Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y (LSSY) Turun ammattikorkeakoulu (Turku amk) NUORTEN NIKOTIINIVALMISTEIDEN KÄYTTÖ Tutkimussuunnitelma Minna Salakari, projektipäällikkö Raija Nurminen, yliopettaja, TtT, Turku amk Tiia-Maija Lehto, röntgenhoitaja, opiskelija (YAMK) Jenni Vaskelainen, sairaanhoitaja, opiskelija (YAMK)
1 Sisällys 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT... 2 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE... 4 3 TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTON KERUU JA ANALYYSI... 4 4 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS... 5 5 AIKATAULU, KUSTANNUKSET JA RAPORTOINTI... 6 LÄHTEET... 6 Liite 1. Kyselylomake nuorille Liite 2. Saatekirje nuorille ja vanhemmalle/huoltajalle Liite 3. Tietoinen suostumus alaikäisen nuoren vanhemmalle/huoltajalle Liite 4. Henkilörekisteriseloste
2 1 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Nuorten nikotiinituotteiden (tupakka, sähkötupakka, vesipiippu, nuuska) käyttöä ja sen ehkäisyksi tarkoitettujen interventioiden vaikuttavuutta on laajasti tutkittu. Systemoidussa kirjallisuuskatsauksessaan Lehto (2017) toteaa tutkimusten runsauden osoittavan, että nuorten nikotiinituotteiden käyttö on tiedostettu ongelma ympäri maailmaa. Suomessa tutkimukset osoittavat, että tupakointi on nuorten keskuudessa vähentynyt, ja sama suuntaus jatkunee edelleen. Sen sijaan nuuskan käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Myös uusien tupakkatuotteiden kuten sähkösavukkeen ilmestyminen markkinoille nähdään kansainvälisestikin uhkana nuorten nikotiinituotteiden käytön positiiviselle, laskusuuntaiselle kehitykselle, sillä ne saattavat uutuudellaan ja erilaisuudellaan kiinnostaa nuoria. (Kinnunen, Pere, Lindfors, Ollila & Rimpelä 2017; Lehto 2017.) Nuorten nikotiinituotteiden käytön taustalla on useita tekijöitä. Perheellä ja ystäväpiirillä on todettu olevan suurin vaikutus siihen, millaisia asenteita nuori omaksuu nikotiinituotteisiin liittyen. Merkitystä asenteisiin on myös harrastuksilla ja roolimalleilla, esimerkiksi jääkiekkoilevien nuorten parissa nuuskan käyttö on tutkitusti yleisempää kuin muilla ikätovereilla. Lisäksi tutkimuksista ilmenee, että nuoren tietämys nikotiinituotteiden vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin vähentää merkittävästi nikotiinituotteiden myöhemmän käytön mahdollisuutta. (Lehto 2017.) Elo, Ilus ja Vaskelainen (2017) kuvaavat Nikotiinin terveysriskit urheilevalle nuorelle systemoidussa kirjallisuuskatsauksessaan nuorten tupakoinnin aloittamisen olevan yleisempää, jos nuorella on ongelmakäyttäytymistä, päihteidenkäyttöä, masennusta tai itsetuhoisuutta. Parhaan ystävän nuuskan käyttö on suurin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa urheilevan nuoren nuuskan käytön aloittamiseen. Tupakoinnin aloittamista näyttää suojaavan urheilun rooli ja uskonnollisuus. Nuoren varhainen ongelmakäyttäytyminen ja päivittäinen tupakointi ennustavat suurta riskiä nikotiiniriippuvuudelle. Tupakkatuotteet sisältävät lukuisia myrkyllisiä aineita sekä aiheuttavat huomattavia terveysriskejä. Tupakkatuotteiden sisältämä nikotiini ja muut yhdisteet muuttavat pysyvästi nuoren aivojen rakennetta ja aiheuttavat käyttäjälle voimakkaan elinikäisen riippuvuuden. (Hara ym. 2010.) Tupakointi on nuorten keskuudessa yleisempää, jos vanhemmat, sisarukset tai muut ikätoverit tupakoivat. Jääkiekkoa harrastavat nuoret suhtautuvat kielteisesti tupakointiin, koska se heikentää kuntoa. Urheilevat nuoret polttavat tupakkaa muita nuoria vähemmän. Myös urheiluseuraan kuuluminen oli yhteydessä vähäisempään tupakointiin. 1980-luvun alussa lähes joka kuudes 14-vuotias ja joka viides 18-vuotias poika tupakoi päivittäin, nyt näin tekee vain yksi sadasta. Myös tyttöjen kohdalla lukemat ovat laskeneet huomattavasti kaikissa ikäluokissa. Muutos on niin merkittävä, että sillä saattaa olla kansanterveydellisiä vaikutuksia. Yksi kehityskulku on kuitenkin huolestuttavaa: nuuskan käyttö on yleistynyt nuorten keskuudessa hämmästyttävän paljon. Kun kaksi vuotta sitten 18-vuotiaista nuorista 17 prosenttia nuuskasi päivittäin, uudessa tutkimuksessa lukema on liki 24 prosenttia. Nuuskan käytön kasvu on voimakasta etenkin 16- ja 18-vuotiaiden ikäluokassa. Kehityskulku on erikoista ajatellen sitä, että nuuskaa ei ole saanut Suomessa myydä
3 vuosiin, ja ulkomailtakin sitä saa tuoda vain omaan käyttöön. (Kinnunen, Pere, Raisamo, Katainen, Ollila ja Rimpelä 2017.) Nuoret kokeilevat myös vesipiippua ja sähkösavukkeita, mutta useammat käyttökerrat toistaiseksi ovat vielä harvinaisia. Yleisimmin nuoret käyttävät sähkösavukkeessaan nikotiinipitoisia nesteitä. Tuotetta kerran tai pari kokeilleista noin joka kymmenes ei ole kokeillut tupakkatuotteita vaan aloittaa suoraan sähkösavukkeilla. (Elo, Ilus ja Vaskelainen 2017.) Elo, Ilus ja Vaskelainen (2017) mukaan nuorten nuuskan käyttö ja kokeilut ovat lisääntyneet huolestuttavasti. Yleisesti ajatellaan, että urheilua harrastavat nuoret elävät terveellisemmin ja käyttävät vähemmän päihteitä kuin nuoret yleensä. Tutkimusten mukaan liikunta- tai urheiluseuraan kuuluvien nuorten nuuskan käyttö on kuitenkin selvästi yleisempää kuin muilla nuorilla. Nuuskan käyttö on yleisempää joukkuelajeja, erityisesti jääkiekkoa ja jalkapalloa harrastavien poikien ja nuorten miesten keskuudessa, jossa nuuskan käytöstä on vahvoja positiivisia mielikuvia. Nuuska koetaan jopa "tavaramerkiksi" jääkiekkokaukaloissa ja se sopii paremmin urheilijan imagoon kuin tupakka. Nuuskaavien nuorten mielestä nuuska rauhoittaa ja rentouttaa ja sen koetaan antavan mielihyvää sekä tuovan hyvän olon tunteen. Varsinkin jääkiekkoilijoiden piireissä "idoli-kulttuuri" on vallitsevaa ja nuuska on osana hallielämää ja sosiaalisia tilanteita, vaikkei nuori itse nuuskaa käyttäisikään. (Elo, Ilus ja Vaskelainen 2017.) Kulttuuriset kontekstit vaikuttavat terveysriskin käyttäytymisiin useilla tavoilla. Tapa, jolla urheilu organisoidaan ja integroidaan seuraelämään, poikkeaa myös yhteiskunnasta toiseen. Erilaiset organisatoriset rakenteet ja urheilukulttuuri (urheiluseurat, koulutuskeskukset ja yliopistot) ovat murrosikäisten urheilijoiden terveysriskikäyttäytymiseen vaikuttavia tekijöitä. Urheiluseurat ovatkin tärkeä toimintaympäristö, kun puhutaan nuorten nuuskan käytön vähentämisestä. (Elo, Ilus ja Vaskelainen 2017.) Urheilevien nuorten tiedontaso nuuskan haittavaikutuksista on heikko, eikä erityisesti tiedetä, miten nuuska vaikuttaa urheilusuoritukseen. Mielikuvat liittyvät urheilun ja erityisesti jääkiekon maailmaan ja nuuska mielletäänkin haitattomaksi suorituskyvyn kannalta. Nuuskan ei mielletä vaikuttavan samalla tavalla keuhkoihin, hapenottokykyyn ja kuntoon kuin tupakan. Nuuskan käyttö ei myöskään näy ulkopuolisille samoin kuin tupakointi ja sen käyttö koetaankin helpommaksi. (Elo, Ilus ja Vaskelainen 2017.) Negatiiviset mielikuvat nuuskasta liittyvät nuuskan epämiellyttävyyteen, epäterveellisyyteen ja vahingollisuuteen, riippuvuuteen, hyödyttömyyteen, rahan menoon ja nuuskakieltoihin. Nuoret kokevat tarvitsevansa enemmän ja jo varhaisesti tietoa nuuskan haittavaikutuksista. Selkeästi negatiivinen mielikuva nuuskaamisesta, tupakoinnista sekä yhteiskäytöstä oli ainoastaan hiihtäjien ja pyöräilijöiden keskuudessa. (Elo, Ilus ja Vaskelainen 2017.) Tutkimuslöydökset osoittavat (Lehto 2017), että interventioilla on mahdollista saada aikaan muutoksia nuoren nikotiinituotteisiin liittyvissä asenteissa, myös pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Interventioiden aikaansaamat muutokset eivät välttämättä ole suuria, mutta pienikin muutos on askel parempaan päin, myös kansanterveydellisestä näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkitusti parhaiten toimivat sellaiset interventiot, jotka yhdistävät monipuolisesti eri lähestymistapoja pyrkien lisäämään nuorten tietoisuutta nikotiinituotteiden terveysvaikutuksista ja opettamaan vertaispaineen voittamisen mahdollistavia taitoja.
4 Tehokkaiden ja vaikuttavien interventioiden toteuttamisessa on myös keskeistä ymmärtää, mitkä asiat vaikuttavat nuoren nikotiinituotteiden käyttöön tai sen aloittamiseen. Näin interventiot saadaan kohdistettua oikeisiin asioihin, jolloin niiden vaikuttavuus paranee. Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että perinteisten, koulussa toteutettavien interventioiden ohella myös uudenlaiset, muun muassa sosiaalista mediaa hyödyntävät interventiot ovat kehittämisen ja tutkimisen arvoisia. (Lehto 2017.) 2 TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TAVOITE Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää nikotiinivalmisteiden käyttöä ja asenteita 12 18 vuotiailla. Tutkimustiedon avulla kehitetään osallistavia terveyden edistämisen menetelmiä nikotiinituotteiden käytön aloittamisen ja käytön vähentämiseksi. Tämä tutkimus toteutetaan yhteistyössä Lounais- Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun ammattikorkeakoulun kesken. Tämä kartoitus on osa NIKO Syövän ennaltaehkäisy ja terveydenedistäminen nuorten arjessa -hanketta. Tutkimusongelmat ovat: 1. Minkälaiseksi nuoret kokevat terveydentilansa? 2. Millaisena nuorten ja nuorten lähiympäristön nikotiinituotteiden käyttö näyttäytyy Varsinais-Suomen maakunnan alueella? 3. Millaisia näkemyksiä nuorilla on nikotiinituotteista ja niiden vaikutuksista? 3 TUTKIMUSMENETELMÄT, AINEISTON KERUU JA ANALYYSI Tutkimuksen lähestymistapa on määrällinen. Aineiston keruu toteutetaan strukturoidulla kyselylomakkeella (Liite 1). Tätä tutkimusta varten kehitetty kyselylomake nuorille perustuu Nuorten terveystapatutkimus 2015; Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1997 2015 - mittariin (Kinnunen, Pere, Lindfors, Ollila ja Rimpelä 2015) sekä systemoitujen kirjallisuuskatsausten tuloksiin (Lehto 2017, Elo, Ilus ja Vaskelainen 2017). Kyselylomakkeen sisällön validiteettia on arvioinut nikotiinituotteiden käyttöön perehtynyt asiantuntijapaneeli (n=5). Arvioinnin kohteina olivat kysymysten ymmärrettävyys, yksiselitteisyys/selkeys, asianmukaisuus, kattavuus, lukumäärä ja riittävyys. Heidän kommenttiensa jälkeen kyselylomakkeisiin tehtiin tarkennukset terveysoireita ja nikotiiniasenteisiin koskeviin kysymyksiin. Kyselylomakkeiden esitestaus toteutettiin siten, että ensimmäiset 30 lomaketta toimivat pilottina. Näiden jälkeen kyselyyn tehtiin edelleen selvennyksiä liittyen nikotiiniasenteisiin. Kyselyyn tavoitellaan kaiken kaikkiaan osallistujiksi (N= 1500) 12 20 vuotta täyttäneitä nuoria. Tutkimukseen osallistujia informoidaan kirjallisesti kyselyn mukana lähetettävällä saatekirjeillä (Liite 2).
5 Tämä tutkimuslupa-anomus koskee Varsinais-Suomen alueen peruskoulujen, lukioiden, ammatillisen koulutuksen sekä harrastustoimintaa järjestävien järjestöjä seuraavassa kuvatulla tavalla. Kyselylomakkeen (Webropol ) sähköinen linkki lähetetään tutkimukseen osallistuvan organisaation nimeämälle yhteyshenkilölle. Yhteyshenkilö huolehtii kyselylomakkeen vastauslinkin jakamisesta vastaajille sähköpostitse tai muulla erikseen sovitulla tavalla. Tutkimuksen vastaava, NIKO projektin projektipäällikkö perehdyttää yhteyshenkilön. Mikäli kyselyyn ei pystytä vastaamaan sähköisesti, se toteutetaan paperisena. Kyselylomakkeet analysoidaan tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla ja avoimien vastausten osalta sisältöä erittelemällä. Resurssien käyttö muodostuu yhteyshenkilön työajan käytöstä sekä osallistuvien nuorten kyselyyn vastaamisen ajankäytöstä (noin 10 minuuttia/vastaaja). 4 EETTISYYS JA LUOTETTAVUUS Tutkimuksen etiikkaan liittyvät oleellisesti kysymykset tutkimuksen hyödyllisyydestä (sen käyttökelpoisuus ja johtopäätösten esittäminen) ja velvollisuuksista tiedon tuottamiseen osallistuneita kohtaan (Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2009, Kuula 2011). Tämän tutkimuksen perusolettamukseen liittyy kysymys siitä, miten nikotiinituotteiden käyttöä ja asenteita tutkimalla on mahdollista kehittää terveyden edistämisen menetelmiä. Tutkimussuunnitelma alistettiin eettisen toimikunnan asianmiehen lausuttavaksi. Tämän ihmiseen kohdistuvan ei lääketieteellisen tutkimuksen ei katsota edellytettävän eettisen toimikunnan lausuntoa tai eettistä ennakkoarviointia, koska tutkimukseen osallistumisen ei katsota aiheuttavan tutkittaville suoraa tai välillistä vahinkoa. Vahingolla tarkoitetaan tässä yhteydessä tutkittavalle (joka voi olla myös ryhmä, organisaatio tai muu oikeushenkilö) aiheutuvaa fyysistä, psyykkistä, sosiaalista tai taloudellista haittaa, joka on vastoin tutkittavan etua ja joka samalla rikkoo hänen oikeuksiaan (Ei-lääketieteellisen tutkimuksen ennakkoarviointi, Kuula 2011). Tutkimukseen osallistujille selvitetään kirjallisesti tutkimuksen tarkoitus, tulosten esittäminen ja tutkimuksen tulosten hyödyt. Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja osallistujat voivat keskeyttää osallistumisensa missä tutkimuksen vaiheessa tahansa. Tietoinen suostumus katsotaan saaduksi, kun nuoren (alaikäinen) vanhemmalta/huoltajalta on saatu lupa ja nuori vastaa kyselyyn. Yhteyshenkilö on yhteydessä alaikäisten nuorten vanhempiin/huoltajiin. Heille selvitetään kirjallisesti tutkimuksen tarkoitus, tulosten esittäminen ja tutkimuksen tulosten hyödyt (Liite 3). Tutkimusaineistoihin ei tallennu vastaajien tunnistetietoja ja osallistujien anonymiteetti turvataan tutkimuksen jokaisessa vaiheessa. Aineisto säilytetään tutkimusprosessin ajan asianmukaisesti lukittuna sekä tullaan hävittämään raportoinnin jälkeen paperisilppurissa ja poistamalla se tietokannoista. Tutkimuksiin osallistuvista on laadittu Henkilötietolakiin 523/1999 perustuva henkilörekisteriseloste (Liite 4).
6 Tutkimusraporteissa kuvataan tavoitteen asettamiseen ja toteuttamiseen, aineiston keruuseen, analysointiin, sekä tuloksiin ja tulosten esittämiseen liittyvät ratkaisut ja perustelut yksityiskohtaisesti. Tällöin lukijalla on mahdollisuus arvioida ratkaisujen eettistä kestävyyttä. Tutkimusprosessissa tullaan arvioimaan rehellisyyttä, yksikertaisuutta, avoimuutta ja tarkkuutta luotettavuuden tarkastelun yhteydessä. Tutkimuksen luotettavuuden tarkastelu liittyy siihen, kuinka pätevää, yleisluontoista ja käyttökelpoista tietoa saadaan. Mittarin luotettavuutta arvioidaan mittausvirheettömyyden eli reliaabeliuden sekä pätevyyden eli validiuden suhteen. Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden tarkastelun kriteereinä käytetään siirrettävyyttä/sovellettavuutta, totuudellisuutta, vahvistettavuutta ja uskottavuutta. 5 AIKATAULU, KUSTANNUKSET JA RAPORTOINTI Tutkimus käynnistyy välittömästi tutkimuslupien myöntämisen jälkeen. Kyselylomakkeet jaetaan sekä sähköisinä että paperisina versioina projektin pilotointiaikana kesäkuusta 2017 lähtien. NIKO tutkimus- ja kehittämishanke (2017 2018) vastaa kaikista tutkimuksesta aiheutuvista kuluista. Tulokset raportoidaan tutkimusraportteina, opinnäytetöinä (YAMK koulutus), ammattilehtiartikkeleina, postereina ja tieteellisinä julkaisuina. Vastuullinen tutkija on Minna Salakari, projektipäällikkö, Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y, puh. 040-7307877, Ylemmän amk koulutuksen opinnäytetöiden ohjauksesta vastaa Raija Nurminen (esh, yliopettaja, TtT), Turun ammattikorkeakoulu, puh. 044 9074 582 ja tilastoasiantuntija on Ari Jolkkonen, puh. 040 355 0318, Turun ammattikorkeakoulu LÄHTEET Lehto, T-M. Nuoret ja nikotiini. 2017. Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Julkaisematon lähde. Elo T., Ilus, H. ja Vaskelainen, J. 2017. Nikotiinin terveysriskit urheilevalle nuorelle. Systemoitu kirjallisuuskatsaus. Julkaisematon lähde. Hara, M., Ollila, H. & Simonen, O. 2010. Lasten ja nuorten tupakoimattomuuden edistäminen, yhteinen vastuumme. Toimintasuositukset lasten ja nuorten terveyden ja tupakoimattomuuden edistämiseksi Suomessa vuosina 2010 2013. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä Kinnunen T., Pere L., Raisamo S., Katainen A., Ollila E. ja Rimpelä M. 2017. Nuorten terveystapatutkimus 2017. Nuorten tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö sekä rahapelaaminen. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/80160/v5_20170627_suomi%20100_nttt2017.pdf?sequence=1 Kuula, A. 2011. Tutkimusetiikka, aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Toinen, uudistettu painos. Tampere: Vastapaino.
7 Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Ei-lääketieteellisen tutkimuksen ennakkoarviointi. Viitattu 29.5.2017. http://www.utu.fi/fi/tutkimus/eettisyys/ei-laaketieteellisten-ennakkoarviointi/sivut/millaiseen-tutkimukseen.aspx Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen ja käyttäytymistieteellisen tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Viitattu 14.5.2017 http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012a. Hyvä tieteellinen käytäntö. Viitattu 14.5.2017 http://www.tenk.fi/htk-ohje/hyva-tieteellinen-kaytanto Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012b. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsittely Suomessa. Viitattu 14.5.2017 http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/htk_ohje_verkko14112012.pdf