Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti

Next Step Päihdekuntoutujien ja vankilasta vapautuvien kuntoutuskoti Mia Piironen Opinnäytetyö, kevät 2008 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto Sosionomi ( AMK)

TIIVISTELMÄ Piironen Mia. Next Step kuntoutuskoti. Pieksämäki, kevät 2008, 83., s, 3 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Itä, Pieksämäki. Sosiaalialan koulutusohjelma, Sosiaali- ja kasvatusalan suuntautumisvaihtoehto, Sosionomi (AMK) Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda liiketoimintasuunnitelma perustettavalle yritykselle Next Step ja tuoda esille itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvää tietoa. Next Step kuntoutuskoti on 12-paikkainen kodinomainen kuntoutuskoti päihdeongelmaisille ja vankilastavapautuville asiakkaille. Yritys on tarkoitus perustaa lähitulevaisuudessa Sotkamoon tai Kajaaniin. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi jo syksyllä 2007, vaikka yrityksen suunnittelu alkoikin jo vuotta aikaisemmin. Opinnäytetyötä varten on hankittu yrityksen perustamiseen liittyvää materiaalia ja aineistoa TE- keskukselta ja Finnveralta sekä käyttämällä paljon internetiä. Opinnäytetyössä käytettiin kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Aineiston kerääminen suoritettiin tekemällä avoimilla kysymyksillä lähipiirissä toimiville yrittäjille sekä tekemällä päihdealan yrityksille kyselylomakkeen, jota käytettiin apuna haastattelussa. Avoimia kysymyksiä esittämällä saatiin kuva siitä, millaista on toimia yrittäjänä, millaiset ovat tulevaisuuden näkymät alalla ja mitä haasteita yrittäjyys tuo tullessaan. Yksi haastattelu tehtiin paikan päällä ja kaksi muuta toteutettiin lähettämällä kysymykset etukäteen yrittäjille, joille haastattelu totutettiin myöhemmin puhelinhaastatteluna. Haastattelun tuloksista voidaan päätellä että yrittäjänä toimimisen haasteellisempana tehtävänä koettiin erilaiset ihmiset ja heidän kanssaan toimiminen. Asiakkaat myös koettiin erittäin haastaviksi ja osittain moniongelmaisiksi. Yrittäjyyden menestyksen avaimena pidettiin hyvää ja kattavaa yhteistyöverkostoa. Asiasanat: Yrittäjyys, yrityksen perustaminen, päihdetyö, vankilasta vapautuneet, kuntoutuskoti, päihdeongelma.

ABSTRACT Piironen Mia Next Step. Rehabilitation Home for substance abusers and former prisoners. 83 p.,3 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Spring 2008 Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services. Option in Social Services an Education. Degree: Bachelor of Social Services. The main purpose of this scholarly thesis was to create a business plan for a company called Next Step. Also the thesis aims to find out relevant information that concerns carrying of a new business idea. The Next Step rehabilitation home is a homely clinic for twelve inhabitants who have been released from a prison or suffer from several problems caused by drugs. The company is meant to be restarted in Sotkamo or in Kajaani in the near future. Planning of the scholarly thesis stated already in Autumn 2007, even though my company began a year ealier. Material related to establishing a company was gathered from TE- center and Finnvera and internet. I have interviewed with open questions some close by working entrepreneurs, and made a questionnaire for interviews of intoxicant field companies. By asking open questions, I got a picture of what it is to act as an entrepreneur, what the future in the field looks like and what challenges the entrepreneurship brings. One interview was made person to person and two other interviews were carried out by sending the entrepreneurs the questions beforehand and doing an interview, by telephone later on. From the results of the interview one can conclude that the most challenging task as entrepreneur were different people and operating with them. The customers were also regarded as extremely challenging and partly having many problems. The good and comprehensive cooperation network was considered as a key of the success of the entrepreneurship. Keywords: entrepreneurship, establishment of the company, intoxicant work, released from the prison, rehabilitation home, a substance abuse problem.

SISÄLTÖ 1 NEXT STEP...6 2 KÄSITTEITÄ...8 3 SOSIAALI- JA TERVEYSALA YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA...11 3.1 Sosiaali- ja terveysalan haasteet...11 3.2 Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun perustelut...11 4 OLOSUHTEET JA TILANNE MARKKINOILLA...13 4.1 Yleistilanne, näkymät ja tilanne toimintasektorilla...13 4.2 Peruspalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttö kunnissa...16 4.3 Laitoskuntoutus...17 5 PÄIHTEIDEN KULUTUS...19 6 VANKILASTA VAPAUTUNEET...21 6.1 Vapautuneiden määrä ja ongelmat...21 6.2 Vankien asunnottomuus...21 6.3 Vankien sijoittaminen päihdehuoltolaitoksiin...22 7 OPINNÄYTETYÖN TARKOITUS, TAVOITTEET JA MENETELMÄT...24 8 YRITYSMUODOT...25 8.1 Elinkeinoharjoittaja...25 8.2 Avoinyhtiö, Ay...26 8.3 Kommandiittiyhtiö, Ky...27 8.4 Osakeyhtiö,Oy...28 8.5 Osuuskunta...31 8.5 Yhdistys, Ry, toimintamuotona...32 9 YRITYSMUOTOJEN VERTAILU...35 10 YRITYSTOIMINTAAN LIITTYVÄT LUVAT JA ILMOITUKSET...37 10.1 Lääninhallituksen myöntämät luvat...37 10.2 Patentti ja rekisterihallituksen kaupparekisteriin tehtävä ilmoitus...39 10.3 Verohallinnolle tehtävät ilmoitukset...40 11 YRITYSTOIMINNAN VEROTUS...41 12 YRITYSTOIMINTAA OHJAAVAT LAIT...44 13 TYÖNTEKIJÄN PALKAAMINEN...46 14. YRITTÄJÄN ELÄKE- JA SOSIAALITURVA...47

14.1 Yrittäjän eläke...47 14.2 Yrittäjän tapaturmavakuutus...48 14.3 Yrittäjän työttömyysturva...48 14.4 Muu sosiaaliturva...48 15 MARKKINOINTISUUNNITELMA...49 16 LIIKETOIMINTASUUNNITELMA...50 17 MISTÄ RAHOITUSTA YRITYKSEN PERUSTAMISEEN?...52 18 MISTÄ APUA YRITYSTOIMINNAN PERUSTAMISEEN?...54 19 YHTEENVETO JA POHDINTAA...58 20 LÄHTEET...64 21 LIITTEET...68 LIITE 1: Next Step - kuntoutuskodin liiketoimintasuunnitelma LIITE 2: Markkinointi suunnitelma Next Step kuntoutuskodille LIITE 3: Haastattelulomake saman alan yrittäjille

1 NEXT STEP Opinnäytetyöni käsittelee oman yritykseni, Next Step - kuntoutuskodin ja yleensä yrityksen perustamiseen liittyviä asioita. Olen suunnittelemassa oman sosiaalialan yrityksen perustamista Sotkamoon tai Kajaaniin joskus tulevaisuudessa. Yritysideani on päihdekuntoutujien ja vankilastavapautuvien 12 -paikkainen hoitokoti, Next Step. Toiminta-ajatuksena olisi vahvistaa asiakkaan identiteettiä, kodinomaisin keinoin sekä tarjota asiakkaille eri vaihtoehtoja päihteettömyyteen ja rikoksettomaan elämään. Vankilasta vapautuvien kohdalla Next Step toimii ensikotina sekä hoitoyksikkönä. Viiden vuoden visiona on myös yhdistää työtoiminta hoitokodin toimintoihin, kuntouttavana toimintamuotona. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille yrityksen perustamiseen liittyviä asioita sekä tuottaa liiketoiminta ja markkinointisuunnitelma Next Step kuntoutuskodille.. Toivon opinnäytetyöstäni olevan apua kaikille, omaa yritystä suunnitteleville. Käsittelen tässä opinnäytetyössä lyhyesti päihteiden kulutusta, vankilastavapautuvien määriä, vertailen eri yritysmuotoja, joita varten tein vapaamuotoisen haastattelun ystävieni omistamille erialojen yrityksille. Haastattelin myös kolmea muuta, saman alan yrittäjää(haastattelulomake liitteenä 3) Haastatteluista yhden tein paikanpäällä ja kaksi muuta toteutin puhelinhaastatteluna. Yksi haastattelussa mukana ollut hoitokoti oli yksityinen, Kaarikukan hoitokoti, toinen seurakunnan omistama Lehtomäen hoitokoti ja kolmas Nuorten ystävät ry:n omistama kuntoutus- ja palveluyksikkö, Polokka perhekuntoutus. Heidän vastauksiaan olen laittanut asiayhteyteen, enkä tehnyt niistä erillistä yhteenvetoa. Lehtomäen hoitokoti oli ainoa hoitokoti, joka vastasi jokaiseen esittämääni kysymykseen. Perustelen tässä opinnäytetyössäni mm. myös oman yritysmuotoni valintaa. Käyn läpi yritykseen liittyvää lainsäädäntöä, kokoan verotusasioita tiivistelmän, vertailen eri yritysmuotoja, perehdyn yrityksen lupiin ja ilmoituksiin sekä yrittäjän eläke ja sosiaaliturvaan. Teen liiketoimintasuunnitelman (liite1) sekä laadin sup-

pean markkinointisuunnitelman(liite2), jota tarkoitus käydä paremmin läpi sitten kun perustaminen alkaa olla ajankohtaista.

2 KÄSITTEITÄ Yrittäjyydellä tarkoitetaan yrityksen omistamista ja ammatin harjoittamista yrityksen omistaja johtajana tai johtajana. Yrittäjyys ei välttämättä edellytä oman yrityksen perustamista, vaan myös osakkuus jo aiemmin perustetussa yrityksessä on mahdollinen. Yrittäjyys voi olla joko päätoimista tai sivutoimista, osaaikaista. Yrittäjyyden määritelmään ei sisälly yrittäjämäinen toiminta toisen palveluksessa (sisäinen yrittäjyys). Kaiken yritystoiminnan perustana on yritysidea, syy siihen, miksi yrittäjä haluaa perustaa yrityksensä. Yritysidea voi olla tuote, palvelu tai niiden yhdistelmä. Yleensä yritysidea syntyy omasta erityisosaamisesta, sellaisesta taidosta, jonka osaa parhaiten, jota haluaa tehdä ja jossa haluaa kehittyä edelleen. Yritysidea on vasta ensimmäinen oivallus, joka käynnistää yrityksen perustamisen. Ideaa pitää harkita ja arvioida puolueettomasti sen erilaisia mahdollisuuksia. Ideasta pitää syntyä tuote, kaiken toiminnan lähtökohta ja perusta. Yrittäjän itse on uskottava ideaansa, jotta hän pystyy perustelemaan sen muille ja kehittämään sitä edelleen (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) Yrittäjä viittaa henkilöön, joka harjoittaa ammattiaan ainakin osaksi omistamassaan yrityksessä. Yrittäjän määritelmä voi tarkoittaa myös yrittäjäperheen jäseniä, jotka työskentelevät / avustavat perheenjäsenensä omistamassa yrityksessä ilman palkkaa (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) Sosiaali- ja terveysalan palveluntuotanto koostuu julkisesti tuotetuista palveluista sekä yksityisesti tuotetuista palveluista. Yksityisesti tuotetut palvelut luokitellaan yksityisten yritysten tuottamiin palveluihin ja järjestöjen tuottamiin palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluihin kuuluvat terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalipalvelut. Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus, Stakes kehittää ja arvioi sosiaalipalvelujen käytäntöjä ja menetelmiä. (Sosiaali- ja terveysalan kehittämiskeskus. Stakes i.a.)

Sosiaali- ja terveysalan yrittäjyydellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveysalalle sijoittuvaa yritystoimintaa (Suomen yrittäjät i.a.) Sosiaalipalveluja ovat toimialaluokituksen mukaan lasten ja nuorten hoitolaitokset, vanhusten ja vammaisten hoitolaitokset, lasten päivähoito, kotipalvelu, päihdehuolto ja työtoiminta ja työhön kuntoutus (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Laki velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää Päihdehuollon palveluista säädetään päihdehuoltolaissa (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) Päihdehuollon palveluja järjestetään yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja kehittämällä sekä antamalla erityisesti päihdehuoltoon tarkoitettuja palveluja. Palvelut järjestetään ensisijaisesti avohuollon toimenpitein. Päihdehuollon palveluja annetaan henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella (Finlex lainsäädäntö. Päihdehuoltolaki(41/1986.) i.a.) Kuntoutus on WHO:n määritelmää (1994) mukaillen prosessi, jonka tarkoitus on auttaa vajaakuntoista henkilöä mahdollisimman itsenäiseen elämään. ICF - viitekehyksessä (2004) kuntoutujan toimintakyky määritetään hänen terveydentilansa sekä yksilö- ja ympäristötekijöiden välisenä suhteena. Kuntoutuksen tavoitteeksi nousee autonomian saavuttaminen, itsenäisen toiminnan mahdollistaminen ja osallistumisen/osallisuuden turvaaminen (Suomen lääkäriliitto, kuntoutuksen erityispätevyys i.a.) Sosiaalinen kuntoutus on osittain sosiaalihuollon tehtävää. Siinä on kuitenkin elementtejä muidenkin organisaatioiden kuntoutuspalveluista. Toteuttajina ovat sosiaalityöntekijät, kehitysvammahuollon henkilöstö, päivähoidon henkilöstö, asumisyksiköiden työntekijät ja kotipalveluhenkilöstö. Sosiaalisen toimintakyvyn

ja kuntoutumisen varmistamiseksi vammainen henkilö voi olla vammaisuutensa takia palvelujen saajana useilla sosiaalihuollon toimintajärjestelmän alueilla, sillä useat sosiaalipalvelut ovat luonteeltaan kuntoutuksellisia (Ylivieskan ammattiopisto, sosiaalinen kuntoutus i.a.)

3 SOSIAALI- JA TERVEYSALA YRITTÄJYYDEN NÄKÖKULMASTA 3.1. Sosiaali- ja terveysalan haasteet Sosiaali- ja terveysalan uusyrittäjyyden määrä maassamme on kasvanut huomattavasti. Yksityisellä sosiaali- ja terveysalan palveluntuotannolla on merkittävä roolinsa kuntien oman palveluntuotannon täydentäjänä, kilpailijana ja voittajana. 1990-luvulla tehty valtionosuusuudistus mahdollisti sen, että kunnat voivat ostaa palveluja julkisen sektorin ulkopuolelta. Toisaalta 1990-luvun taloudellinen lama aiheutti kunnissa paineita organisoida toimintaansa. Kehityksen seurauksena kunnat ovat pyrkineet tehostamaan toimintojaan(tenhunen Lauri, Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla) Väestömuutokset aiheuttavat haasteita sosiaali- ja terveyssektorille lähitulevaisuudessa. Sillä suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta lisää juuri sosiaali- ja terveyssektorin työvoiman tarvetta, lukuisista rakenteellisista uudistuksista (avohoito), väestön yleisestä terveydentilan paranemisesta ja tietotekniikan tarjoamista mahdollisuuksista huolimatta (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a.) 3.2 Yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kasvun perustelut Kasvun perustelut voidaan jaotella seuraavasti; Yksi perustelu on hoidon ja hoivan tarpeen kasvu, jonka syitä ovat jo mainitut väestön ikääntyminen, väestön odotusten kasvu ja omaishoidon väheneminen. Toisena perusteluna voidaan esittää taloudelliset tekijät, kuten julkisen rahoituksen ongelmat Kolmantena palvelurakenteen monipuolistumisen vaatimus, eli julkisten palvelujen monopoliaseman kritiikki ja visiot hyvinvoinnin moniarvoisuudesta ja uudesta hyvinvointivastuusta Neljäntenä palveluiden laadun ja toiminnan tehokkuuden (taloudellisuuden, tuottavuuden) parantaminen, kuten kilpailu tehokkuuden lisänä, itse määräytymisoikeuden ja valinnanvapauden toteutuminen sekä sektorirajat ylittävät palvelupaketit Viidentenä vaikuttavana tekijänä voivat toimia ns. työllisyy-

den edistämismekanismit kuten naisyrittäjyyden edistäminen ja valtion tukijärjestelmät (Heinonen Jarna, Kovalainen Anne, Paasio Kaisu. Palkkatyöstä yrittäjäksi i.a. )

4 OLOSUHTEET JA TILANNE MARKKINOILLA 4.1 Yleistilanne, näkymät ja tilanne toimintasektorilla Tiia Inkeroisen ja Airi Partasen tekemän Päihdepalvelujen tilanne Suomessa vuonna 2005- tutkimuksen mukaan, päihteisiin liittyvät kasvavat ongelmat tuovat kunnille lisääntyviä haasteita päihdetyön kehittämiseksi. Alkoholin kasvanut kulutus ja siihen liittyvät haitat ovat nostaneet esille monipuolisten päihdepalvelujen kehittämisen ja lisäämisen tarpeen niin sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluissa kuin päihdehuollon erityispalveluissakin (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005 i.a) Päihdehuoltolaki ohjaa keskeisesti päihdepalveluita ja velvoittaa kunnat järjestämään sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa esiintyviä tarpeita edellyttävät joustavat, monipuoliset ja helposti tavoitettavat päihdepalvelut. Myös päihdepalveluita koskevissa valtakunnallisissa ohjeissa painotetaan laadukkaiden ja monipuolisten päihdepalveluiden saatavuutta (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005 ) Vuonna 1992 tuli voimaan hankintalaki, joka edellytti palvelujen kilpailuttamista myös päihdepalvelujen osalta. 1990 - luvun alussa noin kolmannes päihdehuollon erityispalveluista tuotettiin järjestöpohjaisesti, kymmenen vuotta myöhemmin pitkälti yli puolet. 1990-luvulle asti erityistason hoitoa huumeiden käyttäjille tarjottiin alkoholiongelmaisille suunnatuissa päihdepalveluissa. Laman jälkeen päihdekuntoutusyksiköitä perustettiin suhteellisen nopeasti lisää (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Voidaan sanoa, että kokonaisuutena erityisesti akuuttipalvelujen saatavuus on 2000-luvulle tultaessa selvästi heikentynyt; palveluista hyötyy yhä harvempi, vaikka laitosmuotoisia palveluita tuotetaan lyhemmissä jaksoissa(kaukonen 2005, 316). Kaukosen mukaan (2005, 316-317) päihdehuollon yhteiskunnallinen vaikuttavuus on nopeasti heikentymässä (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.)

Jukka Salomaan, Leena Warsellin ja Ritva Heinin (2002,28) mukaan panostamalla päihdetyöhön kunnat ja koko yhteiskunta säästävät huomattavia summia. Heidän tutkimuksessaan todetaan olevan ilmeistä, että varat, jotka panostetaan päihdehuoltoon, tulevat moninkertaisina takaisin vähentyneiden päihdekustannusten kautta. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet päihdepalvelunsa itse tai seutukunnittain. Nykyään trendi vaikuttaa menneen enenevästi ostopalveluiden suuntaan. Yritysten ja järjestöjen tuottamat yksityiset sosiaalipalvelut ovat monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on viime vuosina ollut edelleen kasvussa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Yritysten ja järjestöjen tuottamat yksityiset sosiaalipalvelut ovat monella tavalla merkittäviä ja niiden merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2002 yksityisten sosiaalipalvelujen kustannukset olivat noin 1,2 miljardia euroa, mikä on 14 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000. Kunnat ostivat vuonna 2002 yksityisiä sosiaalipalveluja noin 700 miljoonalla eurolla. Valtio osallistuu kuntien ostoihin noin 33 prosentin suuruisella laskennallisella valtionosuudella. Sosiaalipalveluja, muun muassa päihdepalveluja tarjotaan usein henkilöille, joille omien oikeuksien vaatiminen on tavanomaista vaikeampaa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Päihdepalvelujen tarjonta on lisääntynyt ja monipuolistunut, mutta palvelut eivät vieläkään ole kaikkien päihdeongelmaisten saatavilla. Päihdepalvelujen saatavuudessa on paitsi paikallista vaihtelua, myös vaihtelua asiakasryhmittäin. Jalansija yksityiselle palvelujen tuottajalle on löytynyt, sillä jo viidennes kaikista sosiaali- ja terveysalanpalveluista on yksityisen sektorin tuottamaa (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.) Päihdeongelmaiset kohtaavat monia palveluihin hakeutumisen ja palvelujen saannin esteitä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Kynnyksiä ovat muun muassa hoitopaikkojen puute, hoitoon pääsyn vaikeudet, jonot, ammattiauttajien tiedon ja osaamisen puutteet ja asioihin puuttumattomuus (Inkeroinen Tiia ja Partanen Airi. Päihdepalvelujen tila 2005.)

Oulun läänissä alkoholin kulutus oli vuonna 2004 alle maan keskitason. Päihdehaitoista erityisesti päihdekuolemia oli merkittävästi vähemmän kuin muissa lääneissä. Katkaisuhoitoasemien asiakasmäärät ja hoitopäivien määrät laskivat vuosien 2000-2004 välillä. Kuntoutuslaitosten asiakasmäärät sitä vastoin nousivat. Päihdepalvelujen nettokustannukset ovat puolet muun maan keskimääräisistä kustannuksista. Päihdehuollon kustannukset ovat vähäisiä, kuntien määrärahat alimitoitettuja ja matalan kynnyksen palveluja on vähän (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja i.a.) Vuonna 2004 päihdehuoltolaitoksia oli yhteensä Suomessa 56, ensi- ja turvakoteja 26, avomuotoisia päihdekuntoutuspaikkoja 29 (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. i.a.) Alkavien sosiaalialan yritysten selviytymisaste on 47 ja palvelutalojen ja asuntojen selviytymisaste on jopa 87 %. (Kauppa- ja teollisuusministeriö. Yrittäjyyskatsaus 2007. i.a.) Tämän perusteella arvioisin että tällaiselle päihdekuntoutuskodille olisi markkina aukko Kainuussa, koska se palvelisi muitakin kuin kainuulaisia. Samanlaista toimintaa ei Kainuun tai koko Suomenkaan alueella ole. Kainuun alueella on myös huutava pula hoitopaikoista sekä hoitoa/tukea tarvitsevien määrät ovat kasvussa. Selviytymisaste tämän alan yrityksellä näyttäisi olevan myös varsin suuri (87 %). Kuntien taloudellinen tilanne on kiristynyt ja se vaikuttaa palvelujen saatavuuteen siten, että heillä ei ole mahdollisuutta hoitaa kaikkia asiakkaita. Koska kaikkia asiakkaita ei pystytä hoitamaan se johtaa siihen, että palveluita ostetaan yksityiseltä puolelta. Uhkana yrittämiselle Kainuussa on kilpailun kiristyminen, yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen määrän kasvaminen sekä kuntien taloudellinen tilanne. Lehtomäen hoitokodin toiminnanjohtajan Jorma Huuskon näkemyksen mukaan, laitoshoitoa on päihdeongelmaisille tarjolla vähän, vaikka palvelujen kysyntä on kokoajan kasvussa. Heillä hoitokoti toimii ainoana Suomessa ilman hoitomak-

sua ja on toiminut siten jo vuodesta 1979 alkaen. Hän sanoikin että: jos asiakkaista maksetaan, asiakas vaatii, ja jos ei makseta, niin yhteishenki on ihan toinen, koska tehdään kaikki yhteisen hyvän vuoksi (Jorma Huusiko, henkilökohtainen tiedonanto 25.3.2008.) Polokan perhekuntoutuksen vastaava ohjaaja, Jaana Leinon mukaan, työtä riittää päihde kuntoutuksen saralla. Jaana Leino näkemyksen mukaan, päihdetyö on yhteiskunnallisella agendalla syystä, ei ainoastaan alkoholin hinnan laskujen ja nostojen vuoksi, vaan myös sen vuoksi, että päihdehuolto kangertelee usein. Varoja ei ole kunnilla kaikkien hoitoon, jotka hoitoa tarvitsisivat. Jospa tilanne muuttuisi, kun asiasta puhutaan. Myös erilaiset hoitomuodot joutuvat jossain määrin kilpailemaan. Yhteiskunnallisesti puhutaan huumausaineiden käyttäjien kohdalla lähes ainoastaan korvaushoidosta, vaikkakin suurin osa riippuvaisista huumausaineiden käyttäjistä ei siitä hyötyä saakaan. Paljon on ollut päihdeihmisten kohdalla puhetta myös siitä, että koko perhe tulisi huomioida hoidon toteutuksessa, ei ainoastaan itse päihteiden käyttäjä. Tätä silmällä pitäen on vireillä useita erilaisia hankkeita ja työtä tehdään useissa paikoissa moniammatillisesti.(jaana Leino, Polokka - toiminta / Pohjolankoti Muhos henkilökohtainen tiedonanto 27.3.2008) Myös Kaarikukan hoitokodin Raija Toivasen mukaan kuntien taloudellinen tilanne vaikuttaa päihdekuntoutujien hoidon saanti mahdollisuuksiin ja kilpailutilanne kiristyy. Hänen mukaansa kuitenkin tarvitaan erilaisia hoitomuotoja tarjoavia paikkoja. Päihdetyön tarvitsijoiden määrä on hänen mukaansa kokoajan kasvussa ja naisten osuus on lisääntynyt huomattavasti. 4.2 Peruspalvelujen ja päihdehuollon erityispalveluiden käyttö kunnissa Päihdelaskennan mukaan vuonna 2003 päihdehuollossa päihde-ehtoisten asiointien osuus oli 56 prosenttia ja ympärivuorokautisten palvelujen osuus 44 prosenttia. Päihdehuollon erityispalvelujen osuus kasvoi hieman suhteessa sosiaali- ja terveyshuollon peruspalveluihin; erityispalvelujen osuus oli lähes puolet (48 %) kaikista tapauksista. Tämä voisi olla selitettävissä A-klinikoiden, nuorisoasemien ja päihdehuollon laitosten määrän kasvulla sekä uudentyyppisten

palveluyksiköiden perustamisella (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Asumispalveluiden käyttö oli päihdelaskentojen mukaan kasvussa vuoteen 1999 saakka, kunnes vuonna 2003 tapahtui ensimmäisen kerran vähenemistä. Samanlaista kehityssuuntaa oli nähtävissä myös päiväkeskuksissa. Kuntoutuslaitoksissa oli havaittavissa asiointien laskua 1990-luvulla, mutta vuonna 2003 oli nähtävissä vähäistä kääntymistä nousuun (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Kuntien taloudellinen tilanne ei haastattelemani Lehtomäen hoitokodin toiminnassa näy juuri muuten, kuin että kunnat ovat kyselleet hoitopaikkoja, juuri sen takia että maksuja ei kunnalle tästä tule. Kaarikukan hoitokodin ja Polakan toiminnassa kuntien taloudellinen tilanne sen sijaan näkyy, koska kunnat ostavat hoitoa kyseisiltä yrittäjiltä. Eli molempiin hoitopaikkoihin tarvitaan kunnan maksusitoumus. Tilanne on risti riitainen, sillä hoidon tarvitsijoita olisi enemmän kuin kunnilla on varaa maksaa. Päihdehuollosta, riippuvuuksien hoidosta vähennetään määrärahoja kokoajan, perustellen sillä ettei kyseiset palvelut tuota.(jorma Huusko; Raija Toivanen; Jaana Leino; henkilökohtainen tiedonanto 27.3.2008.) 4.3 Laitoskuntoutus Laitoskuntoutuksessa oli tapahtunut viimevuosikymmenen aikana selkeä toiminnallinen muutos; hoitovuorokausien määrä laski vuosien 1990 ja 2003 välisenä aikana jopa kolmanneksen. ja asiakasmäärät lähes puolittuivat sekä laitoshoitojakson pituus lyheni keskimäärin neljällä vuorokaudella. Vaikka Kaukosen mukaan pitkistä laitosjaksoista luopuminen on oikeansuuntainen kehitys mutta siihen liittyy myös ongelmakohtia. Ongelmat liittyvät asiakkaiden hoitoon pääsyyn; vaikka hoitojaksot ovat lyhentyneet, niihin näyttää päässeen alle puolet siitä asiakasmäärästä joka 1990-luvun puolivälissä hoidettiin. Kun hoitojaksot päihdepalvelujen erityispalveluissa vähenivät vuodesta 1990 noin 52 prosenttiin, niukentunut palvelujen tarjonta näkyi vastaavasti yhtä suurena kasvuna sairaalahoidossa (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.)

Kokonaisuutena päihdehuollon laitosmuotoista kuntoutusta tuotetaan selvästi vähemmän suhteessa väestön, asiakaskuntaan tai päihdehaittojen esiintyvyyteen kuin ennen lamaa (Kaukonen 2005, 313-314). Kaukosen (2005, 314-315) mukaan käytettävissä ei ole tilastoja laitosten mahdollisesti muuttuneesta kapasiteetista, paikkaluvusta tai käyttöasteesta, mutta henkilövuosien määrän kehitys kertoo päihdelaitosten toimintaedellytyksistä; kokonaisuutena laitoskuntoutuksessa oli vuonna 2002 noin kolmannes enemmän henkilöstöä kun vuonna 1990 (Sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus, Stakes i.a.) Lehtomäen hoitokodin ja Kaarikukan hoitokodin henkilökunnankin näkemyksen mukaan laitospaikkoja on vähän päihdeongelmaisille ja vankilasta vapautuville ei juuri ollenkaan.

5 PÄIHTEIDEN KULUTUS Kun päihteiden kulutus kasvaa, päihdepalvelujen tarve lisääntyy, sillä kulutuksen kasvaessa myös päihteiden käyttöön liittyvät haitat lisääntyvät. Alkoholin kokonaiskulutus on noussut vuodesta 1985 vuoteen 2001 henkeä kohden 1,6 litraa. Vuonna 2001 100 % alkoholia kulutettiin asukasta kohden jo 9,2 litraa. Myös huumeet aiheuttavat merkittäviä ongelmia. On arvioitu että Suomessa olisi noin 30 000 säännöllistä huumeiden käyttäjää. Todellisuudessa luku voi olla paljon isompikin (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Näin ollen olisi hyvä jos päihdepalvelut olisivat kuntalaisten ulottuvilla tarvetta vastaavasti: Näinhän ei ainakaan täällä Kainuussa asiat ole. Täällä ei ole lainkaan esimerkiksi matalan kynnyksen hoitopaikkoja. Lisäämällä päihdepalvelujen saatavuutta voitaisiin siten vähentää terveyshuollon kustannuksia, vähentää sairastumista ja ennenaikaista kuolemaa kasvavan ( Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta i.a.) Alkoholinkäytöstä johtuvat syrjäytyminen ja sairastavuus ovat nousseet suureksi yhteiskunnallisiksi ongelmiksi, joka tuottaa paineita niin lastensuojeluun, terveydenhuoltoon kun myös päihdehuoltoon. Lähimmän vuoden aikana kuntapäättäjät olettavat ongelmien vain kasvavan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Syrjäytyminen, ulkopuolisuuden ja huono-osaisuuden lisääntyminen, vieraantuminen, on totta tänään ja tulevaisuudessa suomalaisessa yhteiskunnassa. Naisten alkoholinkäytön lisääntyminen on muuttanut syrjäytymisen luonnetta. Syrjäytyminen ei kosketa enää vain miehiä, vaan yhä enemmän sosiaalisesti monipuolistuvaa ihmisryhmää. Se koskettaa perheitä. Syrjäytymisen sosiaaliset vaikutukset ulottuvat myös lapsiin ja heidän tulevaisuuteensa. Syrjäytymisen ja ulkopuolisuuden, yhteiskuntaan kiinnittymättömyyden syitä on päihdeongelman ohella muitakin., mutta kyllä päihdeongelman kasvu syrjäyttää ja huono-

osaistaa tänä päivänä ihmisiä enenevässä määrin (Päihdetyön kehittämistyöryhmä i.a.) Päihdeongelmat ja päihdetyö on kuntatasolla otettava vakavasti. Päihdetyöhön suunnattu euro on syrjäytymisen torjunnan näkökulmasta sijoitus kokonaisvaltaisesti ihmisen parempaan elämään. Hoidon ja kuntoutuksen tarve tulee väistämättä kasvamaan ja se tieto ja todellisuus on viimeinkin otettava vakavasti vastaan (Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja. Lääninhallitukset ja päihdepalvelujen ohjaus ja valvonta. i.a.) Päihdehoitopaikoista Kainuun alueella on puutetta juuri alkoholiongelmista kärsiville, asunnottomille ihmisille. Suurena kysymyksenä nousee kysymys, kuinka paljon kunnat ovat valmiita satsaamaan päihdeongelmaisten hoitoon ja kuntoutukseen? Kainuussa on nyt vähennetty päihdetyön kentältä määrärahoja jatkuvasti. Uutta henkilökuntaa ei saa palkata vaikka päihdeongelmaisten määrä kasvaa koko ajan. Myöskään hoitoon ohjaus yksityiselle puolelle on ollut vähenemään päin. Tämä herättää minussakin paljon kysymyksiä siitä miten yritykseni rahoittaisi toimintaansa jos maksusitoumuksia ei kuntien kautta tulisi. Vaihtoehtoina olisivat yksityisten ihmisten lahjoitukset, erilaiset tuet ja haettavat avustukset.

6 VANKILASTA VAPAUTUNEET 6.1. Vapautuneiden vankien määrä ja ongelmat Suomessa vapautuu vuosittain noin 7000 vankia, joiden sosiaalinen asema on huono ja tuen tarve suuri (Sosiaali- ja terveysministeriö, OM ja STM tiedottavat: Oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Suomen Kuntaliitto antoivat yhteiset suositukset vapautuvien vankien tukemiseksi. i.a.). Kainuuseen vapautuu noin 50 vankia vuosittain ja niistä Kajaaniin noin 20-25 vankia. Joka kolmas suomessa vapautuvista vangeista vapautuu asunnottomaksi ja kahdella kolmesta on vaikea päihdeongelma. Lisäksi vangit sairastavat kuusi kertaa enemmän muuhun väestöön verrattuna ja suurella osalla vapautuvista vangeista on mielenterveysongelmia (Rytkönen Pertti, henkilökohtainen tiedonanto 22.2.2008.) Vankiloissa vangit saavat terveydenhuoltopalveluja sekä psykososiaalista kuntoutusta. Ongelma on siinä, että sekä tuki että hoito katkeavat vapautumisen yhteydessä. Tällöin myös rangaistusaikana saadun hoidon hyödyt saattava Moniongelmaisuus lisääntyy. Päihdepalveluiden käyttö on kasvanut koko 1990- luvun ja kasvu on ollut nopeampaa kuin päihteiden kulutuksesta voitaisiin päätellä. Huumausaineiden käyttäjät ovat usein erityisen huonossa sosiaalisessa asemassa, erityisesti asunnottomuuden, työttömyyden ja koulutustasonsa vuoksi. Mielenterveyssektorin rooli huumehoidon järjestelmässä on epäselvä (Sosiaali- ja terveysministeriö i.a.) 6.2. Vankien asunnottomuus Vapautuvat vangit kuuluvat huono-osaisimpiin asunnottomiin. Vankien asunnottomuus on vakava ongelma pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä, missä vankilasta vapautuu vuosittain noin 400 vankia vailla asuntoa(oikeusministeriö, vankien määrä kasvaa yhä i.a..)