POKAT 2021 luonnos. Yhteenvetosivu. Lausunnon antajan yhteystiedot. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry.

Samankaltaiset tiedostot
POKAT maakuntaohjelman ensimmäisen vuoden toteuma

POKAT

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Satakunta Koordinaattori Sari Uoti

MAAKUNTAOHJELMAN LAADINTA

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

ALUEKEHITYSJÄRJESTELMÄ MUUTOKSESSA

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Kainuun kehittämisen näkymiä Pentti Malinen Kainuun liitto

Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022

Bio- ja kiertotalous Pirkanmaan ELYkeskuksessa Elinvoimaa ilmastotyöstä seminaari, Tampere

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Ihmisen paras ympäristö Häme

Suomen kiertotalouden tiekartta 2.0 luonnos Laura Järvinen, Kiertotalous, Sitra

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Pohjanmaan maakuntaohjelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Vähähiilisyys ja resurssitehokkuus

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

Lisää kasvua ja monimuotoisuus

Perustehtävä ja arvot. Arvot toimintatapoina

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma. Parl. työryhmän raportti

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

Tulossuunnittelu Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

SATAKUNNAN ALUE-ENNAKOINNIN TOIMINTAMALLIN UUDISTAMINEN SATAKURSSI -HANKE

Ympäristötavoitteet kaupunkistrategiassa. Esa Nikunen, ympäristöjohtaja

Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelma 2020

Suomen on sopeuduttava ilmastonmuutokseen. Suomen kestävän kehityksen toimikunta Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

Keski-Suomen kasvuohjelma

Metsien käyttötavoitteiden yhteensovittaminen. ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Saara Lilja-Rothsten Päättäjien 43. Metsäakatemia 30.8.

Pohjois-Karjalan metsäohjelma laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan

Metsien hiilivarastot ovat arvokkaita monimuotoisuudelle

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

POKAT 2021 asiantuntijatoiminta. Aluekehitysasiantuntija Pia Pitkänen

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

Perustehtävä ja arvot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Mitä Itä-Suomi painottaa uudelle rakennerahastokaudelle? Vs. maakuntajohtaja Eira Varis Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Liikenne Pohjois-Savon maakuntakaavassa

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

SATAKUNNAN BIO- JA KIERTOTALOUDEN KASVUOHJELMA. Koordinaattori Sari Uoti

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Tiekartta öljyvapaaseen ja vähähiiliseen Pohjois-Karjalaan Anniina Kontiokorpi Projektipäällikkö, DI Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Kansainvälisen luonnonvarapolitiikan yhteistyöverkoston toimintasuunnitelma 2017

Kainuun metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kuinka suuri vesistöalue voidaan tehdä tunnetuksi? Topiantti Äikäs Dos., FT Oulun yliopisto, maantieteen laitos , Imatran kylpylä

Satakunnan maakuntaohjelma

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Kaupunginvaltuusto

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Hämeen järviltä Satakunnan suistoon Kokemäenjoen vesistöalueen vesivisio 2050

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Maakuntaohjelma

Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

Aluekehittäminen ja TKIO

Mitä kiertobiotalous edellyttää oikeudelliselta sääntelyltä?

Pirkanmaan uuden ympäristöohjelman toteutus

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

KAINUUN SUUNNITELMIEN JA OHJELMIEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄ

Hämeen liiton rahoitus

Kampanjan tavoitteet

Ekosysteemilähestymistapa?

Digitalisaation hyödyntäminen kansainvälisessä luonnonvarapolitiikassa

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Metsähallituksen rooli ekosysteemipalveluiden tuottajana

Mitä ympäristötietoa tarvitaan kaavoituksen eri tasoilla? Maija Faehnle Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Lieksan kaupungin lausunto Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman POKAT 2021 luonnoksesta ja siihen liittyvästä ympäristöselostuksesta

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Kainuun biotalousstrategia Jouni Ponnikas, Kainuun liitto Kevät 2016

Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu

ELINKEINOELÄMÄN MAANKÄYTÖN TARPEET -RYHMÄ

HEVOSEN HIILIKAVIONJÄLKI - herättelyä elinkaariajatteluun

Pirkanmaan metsäohjelma, toimenpiteiden päivitys. Käsitelty metsäneuvoston kokouksessa

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Transkriptio:

Yhteenvetosivu POKAT 2021 luonnos Lausunnon antajan yhteystiedot Organisaatio Yhteyshenkilö Sähköposti Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Karjalan piiri ry. Anna Lehtinen anna.lehtinen@icloud.com Puhelin 0503365531

Yleisluontoiset kommentit maakuntaohjelman luonnoksesta: On erittäin hyvä, että maakuntaohjelmaluonnoksen tavoitteissa näkyvät KV-, EU- ja kansallisen tason kehittämisen päämäärät: vähähiilisyys sekä resurssiviisaus. Ohjelman tavoitteissa ei sen sijaan näy selkeitä tavoitteita luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalveluiden turvaamiselle. Useissa kohdin painotetaan maakuntasuunnitelmassakin asetettua tavoitetta maakunnan luonnonläheisyydestä sekä vetovoimaselvityksen maakunnallisia menestystekijöitä: luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä sekä hyvää luonnon ja ympäristön tilaa. Varsinaisia tavoitteita näiden edistämiselle ei kuitenkaan aseteta. Tulevilla maakunnilla tulee olemaan entistä merkittävämpi rooli alueellisessa ympäristön ja luonnonvarojen hallinnassa, se tulisi näkyä jo tämän maakuntaohjelman sisällöissä. Lainsäädännön vaatimien tavoitteiden (esim. suojeluohjelmien toteutus) tai valtakunnallisten ympäristöön ja luontoon liittyvien ohjauskeinojen luetteleminen ohjelmassa ei luo vielä vakuuttavaa kuvaa pohjoiskarjalaisesta kestävästä luonnonvarojen hallinnasta ja luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta. Jos Pohjois-Karjala haluaa todella erottautua luonnonläheisenä, kestävänä ja ilmastotyössä edistyksellisenä maakuntana, tulee sen myös varmistaa, että se on etunojassa toteuttamassa todellista kestävää alueellista ympäristöja luonnonvarapolitiikkaa. Pohjois-Karjalassa on panostettu maakunnan markkinointiin ja imagotyöhön, mutta kuten ohjelmassakin todetaan, tälle markkinoinnille tulisi löytyä myös katetta. Pohjois-Karjala ei näyttäydy valtakunnallisesti kovinkaan ympäristömyönteisenä maakuntana, tällöin luonnonläheisyyden markkinoiminen saa hiukan vääränlaisen kaiun. Matkailijoille markkinoitavaa monimuotoista luontoa ja komeita metsämaisemia tulisi löytyä maakunnassa myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolelta, jotta luonnonsuojelualueiden käyttöpainetta voidaan purkaa esimerkiksi suojelualueiden ympäristöön, sekä tarjota näillä alueilla myös sellaisia palveluita, joiden tarjoaminen suojelualueiden sisällä ei ole mahdollista. Pohjois-Karjalassa ei ole tällä hetkellä voimassaolevaa kattavaa ympäristö- ja luonnonvaraohjelmaa, jolloin maakuntaohjelma sekä maakuntakaava jäävät ainoiksi kokoaviksi ohjelmiksi luontoa koskevassa alueellisessa suunnittelussa. Tästäkin syystä ympäristö- ja luonnonvarojenhallinnan tavoitteet ohjelmassa olisivat perustellut.

1. Pohjois-Karjalan nykytila ja sen kehitysnäkymät: Sivun 20 taulukko 7: Vähähiilinen talous ja ympäristön kehitys 2010-2021. Suurin osa seurantaindikaattoreista liittyy väestömääriin, ympäristön osalta tarkastelussa ovat vain uusiutuvan energian osuus (jaottelematon), kokonaistyppi ja -fosforipäästöt sekä khk-päästöt. Pelkästään näiden indikaattorien seuranta antaa hyvin ohuen kuvan ympäristön tilasta. Tähän voitaisiin liittää uusiutuvan energian tuotantotapaosuudet, kasvihuonekaasupäästöjen jakaumat (ml. liikennemuodoittaiset päästöt), hiilinielujen ja hiilivarastojen suuruusluokat, suojelualueiden prosenttiosuudet sekä hakkuumäärät ja turvetuotantopinta-alat. 2. Elinvoimaa alueiden verkostoitumisesta Hyvä saavutettavuus ja toimintaympäristö 2.1 Saavutettavuus, liikenneväylät ja yhteydet 2.2 Asuin- ja elinympäristö 2.3 Kaupunki- ja maaseutukehittämisen erityispiirteet 2.4 Kansalliset ja kansainväliset verkostot Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois- Karjalan lähivuosien kehittämistarpeisiin? Kehittämisehdotus: Riittävästi s. 26 Kehittämiskohteet: "Elinympäristön viihtyisyyttä turvataan edistämällä luonnon monimuotoisuutta, torjumalla vieraslajeja sekä kunnostamalla vesistöjä" - Tähän lisättäväksi: turvaamalla monimuotoinen lähiluonto asutuskeskittymien välittömässä läheisyydessä. 3. Uudistumisella kasvua Monipuolinen, kestävä ja työllistävä elinkeinorakenne 3.1 Elinkeinoelämän kilpailukyky 3.2 Älykkään erikoistumisen valinnat 3.3 Resurssiviisaus Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois- Karjalan lähivuosien kehittämistarpeisiin? Eivät vastaa

Kehittämisehdotus: Maakuntaohjelmassa on erittäin vahvana tavoitteena maakunnan luonnonvarojen tehokas käyttöönotto, jota varten erityisesti metsäbiotaloudelle ja kivenjalostus- ja kaivannaistoiminnalle on asetettu lukuisia osatavoitteita. Sen sijaan kestävyydelle ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiselle ei aseteta mitään määreitä saati tavoitteita. Nämä tulisi nostaa samalle tasolle luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävien tavoitteiden kanssa, jotta voidaan puhua todellisesta kestävyydestä. Sivun 35 kehittämistavoitteeseen "Metsien kestävä hyödyntäminen ja käyttö sekä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen" tulee lisätä kestävyyden määritelmä, jotta sen toteutumista voidaan myös seurata. Lisäksi ekosysteemipalvelut tulisi turvata jatkossakin, jotta niiden hyödyntämistä voidaan jatkossa kehittää. Luonnon monimuotoisuuden edistämiselle tulisi asettaa konkreettinen tavoite, niin että se sisältää jotain enemmän kuin pelkät lainsäädännön edellyttämät toimet, muutoin tavoite jää vain sanahelinäksi. Sivu 40: kehittämistavoitteisiin tulee lisätä kaivannaisalan ekologinen kestävyys. Sivun 43 kehittämistavoitteeseen "Luonto- ja kulttuurimatkailun kehittäminen" tulee lisätä monimuotoisuuden turvaavien, peitteisten metsienkäsittelytapojen kehittäminen erityisesti suojelualueiden ympäristössä. Luontomatkailun kehittämiseksi suojelualueverkoston ulkopuolisella metsienkäsittelyllä on oleellinen vaikutus alueen houkuttelevuuteen ja maakunnan luontomatkailun imagoon. Sivun 53 kehittämistavoitteet "Ilmastonmuutoksen hillintä" ja "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen" tulisi avata niin, että kävisi ilmi myös ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen liittyvät muut kuin energiantuotantoon ja -kulutukseen liittyvät tavoitteet (esim. hiilivarastojen ja -nielujen ja ekologisten verkostojen suojelu, turvemaiden ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöt). 4. Hyvinvointia kumppanuuksilla Sujuva arki 4.1 Koulutus ja osaaminen 4.2 Hyvinvointi ja osallisuus 4.3 Kulttuuri, identiteetti ja luovat alat 4.4 Turvallisuus Vastaavatko kehittämistavoitteet Pohjois- Karjalan lähivuosien kehittämistarpeisiin? Riittävästi

Kehittämisehdotus: Ei vastauksia 5. Aluepolitiikka Pohjois- Karjalassa 6. Maakuntaohjelman rahoitus 7. Maakuntaohjelman laadintaprosessi Tähän voisi lisätä maakunnan vastuun alueellisessa ympäristö- ja luonnonvarapolitiikassa Ei vastauksia Ei vastauksia

8. Ympäristöselostus ja vaikutusten arviointi On erittäin hyvä, että maakuntaohjelmaluonnoksessa mainitaan seuraavaa: "Maakuntaohjelman toteuttamisen ohjenuoraksi tulee ottaa luonnonvarojen kestävä käyttö ja ympäristövaikutusten minimointi kaikessa kehitystoiminnassa. Maakunnan luonnonvarojen käytön suunnittelu tulee perustua kokonaisvaltaiseen ja erilaisten käyttömuotojen yhteensovittamiseen. Tarvitaan ympäristöasioiden kokonaisvaltaista hallintaa ja suunnittelua sekä erilaisten käyttömuotojen yhteensovittamista, johon maakuntaohjelmalla ja sen toteutuksella tulisi pyrkiä vaikuttamaan. Vaikutusten luotettava arviointi ja seuranta edellyttävät panostusta tutkimus- ja kehittämistoimintaan." Nämä tavoitteet tulisi näkyä konkreettisesti niin maakuntaohjelmassa kuin ympäristöselostuksessakin. Ympäristöselostus ja sova-lomake vaikuttavat monilta osin keskeneräisiltä, joten niiden kommentointi on hankalaa. Ympäristöselostuksessa kuvataan lähinnä nykytilanne sekä joitain (ei kaikkia) vaikutuksia ympäristöön, mutta siinä ei aseteta tavoitteita, niinkuin selostuksessa annetaan ymmärtää. Tämä vaikuttanee myös maakuntaohjelmaluonnoksen ao. tavoitteiden puutteisiin? Sova-lomakkeessa joiltain osin oiotaan vaikutuksia. Kappaleessa "Maakunnalliset toimet" kuvataan nykytilannetta ja lainsäädäntöön ja muihin valtakunnallisiin ohjelmiin ja toimintoihin perustuvat toimet, mutta erityisiä maakunnallisia toimenpiteitä ei ole tehty tai tavoiteltu. Sinällään ympäristöselostuksessa voitaisiin vain todeta nykytila ja esittää itse maakuntaohjelmassa tavoitteita erityisiksi pohjoiskarjalaisiksi toimiksi luonnon- ja ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön edistämiseksi. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman tavoitteet kasvihuonekaasupäästöistä sekä hiilivarastoihin ja -nieluihin liittyvät tavoitteet voisi kirjata ylös ympäristöselostukseen. 9. Muita kommentteja ja huomioita: Sivun 72 kuvan 14 kohta "Bio- ja kiertotalous" vaikutus Ympäristöön ja luonnonvaroihin "hyvin myönteinen": kuten ohjelmassakin on todettu, biotalouden vaikutus luonnonympäristöön ja luonnonvaroihin on negatiivinen, sen sijaan kiertotaloudella voi olla positiivisia vaikutuksia, jos luonnonvaroja uudelleenkierrättämällä pystytään vähentämään neitseellisten luonnonvarojen hyödyntämistä.