Vuosikertomus 2010. Mikaelinseurakunta keskellä arkea ja juhlaa

Vuosikertomus 2010 Mikaelinseurakunta keskellä arkea ja juhlaa 1

Seurakunta ja messu ovat kaikkia ja kaikenikäisiä varten. Starttikirkon jälkeen eri-ikäisiä pappeja toivottamassa hyvää pyhää. Vas. rovasti Pekka Ahlamo, rovasti Eeli Vuola ja pastori Pasi Jaakkola. Mikaelinseurakunnan vuosikertomus 2010, toukokuu 2011 Kopiotyö: Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän monistamo Kuvat: Riitta Tunturi ja Uolevi Salonen Vuosikertomuksen toimittajat: Timo Hanttu ja Katriina Helala Graafinen työ ja sivuntaitto: Roope Lipasti, Turun etusivu oy 2

MIKAELINSEURAKUNTA VUOSIKERTOMUS 2010 Toimintavuosi 2010 4 Mikaelinseurakunnan strategia 5 Seurakuntaneuvosto 6 Toimintasuunnitelma 9 Seurakuntatyön kuvia 10 Toimintakertomukset Pyhäkoulutyö 12 Perhetyö 14 Varhaisnuorisotyö 14 Partiot 17 Rippikoulutyö ja Isoskoulutus 20 Nuorisotyö, erityisnuorisotyö 22 Nuoret aikuiset Mikaelissa 25 Kohtaamispaikka 27 Uudet työmuodot 29 Diakoniatyö 33 Kansainvälinen työ 40 Merimieskirkkotyö 46 Musiikkityö 51 Mikael-teatteri 53 Yhteisvastuukeräys 54 Ystävyysseurakuntatyö 57 Viestintä 59 Luottamushenkilöt ja johtokunnat 63 Henkilöstö 64 Tilastotietoja 68 Tilinpäätös 82 3

Keväällä 2010 kirkkoherra sai Mikaelinseurakunnan nettisivulle komean puhuvan pään. MIKAELINSEURAKUNNAN TOIMINTAVUOSI 2010 Vuosi 2010 oli toiminnan vuosi Mikaelinseurakunnassa. Mikaelin kesäjuhlat kokosivat heinä-elokuun vaihteessa kirkkoon ja Mannerheiminpuistoon n. 2000 osallistujaa. Mikaelinkirkossa järjestettiin toimintavuotena paljon erilaisia konsertteja. Kuitenkin seurakuntamme suosituin viikoittainen toimintamuoto on yleisöluistelu HK-areenalla, joka kerää kaikenikäisiä osallistujia 100-300 henkeen/kerta. Uudet toimintamuodot ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa seurakuntamme toiminnassa, jopa siinä määrin, ettei enää voida ehkä puhua uusista toiminnoista. Jalkautuminen kansan pariin toreille ja turuille sekä papitbaanalla -toiminta on jo vakiintunutta toimintaa. Uutena avauksena oli jokirannassa motoristeille järjestetty kesäinen kahvitilaisuus, jossa kahvitettiin 500 motoristia. Turvapaikkatoiminta on myös saanut vakituisen jalansijan seurakunnan toiminnassa. Turvapaikanhakijoita onkin tullut tasaiseen tahtiin seurakuntamme oville. Työtaakkaa on helpottanut kansainvälisen työn sihteerin viran saaminen seurakuntaan. Seurakuntaan muuttaneita tuli yli 300 henkeä kutsutilaisuuteen TPS-Tappara -kiekkomatsiin. Joulukahvitusta päästiin toteuttamaan STX-telakalle juuri, kun tieto uudesta laivatilauksesta oli saatu. Seurakunta järjesti yhdessä diakoniakeskuksen kanssa kutsutilaisuuden telakan väelle Linnateatteriin Juoppohullun päiväkirja -näytelmään. Kesätoiminta on myös vakiinnuttanut paikkansa seurakunnan toiminnassa. Vanhemman väen petankki- ja mölkkytapahtumat Mannerheiminpuistossa sekä kesäpäivät Ruissalossa Ykköspirtillä ja Veturimiesten saunal- 4

MIKAELINSEURAKUNNAN STRATEGIA Mikaelinseurakunta meidän seurakuntamme Toiminta-ajatus l Osallisuuden, lähimmäisenrakkauden ja aidon läsnäolon seurakunta la kokosivat suuren joukon väkeä. Perustoiminta jatkuu myöskin vakaana. Seurakuntamme on edelleenkin johtava hautajaisseurakunta yhtymässä noin 350 hautauksellaan. Tosin kasteitakin oli kertomusvuonna meidän olosuhteisiin nähden ennätysmäärä. Nyt on kiitoksen aika. Kiitos työntekijöille, luottamushenkilöille ja vapaaehtoisille vastuunkantajille! Mikaelinseurakunta suuntaa kohti tulevaisuutta luottavaisin mielin. Kaikki on sittenkin armollisen ja ihmisiä rakastavan Jumalan käsissä. Niiden käsien varaan on hyvä jäädä. Kansallisena veteraanipäivänä 27.4. 2011 Jouni Lehikoinen kirkkoherra Suuntaviivat Mikaelinseurakunta l on uskon, toivon ja rakkauden asialla kantaa vastuuta apua tarvitsevista lähimmäisistä l tarjoaa tilaa ja tilaisuuksia pyhän, levon, hiljentymisen ja ilon kokemiseen l on läsnä elämän eri tilanteissa etsii ja toteuttaa uusia toimintamuotoja eri-ikäisten ihmisten kanssa l tukee kristittynä kasvamista ja vahvistaa kirkon jäsenyyden merkitystä l on seurakuntalaisista, vapaaehtoisista ja työntekijöistä koostuva kristillinen yhteisö, jossa on hyvä olla l kommunikoi, keskustelee, viestii ja tekee yhteistyötä pitää ajankohtaisesti esillä evankeliumia Arvot l Armo l Lähimmäisyys l Avoimuus l Oikeudenmukaisuus Visio l Seurakuntalaiset kokevat Mikaelinseurakunnan kotiseurakunnaksi, joka tukee heitä uskossa ja elämässä ja jonka toiminta koskettaa heitä elämän eri vaiheissa. 5

Seurakuntaneuvosto mallia 2007-2010 Mikaelin seurakuntakodin juhlasalissa. SEURAKUNTANEUVOSTO Seurakuntaneuvosto kokoontui kertomusvuonna 10 kertaa. Pöytäkirjaan merkittiin kaiken kaikkiaan 154 pykälää. Kokouspaikkana oli pääsääntöisesti Mikaelin seurakuntakoti. 2007-2010 Seurakuntaneuvoston päätöskokous pidettiin Svarte Rudolfissa. Seurakuntaneuvosto ja työntekijät kokoontuivat Ruissalon kylpylään yhteiseen kokoukseen 19.5. Kokouksessa jaettiin seurakuntaneuvoston jäsenistölle ja työntekijöille Mikaelinseurakunnan vuosikertomus 2009. Seurakuntaneuvosto teki kokousmatkan Gdanskiin Puolaan 8.-11.8. 6

SEURAKUNTANEUVOSTON VUODEN 2010 TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ: Pvm Diakonian vuorotteluvapaan sijaisen valinta 149 151210 Diakoniatyön hoitovapaan sijaisen valinta 27 240310 Diakoniatyöntekijä Anneli Koskisen vuorotteluvapaa-anomus 110 220910 Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen vastaus Erkki Hartikan tekemään 14 170210 kanteluun koskien mikaelinseurakuntaa ja kirkkoherraa turvapaikkaasiassa 10.000 euron lahjoitus Mikaelinseurakunnalle vähävaraisten 19.2. 170210 lapsiperheiden tukemiseksi Iranilaisen kulttuuriseuran anomus radio-ohjelmaa varten 33 240310 Johtavan nuorisotyöntekijän viran perustaminen Mikaelinseurakuntaan 103 220910 Johtavan nuorisotyöntekijän viran täyttäminen 104 220910 Juhlavuoden määrärahat 148 151210 Kansainvälisen työn sihteerin valinta 121 131010 Kansainvälisen työn sihteerin viran perustaminen 105 220910 Mikaelinseurakuntaan Kanttorin sijainen 94.7. 180810 Kappalaisen ja kanttorin virkojen julistaminen auki 19.3. 170210 Kappalaisen vaali 102 220910 Keskimmäisen asteen kanttorin vaali 120 131010 Kirkkoherran osallistuminen Turvapaikkaseminaariin 7.-9.10. 91 180810 Berliiniin Koulutussunnitelma 2011 134 171110 Nuoret seurakuntaviestinnän haasteena - tutkimus Mikaelinseurakunnan 13 170210 viestinnästä ja nuorista aikuisista Nuorisotyön sijaisen/työalavastaavan valinta 32 240310 Nuorten aikuisten viestintätutkimus 65 190510 Mikaelinseurakunnan juhlavuoden riipus 76 160610 Mikaelinseurakunnan vaalilautakunnan valinta 28 240310 Mikaelinseurakunta 90-vuotta kirkkokonsertti 123 131010 Pansion moottorihallin autonosturin hankinta 63 190510 Pasi Jaakkolan virkavapausanomus 137 171110 Patterinhaan seurakuntakodin tiloista luopuminen ja toiminnan 124 131010 siirtäminen Iso-Heikin palvelukeskukseen Pauliina Elosen irtisanoutuminen 31 240310 Pikkubussin hankkiminen Mikaelinseurakunnalle 125 131010 Projektimääräraha-anomus Hengen Uudistuksen kesäjuhlia varten 15 170210 7

Seurakunnan työntekijöiden retki Riikaan 2.-5.5.2010 10 170210 Seurakunnan vaalilautakunnan täydentäminen sekä vaaliluettelon 59 190510 tarkastajien valinta Seurakuntaneuvoston retki Gdanskiin 8.-11.8.2010 80 160610 Seurakuntapastori Juho Sankamon virkavapausanomus 6 170210 Seurakuntapastorin hoitovapaan sijaisen valinta 5 170210 Seurakuntapastorin valinta 135 171110 Seurakuntavaalien ehdokaslistat 94.2. 180810 Suojan antaminen albanialaiselle Lishan perheelle 93 180810 Seurakuntapastorin sijaisuuden täyttäminen 47 240310 Tapahtumatuottaja Timi Laivon palkkaaminen 7 170210 Toimintamäärärahojen jako vuodeksi 2011 147 151210 Toimintasuunnitelma 2011 90 180810 Uusi ystävyysseurakunta 77 160610 Vuosikertomus 2009 60 190510 Ylimmän asteen kanttorin vaali 46 240310 Mihin kirkkoa tarvitaan kysyi paneelikeskustelu Linnateatterissa 7.2. 8

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TYÖMUOTO: Mikaelinseurakunta Toiminta-ajatus: Osallisuuden ja aidon läsnäolon seurakunta Vastuuhenkilö: Kirkkoherra Jouni Lehikoinen Resurssit: Ammattitaitoinen ja kutsumustietoinen henkilöstö, luottamushenkilöt sekä vapaaehtoiset vastuunkantajat. Henkilöstön ja/tai toimipisteiden muutostarpeet: Merkittävimmät yhteistyötahot: Linnateatteri, Tuomasyhteisö, Turkuhalli, Kaupungin nuorisotoimi, yhtymän muut seurakunnat ja selektiivit, SEN, kristilliset järjestöt, kaupunginosaseurat Tavoite 1: Nuorten aikuisten (20-30 vuotiaiden) tavoittaminen ja heidän ohjaamisensa seurakunnan toimintaan. Tavoite 2: Lapsi- ja perhetyön toimintamuotojen vakiinnuttaminen. Tavoite 3: Nuorisotyön vahvistaminen sekä toimivan työjaon aikaansaaminen nuorisotyöhön. Ympäristötavoite: Yhteistyö Puuska-projektin kanssa sekä ympäristödiplomin asettamissa suuntaviivoissa toimiminen. Vuoden 2011 avaintavoitteet: Kulttuuripääkaupunkivuoden suureen kutsutapahtumaan osallistuminen ja maallikoiden aktivoiminen. Vuoden 2012 avaintavoitteet: Yhteiskunnallinen työ seurakunnan alueella. 9

Jaana Pöllänen eläytyneenä kesäkuisessa kirkkokonsertissaan. Mikaelinkirkon kesäopas mieluisassa työssään. Mikäpä on kaunista kirkkoa esitellä. Ei savua ilman tulta, eikä lettuja ilman pitkävartista pannua. Kannatamme hyviä perinteitä, kirkkohäät ja hevoskyyti olla pitää. Kesäleirillä riittää tekemistä. Näitä hetkiä muistan sitten kun olen suurempi. 10

Operaatio ruokakassi järjesti suuren hyväntekeväisyyskonsertin Metsäkirkon suvihartaudessa lepää sielu ja ruumis rauhallisen luonnon keskellä Taas kerran kaikki on valmiina! Taikuri Telmus lastentapahtumassa Mikaelinkirkossa mikkelinpäivänä Lucianeidot tuomassa sanomaa valosta. 11

Vauvakerho aloitti toimintansa vuonna 2010. Suosio on ollut suurta. PYHÄKOULUTYÖ Tavoitteet Pyhäkoulutyö on tavoittanut 1-14 vuotiaita lapsia ja nuoria, joiden kristillistä kasvatusta tuettiin. Pyhäkoulutyö on ollut työyhteydessä seurakunnan muun työn kanssa. Vastuuhenkilöt Pyhäkoulutyön vastaava teologi on ollut pastori Ulla Junell (syyskausi) ja pyhäkoulusihteeri Ritva Lunden. Vapaaehtoisina pyhäkoulunopettajina ovat olleet Sinikka Ilvessalo, Sirkka-Liisa Jakobsson, Aulikki Koskimäki, Pirkko Mitikka, Matti Pennanen, Anne Sainio ja Taina Yli- Junnila, ja varalla Sirkka Mäkitalo. Opettajina ovat toimineet myös Pauliina Elonen ja Ritva Lunden. Yhteistyötahot Päiväkodit, Mikaelinsrk:n muut työmuodot sekä Turun ja Kaarinan srk-yhtymän kasvatusasiain keskus. Toimitilat Mikaelinkirkon krypta, Mikaelin, Härkämäen, Patterinhaan, Vienolan, Suikkilan ja Paakarlan srk-koti, Jyrkkälänkatu 4 (asukastupa) syksyllä 2010 ja Paavolankatu 3 A (kerhohuone). Päiväkodeissa on pidetty pyhäkoulunluonteisia hartauksia; Iso Omppu, päiväkodit Koulukatu 12, Käsityöläiskatu 20, Topeliuksen koulun esiaste. Toiminnan painopisteet Päätoimintamuoto on ollut sunnuntaisin kokoontuvat pyhäkoulut sekä kaksi arki-iltaisin kokoontuvaa. Päiväkodeissa on pidetty hartaushetkiä niiden toiveiden mukaan. Osa-alue 1 Toimintakausi 17.1.-9.5. ja 5.9.-12.12. Osa-alue 2 On tehty 1 pyhäkouluväen retki; Jouluretki Hennalan seurakuntakotiin 5.12. 12

Osa-alue 3 Opettajien kokouksia on ollut 6 kertaa. Työhön avuksi on tilattu opettajan Pyhäkoululehti ja Pikkuväki-lehti. Osa-alue 4 4-vuotissynttärit järjestettiin Mikaelin, Suikkilan ja Paakarlan seurakuntakodissa. Osa-alue 5 Pyhäkoululaiset ovat osallistuneet vaihtelevin määrin perhekirkkoihin, joulujuhliin ja muihin seurakunnan järjestämiin tapahtumiin. Osa-alue 6 On toteutettu päiväkotihartauksia. Yhteistyössä kasvatusasiain keskuksen alaisten lastenohjaajien Helena Rantalan ja Merja Forsmanin kanssa on toteutettu Mikaelinkirkossa erityisesti päiväkodeille suunnattuja Kynttiläkirkkoja. Pyhäkoulu kryptassa palvelee hienolla tavalla perheen vanhempia ja lapsia. Osa-alue 7 Pyhäkoulun luonteisia hartaushetkiä on pidetty edelleen Mikaelin ja Suikkilan seurakuntakodin vanhusten kerhoissa. On pidetty myös hartaushetkiä perhekerhoissa. Uutena työmuotona on pyhäkoulutyön työyhteydessä aloitettu Vauvakerho syksyllä 2010, jossa on ollut myös kaksi lastenohjaajaa (Helena Rantala ja Tarja Rinta-Jouppi). Arviointi Paakarlan pyhäkoulu toteutettiin syksyllä 2010 Kokkipyhäkouluna ja se tavoitti huomattavasti enemmän lapsia. Vauvakerho toimi kerran viikossa ja tavoitti myös ilahduttavan määrän pieniä seurakuntalaisia ja heidän vanhempiaan. Pääsiäisnäytelmää lapsille esitettiin Mikaelinkirkossa hiljaisella viikolla. 13

Perhekerhon retkellä päästiin pöytään parhaalle paikalle. Ja kyllä maistui! PERHETYÖ Tavoitteet Tukea perheitä ja parisuhdetta. Vanhemmuuden tukeminen. Tukea lasten ja aikuisten uskonelämän kasvua ja seurakuntayhteyttä sekä auttaa perhettä kristillisessä kasvatuksessa. Auttaa perheitä solmimaan uusia sosiaalisia suhteita. Perhekerhot ovat mahdollisuus perheelle löytää oma paikkansa seurakunnassa sekä avata ovia seurakuntayhteyteen esim. jumalanpalveluselämään, pyhäkouluun, päiväkerhoon, seikkiskirkkoon. Vastuuhenkilöt 1. Marita Heinonen, diakoni 2. Ulla Junell, srk-pastori (1.6.2010-), Ritva Lunden, pyhäkoulusihteeri Yhteistyötahot Kasvatusasiainkeskus, neuvolat, paikallisseurakunnat, srk-yhtymän toiset perhetyöntekijät eli Pesue, Mikaelinsrk:n työntekijät, yksityisiä artisteja, Laura Siltala, seurakunnan alueen päiväkodit Toimitilat Härkämäki, Suikkila, Vienola, Paakarla, Mikonmökki, Mikaelin srk-koti ja Mikaelinkirkko. Toimitilat ovat riittävän hyvät. Toiminnan painopisteet Eniten satsataan perhekerhoihin, jotka tavoittavat aina uusia seurakuntalaisia. Kerhosta on helppo lähteä mukaan muuhunkin seurakunnan toimintaan esim. pyhäkouluun, päiväkerhoon, jumalanpalveluselämään. Uusien toimintamuotojen kohderyhmänä on ollut myös nuoret naiset ja äidit. Muutoksia edellisvuodesta Martinseurakunnan ja Mikaelinseurakunnan 14

verkostotapaamiset seurakunnan, kaupungin ja päiväkotien yhteistyöfoorumina ja tiedotuksen kanavana on kokoontunut 2 kertaa. Mikaelia siellä ovat edustaneet Marita Heinonen ja Tea Merilä-Koskinen. Syksyllä aloitti myös Vauvakerho Mikaelin srk-kodin tiloissa. Sitä pitävät Ritva Lunden, Helena Rantala ja Tarja Rinta-Jouppi. Kansainvälisen työn sihteeri Elisa Rainerma on käynyt perhekerhoissa kertomassa lähetyöhön liittyvistä aiheista. Elisa on myös Marita Heinosen kanssa mukana Paakarlan perhekerhossa, joka on syksystä lähtien muuttunut monikulttuuriseksi perhekerhoksi. Sinne tulee kävijöitä sekä Pansion vastaanottokeskuksesta että suomalaisista perheistä. Osa-alue 1 Isovanhempien ja lastenlasten leirillä Sinapissa oli tänä vuonna mukana sekä perheitä, isovanhempia että maahanmuuttajia. (osallistujia 21 aikuista ja 22 lasta) Se koettiin virkistävänä ja myös maahanmuuttajat iloitsivat mahdollisuudesta olla useita päiviä yhdessä suomalaisten perheiden kanssa. Osa-alue 2 Perhekerhojen kevätretket Maarian kirkkoon ja pappilaan, osallistujina oli kahden päivän aikana yhteensä 46 aik. ja 100 lasta. Perhekerhojen omat joulujuhlat pidettiin srk-kodeissa. Perhekerhoja järjestettiin koko vuonna 60, ja niihin osallistui kaikkiaan noin 860 aikuista ja 900 lasta. Osa-alue 3 Lopetettuaan perhetyöntekijänä Laura Siltala jatkoi vaimoiltojen pitämistä. Vaimoillat ovat 20-30-vuotiaille nuorille äideille ja vaimoille perustettu vertaistukiryhmä. Vaimoilloissa pohditaan vaimoutta, naiseutta ja parisuhdetta avoimessa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Vaimoillat kokoontuu kerran kuukaudessa ja niissä on joka kerralla aiheena jokin erityinen teema ja usein myös ulkopuolisia puhujia. Osa-alue 4 Seikkiskirkkoja pidettiin 2 kpl. Kirkko koostuu lauluista, papin puheesta, yhteisestä rukouksesta, vierailevasta artistista sekä lasten siunaamisesta alttarilla. Tähän rinkiin on mukava kuulua. 15

Osa-alue 5 Yhteinen perhetyön työryhmä eli Pesue kokoontui muutamia kertoja vuodessa suunnittelemaan ja linjaamaan yhteisiä toimintamuotoja. Osa-alue 6 Lastenohjaajat ovat pitäneet vuoden aikana muskareita 3 eri ryhmälle. Puistokadulla vauvoille ja isommille lapsille. Muskarit ovat olleet pidettyjä ja suosittuja. Kävijälistalla oli keväällä 66 ja syksyllä 50 lasta ja aikuista. Kevätjuhlaan osallistui 49 ja joulujuhlaan 35 ihmistä. Osa-alue 7 Seurakunnan kaikki työntekijät ovat kohdanneet perheitä ja kaikenikäisiä ihmisiä Ruissalon kesäpäivissä ja yleisöluisteluissa. Arviointi Leirityö ja perhekerhot on koettu erittäin tärkeänä ja voimia antavana. Lauluissa, leikeissä ja hartauksissa on välitetty kristillistä uskoa ja tuettu kristillistä kasvatusta. Perhekerhoissa on painotettu arjen elämässä jaksamisen tukemista ja käyty myös keskusteluja erilaisista elämänkysymyksistä vanhempien ja työntekijöiden välillä. Kummeille ja kummilapsille tarkoitettua uutta leirimuotoa kokeiltiin, mutta mainostuksesta huolimatta sinne ei tullut tarpeeksi osallistujia. Lapsityössä panostetaan laadukkaaseen perustyöhön ja ihmisten aitoon kohtaamiseen. Ihmisten kohtaamisessa, keskustelujen synnyssä ja kerhojen hartauselämän pitkäjänteisessä suunnittelussa on hyvin tärkeää, että työntekijät ovat tuttuja ja toimintaan sitoutuneita. Marita Heinonen saa myös diakoniatyön kautta kosketuksen perheisiin, jotka tulevat mielellään perhekerhoihin tutun työntekijän kautta. Lapsityö on laaja ja monitahoinen työala, ja vaatii sekä lapsityön teologin, diakoniatyöntekijän, pyhäkoulusihteerin että lastenohjaajien yhteistyötä. Lasten ja isovanhempien leirillä opittiin mm. tasapainoilua ja luottamusta. 16

Ala-asteelta muistan tunnelmalliset joulukirkot. Tuntui että sieltä joulu alkoi. VARHAISNUORISOTYÖ Tavoitteet Varhaisnuorisotyön tavoitteena oli elää mukana varhaisnuorten elämässä ja tukea heitä kasvun kysymyksissä. Lisäksi seurakunnallisen varhaisnuorisotyön erityisenä tavoitteena oli johdattaa varhaisnuoria kiinteään seurakuntayhteyteen ja sitä kautta olla tukemassa kasvamista kristittyinä. Vastuuhenkilöt Pauliina Elonen 31.5. asti. Arno Heinonen 17.8. alkaen (Lomalla ja vanhempainvapaalla 1.11.-31.12., mistä ajasta neljä viikkoa sijaisena Heidi Luusua) Yhteistyötahot Seurakunnan alueella olevat koulut sekä seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus ja muut yhtymän seurakunnat. Toimitilat Toiminta keskittyi pääasiassa Mikonmökkiin, Paakarlaan, Härkämäkeen ja seurakuntayhtymän leirikeskuksiin. Toiminnan painopisteet Vuoden 2010 painopisteenä oli Tyttönä ja poikana eläminen. Oma kokoava toiminta Kerhot ja God s Gas varhaisnuorille. Leiritoiminta 10-leiri, viikonloppuleirit 17

Kouluyhteistyö Yhteistyötä tehtiin kaikkien seurakunnan alueen alakoulujen kanssa. Perheillat Perheiltoja espanjankielisinä sellaisille lapsiperheille, joissa toisen vanhemman kulttuurinen tausta on latinalaisamerikkalainen. Kerhonohjaajat Kerhonohjaajat ja isoset olivat tärkeä varhaisnuorisotyön vapaaehtoisjoukko, mihin tulevaisuudessakin pitää panostaa tarjoamalla mielekkäitä vapaaehtoistyön tehtäviä. Arviointi Vuosi oli työntekijävaihdosten takia rikkonainen, mikä tosin näkyi ensisijaisesti kerhonohjaajien näkökulmasta katsottuna Varhaisnuorten kesäleirillä oli kivaa! Räiskettä ja riemua riitti. 18

MIKAELINSEURAKUNTA JA SEN PARTIOLIPPUKUNNAT Partiotoiminnan tavoitteet Partiotoiminnan tavoitteena on tukea lasten ja nuorten kasvua personalisuudeltaan tasapainoisiksi, terveiksi ja vastuuntuntoisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Partiotoimintaan kuuluu myös hengellinen kasvatus. Yhteistyö seurakunnan kanssa Mikaelinseurakunnan partioyhteistyön tavoitteena on tukea partion hengellistä kasvatusta sekä huolehtia tarvittavista tiloista ja rahallisista avustuksista. Yhteistyötä tekee myös seurakunnan Kasvatusasiain keskus. Yhteistyötä säätelee yhteinen sopimus, jonka mukaisesti lippukunnat ovat rekisteröityneet yhdistyksiksi ja yhteistyöstä vastaa paikallisseurakunnassa partioyhteistyöstä vastaava nuorisotyöntekijä. Kertomusvuonna tämä työntekijä oli alkuvuodesta pastori Juho Sankamo ja loppuvuodesta johtava nuorisotyöntekijä Kari Tynkkynen. Partiolippukunnat sekä joitakin tilastoja Mikaelinseurakunnan yhteydessä toimii neljä lippukuntaa: Mikaelin Sinikellot (tyttölippukunta), Turun Mikaelin Siniset (poika- ja merilippukunta), Partio-Puhurit (sekalippukunta), Ahertajat (kuurojen lippukunta). Yhteensä näissä lippukunnissa on 25 partioryhmää, joissa on mukana 200 lasta tai nuorta, 75 poikaa ja 125 tyttöä. Toimintaa luotsaavat 51 vapaaehtoista, aikuista ohjaajaa. Partiolippukinnat järjestivät yhteensä 28 lapsille tai nuorille suunnattua tilaisuutta tai tapahtumaa, joissa osallistujamäärä oli 787. Retkiä tai seurakuntamatkoja partioiden ohjelmaan kuului yhteensä 59 ja leirejä 11. Toimitilat Kullakin lippukunnalla on käytössä omat tilat, joissa ei järjestetä muuta seurakunnan toimintaa: Mikaelin sinisillä Mikonmökissä, Sinikelloilla ja Ahertajilla Mikaelin Seurakuntakodin pohjakierroksessa sekä Partio-Puhureilla Pansiossa, Pernontie 16:ssa. Toiminnan painopisteet Partion perustoiminta painottuu Sudenpentuihin ja vartioihin, jotka kokoontuivat viikoittain. Varttuneemmat nuoret kokoontuvat harvemmin. Erilaiset leirit ja retket ovat keskeinen osa partiotoimintaa. Yhteistyö seurakuntien kanssa painottuu joulukirkkoon, Tammikirkkoon sekä huhtikuussa Yrjönpäivän aikaan järjestettäviin tilaisuuksiin, joissa pappi on mukana. Mikaelin sinikellot komeassa potretissa kirkon portailla. 19

Rippikoulukesä oli todella lämmin. Nuoria siunaamassa kesätyöntekijä Heidi Känä, nuorisotyönohjaaja Sirpa Hiltunen ja pastori Juho Sankamo. RIPPIKOULUTYÖ JA ISOSKOULUTUS Tavoitteet Muokata rippikouluun tulevien kuvaa kristillisestä uskosta ja kirkkomme toiminnasta selkeämmäksi ja mahdollisimman myönteiseksi käyttäen apuna sekä tiedollista opetusta että kokemuksellisia elementtejä. Auttaa rippikoululaisia tunnistamaan omasta elämästään niitä tarpeita ja kysymyksiä, joihin kristillinen usko tuo vastauksia, ja näin rohkaista heitä rakentamaan elämänsä Kristuksen varaan. Värvätä ja kouluttaa 30 % rippikoulun käyvistä vapaaehtoisiksi vastuunkantajiksi tuleviin rippikouluihin ja muihin nuorisotyön tehtäviin ja näin edesauttaa heidän juurtumistaan seurakuntaan ja kasvuaan kristittynä. Vastuuhenkilöt Vuoden 2010 toukokuun loppuun vastaavana viranhaltijana toimi vs nuorisotyönohjaaja Pauliina Elonen. Syyskuun alusta tehtävä siirtyi johtavalle nuorisotyönohjaaja Kari Tynkkyselle. Lisäksi kaikki hengellisen työn viranhaltijat, erityisesti papit ja nuorisotyönohjaajat. Päävastuussa kustakin ryhmästä on ryhmän työtiimiin kuuluva pappi. Rippikoulun diakonia- ja lähetystyöopetuksesta vastaavat diakonit ja kansaivälisen työn sihteeri. Musiikkiopetuksesta vastaavat kanttorit. Rippikoulutyöhön olennaisesti liittyvästä isoskoulutuksesta päävastuussa on nuorisotyönohjaaja Sirpa Hiltunen. Muu nuorisotyön tiimi osallistuu myös oppituntien pitämiseen sekä leireihin. Yhteistyötahot Kasvatusasiainkeskus, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän leirikeskukset, yhtymän seurakuntien rippikouluteologit, Turun NMKY, rippikoulun oppimateriaalien kustantajat. 20

Toimitilat Tiloja ja henkilöstöä on riittävästi. Rippikoululuokkien kodikkuutta voisi lisätä ja varustelua on jatkuvasti kehitettävä. Isoskoulutustoiminta keskittyi God s Gas kahvilatiloihin. Lisäksi 3 isosleiriä toteutettiin seurakuntayhtymän leirikeskuksissa. Leirikeskuksien tarjoamat tilat ovat hyvät, ja mahdollistavat elämyksellisen opetuksen. Muutoksia edellisvuodesta Rippikouluvastaavan tehtäviä hoiti vs nuorisotyönohjaaja Pauliina Elonen. Syyskuussa tehtävää hoiti johtava nuorisotyönohaaja Kari Tynkkynen. Isoskoulutus Painopiste on antaa koulutettaville valmiudet toimia ryhmänjohtajana rippikoululeireillä. Isosten tehtävät rippikoululeirillä ovat seuraavat: Osallistuminen leirin yleiseen valvontaan yhdessä leirin ohjaajien kanssa, oman ryhmätunnin vetäminen päivittäin, osallistuminen iltaohjelmien ja vapaa-ajan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä osallistuminen hartauksien ja jumalanpalvelusten suunnitteluun ja toteutukseen. Näihin isoskoulutus antaa valmiudet. Isko 1-kurssi kokoontui vuoden verran noin joka toinen viikko. Lisäksi koulutukseen kuului neljä viikonloppuleiriä, joista kolme oli Mikaelinseurakunnan omia ja neljäs oli Turun ja Kaarinan srk-yhtymän yhteinen isosleiri, TYKKI-leiri. Toiminta on vakiintunut kaksivuotiseksi. Isko 2:een jatkoi noin kolmannes Isko 1 -kurssilaisista. Kesän rippileireille isoseksi pääsi jokainen Isko -kursseille osallistunut. Arviointi Rippikoulu on säilyttänyt vankan ja suositun asemansa seurakuntamme nuorison keskuudessa. Rippikoulussa käymme läpi kristinuskon perusteita ja annamme kasteopetusta. Rippikoulu koostuu vähintään puolen vuoden rupeamasta, johon kuuluu oppitunteja, toimintapäiviä ja konsertteja. Oppitunteja järjestetään 80. Nämä tunnit koostuvat kaikista rippikouluun liittyvistä tapaamisista. Rippikoulun myötä oma seurakunta tulee monipuolisesti tutuksi messua ja nuorten iltoja myöten. Rippikoulun pidetyin kohokohta on itse rippileiri, josta osallistujille jää selvästi voittopuolisesti hyvä kokemus. Suurena haasteenamme on saada nuoret juurtumaan seurakunnan toimintaan myös rippikoulun jälkeen. Tässä olemme osittain onnistuneet isostoiminnan avulla. Isoskoulutus on edelleen suosittu. Tavoitimme edellisvuotta enemmän nuoria, noin kolmannes rippikoulun käyneistä aloitti isoskoulutuksen. Valitettavasti monet jäävät isoskoulutuksen ja isosena olemisen loputtua kokonaan pois seurakunnan nuorisotyöstä. Oman lapsen näkeminen valkopukuisessa rivissä on kotiväelle sykähdyttävä hetki. 21

Koulukirkot toivat taas paljon nuoria kirkkoon. Tämän perinteen säilyminen tulee pyrkiä turvamaan. NUORISOTYÖ, ERITYISNUORISOTYÖ Tavoitteet Nuorisotyön tavoitteena on edelleenkin johdattaa nuoria kiinteään seurakuntayhteyteen ja sitä kautta olla tukemassa nuorten kasvamista kristittyinä. Nuorisotyön toimintaajatuksena on elää mukana nuorten elämässä ja tukea heitä hengellisissä ja kasvun kysymyksissä. Erityisnuorisotyön tavoitteena oli tavoittaa syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia sekä suomalaiseen yhteiskuntaan integroitumassa olevia nuoria. Vastuuhenkilöt Nuorisotyön tiimin työalavastaavana toimi huhtikuuhun 2010 vs. nuorisotyönohjaaja Pauliina Elonen, jonka jälkeen hän lähti Piikkiön seurakuntaan. Virkavapaalla ollut Kari Tynkkynen palasi virkaansa heinäkuussa ja hänestä tuli johtava nuorisotyöntekijä. Muu nuorisotyön tiimi: nuorisotyönohjaajat Arno Heinonen ja Sirpa Hiltunen, nuorisopastori Juho Sankamo sekä nuorten aikuisten toiminnasta vastaava pastori Jaakko Paakkanen. Juho Sankamo jäi kesällä virkavapaalle, ja hänen tilallaan aloitti syksyn alussa Kaisa Vanhala. Arno Heinonen jäi isyysvapaille yms marraskuun alussa. Sijaisena toimi viittomakielen tulkiksi opiskeleva Heidi Luusua. Erityisnuorisotyön vastuuhenkilönä oli kevätkaudella Arno Heinonen. Syksyllä erityisnuorisotyö siirtyi Kari Tynkkyselle. Arno siirtyi syksyllä varhaisnuorisotyöhön ja Sirpa Hiltunen jatkoi nuorisotyössä. 22

Yhteistyötahot Merkittävimmät yhteistyötahot ovat seurakunnan alueella olevat yläkoulut ja lukiot sekä seurakuntayhtymän kasvatusasiainkeskus, muut yhtymän seurakunnat, Kansan Raamattuseura ja Maata Näkyvissä festivaalien järjestäjät. Erityisnuorisotyössä merkittävimmät yhteistyötahot ovat Turun kaupungin nuorisotoimi, Mikaelin koulun Topeliuksen yksikkö ja Turun kristillinen opisto. Toimitilat Pääasiassa God s Gas kahvila sekä seurakuntayhtymän leirikeskukset sekä erityisnuorisotyön osalta vielä Turun kaupungin nuorisotoimen moottorihalli. Toimitilat ovat kiitettävät. Erityisesti kahvila God s Gas on hyvä paikka tehdä nuorisotyötä. Työntekijöillä on Mikonmökissä hyvät ja riittävät varastointi- ja toimitilat sekä tarvittava laitteisto. Viihtyvyyttä lisäävät uudet toimistojen työpöydät sekä kahvilan puolelle lokakuussa hankitut uudet, hienot sohvat. Myös nuorille kahvila on viihtyisä toinen koti. Toiminnan painopisteet Nuorten GG-illat joka perjantai: iltoja oli 38. Nuorten GG-iltojen kokonaisosallistujamäärä oli noin 608 nuorta (38 tilaisuutta X keskiarvo 16 nuorta). God s Gasin 10-juhlat lokakuussa oli suosittu tilaisuus. Nuoria ja nuoria aikuisia oli paikalla noin 70. Ilahduttavaa oli, että GG:n alkutaipaleen vapaaehtoisia oli mukana kymmenkunta. Soffailta eli avoimet ovet GG:llä alkoi taas syksyn alussa muutaman vuoden tauon jälkeen. Snellmanin koulun Sählykerho jatkoi toimintaansa. Pelaamassa kävi viikoittain kymmenkunta nuorta. Kouluvierailuja sekä aamunavauksia oli säännöllisesti. Uutena oli nyt seurakuntavaalien ennakkoäänestys kahdessa eri koulussa. Nuorten leirejä järjestettiin: kaksi keväällä ja kaksi syksyllä. Kullakin leirillä oli keskimäärin 20 nuorta. Ns Käpy-Raamis vanhoille Mikaelin nuorille kokoontui kerran kuukaudessa. Käpyjä käy säännöllisesti Raamattupiirissä 8. Yhteisvastuu-lipaskeräys järjestettiin nuorille ja isoskoulutuslaisille kolmena iltana kevään aikana. Innokkaita osallistujia tempaukseen oli noin 10. Moottorikerho Pansion moottorihallilla tavoitti pääasiassa 16-22 vuotiaita nuoria, joiden kanssa toiminta oli mopojen ja autojen korjaustoiminnan ympärillä tapahtuvaa kanssakäymistä. Mikaelinkoulun Topeliuksen yksikön oppilaiden kanssa järjestettiin kaksi retkipäivää ja kaksi peli-iltapäivää. Uutta edellisvuodesta Pauliina Elonen lähti huhtikuun lopussa Piikkiön seurakuntaan. Nuorisopastori Juho Sankamo jäi virkavapaalle kesän lopussa, ja hänen tilallaan aloitti syksyn alussa Kaisa Vanhala. Nuorisotyönohjaaja Kari Tynkkynen palasi virkaansa syksyn alussa ja hänestä tuli nuorisotyön johtava. Arno Heinonen jäin erinäisille vapaille marraskuun alussa. Avoimet ovet eli Soffailta aloitti muutaman vuoden tauon jälkeen toimintansa. GG:n 10-juhlat toivat juhlan tuntua syksyyn. Arviointi Koulutyön merkitys on ollut suuri. Aamunavauksia pidetään viikoittain eri kouluissa. Läsnäolo kouluissa on osoittautunut tärkeäksi myös erilaisten onnettomuuksien jälkihoidossa, joita ei onneksi tänä vuonna ole suurempia ollut. Nuorten illat eli GG-illat ovat palvelleet lähinnä rippikoululaisia. Iltaan kuuluu opetuk- 23

sellinen osuus klo 19 20. Tämän jälkeen ilta kuluu pelien ja seurustelun merkeissä. Nuoria käy illoissa keskimäärin 10 20 nuorta. Kokoava toiminta on edelleen suuri haasteemme. Nuorten osallisuutta seurakuntaan olemme vahvistaneet lähinnä nuorteniltojen ja leirien kautta. Ilahduttavaa on ollut huomata, että uudet isoskoulutettavat ovat löytäneet oman paikkansa nuortenilloissa ja leiritoiminnassa. Leirityö onkin hitsannut nuoria yhteen. Parannettavaa ja haasteita on paljon, mutta osittain olemme saavuttaneet tavoitteemme. Kasvu kristittynä alkaa kastejuhlasta. Rippikouluvuonna tutustuin kotiseurakuntaan oikein kunnolla. 24