135 132,9 124,3 126 7 133,5 121 3 138 3 0 120 8 122,3 126 2 5 7 121,6 131,3 129 121,2 121,4 122 6 6 137 3 138 4 129,4 122,7 129 5 138 7 129 2! PUUKAUPUNK 122 8 122,3 120 9 - V 126 3 V! 126 4 V V! V 135 131,2,2 129 5 133 4 133 8 131 5 121 2 122,4 Lehmuslehto 123,3 121 1 124,2 124,4 126,2 126,7 127,8 128,9 135,5 HARJANNE 133,1 135! 120 9-126,8 V 128 7 u V AK - 30%!-V! 50% 10 000 4 129,3 n. +126,0-40% 121 6 V!!-V! 50% 7 000 500 kl 1 u V V n. +123,7 ma KESKUSTA V V - 30%!-V! 50% 5 000 3 n. +123,5 Vuoreksen puistokatu Vuoreksen puistokatu VUOREKSEN PUSTOKATU u V V AK - 40%!-V! 50% 5 000 500 kl 8 V 122 5-40%!-V! 60% 3 000 122 5 5 122 3-30%!-V! 50% 4 000 122 8 300 kl 7 123 7 121 6 AK V - 40%!-V! 50% 6 000 V 500 kl 2 n. +122,0-122,0 V ma AK - 20% V!-V! 60% V 9 000 6 121 7 - - - 121 6 121 4 122 8 PUSTOKORTTELT 123,6 128,7,8 4 129 7 137 3 palstavilje 123,3 131,8-120 121,9 lstaviljelmät 129,1,8 121,3 122,5 126,3 120 1 Kiplinginkuja 122,0! 122,9 129,0 Vuoreksen puistokatu,5 121,6 120,3 120,5 128,2 120,2 122,1 121,0 SOKUUS! YLESSUUNNTELMA! Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy maankäyttökaavio, aloituskorttelit! 30.5.2012! 1/2000. 119,9,0 Puukerrostaloalue sijoittuu sokuusen keskiöön. 124,5 119,9 121,7 Tampereelle nykyaikain Teksti ja valokuvat Markku Rekola Mallinnokset ja piirrokset Puusta nnovations Oy Tampereelle Vuoreksen sokuusen asuinalueelle suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä puusta rakennettua aluetta, jossa olisi puukerrostaloja, puisia liikerakennuksia ja puisia pientaloja. Alueelle pyritään rakentamaan Suomen suurin nykyaikainen puukaupunkiympäristö. - sokuusen alue on osa rakentuvaa Vuoreksen noin 14 000 asukkaan kaupunginosaa ja sinne on tulossa yli 4 000 asukasta. sokuusen alue on ollut mukana hankkeessa, jossa on kehitetty ekotehokkaan puurakentamisen aluesuunnittelua ja toteutusmalleja. Puu- Vuores-hanketta on viety eteenpäin kaupungin ja Finnish Wood Research Oy:n yhteistyönä, kertoo Vuores-projektin johtaja, D Pertti Tamminen. 18 Puukerrostalot sokuusen ytimeen Puurakentamisalueen ensimmäisten asuinkerrostalojen kortteleiden rakentajat on valittu ideasuunnitelmien perusteella. Suunnittelukilpailuun ilmoittautui 11 yritysryhmää 13 eri suunnitelmalla. Kuusi parhaaksi arvioitua yritysryhmää valittiin jatkamaan ensimmäisten korttelien suunnittelua kumppanuuskaavoituksena ja myöhemmin toteuttamaan korttelit. Aloituskorttelit sijaitsevat sokuusen ytimessä, Vuoreksen puistokadun varressa ja suunnitellun toriaukion ja koulun läheisyydessä. sokuusen alue sijaitsee Särkijärven ja asuntomessualue Virolaisen välissä. Korkeimpiin puukerrostaloihin tulee noin 6-7 kerrosta. RA 1/2013
Projektipäällikkö, RA Eija Pohjolainen kuvassa vasemmalla ja Managing Director, arkkitehti Taina Jordan ovat mukana puukerrostalo Kaarnan suunnittelussa ja toteutuksessa. en puukaupunginosa Vuores-projektin johtaja, D Pertti Tamminen ja yksi Vuoreksen lukuisista taideteoksista nimeltään Suojelusenkeli. Korttelit toteutetaan kumppanuushankkeina Pertti Tamminen kertoo, että Vuoreksen rakentaminen on tällä hetkellä Tampereen kaupungin suurin rakennusprojekti. Esimerkiksi alueelle rakennettavan koulukeskuksen budjetti on 43 milj. e. - Puukerrosalueen rakentaminen on erityisen mielenkiintoinen ja haastava projekti. Kilpailuehdotuksissa esitettiin erilaisia puurakentamisen ratkaisuja. Saimme useita hyviä ehdotuksia ja niiden pohjalta on käynnistetty kaikkiaan kuusi kumppanuushanketta. Kilpailuun osallistuneissa työryhmissä on mukana rakennuttaja tai rakennusliike tai molemmat sekä arkkitehtitoimisto ja puutuotealan toimija. RA 1/2013 Vuores-projekti ohjaa ryhmien jatkosuunnittelua jonka lisäksi hankkeessa on mukana kaupungin rakennusvalvonta täydennettynä kiinteistötoimen ja kaavoittajan edustajilla. Asemakaavaa laaditaan kumppanuusmallilla, jossa otetaan korttelien jatkosuunnittelun tarpeet ja tavoitteet huomioon. Tällä mallilla saadaan joustavuutta ja nopeutta hankkeen toteuttamiseen, sanoo Tamminen. Avaus puukerrostalorakentamiselle? Tammisen mukaan kilpailun kautta saatiin alueen rakennuskannalle vaihtelevuutta. Haasteena on kuitenkin se, että rakennukset 19
Lisätietoja Vuoreksesta www.vuores.fi Kaarna muodostuu viistokattoisista rakennusmassoista, joiden välinen matala rakennusosa rytmittää mittakaavaltaan korkeampaa puukerrostalorakentamista. saadaan keskustelemaan keskenään massoittelut, kattomuodot ja julkisivut sävyineen. Esimerkiksi hulevesijärjestelmä on toteutettava kaikkien ryhmien yhteistyönä. Koko sokuusen alueen asemakaavoitus tehdään vaiheittain. - sokuusen puukaupunginosa on avaus suomalaiselle puukerrostalorakentamiselle, kiteyttää Tamminen. Kaarna toteutetaan CLTpuuelementtitekniikalla Kaarnan julkisivu luoteeseen. Suunnittelukilpailussa toiselle sijalle sijoittui ehdotus KAARNA. Projektipäällikkö, RA Eija Pohjolainen NCC Rakennus Oy:stä kertoo, että tällainen puukerrostaloprojekti on rakennusliikkeelle suuri haaste ja mahdollisuus löytää uutta ajatusta rakentamiseen. - NCC:lle puukerrostalorakentaminen on ihan uutta kuten monelle muullekin. Tämän hankkeen myötä on tutustuttu mm. puurakentamisen eri tekniikoihin. Kaarnan rakennukset ovat CLT-runkorakenteisia ja suunniteltu RunkoPes in mukaisesti. CLT on ristiinliimattu massiivipuulevyrakenne. Siitä tuotetaan suurelementteinä 20 RA 1/2013
Pihat on toteutettu kaikkien rakennusten yhteiskäyttöön. Vuoreksen rakentaminen on Tampereen kaupungin suurin rakennusprojekti. RA 1/2013 21
sokuusen alue on merkittävä osa Vuoreksen kaupunginosaa. sokuusen puukaupunginosa on avaus suomalaiselle puukerrostalorakentamiselle. nostettavia rakennustuoteosia tai valmistetaan tilaelementtejä, joiden valttina on nopea asennusaika työmaalla. Rakennusten välipohjat, ulkoseinät, huoneistojen- ja porrashuoneiden seinät ja yläpohjarakenteet ovat puurakenteisia. Kellarikerrosrakenteet ovat betonia. - Luonnollisesti suunnittelussa on otettu huomioon energiatehokkuus. Kilpailutyön osalta tuli laskea myös hankkeen resurssitehokkuus, mikä ylsikin niinkin korkealle kuin lukuun 58 %. Hankeen toteutumisen kannalta on välttämätöntä päästä riittävään kustannustehokkuuteen myös uudella tekniikalla, jonka käyttöön ei vielä ole harjaannuttu sekä vastaamaan markkinahintaa. Vaikka palomääräykset edellyttävät puupinnan palosuojausta toivon, että kohteen asuntojen sisäseinäpinnoissa voisi jonkun verran jättää CLT-puupintaa näkyväksi, jolloin tuleva asunnon ostaja saisi myös tunnelmaltaan puutalokodin, toivoo Pohjolainen. Puulla viihtyisyyttä ja asuinmukavuutta Kohteen suunnittelijana ja pääsuunnittelijana toimiva arkkitehti Taina Jordan Puusta nnovations Oy:stä on ehtinyt osallistua jo lukuisiin puurakennushankkeisiin. Esimerkkeinä hän mainitsee Saarijärven puukerrostalon, Turun puisen asuinalueen Linnanfältin, Mikkelin Modernin puukaupunkihankkeen, Joensuun Penttilänrantaan tulevan puukerrostalon ja Mikkelin uuden vuoropäiväkoti Vilttihatun. - Puu on erinomainen ja monipuolinen rakennusmateriaali, jota jalostamalla sen arvo tulee entistä paremmin esille rakentamisessa. Monikäyttöisyytensä ansioista puu sopii niin sisätiloihin, rakenteisiin kuin ulkotiloihinkin. Puu mielletään erittäin viihtyisäksi materiaaliksi, joka lisää asuinmukavuutta ja kodikkuutta. Kerrostalotarjontaan ostajat toivovat puurakentamista. Puun käyttö on myös liiketaloudellisesti ja ekologisesti erittäin perusteltua, muistuttaa Taina Jordan. n sokuusen puukerrostalosuunnittelukilpailun tulokset: 1. Urbica Studio Suonto Oy, Arkkitehdit Sarlin+Sopanen Oy ja Rakennustoimisto Rasto Oy 2. Kaarna NCC Rakennus Oy, PUUSTA nnovations Oy, Stora Enso Wood Products ja Optiplan Oy 3. Caudex Borealis Casatino Oy, Arkkitehtitoimisto Lassila & Co Oy, Arttu Oy ja Fiksu-Talo Oy 22 RA 1/2013
RA 1/2013 23