ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE

ALUEELLISEN SOSIAALIPÄIVYSTYKSEN RAKENTAMINEN TURUN SEUDULLE 1. Taustaa 2. Työryhmän työskentely 3. Alueellisen päivystysyksikön tehtävät ja organisaatio 3.1. Tehtävät 3.2. Toiminta-aika, toimitilat ja yhteydenotot yksikköön 3.3. Yksikön hallinnointi ja yhteistyö muihin toimijoihin nähden 3.4. Päivystysyksikön kustannukset ja niiden jakautuminen osallistujille Liitteet 7.5.2002

2 1. TAUSTAA Harava-projekti ja alueellisten sosiaali- ja kriisipäivystysmallien kehittäminen Harava on Lastensuojelun Keskusliiton ja Suomen Kuntaliiton koordinoima valtakunnallinen hanke, jonka tavoitteena on kehittää yhteistoiminta- ja palvelumalleja lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin. Pyrkimyksenä on edistää järjestöjen, julkisen ja yksityisen sektorin ylikunnallista yhteistyötä. Harava toimii kolmella pilottialueella (Varsinais-Suomen ja Keski-Suomen maakunnat, Länsi-Pohjan seutukunta) organisoituen painopistealueittain toimintamallikokeiluiksi (osahankkeet). Varsinais-Suomessa painopistealueeksi on valittu ehkäisevä psykososiaalinen työ ja ensimmäiseksi osahankkeeksi sosiaali- ja kriisipäivystysmallien kehittäminen. Sosiaali- ja kriisipäivystysmalli hankkeen päätavoitteena on tuottaa malli siitä, miten voidaan rakentaa alueellinen, eri toimijoiden väliseen kumppanuuteen pohjautuva sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmä. Tarve tällaisten järjestelmien kehittämiselle on noussut voimakkaasti esille maakunnallisissa tarvekartoituksissa sekä Harava-projektin lokakuussa 2000 järjestämässä yhteistyöseminaarissa. Alueellisen sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmän avulla pyritään parantamaan kolmen kohderyhmän asemaa: - Ensinnäkin kohderyhmänä ovat ne lapset, nuoret, lapsiperheet ja muut apua tarvitsevat, jotka erilaisissa kriisi- ja ongelmatilanteissa saavat toimivan päivystysjärjestelmän ansiosta tarvitsemaansa välitöntä, ammattitaitoista psykososiaalista tukea. - Toiseksi hankkeen kohderyhmänä ovat kaikki ne eri tahojen toimijat, jotka omassa työssään havaitsevat tällaisen psykososiaalisen tuen tarpeen. He voivat nykyistä helpommin ohjata kohtaamansa asiakkaat eteenpäin, kun on olemassa ennalta sovittu toimintamalli ja alueelliset päivystäjät, joihin voidaan ottaa yhteyttä näissä tilanteissa. - Kolmannen kohderyhmän muodostavat päivystystarpeeseen vastaavat työntekijät. Hankkeen avulla pyritään edistämään heidän jaksamistaan koulutuksen sekä eri toimijoiden nykyistä selkeämmän roolituksen avulla. Kun jollakin seudulla lähdetään rakentamaan seudullista päivystyskokeilua yhteistyössä Haravan kanssa, laaditaan projektin ja mukaan lähtevien toimijoiden kesken yhteinen toimintasuunnitelma, jossa sovitaan kehittämistyön tavoitteista, sisällöstä, osallistujista ja aikataulusta. Toimintasuunnitelmassa sovitaan myös siitä, mihin osallistujat sitoutuvat (taloudelliset resurssit, työpanos, raportointi). Harava-projekti tarjoaa kehitystyöhön osallistuville koulutusta ja konsultaatioita, mahdollisesti tarvittavaa taustamateriaalia ja selvityksiä sekä tutustumiskäyntejä ja avustaa sopimusmallien rakentamisessa, toiminnan dokumentoinnissa sekä mallintamisessa. Kuntien ja muiden mukaan tulevien palveluntuottajien vastuulla on käytännön toimintaan liittyvä rahoitus (mm. mahdollisten päivystäjien palkat + muut käytännön kulut) sekä osallistuminen toiminnan suunnitteluun (henkilöresurssit). Löytääkseen pilottialueita yhteistyökokeiluun Harava-hanke järjesti kevään 2001 aikana Varsinais- Suomessa seutukuntakohtaisia tilaisuuksia, joissa käsiteltiin alueellisia päivystystarpeita sekä mahdollisuuksia vastata niihin. Tilaisuuksiin kutsuttiin alueellisia toimijoita sekä julkis-, järjestö- että yksityissektoreilta. Turun seudun tilaisuus järjestettiin 3.5.2001 Raisiossa (osallistujaluettelo liitteessä 1). Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tarve ja kehittämismahdollisuudet Turun seudulla Raision tilaisuudessa näkemyksiään kertoivat mm. sosiaalitoimen, terveystoimen, poliisin, SPR:n ja rikosuhripäivystyksen edustajat Turun seudun sosiaali- ja kriisipäivystystarpeesta ja toteuttamismahdollisuuksista. Tilaisuudessa esiteltiin myös Espoon sosiaali- ja kriisipäivystysmallia sekä Salon seudun sosiaalipäivystystä esimerkkeinä erilaisista tavoista palvelun järjestämiseen.

3 Tilaisuudessa kävi ilmi, että tarvetta päivystykselle Turun seudulla on. Niinikään katsottiin, että tähän tarpeeseen olisi järkevää vastata yhteistoimintamallin avulla, koska erityisesti pienempien kuntien ei ole järkevää tai resurssien puolesta edes mahdollista toteuttaa omaa, riittävän laajamittaista päivystysjärjestelmää. Toukokuussa pidetyssä tilaisuudessa päätettiin toteuttaa kysely, jonka avulla kartoitettaisiin tarkemmin alueen eri toimijoiden mahdollisuuksia olla mukana päivystysjärjestelmän rakentamisessa. Kesän ja alkusyksyn 2001 aikana toteutettu kysely suunnattiin kuntien sosiaali- ja terveystoimille, sairaanhoitopiirin yksiköille, alueella toimiville järjestöille sekä ammatillisille perhekodeille. Saadut vastaukset (yhteenveto liitteenä 2) vahvistivat edelleen näkemystä siitä, että tarvetta ja halukkuutta alueellisen päivystysjärjestelmän rakentamiseen on. Suosituimpana vaihtoehtona alueellisen sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmän toteuttamiseen pidettiin mukaan lähtevien toimijoiden lukumäärästä riippuen joko 1) alueellista, aktiivityöhön perustuvaa päivystysyksikköä tai 2) aktiivityön ja varallaolon yhdistävää järjestelmää. Marraskuussa 2001 käytiin kyselyn tuloksia läpi tilaisuudessa, jossa oli paikalla kuntien sosiaali- ja terveystoimen, alueen järjestöjen sekä ammatillisten perhekotien edustajia. Käydyssä keskustelussa katsottiin, että vielä vuonna 2002 alueellista päivystyskokeilua ei ehditä käynnistää. Sen sijaan todettiin, että asiassa voitaisiin edetä niin, että kuntien sosiaalitoimien sekä mahdollisten muiden toimijoiden työntekijöistä koottaisiin työryhmä, joka laatii helmikuun 2002 loppuun mennessä esityksen siitä, millaisella mallilla voitaisiin parhaiten vastata alueen päivystystarpeeseen. Mikäli päivystykseen onnistutaan löytämään toimiva malli, voitaisiin vuonna 2003 aloittaa useamman vuoden kestävä kokeilupilotti, jolla testattaisiin seudullisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen toimivuutta. Tilaisuudessa päätettiin perustaa työryhmä, johon valittiin edustajat Turun, Raision, Kaarinan, Naantalin, Liedon sekä Nousiaisten sosiaalitoimista, Turun ensi- ja turvakodista, SPR:n nuorten turvatalolta sekä Harava-projektista. Työryhmälle annettiin tehtäväksi rakentaa kaksi vaihtoehtoista päivystysmallia helmikuun 2002 loppuun mennessä. Työryhmälle jätettiin vapaat kädet mallien rakentamiseen, mutta evästyskeskustelussa esitettiin kuitenkin joitakin kysymyksiä ja näkemyksiä rakennettavasta mallista: - Toiminnan laajuus, käsitelläänkö lastensuojelutapauksia vai yleisemmin kriisitapauksia? katsottiin, että liikkeelle voitaisiin lähteä lastensuojelupäivystyksestä. - Päivystyksen ajankohta. Toimitaanko ympärivuorokautisesti vai esim. vain viikonloppuisin? katsottiin, että liikkeelle voitaisiin lähteä viikonloppupäivystyksellä. - Yhteydenottotapa. Otetaanko päivystäjiin yhteyttä viranomaisten kautta vai voivatko asiakkaat ottaa suoraan yhteyttä päivystäjään? katsottiin, että päivystys toimii niin, että yhteydenotot tapahtuvat viranomaisten kautta. - Päivystäjät. Pitääkö päivystäjien olla toimivaltaisia sosiaalityöntekijöitä vai voiko päivystäjänä toimia myös muita työntekijöitä? tämä jätettiin työryhmän harkittavaksi - Kustannukset. Jaetaanko kustannukset asukasluvun suhteessa vai joillakin muilla perusteilla? jakoperusteet jätettiin työryhmän harkittaviksi, kustannukset eivät kuitenkaan saisi nousta kovin korkeaksi (ei yli 3-5 mk/asukas)

4 2. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELY Työryhmä rakensi saamillaan evästyksillä kaksi vaihtoehtoista sosiaalipäivystysmallia, jotka esiteltiin Turun seudun kuntien sosiaalijohdolle maaliskuussa 2002 järjestetyssä tilaisuudessa. Toinen vaihtoehdoista perustui viikonloppuisin ylityönä tehtävään sosiaalityöntekijöiden aktiivipäivystykseen ja toinen seudulliseen aktiivipäivystysyksikköön, jossa olisi omat työntekijät, ja joka vastaisi alueen sosiaalipäivystystarpeeseen iltaisin ja viikonloppuisin. Esitettyjä malleja rakennettaessa käytettiin hyväksi kokemuksia muualla Suomessa käytetyistä sosiaali- ja kriisipäivystysjärjestelmistä. Työryhmä hyödynsi mm. Espoon, Salon seudun, Jämsän seudun, Tampereen, Helsingin, Oulun ja Kymenlaakson päivystysjärjestelmien suunnittelusta ja toteutuksesta saatuja kokemuksia. Ryhmä otti työskentelyssään lähtökohdakseen sen, että mallin tulee olla seudullinen. Mitään alueen kuntaa ei suunnitteluvaiheessa jätetty ulkopuolelle. Toisena lähtökohtana pidettiin sitä, että päivystysmallia rakennettaessa hyödynnetään jo olemassa olevia toimijoita, tarkoituksena ei ollut tehdä mitään jo rakennettua ja toimivaa uudestaan. Mallien toimintaperiaatteita pohtivassa keskustelussa työryhmä katsoi, että vaikka päivystystoiminta voidaankin aloittaa suppeammalla toiminnalla ja laajentaa sitä vaatimusten mukaan, pitää mukana olla kuitenkin riittävästi ammattitaitoisia toimijoita jo alusta lähtien, jotta toimintaedellytykset ovat olemassa. Ryhmä katsoi, että päivystyksessä mukanaolevien henkilöiden tulisi olla toimivaltaisia sosiaalityöntekijöitä ja heidän olisi toimittava päivystysvuoroissa aktiivityössä. Esimerkiksi Salon mallin mukainen varallaolojärjestelmä ei toimi asukaspohjaltaan huomattavasti suuremmalla Turun seudulla, vaan päivystyksen on perustuttava aktiivityöhön. Niinikään katsottiin, että päivystys olisi hyvä keskittää sellaiselle ryhmälle, jolla on ja jolle kertyy kokemusta sosiaalipäivystyksen pyörittämisestä. Kriisitilanteen sattuessa verkostolla (päivystäjät ja sinne yhteyttä ottavat tahot) tulee olla riittävän selkeät ohjeet käsiteltävien tapauksien varalle. Mallia rakennettaessa on saatava aikaan toimiva linkitys muihin, jatko- ja rinnalla toimiviin palveluihin. Vaikka päivystyksen rakentaminen auttaakin kattamaan suuren osan virka-ajan ulkopuolisesta ajasta, on äärimmäisen tärkeää miettiä seudun kuntien työkäytäntöjen toimivuutta päivystystyyppisissä tilanteissa myös virka-aikana. Työryhmä katsoi, että nyt esitettävässä päivystyksessä tulee keskittyä sosiaalipäivystykseen. Mielenterveydelliset kriisitilanteet ja mm. onnettomuustilanteiden jälkipuinti rajattiin tämän päivystyksen ulkopuolelle, koska niihin vastaamiseen löytyy alueelta jo ammattitaitoisia toimijoita. Turun seutukunnan kokoisella alueella, jossa on lähes 300 000 asukasta, päivystys on erittäin vaikeaa hoitaa oman työn ohella ylityönä. Ylitöinä järjestettävän seudullisen päivystyksen ongelmiksi koettiin mm. hankala hallinnointi ja ohjaaminen, työntekijöiden nopea vaihtuvuus sekä pidemmällä aikavälillä sen rasittavuus päivystykseen osallistuville työntekijöille. Sosiaalipäivystys on vaativaa erityissosiaalityötä, joka vaatii erityiskoulutetun ja osaavan henkilöstön, joka on motivoitunut tämäntyyppisen työn tekemiseen. Päivystystyö on erityisen kuormittavaa työtä, koska asiakkuudet, jotka ohjautuvat sosiaalipäivystykseen ovat aina akuuteissa kriiseissä olevia asiakkaita, joita kohdataan muualla kuin virastossa eli esimerkiksi asiakkaan kotona tai yhteistyökumppanin tiloissa (esim. poliisilaitos). Lisäksi monet sosiaalipäivystyksen asiakkaista ovat kroonistuneita sosiaalityön pitkäaikaisasiakkaita. Työ on myös fyysisesti kuormittavaa henkilöstölle ja se edellyttää työntekijöitä, joilla itsellään on vahva halu tehdä tämänlaatuista työtä. Tämän vuoksi työryhmä piti järkevimpänä ja toimivimpana tapana Turun seutua koskevan sosiaalipäivystyksen hoitamiseen oman aktiivipäivystysyksikön perustamista.

5 Työryhmän tekemän selvityksen perusteella maaliskuussa järjestettyyn kokoukseen osallistuneet tahot (tilaisuuden osallistujaluettelo liitteessä 1) päätyivät kannattamaan parhaana vaihtoehtona aktiivipäivystysyksikköä Turun seutukuntaan. Lisäselvitystä katsottiin tarvittavan mm. terveydenhuollon tai seurakunnan työntekijöiden mahdollisesta kytkemisestä tiiviimmin päivystyksen toteuttamiseen. Käydyssä keskustelussa kuitenkin todettiin, että päivystyksen käynnistämisessä on lähdetty siitä, että toiminnassa keskitytään sosiaalipäivystykseen ja erityisesti lastensuojelullisiin tapauksiin. Tämä vaatii työntekijöiltä sosiaalityöntekijän ammattitaitoa ja myös mahdollisuuksia toimia tehtäviä hoitaessaan sosiaalityöntekijän virkavastuulla. Tämän vuoksi katsottiin, että toimijoiden tulisi olla nimenomaisesti sosiaalityöntekijöitä. Palaverissa päätettiin esittää kunnille Turun seutukunnan sosiaalipäivystyksen järjestämiseksi vuosina 2003-2006 toteutettavaa nelivuotista kokeilua, jonka ajaksi perustetaan sosiaalipäivystyksen hoitamista varten oma yksikkö, jossa olisivat mukana kaikki seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen. Päivystystehtäviin vastaamisen lisäksi yksikön työntekijät voisivat myös tarjota mukaan lähteville kunnille konsultointia ja mahdollisesti työparin erityisosaamista vaativissa lastensuojelutapauksissa. Päivystyskokeiluun kytketään mukaan arviointi, jonka suunnittelu toteutetaan yhteistyössä Varsinais-Suomen Harava-hankkeen kanssa. Kokouksessa päätettiin, että esityksen kunnille laatii Harava-projekti yhdessä vaihtoehtoiset päivystysmallit rakentaneen työryhmän kanssa niin, että nyt esitettyyn malliin tarkennetaan vielä kustannusten jakautumisperusteita sekä linkitystä muihin päivystysjärjestelmiin ja tutkitaan mahdollisuudet ulkopuoliseen rahoitukseen sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kytkemiseen mukaan toiminnan järjestämiseen. Tähän esitykseen noita seikkoja onkin tarkennettu luvussa 3.

6 3. ALUEELLISEN PÄIVYSTYSYKSIKÖN TEHTÄVÄT JA ORGANISAATIO 3.1. Tehtävät Kehitettävä päivystysjärjestelmä on sosiaalipäivystys, jonka ensisijaisia tehtäviä ovat: 1) Väkivaltatilanteet, joissa perheeseen kuuluu lapsia tai muita huollettavia (esimerkiksi tilanne, jossa poliisi havaitsee kotihälytyksellä tarpeen saada joko välittömästi sosiaalityöntekijä paikalle tai välittää tieto mahdollisesta lastensuojelutarpeesta heti eteenpäin) 2) Lastensuojelutarpeen tarkistaminen (jos lapset jäävät vaille hoitoa huoltajan päihteiden käytön, sairaskohtauksen, tapaturman/onnettomuuden, perhekriisien tai mielenterveysongelmien takia) 3) Lapsen ja nuoren erityiset vaikeudet (itsemurhauhka, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, raiskaukset, päihteet/huumeet, karkailu, muut nuorten vakavat selviytymisvaikeudet) 4) Alaikäisten pidätykset ja kuulustelut harkinnan mukaan Tämän lisäksi päivystyksen työntekijät voivat tarvittaessa antaa puhelinkonsultaatiota sekä avustaa esimerkiksi vanhuksen/sairaan henkilön katoamis-/löytymistilanteissa tai turvapaikkaa tarvittaessa. Varsinaisten päivystystehtävien lisäksi voivat yksikössä toimivat työntekijät myös tarjota kokeilussa mukana oleville kunnille konsultointia ja mahdollisesti työparin erityisosaamista vaativissa lastensuojelutapauksissa. 3.2. Toiminta-aika, toimitilat ja yhteydenotot yksikköön Yksikkö vastaa alueen sosiaalipäivystystarpeeseen maanantaista torstaihin kello 16.00 ja 22.00 välillä, perjantaisin kello 15.00 03.00, lauantaisin 08.00-03.00 ja sunnuntaisin kello 08.00-17.00. Työntekijöiden viikoittaiset päivystysvuorot muodostuvat esimerkkiviikolla seuraavasti: Työntekijä Maanantai Tiistai Keskiviikko Torstai Perjantai Lauantai Sunnuntai 1 16-22 16-22 16-22 X X 8-16 10-17 2 X 16-22 16-22 16-22 15-21 10-19 X 3 16-22 X X X 15-21 18-03 X 4 X X X 16-22 21-03 19-03 X 5 X X X X 21-03 X 8-15 Päivystystunteja työntekijälle 1: 33 Päivystystunteja työntekijälle 2: 33 Päivystystunteja työntekijälle 3: 21 Päivystystunteja työntekijälle 4: 20 Päivystystunteja työntekijälle 5: 13 Päivystystuntien lisäksi työntekijät tekevät virka-aikana työtä yhteistyökumppaneiden kanssa mm. jatkopalveluihin ohjauksessa sekä hoitavat yhteistyökumppaneiden (mm. poliisi, hätäkeskus, terveyskeskukset, sairaalat, kunnat) kanssa asiakastapauksiin sekä järjestelmän sisältöön liittyviä neuvotteluja. Näiden tehtävien lisäksi työntekijät voivat toimia konsultoivina työntekijöinä ja mahdollisesti työparina mukana olevien kuntien alueella tapahtuvissa vaativissa lastensuojelutapauksissa Mallin rakentamisessa on lähdetty siitä, että päivystäjät voivat toimia Turun kaupungin sosiaalikeskuksen ASO-tiloissa (asiakkaan ohjaus -yksikkö) Linnankatu 23:ssa. Näissä tiloissa on jo olemassa puhelinyhteydet sekä tarvittava tietotekniikka, eikä yksikön tarvitse näin investoida uusiin laitteisiin ja järjestelmiin. Yhteydenotot yksikköön tapahtuvat viranomaisten (esim. hätäkeskus, poliisi, sairaaloiden ja terveyskeskusten päivystykset, sairaankuljetus) kautta. Suorien asiakasyhteydenottojen edellytyksenä on mallia valmistelleessa työryhmässä pidetty sitä, että päivystäjillä on mahdollisuus saada taustatietoa asiakkaasta. Koska päivystäjillä ei ole pääsyä eri kuntien asiakastietokantoihin, ei yksikkö voi vastata suoriin asiakasyhteydenottoihin vaan kontaktit tapahtuvat muiden viranomaisten välityksellä.

7 3.3 Yksikön hallinnointi ja yhteistyö muihin toimijoihin nähden Työryhmä esittää, että yksikkö sijoittuisi hallinnollisesti Turun kaupungin sosiaalikeskuksen yhteyteen. Ryhmässä käytiin läpi myös mahdollisuuksia sijoittaa toiminta osaksi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta tai antaa sen hallinnointi jollekin muulle seudulliselle toimijalle, mutta koska päivystäjien tulee nyt esitettävässä mallissa olla virkavastuulla toimivia sosiaalityöntekijöitä, ei yksikköä voida sijoittaa esimerkiksi osaamiskeskukseen, joka toimii jatkossa osakeyhtiönä. Tämän vuoksi luontevin hallinnollinen organisaatio yksikölle on Turun kaupungin sosiaalitoimi, jonka tiloissa päivystyksen on tarkoitus toimia. Toiminnan käytännön suunnittelusta ja organisoinnista vastaa yksi yksikön viidestä työntekijästä, joka toimii johtavana sosiaalityöntekijänä. Hankkeelle muodostetaan yksikön toiminnan seurantaa ja ohjausta varten oma ohjausryhmä, johon valitaan edustajia toiminnassa mukana olevista kunnista ja mahdollisilta muilta tahoilta. Ennen toiminnan aloittamista käydään yhdessä yhteydenottajatahojen kanssa läpi yksityiskohtaisesti ne tilanteet, joissa otetaan yhteyttä sosiaalipäivystysyksikköön ja joissa taas oikea avuntarjoaja on jokin muu alueella toimiva apua tarjoava taho (esim. debriefing-päivystys, TYKS:n psykiatrian yksiköt, SPR:n ensihuollon hälytysryhmä, rikosuhripäivystys, auttavat kriisipuhelimet, mielenterveysseuran kriisipalvelut, ensi- ja turvakoti, nuorten turvatalo jne.). Pilottikokeilu aloitetaan sosiaalitoimien ylläpitämänä päivystyksenä. Kokeilun aikana tulee kuitenkin tarkastella myös mahdollisuuksia kytkeä päivystys osaksi laajempaa sosiaali- ja terveydenhuollon seudullista päivystysjärjestelmää, mikäli esimerkiksi terveydenhuollossa rakennetaan uusia alueellisia päivystysmalleja. 3.4. Päivystysyksikön kustannukset ja niiden jakautuminen osallistujille Päivystysyksikön kustannukset on laskettu käyttäen työntekijöiden keskipalkkana 11 000 mk (1850 ) kuukaudessa 5 sosiaalityöntekijän nettopalkat a 132 000 mk (22 200 ) = 660 000 mk + lomakorvaukset (vuosipalkka * 0,11) = 72 600 mk + ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisät ** (liite 3.) = 182 000 mk + sosiaalikulut kertoimella 0,30 = 274 400 mk + matka- ja toimintakulut = 48 000 mk + vuokrat = 37 500 mk + koulutus ja työnohjaus = 12 000 mk YHTEENSÄ: mk 1 286 500 216 373 ** voidaan antaa myös vapaa-aikana, mutta kustannusvaikutus tämä Työryhmä ehdottaa, että neljän vuoden pilottikokeilun aikana kustannukset jaetaan niin, että ensimmäisenä vuonna jakoperusteena käytetään mukana olevien kuntien alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrää (kuten lastensuojelun suurten kustannusten tasausrahastossakin). Ensimmäisen vuoden aikana toteutuvien tapausten mukaisesti määritellään eri suoritteille hinnat. Pilotin kolmena viimeisenä vuotena jaetaan kustannukset niin, että osa budjetista (työryhmän alustavissa kaavailuissa noin 20%) katetaan vakuutusmaksutyyppisellä ylläpitomaksulla, jonka jakautumisperusteena pidetään alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrää. Loput kustannukset rahoitetaan suoritemaksuilla. Hankkeeseen on mahdollista hakea ulkopuolista hankerahoitusta esimerkiksi Varsinais-Suomen liitosta maakunnan kehittämisrahoista tai joko Varsinais-Suomen liiton tai STM:n kautta haettavasta ESR-rahoituksesta syksyn 2002 aikana, jos hankkeen käynnistämiseen löytyy alueen kunnista riittävästi yhteistä tahtoa. Jonkin verran rahoitusta sekä apua ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen on mahdollista hakea myös Turun seudun aluekeskusohjelman kautta, kun ohjelman Hyvinvoiva

8 aluekeskus osio saa oman työntekijänsä ja sen hankesuunnitelmat käynnistyvät. Lisäksi lääninhallituksen kautta mahdollisesti myös ensi vuonna jaettavaa ehkäisevän huumetyön rahoitusta kannattaa hakea hankkeen toteutukseen vuonna 2003. Vuoden 2002 ehkäisevän huumetyön rahat on jo jaettu. Tässä esitettävät laskelmat kuntien rahoitusosuuksien jakautumisesta on laskettu lähtien siitä olettamuksesta, että hankkeelle ei saada ulkopuolista hankerahoitusta. Lähtökohtana ovat siis hankkeen kokonaiskustannukset. 1. vuoden toimintakustannusten jakautuminen Mikäli kaikki Turun seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen osallistuvat päivystysyksikön toimintaan, jakautuvat kustannukset edellämainituin perustein ensimmäisen vuoden aikana seuraavasti: Turun seutu Pilotin Kustannus ensimmäinen vuosi Kunta Alle 21-v. Osuuskerroin Summa mk Euro Askainen 201 0,003 3641 612 Kaarina 5827 0,082 105543 17751 Lemu 442 0,006 8006 1346 Lieto 4328 0,061 78392 13185 Masku 1684 0,024 30502 5130 Merimasku 438 0,006 7933 1334 Mietoinen 481 0,007 8712 1465 Mynämäki 1613 0,023 29216 4914 Naantali 3614 0,051 65460 11010 Nousiainen 1260 0,018 22822 3838 Paimio 2748 0,039 49774 8371 Piikkiö 1900 0,027 34414 5788 Raisio 6214 0,087 112553 18930 Rusko 1109 0,016 20087 3378 Rymättylä 492 0,007 8912 1499 Sauvo 754 0,011 13657 2297 Turku 37293 0,525 675482 113608 Vahto 570 0,008 10324 1736 Velkua 59 0,001 1069 180 Yhteensä 71027 0,999 1286500 216374 Asukasta kohti päivystysyksiköstä muodostuu kustannuksia aikana. 0,74 ensimmäisen pilottivuoden 2. 4. vuoden toimintakustannusten jakautuminen Pilottikokeilun kolmena viimeisenä vuotena katetaan kustannuksista osa (työryhmän alustavissa kaavailuissa 20 %) yleisellä ylläpitomaksulla ja loput suoritemaksuilla. Suoritehinnat määrittyvät päivystystapausten määrän perusteella ja ne määritellään ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Ylläpitomaksun lopullinen prosenttiosuus kokonaiskustannuksista määritellään mukaan lähtevien kuntien keskinäisessä sopimuksessa. Tämä osuus jaetaan osallistuvien kuntien kesken käyttäen jakoperusteena alle 21-vuotiaiden asukkaiden määrää. Mikäli kaikki Turun seutukunnan 17 kuntaa sekä Mynämäki ja Mietoinen osallistuvat päivystysyksikön toimintaan, jakautuvat kustannukset seuraavasti (käytetty ylläpitomaksun osuutena 20 %):

9 Turun seutu pilotin vuodet Kustannukset 2-4 Ylläpitomaksu 20 % Kunta Asukasluku Osuuskerroin Summa mk Euro Askainen 201 0,003 728 122 Kaarina 5827 0,082 21109 3550 Lemu 442 0,006 1601 269 Lieto 4328 0,061 15678 2637 Masku 1684 0,024 6100 1026 Merimasku 438 0,006 1587 267 Mietoinen 481 0,007 1742 293 Mynämäki 1613 0,023 5843 983 Naantali 3614 0,051 13092 2202 Nousiainen 1260 0,018 4564 768 Paimio 2748 0,039 9955 1674 Piikkiö 1900 0,027 6883 1158 Raisio 6214 0,087 22511 3786 Rusko 1109 0,016 4017 676 Rymättylä 492 0,007 1782 300 Sauvo 754 0,011 2731 459 Turku 37293 0,525 135096 22722 Vahto 570 0,008 2065 347 Velkua 59 0,001 214 36 Yhteensä 71027 0,999 257300 43275 Asukasta kohti ylläpitomaksusta muodostuu kustannuksia 0,15 vuodessa, jos kaikki 19 kuntaa ovat mukana. 80 % kustannuksista jakautuu suoritteiden mukaisesti. Suoritehinnat määrittyvät päivystystapausten määrän perusteella ja ne määritellään ensimmäisen vuoden kokemusten perusteella. Kokeiluhanketta käynnistettäessä tehdään yhteistyötä Harava-hankkeen kanssa. Harava on varannut vuoden 2002 budjettiinsa 5 887 Varsinais-Suomessa käynnistyvien sosiaali- ja kriisipäivystyshankkeiden koulutus- ja konsultaatiomenoihin. Tulevien vuosien osalta summat ovat vielä avoinna. Osa tästä summasta voidaan käyttää Turun seudulla mahdollisesti 2003 käynnistyvän päivystysyksikön työntekijöiden koulutukseen ja/tai hankkeen suunnitteluun sisältyvään koulutukseen tai konsultaatioihin. Lisäksi Haravan Varsinais-Suomessa työskentelevät kaksi projektipäällikköä antavat työpanostaan hankkeen suunnittelutyöhön.

10 LIITE 1. TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYYN OSALLISTUNEET SEKÄ SEUDULLISTEN PALAVERIEN OSALLISTUJALUETTELOT Mallit rakentaneen työryhmän työskentelyyn ovat osallistuneet: Kaarinan kaupunki sosiaalityönjohtaja Sari Johansson Liedon kunta sosiaalityöntekijä Marja Holmborg sosiaalityöntekijä Pirjo Pitkänen Naantalin kaupunki sosiaalityöntekijä Liisa-Anneli Holmberg johtava sosiaalityöntekijä Anssi Lähde Nousiaisten kunta sosiaalityöntekijä Liisa Moilanen Raision kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Helena Nurmilaakso Turun kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mäkinen SPR/Nuorten turvatalo johtaja Elina Wiljanen Turun ensi- ja turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Varsinais-Suomen Harava projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen Sosiaali- ja kriisipäivystysmallin kehittämistarve Turun seudulla -palaveri 3.5.2001 Osallistujat Askaisten kunta sosiaalisihteeri Aila Häkkinen Kaarinan kaupunki sosiaalijohtaja Antero Paananen Lemun kunta sosiaalisihteeri Raija Vienonen Maskun kunta sosiaalijohtaja Kaarina Meller Naantalin kaupunki sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Nousiaisten kunta sosiaalijohtaja Anneli Hallman Paimion kaupunki sosiaalijohtaja Iiro Pöyhönen Piikkiön kunta sosiaalijohtaja Sirkka Mylly Raision kaupunki sosiaalijohtaja Markus Hemmilä Päivi Miettinen Sauvon kunta sosiaalisihteeri Leena Pesu Turun kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mäkinen erityissosiaalityöntekijä Eero Pulli Velkuan kunta sosiaalityöntekijä Tiina Rinne-Kylänpää Härkätien terveyskeskus johtava hoitaja Anne Valtonen Kaarinan Piikkiön tk. ylilääkäri Markku Suokas johtava hoitaja Anja Rinta-Jaskari Naantalin ktt ky. sosiaalityöntekijä Erja Oksman Turun terveysvirasto terveyskeskuslääkäri Eero Pesonen TYKS/Ensiapupoliklinikka ylilääkäri Seppo Nieminen osastonhoitaja Pirkko Viirlas TYKS/ Konservatiivisen hoidon tulosryhmä ylihoitaja Marja-Leena Pulkkinen TYKS/ Nuorisopsykiatria sosiaalityöntekijä Leena Jäppinen Turun kihlakunnan poliisilaitos ylikonstaapeli Markku Paija Raision kihlakunnan poliisilaitos komisario Pasi Rinne Kaarinan kihlakunnan poliisilaitos Erja Setälä Perhekoti Peukaloinen Seija Oksanen Kari Oksanen Turun Ensi- ja Turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Ensikoti Pinja johtaja Anne Stormbom Lausteen perhekuntoutuskeskus sosiaaliterapeutti Raija Manni Mielenterveysseura / Lounais-Suomen aluetoimisto aluetyöntekijä Elisa Lehtonen Mielenterveysseura / Länsi-Suomen aluetoimisto aluetyöntekijä Veli Kaukkila MLL/ Varsinais-Suomen piiri nuorisotyön ohjelmasihteeri Juhani Rantanen Rikosuhripäivystys/ Länsi-Suomen aluetoimisto aluevastaava Tiina Rantanen SPR, Nuorten turvatalo johtaja Sari Jansson Turun Nuorisoasema Hanna Peltola

11 Espoon keskus, sosiaali- ja terveystoimi Harava-projekti psykiatrinen sairaanhoitaja Birgitta Pollari sosiaalityöntekijä Leena Pehkonen projektijohtaja Markus Anttila projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen Sosiaali- ja kriisipäivystysmallin kehittäminen Turun seudulle työkokous 7.11.2001 Kaarinan kaupunki sosiaalijohtaja Antero Paananen Mynämäen kunta sosiaalijohtaja Marita Pettersson Naantalin kaupunki sosiaalijohtaja Riitta Ylipelkonen Nousiaisten kunta sosiaalijohtaja Anneli Hallman Raision kaupunki sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä johtava sosiaalityöntekijä Helena Nurmilaakso Ruskon kunta sosiaalijohtaja Tuula Ikonen, Ruskon kunta Sauvon kunta sosiaalisihteeri Leena Pesu Turun kaupunki osastopäällikkö Leila Visa erityissosiaalityöntekijä Eero Pulli Perhekriisi- ja terapiakeskus Pilari projektijohtaja Kitty Enbom SPR, Nuorten turvatalo johtaja Elina Wiljanen Turun ensi- ja turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Perhekoti Tuike Tuire Ekman Jussi Kangas Harava-projekti projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen projektityöntekijä Kaisa Tiusanen Sosiaali- ja kriisipäivystysmallin kehittäminen Turun seudulle työkokous 19.3.2002 Askaisten kunta sosiaalisihteeri Aila Häkkinen Kaarinan kaupunki sosiaalityönjohtaja Sari Johansson Lemun kunta sosiaalisihteeri Raija Vienonen Liedon kunta sosiaalityöntekijä Marja Holmborg Mynämäen kunta sosiaalityöntekijä Marita Haulivuori Naantalin kaupunki sosiaalityöntekijä Liisa-Anneli Holmberg Nousiaisten kunta sosiaalijohtaja Anneli Hallman Paimion kaupunki sosiaalijohtaja Iiro Pöyhönen Raision kaupunki sosiaali- ja terveysjohtaja Markus Hemmilä Ruskon kunta johtava sosiaalityöntekijä Tuula Ikonen Sauvon kunta sosiaalisihteeri Leila Pesu Turun kaupunki johtava sosiaalityöntekijä Päivi Mäkinen osastopäällikkö Leila Visa Turun ensi- ja turvakoti toiminnanjohtaja Maija Jäntti Harava-projekti projektipäällikkö Eija Heimo projektipäällikkö Pasi Oksanen

12 LIITE 2. TURUN SEUDUN SOSIAALI- JA KRIISIPÄIVYSTYSKYSELYN VASTAUKSET Turun seudulla kesällä ja alkusyksyllä 2001 suoritettuihin kyselyihin vastasivat seuraavien kuntien sosiaalitoimet: Kaarina, Lemu, Lieto, Masku, Mietoinen, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Piikkiö, Raisio, Rusko, Rymättylä, Vahto ja Velkua. Lisäksi kyselyyn vastasivat: Härkätien terveyskeskus,kaarinan-piikkiön TK-kuntayhtymä, Maskun kansanterveystyön kuntayhtymä,turun terveystoimi, TYKS, Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Lounais-Suomen mielenterveysseura, Perhekoti Tuike, SPR:n nuorten turvatalo, SPR:n Varsinais-Suomen piiri ja Turun nuorisoasema. Mukana on lista niistä tahoista, joille kysely on kuntien sosiaalitoimien lisäksi lähetetty. TURUN SEUTU 1. Haluaako olla mukana rakentamassa alueellista sosiaali- ja kriisipäivystys-mallia Turun seudulle? Kyllä Ei 2. Millaiseen toimintamalliin alueellisen sosiaali- ja kriisipäivystyksen tulisi mielestänne perustua? Alueen kuntien sosiaalityöntekijöiden vapaamuotoinen varallaolopäivystys Kuntien ja muiden organisaatioiden sosiaalityöntekijöiden yhteinen varallaolo Sosiaalityöntekijöiden ja muiden toimijoiden yhteinen varallaolopäivystys Aktiivityöhön perustuva päivystysyksikkö Aktiivipäivystyksen ja varallaolon yhdistelmä Jokin muu malli Kunta tai muu organisaatio Naantali, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Kaarina, Lieto, Turun terveystoimi, TYKS, Raisio, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, SPR nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus (mukana tukemassa), Turun nuorisoasema, SPR V-S piiri, Lounais-Suomen mielenterveysseura, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike, Piikkiö Vahto, Maskun ktt ky TYKS (lisäksi asiantuntijoiden takapäivystys ) SPR V-S piiri, L-S mielenterveysseura, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Piikkiö Naantali (Jos Turku mukana), Maskun ktt ky, SPR Turun nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus (tai seur. vaihtoehto), Turun nuorisoasema, Lieto (tai seur. vaihtoehto), Perhekoti Tuike Naantali (Jos Turku ei mukana), Vahto, Raisio, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, Kaarina Oma päivystysyksikkö jonkin kaupungin sosiaalitoimiston, päivystäjinä sosiaalityöntekijöitä ja toiminta-alueena Turun seutu+ Mynämäki ja Mietoinen (Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Mynämäki, Masku) 3. Voivatko työntekijät toimia sosiaali- ja kriisipäivystäjinä seutukunnalle rakennettavassa päivystysmallissa? Kyllä aktiivityössä (kuinka monta, työtehtävä) Naantali (ehkä 2), SPR V-S piiri (yht. 25 vapaaehtoista V- S alueella), L-S mielenterveysseura (varmistuu myöhemmin) Ei aktiivipäivystyksessä Kyllä takapäivystys/varallaolo Vahto, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Turun terveystoimi, Maskun ktt ky, TYKS, Raisio, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, SPR Turun nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, Lieto, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike, Piikkiö Naantali (4-5), TYKS (määrä syksyllä), Raisio (määrä myöhemmin), SPR Turun nuorten turvatalo (siltä osin kuin osallistuminen ei edellytä työpaikalta poistumista), SPR V-

13 Ei takapäivystyksessä / varallaolossa 4. Tulisiko sosiaali- ja kriisipäivystys järjestää ympärivuorokautisena vai vain tiettyihin ajankohtiin (esim. viikonloput) keskittyvänä päivystyksenä? Ympärivuorokautinen Viikonloppupäivystys 5. Miten yhteydenottojen pitäisi tapahtua? Yhteydenotot viranomaisten kautta Yhteydenotot myös suoraan asiakkailta 6. Jos kunta ei voi osallistua rakennettavaan malliin päivystäjänä, onko halukas ostamaan sosiaali- ja kriisipäivystyspalvelua muilta tuottajilta? Kyllä (edellytykset) Ei 7. Kuinka suurella taloudellisella panostuksella mukana? S piiri (yht. 25 vapaaehtoista V-S alueella), L-S mielenterveysseura (varmistuu myöhemmin), Kaarina Vahto, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Turun terveystoimi, Maskun ktt ky, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, MLL V-S piiri, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, Lieto, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike, Piikkiö Naantali, Vahto (isoissa kaupungeissa), Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, TYKS, Mynämäki, Masku, MLL V-S piiri, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, SPR V-S piiri, L-S mielenterveysseura, Lieto (kokeiluna ympärivuorokautinen), Kaarinan-Piikkiön TKkuntayhtymä, Perhekoti Tuike Turun terveystoimi (tai kokeiluna ympärivuorokautinen), Maskun ktt ky, Raisio (muutakin voidaan harkita), Härkätien terveyskeskus (+yöt), SPR Turun nuorten turvatalo (kokeilu pe-ma, myöh. mahd. laajentaminen), Kaarina (tarpeen mukaan laajennus), Piikkiö Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Maskun ktt ky, Raisio, Mynämäki, Masku, Härkätien terveyskeskus, SPR V-S piiri, L-S mielenterveysseura, Piikkiö Naantali, Vahto, Turun terveystoimi, MLL V-S piiri, SPR Turun nuorten turvatalo, Lausteen perhekuntoutuskeskus, Turun nuorisoasema, Kaarina, Lieto, Kaarinan-Piikkiön TK-kuntayhtymä, Perhekoti Tuike Vahto ja Mynämäki (Todelliset kustannukset sovitun hinnaston mukaan), Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Raisio, Masku, Lieto, Piikkiö (pieni perusmaksu asukaspohjan mukaan ja köytöstä sopimuksen mukaan) Perhekoti Tuike Naantali (10 mk/asukas), Asiakaskohtaiset todelliset kustannukset (Vahto, Rymättylä, Rusko, Lemu, Nousiainen, Velkua, Mietoinen, Mynämäki, Masku), Turun terveystoimi (ei osallistu rahoitukseen), TYKS (ei osallistu rahoitukseen), Raisio (3-5 mk/asukas), Kaarina (max. 10-15 mk/asukas), Lieto (10 mk/asukas), Piikkiö (3-5 mk/asukas)

14 Turun seudulla kysely on lähetetty kuntien sosiaalitoimien lisäksi seuraaville tahoille: Härkätien terveyskeskus Kaarinan-Piikkiön terveyskeskus Maskun kansanterveystyön kuntayhtymä Mynämäen Mietoisten terveyskeskus Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä Paimion-Sauvon terveyskeskus Raision aluesairaala Raision terveystoimi Ruskon terveyskeskus Turun terveystoimi TYKS Lisäksi koko Varsinais-Suomen alueella kysely on lähetetty seuraaville järjestöille ja yksityisille palveluntuottajille: Ensikoti Pinja, Turku Folkhälsan Katrin palvelukoti, Uusikaupunki Lausteen Perhekuntoutuskeskus ja erityiskoulu Mannerheimin lastensuojeluliitto, Kuntoutus- ja kehittämiskeskus Huvitus Mannerheimin lastensuojeluliitto, Vakka-Suomen Perhepalvelukeskus Mannerheimin lastensuojeluliitto, Varsinais-Suomen piiri Matula Oy, Loimaa Perhekoti Peukaloinen, Yliskulma Perhekoti Tuike, Turku Perhekoti Vakkis, Uusikaupunki Perhekoti Villa Roosa, Turku Rikosuhripäivystys, Länsi-Suomen aluetoimisto SPR, Nuorten turvatalo, Turku SPR, Varsinais-Suomen piiri SPR, Åbolands distrikt Suomen mielenterveyseura, Länsi-Suomen aluetoimisto, Laitila Suomen mielenterveysseura, Lounais-Suomen aluetoimisto, Turku Suvilinnan pienryhmäkoti, Pelastakaa Lapset ry. Turun Ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Turun Nuorisoasema Vakka-Suomen mielenterveysseura, Kaarisilta-projekti, Uusikaupunki Vapaaehtoinen pelastuspalvelu, Parainen Varsinais-Suomen Sijoituslasten vanhemmat ry

15 LIITE 3. PÄIVYSTYSYKSIKÖN ILTA-, YÖ-, LAUANTAI- JA SUNNUNTAILISIEN MUODOSTUMINEN Maanantai: Iltatyökorvaus ajalta 18-22 = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Tiistai: Iltatyökorvaus ajalta 18-22 = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Keskiviikko: Iltatyökorvaus ajalta 18-22 = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Torstai: Iltatyökorvaus ajalta 18-22 = 10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää = 86,80 mk Perjantai- Lauantai 03: Iltatyökorvaus ajalta 18-22, yötyökorvaus ajalta 22-03, = (10,85 mk * 4 h * 2 työntekijää) + (21,69 mk * 5 h * 2 työntekijää) = 303,70 mk Lauantai- Sunnuntai 03: Lauantaityökorvaus 16 h (8-10 2h*1tt, 10-16 6 h * 2tt, 16-18 2 h * 1 tt), sunnuntaityökorvaus 18 h (18-03 9 h * 2 tt), iltatyökorvaus 4 h * 2 tt, yötyökorvaus 5 h * 2 tt = (16 * 14,46) + (18 * 72,30) + (8 * 10,85) + ( 10 * 21,69) = 1836,46 mk Sunnuntai: Sunnuntaityökorvaus 14 tunnilta (14 * 72,30) = 1012,20 mk YHTEENSÄ VIIKOSSA 3499, 56 mk, vuodessa 181 977 mk (30 606 )