvo, ihmeelliset vuodet, tillitoukka ja vetskari, vertti, perheleirit. Toiminnan kehittymistä tukee yhteinen toimitila, jossa voidaan hyödyntää kaikkien perhetyöntekijöiden osaaminen. 17. Miksi Nurmijärvi ei kehitä edelleen Varpu -mallia ja lisää panosta esim. lapsiperheiden kotipalveluun ja kotona tapahtuvaan arviointiin, ohjaukseen ja tukeen? Varpu-mallista todetaan: "Toiminnalla on onnistuttu vaikuttamaan kaikkeen toimintaan. Sosiaalityöntekijätilanne pysynyt suhteellisen hyvänä, lastensuojelu ei ole sijaishuoltopainotteinen, huostassa olevien osuus alle 18-vuotiaissa ollut vuosia noin puolet siitä, mitä Suomessa keskimäärin, myös avohuollon asiakasmäärät keskimääräistä alhaisempia. Myös lastensuojeluilmoitusten määrä on keskimääräistä alhaisempi." Varhaisen avoimen yhteistyön-toimintamalli tukee kunnan toimijoiden yhteistyötä silloin kun huolia on vähän ja peruspalveluiden tuella yhteistyössä voidaan tilannetta auttaa, ennen kuin lapsella ja perheellä on lastensuojelun tukitoimien tarvetta. Peruspalveluiden tukena on varhaisen tuen toimintamuodot kuten lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö. Kun lastensuojelun tarve on todettu, aloitetaan lastensuojelun tukitoimet, joita ovat mm. lastensuojelun perheohjaus ja avoperhekuntoutus. Kumpikin näistä tukimuodoista ovat arviointia, ohjausta ja tukea silloin kun lapsi asuu omassa kodissaan. Lastensuojelun tuen tarpeessa olevien perheiden pulmat ovat monisyisiä ja tarvitaankin monipuolisia palveluita. Näin ollen sekä kotiin tehtävää avotyötä, että ympärivuorokautisia palveluja tulee kehittää.
8 Lastensuojelussa ei ole automaattiratkaisuja vaan tarvitaan yksilö- ja perhekohtainen arviointi. Joillekin perheille riittää lyhyempi ja kevyempi tuki ja joillekin tarvitaan vaativa lastensuojeluprosessi. Tärkeintä on ymmärtää, minkälaisista pulmista on kyse, että osataan auttaa oikealla tavalla ja oikeaan aikaan. 18. Muuta tärkeää tietoa perhetukikeskuksesta. Vastauksiin ovat vastanneet sosiaali -ja terveystoimen toimialan edustajat: - Suvi Salin, sosiaalityön johtaja - Eija Hilden, perhetukikeskus, avotyö johtaja/sosiaalityöntekijä - Sannamari Nousiainen, va. hallintopäällikkö