Hevosesta energiaa: hevosenlanta hyötykäyttöön Mitä uutta hevosalalla tapahtuma, Vierumäki 4.11.2017
Esityksen sisältö Mikä HELMET? Lannanpolton lainsäädäntö muuttuu, mitä se tarkoittaa? Lantalan lämpö talteen Aluemallinnuksen avulla lantalogistiikan kimppuun Kuivamädättämällä energiaa ja kierrätyslannoitetta hevosenlannasta Miten HELMET voi auttaa sinua lanta-asian kanssa?
Envitecpolis Oy HELMET-hankkeen toteuttaja on Envitecpolis Oy. Olemme hajautetun uusiutuvan energian, energia- ja materiaalitehokkuuden sekä kiertotalouden asiantuntija-palveluita tarjoava yritys, www.envitecpolis.fi.
HELMET pähkinänkuoressa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama hallituksen kärkihanke. Tavoitteena edistää hevosenlannan hyötykäyttöä ravinteina ja energiana sekä synnyttää uutta liiketoimintaa ja investointeja. Etsimme aitoja, hyväksi havaittuja ratkaisuja ja toimintamalleja hevosenlannan hyödyntämiseksi sekä tallien lantahuollon helpottamiseksi. Mietimme ratkaisuja yhdessä koko lannankäsittelyketjun kanssa ja rakennamme puitteet yhteistyölle. Autamme sopivien ratkaisujen etsinnässä ja etenemme aina toimijan tarve ja kiinnostus edellä. Järjestämme Areena- ja Pirtti-tilaisuuksia sekä paikallisia Riihi-työpajoja ja HELMET Neuvontaa. Välitämme tietoa ja viestimme aktiivisesti somessa ja tapahtumissa. Löydät meidät facebookista, twitteristä ja youtubesta nimellä Helmet kanava. Netistä löydymme www.envitecpolis.fi/helmet/tietopankki/
Lannanpoltto: Mistä on kyse? EU-asetukseen tehty muutos hyväksytty tammikuussa 2017 ja se on astunut voimaan 2.8.2017. Keskeiset muutokset verrattuna nykytilanteeseen: Korkeintaan 50 MW:n kattilat eivät tarvitse jatkossa jätteenpolttolupaa tuotantoeläinten lannalle, ml. hevosenlanta. o Muutos ei koske yli 50 MW:n kattiloita. Ei jatkuvatoimisia päästömittauksia. Päästöraja-arvoihin tulee helpotuksia.
Lannanpoltto: Keskeiset vaatimukset lannanpoltolle Päästöt mitattava kerran vuodessa osaavan henkilön toimesta. Lämpötilavaatimus 850 O C kahden sekunnin ajan. o 2.8.2017 käytössä olleiden kattiloiden mahdollista saada kuuden vuoden siirtymäaika lämpötilavaatimuksen täyttämiseen. Lämpötilanmittauksen oltava jatkuva ja se on tallennettava. o Tässä ei siirtymäaikaa. Oltava laitteet, jotka keskeyttävät toiminnan häiriötilanteissa automaattisesti. Lisäpoltin käynnistys- ja alasajovaiheita varten. Polttoaineen syöttö automaattisella kuljetuslaitteistolla, kun teho > 0,5 MW. Tuhkan asiallinen varastointi ja kuljetus.
Lannanpoltto: Päästörajat Hiukkaset Päästörajarvot (6% O 2 ) 15 mg/m 3 (>5 MW kattilat) 75 mg/m3 ( 5 MW kattilat) Päästömittaukset kerran vuodessa Typen oksidit 300 mg/m 3 kerran vuodessa Rikkidioksidi 75 mg/m 3 kerran vuodessa tai laskennallisesti Yllä kuvatut arvot pätevät poltettaessa pelkkää lantaa. Seospoltolle voidaan hyödyntää kansallista lainsäädäntöä. Suomessa voidaan hyödyntää PIPO-asetuksen laskentakaavaa päästöjen laskentaan (Valtioneuvoston asetus 750/2013: Polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristösuojeluvaatimuksista). PIPO-asetusta ollaan päivittämässä. Muutokset astuvat voimaan lähikuukausina.
Lannanpoltto: Monipolttoaineyksikön päästöraja-arvojen laskentaesimerkki Lähde: Sami Rinne, Ympäristöministeriö
Lannanpoltto: Muutoksen tuomat mahdollisuudet Lannan polttoa ei enää tulkita jätteenpoltoksi. Muutos koskee valtavaa määrää käytössä olevia kattiloita (maks. 50 MW). Isommissa hevoskeskittymissä lannanpoltolle on edellytyksiä jo nyt. Varteenotettava menetelmä erityisesti puupohjaisilla kuivikkeilla kuivitetulle lannalle. Merkittävä potentiaali. Seospoltossa lanta voi toimia hyvin polttoaineena. 6 vuoden siirtymäaika lämpötilavaatimuksen osalta mahdollistaa testaamisen käytössä oleville kattiloille. Toimivaa tekniikkaa on tarjolla noin 200 kw:n kokoluokasta ylöspäin. Tekniikka kehittyy ja testejä ja kokeiluja on menossa useilla toimijoilla.
Lannanpoltto: Muutokseen liittyvät haasteet ja huomiot Pienillä kattiloilla hankala saavuttaa uudet vaatimukset: o Poltto ei tule edelleenkään olemaan pienten tallien tallikohtainen menetelmä. Lannanpoltosta aiheutuu kuluja: o Päästömittaukset kerran vuodessa n. 3000 /kerta. o Lämpötilanmittaus- ja tallennuslaitteisto, n. 2000. Lanta ominaisuuksiltaan haastava polttoaine (kosteus, kuivike, epäpuhtaudet, korroosioriski): o o Lannan hyödyntäminen tulee olemaan seospolttoa. Muut kuivikkeet kuin puu ovat haastavia poltossa. Lannan on oltava hyvälaatuista. Laadukkuuteen on kiinnitettävä huomiota talleilla. Tapauskohtaisesti aina pohdittava, onko kyse lannan hävittämisestä vai energiantuotannosta.
Lannan lämmöntalteenotto: Mäntsälä Kuvat: Pinewood Stables Oy
Lannan lämmöntalteenotto: Sipoo Kuvat: Jasmin Lehtinen, Envitecpolis Oy
Logistiikan aluemallinnus Logistiikka on keskeinen pullonkaula ja kulujen aiheuttaja lantahuollossa. CASE-alueille ravinteiden ja energian tehostamisen aluemallinnus, joissa mallinnetaan ja optimoidaan hevosenlannan logistiikkaa. Tavoitteena konkreettinen apu alueelle: kuinka lanta saadaan tehokkaammin hyötykäyttöön. Alueen toimijoilta kerätään dataa www-pohjaisella tiedonkeruulomakkeella. Työpajassa alueen toimijoiden kanssa ideoidaan, työstetään ja testataan erilaisia hevosenlannan hyödyntämisen toimintamalleja ja niiden kustannusvaikutuksia.
Logistiikan aluemallinnus Mallinnuksessa huomioidaan reunaehdot, kuten kuivike, lantamärät, tyhjennysvälit jne. Mallinnuksen avulla saadaan vastauksia: o Miten yhteistyö ja uusi liiketoiminta saavat parhaat edellytykset? o Millaisia lantamääriä ja kuinka pitkiä matkoja on taloudellisesti järkevää kuljettaa? o Miten määrät muuttuvat, kun käsittelytekniikka vaihtelee (esim. kompostointi, biokaasutus, poltto)? o Kannattaako alueella panostaa yhteen vai useampaan lannan käsittelyyksikköön tai vaihtoehtoon? o Mikä on logistisesti optimaalisin sijainti suunniteltaville investoinneille? Tuloksena konkreettinen malli, kuinka alueen lantalogistiikka olisi taloudellisinta järjestää huomioiden lannan hyötykäyttöön ja prosessointiin liittyvät reunaehdot. Ensimmäinen mallinnus tehdään Mäntsälän ympäristöön.
Palopuron biokaasu Oy Lähde: Helsingin yliopisto, http://blogs.helsinki.fi/palopuro nsymbioosi/palopuro-aes/
HELMET Riihi - Työpajat Saman pöydän ääressä päästään konkreettisiin suunnitelmiin mitä, kuka, milloin ja millä resursseilla. Riihen tavoitteena on paikallisesti: Jalostaa lantaketjun toimijoiden ideoita yhdessä kohti käytäntöä. Lisätä yhteistyötä. Löytää konkreettisia ratkaisuja haasteisiin ja pullonkauloihin. Löytää konkreettisia toimintamalleja lannan hyötykäyttöön huomioiden toiminnassa olevat ja suunnitellut käsittelyvaihtoehdot.
HELMET Neuvonta Neuvontaa talleille, lantaketjuun kytkeytyville yrityksille sekä näiden muodostamille ryhmille. Kuvauspaikka: YSAO, Hingunniemi Tarjoamme apua esimerkiksi: Investointitarpeiden selvittämiseen. Tekniikan valintaan. Kannattavuuden arviointiin. Liiketoimintasuunnitelman laatimiseen/täydentämiseen. Eri rahoitusratkaisujen kartoittamiseen. Rahoitushakemusten ja niihin tarvittavien liitteiden laadintaan. Luvitustarpeiden selvittämiseen ja hakemusten laadintaan.
Laitetaan lanta kiertoon ja ryhdytään yhdessä tekemään hevosenlannasta menestystarinoita. Yhteystiedot Matti Arffman Projektipäällikkö 044 783 1700 matti.arffman@envitecpolis.fi www.envitecpolis.fi/helmet www.facebook.com/helmetkanava/ www.twitter.com/helmetkanava/