Työajanodotteet ja niiden erot. Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012



Samankaltaiset tiedostot
Työajanodotteet ja niiden erot

TYÖAJANODOTTEET. Markku Nurminen Helsingin Yliopisto MarkStat Consultancy. Eläketurvakeskus

Miten työeläkejärjestelmä kohtelee herraa ja duunaria?

Työajanodotteet Suomessa

2000-luvulla. Johdanto

Työ ja ihminen. 2 / vuosikerta. Jatkavatko ja jaksavatko suomalaiset työelämässä nykyistä pidempään? Juhani Ilmarinen

Katoavat työpaikat. Pekka Myrskylä

Miehet, työelämä ä ja tasa-arvo

KOULUTUS JA PITEMMÄT TYÖURAT

Työllisen ajan odotteet Suomessa 2000-luvulla. Noora Järnefelt ja Markku Nurminen. Johdanto

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

TILASTOKATSAUS 16:2016

Sosioekonomiset terveyserot 90-vuotiailla naisilla ja miehillä

Perhevapaiden palkkavaikutukset

Eläkkeellesiirtymisikä työeläkejärjestelmässä vuonna 2018

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

Väestötieteellinen tutkimus

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Nuorten aikuisten osaamisohjelma tuloksia ja tulevia suuntaviivoja. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Suomalaisen yhteiskunnan muutos ja työmarkkinakansalaisuus

Ikääntyvien suomalaisten työajanodotteet kunta-alalla

Eläkkeellesiirtymisikä vuonna Jari Kannisto

01/2013. Työurien pituuden kehitys 2000-luvulla. Eläketurvakeskus. Noora Järnefelt, Mikko Kautto, Markku Nurminen ja Janne Salonen

Kuolevuus Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa. Heikki Tikanmäki

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain

Koulutus, työllisyys, ikääntyminen ja eläkkeet


Tilastokatsaus 9:2014

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

TILASTOKATSAUS 3:2019

TILASTOKATSAUS 4:2017

Kotoutuminen, maahanmuuttajat. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Liisa Larja

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS JA PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

Hukassa! Mistä olemme tulossa ja mihin menossa? Pekka Myrskylä, kehittämispäällikkö (eläkkeellä), Tilastokeskus

TILASTOKATSAUS 15:2016

Area and population 3. Demographic changes 4. Housing 5. Municipal economy 6. Sectoral employment 7. Labour and work self-sufficiency 8

Yrittäjät. Konsultit 2HPO HPO.FI

Nuoren tukeminen on poikiva sijoitus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

805306A Johdatus monimuuttujamenetelmiin, 5 op

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

02/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta

Tulonjaon ja pienituloisuuden kehityksestä Martti Hetemäki

Talouden näkymät Keva-päivä Martti Hetemäki

ELÄKEIKÄ JA TYÖURAT: työttömyys himmentää optimismia

2015:5 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

23 Laskettelu Downhill skiing Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Lumilautailu Snowboarding Osallis. Harrastuskertoja vuodessa Telemarkhiihto Telemark

Työllisyydestä, koulutuksesta ja vuokrista

8 Moottoriveneily (matkavene) Large motorboat Purjehdus (matkapurjevene) Large sailing boat Purjehdus (pienpurjevene) Small sailing boat Osallis. Harr

Muuttajien taustatiedot 2005

Korkeakoulutuksen kansainvälinen tilastointi. Mika Tuononen KOTA-AMKOTA -seminaari

Asevelvollisuuden vaikutus nuorten miesten työuraan

MUUTOKSET VALTIMOTAUTIEN ESIINTYVYYDESSÄ

Rekisteriaineistojen käyttö väestön ikääntymisen tutkimuksessa. Pekka Martikainen Väestöntutkimuksen yksikkö Sosiaalitieteiden laitos

Taloudellisia näkökulmia työpajatoimintaan. Jukka Ohtonen, sosiologi Puh

OECD:n SUOMEN TALOUSKATSAUS 2018

TEM-analyyseja 45/2012

Lisätehtäviä ratkaisuineen luentomonisteen lukuun 6 liittyen., jos otoskeskiarvo on suurempi kuin 13,96. Mikä on testissä käytetty α:n arvo?

TyEL-kuolevuusperusteesta

Kuopion työseminaari III Torstain johdantokalvot. Projektisuunnittelija Erno Hyvönen

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina

Lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste Erno Mähönen ja Liisa Larja

Tietoa akavalaisista Kainuussa

Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus

Kansantautien kanssa työelämässä

2015:16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2015

Eläkejärjestelmän rakenne. 3. Pilari

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

TILASTOKATSAUS 5:2018

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

työkyvyttömyyseläkkeistä

Helsingin työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys alueittain


Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Sosioekonominen asema / Socioeconomic status Maatalousyrittäjä 18,4 8,2 12,2 2,6 19,1 76,0 8 Farmer Muu yrittäjä 46,8 23,8 29,3 2,3 2 2,4 7 7 Entrepre

Väestönmuutos Pohjolassa

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

07/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Sanna Tenhunen ja Janne Salonen. Maatalousyrittäjien työurat ja eläketurva

2014:32 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2014

t i l a s t o j a HELSINGIN TYÖTTÖMYYS ALUEITTAIN H E L S I N G I N K A U P U N G I N T I E T O K E S K U S

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

Syntymäkohortti 1987 tietoa korkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnista väestötasolla

Isien osuuden kasvattaminen perhevapaista lainsäädännöllisin keinoin STTK

Pitkäaikainen laitoshoiva ja sen kesto

Sosioekonomiset hyvinvointi- ja terveyserot Suomessa

TILASTOKATSAUS 7:2018

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Sosioekonomiset erot lasten ja nuorten tapaturmakuolleisuudessa Suomessa

Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja

Osaaminen osana työkykyä

Transkriptio:

Työajanodotteet ja niiden erot Markku Nurminen & Noora Järnefelt Eläketurvakeskuksen tutkimusseminaari 26.4.2012

TERMIT & KÄSITTEET Työajanodote (Working-life Expectancy) Kielitoimiston sanakirjan (2006) uusi sana, tietynikäisen henkilön odotettavissa oleva aika työelämässä Synonyymi: työllisen ajan odote (ei ennuste) Tilastotieteellisesti: työuran pituuden odotusarvo Käsitteellinen analogia yleisessä väestötieteessä: Elinajanodote (Life Expectancy) Lasketaan elinajantauluista: Periodi-elinajantaulu (Period / Current Life Table) Kohortti-elinajantaulu (Cohort Life Table) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 2

MENETELMÄT Perinteinen (a) ja nykyaikainen (b) tilastotieteellinen tapa: a) Aktuaarinen laskenta työajantaulu (ei-parametrinen) b) Stokastinen prosessi monitilamalli (parametrinen) Etk:ssa on sovellettu kahta erilaista menetelmää: a) Sullivan (1971): aktuaarinen periodi-työajantaulu b) Davis (2001): hypoteettinen kohortti-monitilamalli Nurminen (2011). Working-life Expectancy in Finland: Development in 2000-2009 and Forecast for 2010-2015. A Multistate Life Table Approach. Finnish Centre for Pensions. Working Papers 06/2011 http://www.markstat.net/en/images/stories/career_length.pdf Markku Nurminen & Noora Järnefelt 3

TUTKIMUSASETELMAT Väestöpohja a. Dynaaminen väestö (koko vaihtuva): Suomessa asuva työikäinen (15-74v) väestö 2000-2010 b. Syntymäkohortit 1931-1980 (koko kiinteä, yksilöllinen seuranta): Ammatillinen liikkuvuus Suomessa http://www.markstat.net/en/images/stories/professional_transition.pdf Tutkimusotos a. Poikkileikkaus dynaamisesta väestöstä v. 2000...2010 b. Kohorttien seuranta v. 1995, 2000, 2004, 2005 Todennäköisyys a. Tietyssä tilassaolon todennnäköisyys b. Tilasta toiseen siirtymistodennäköisyys Markku Nurminen & Noora Järnefelt 4

AINEISTO TYÖVOIMATUTKIMUS 2000-2010: TYÖMARKKINA-ASEMA (TILASTOKESKUS) Työllinen Työtön - Aktiivinen työnhakija Kuollut Työvoiman ulkopuolella - Varusmies - Opiskelija - Hoitaa omaa kotitaloutta - Pitkäaikaistyötön - Työkyvyttömyyseläkkeellä, pitkäaikaisesti sairas - Eläkkeellä iän perusteella Markku Nurminen & Noora Järnefelt 5

MONITILAINEN REGRESSI OMALLI log{p j (x)/p 4 (x)} = Z(x,t) β p j = tilan j todennäköisyys j : 1 = työllinen 2 = työtön 3 = työvoiman ulkopuolella 4 = kuollut Z(x,t) = tutkimusmatriisi x = ikä t = vuosi β = parametrivektori e j (x) = työajanodote = p j (x)dx, x= 15...64 Markku Nurminen & Noora Järnefelt 6

ODOTTEIDEN ESTIMOINTI Estimoinnissa kolme vaihetta: 1.Mallin parametrivektori β 2.Tilojen todennäköisyydet p j 3.Tiloissa oloaikojen odotteet e j ja niiden varianssit Var(e j ) Varianssit lasketaan yleistettyjen estimoitiyhtälöiden avulla huomioiden kohorttien toistohaastattelujen autokorrelaatio (Liang-Zeger, Biometrika, 1986). Markku Nurminen & Noora Järnefelt 7

Väestön työmarkkinatilojen jakauma ja mallin todennäköisyydet, miehet 2010 1.0 0.8 Todennäköisyys 0.6 0.4 Työllinen Työtön Inaktiivi Kuollut 0.2 0.0 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 Ikä Markku Nurminen & Noora Järnefelt 8

Observed Probability Surface for Employed Males Cohort born during World War II: Lower prob. of employment later in life 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Probability 2000 1995 1990 Year Economic recession in early 1990s 1985 1980 20 30 40 50 60 Age 10 J of the Royal Statistical Society Series A: Statistics in Society Nurminen & al 2005 9

Fitted Probability Surface for Employed Males Cohort effect 0 0.2 0.4 0.6 0.8 1 Probability 2000 Recession effect 1995 1990 Year 1985 1980 20 30 40 50 60 Age J of the Royal Statistical Society Series A: Statistics in Society Nurminen & al 2005 10

MENETELMILLÄ ON MERKITYSTÄ! kohortti (Davis) ja periodi (Sullivan) menetelmillä laskettujen työajanodotteiden välinen ero väestössä, 15-74 v, 2000-2010: miehet: max. 2,2 v 36 Period & Cohort Working-life Expectancies for Men 35 Expectancy, years 34 33 32 Period, mean = 33.3 y Cohort, mean = 34.9 y 31 30 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Year Markku Nurminen & Noora Järnefelt 11

NAISTEN ELINAJANODOTTEEN OSITUS Muutos 2000-> 2010 +2,2v +2,1v -1,6v -1,0v +2,7v 38,4% <- Työvuosien osuus elinijästä -> 40,0% Markku Nurminen & Noora Järnefelt 12

markstat.net/en/research/projects Working Life Expectancy Estimating Future Employment Time & Health State Transitions Markku M. Nurminen & Contributors Brett A. Davis, Christopher R. Heathcote, Tuula Nurminen, and Borek D. Puza. Finnish Institute of Occupational Health Helsinki, 2008 Markku Nurminen & Noora Järnefelt 13

Työajanodotteiden kehitys 2000-2010 Tutkimuksella 4 tavoitetta: 1) Työajanodotteen ajallisen muutoksen tarkastelu 2) Vastaavat muutokset työttömyydessä ja työvoiman ulkopuolella olossa 3) Väestön osaryhmien tarkastelu: sukupuoli, koulutustaso Markku Nurminen & Noora Järnefelt 14

Työajanodotteet 2000-2010 (15-, 25- ja 50-vuotiaille 64 ikävuoteen asti) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 15

Työajanodoteet 1980-2010 25-vuotiaille 64 ikävuoteen asti Lähde: Nurminen M, Heathcote CR, Davis BA, Pusa BD (2005). Working-life Expectancies: the case of Finland 1980-2006. Journal of the Royal Statistical Society Series A (Statistics in Society) 168:567-581. Järnefelt N & Nurminen M (2012). Working-life Expectancies in Finland: Trends and Differentials 2000-2010 (an on-going study). Markku Nurminen & Noora Järnefelt 16

Työttömyysajan odotteet 2000-2010 (15-, 25- ja 50-vuotiaille 64 ikävuoteen asti) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 17

Työvoiman ulkopuolella oloajan odotteet 2000-2010 (15-, 25- ja 50-vuotiaille 64 ikävuoteen asti) Markku Nurminen & Noora Järnefelt 18

Yhteenveto havainnoista Työajanodotteissa yleinen nouseva trendi 2000-luvulla, naisilla selvempi kuin miehillä Työajanodotteiden noususta suurin osa johtuu vanhempien ikäluokkien työllisyyden paranemisesta (naisilla 40+, miehillä 45 +) Miesten työajanodotteen kehitystä heikentänyt herkkyys talouden suhdanteille Työkyvyttömyyden väheneminen ja ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyyden sulaminen näkyy työajanodotteiden nousuna Markku Nurminen & Noora Järnefelt 19

Koulutustaso ja työurat Koulutustaso on yhteydessä mm. Työllisyyden tasoon kaikissa ikäluokissa (Myrskylä 2012) Työttömyyden todennäköisyyteen (Myrskylä 2012) Työttömyysjaksojen pituuteen (Pyy-Martikainen & Rendtel 2009) Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin (Leinonen et al. 2012) 50+ -vuotiaiden työssä pysymisen todennäköisyyteen (Järnefelt 2010) Nuorempien syntymäkohorttien koulutustaso on ollut systemaattisesti edellisiä syntymäkohortteja korkeampi Markku Nurminen & Noora Järnefelt 20

Työikäisten koulutusrakenne 2010 Miehet ja naiset 1-vuotisikäryhmittäin, 15-74-vuotiaat Miehet Naiset 100% 100% 90% 80% korkea-aste 90% 80% korkea-aste 70% 70% 60% 60% 50% 40% keskiaste 50% 40% keskiaste 30% 30% 20% 10% perusaste 0% 151923273135394347515559636771 20% 10% perusaste 0% 15 19 23 27 31 35 39 43 47 51 55 59 63 67 71 Lähde: Työvoimatutkimus Markku Nurminen & Noora Järnefelt 21

Työajanodotteet koulutuksen mukaan 2010 40 Working-Life Expectancies (up to 64 Years of Age) in 2010 by Level of Education 35 30 25 20 15 10 5 0 Men 25y Women 25y Men 50y Women 50y Basic Upper secondary Tertiary Markku Nurminen & Noora Järnefelt 22

Työajanodotteiden kehitys 2000-2010 Hanke jatkuu Loppuraportti syksyllä 2012 (syys-lokakuu) Working-Life Expectancies in Finland: Trends and Differentials in 2000-2010. Finnish Centre for Pensions: Reports. Markku Nurminen & Noora Järnefelt 23