EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 25. toukokuuta 2009 (03.06) (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2008/0193 (COD) 10064/1/09 REV 1 SOC 347 SAN 133 CODEC 743 SELVITYS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea (Coreper I) / Neuvosto (työllisyys, sosiaalipolitiikka, terveys ja kuluttaja-asiat) Kom. ehd. nro: 13983/08 SOC 575 SAN 217 CODEC 1285 KOM(2008) 637 lopullinen + COR 1 Asia: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta - Tilanneselvitys I JOHDANTO Komissio toimitti 3.10.2008 ehdotuksensa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta. Sosiaalityöryhmä on tarkastellut komission ehdotusta seitsemässä kokouksessa Ranskan ja Tšekin puheenjohtajakausilla. Puheenjohtajavaltio Ranska tiedotti neuvostolle 17.12.2008 siihen saakka käydyistä keskusteluista 1 ja neuvosto kävi 9.3.2009 periaatekeskustelun tietyistä keskeisistä kysymyksistä. 1 Asiakirja 16599/08. 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 1
Tässä vaiheessa kaikilla valtuuskunnilla on ehdotukseen yleisiä tarkasteluvaraumia ja Belgialla ja Alankomailla varauma. DK, FR, MT ja UK ovat tehneet ehdotukseen parlamentaarisen tarkasteluvarauman 2. II KOMISSION EHDOTUS Ehdotuksen tavoitteena on parantaa raskaana oleville ja äskettäin synnyttäneille tai imettäville työntekijöille tarjottavaa suojaa. Ehdotuksella pidennetään äitiysvapaan vähimmäiskestoa 14 viikosta 18 viikkoon. Muut tärkeimmät muutokset ovat: kaksi oikeusperustaa (miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua koskeva EY-sopimuksen 141 artikla, joka otettiin käyttöön Amsterdamin sopimuksella ja joka perustuu entiseen 119 artiklaan, nykyisen työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan 137 artiklan lisäksi); velvollisuus ottaa äitiysvapaasta kuusi viikkoa synnytyksen jälkeen, loput viikot voidaan ottaa joko ennen synnytystä tai sen jälkeen; oikeus palata samaan tai vastaavanlaiseen tehtävään; se, että työntekijällä on myös jo äitiysvapaansa aikana oikeus pyytää työnantajaansa mukauttamaan työaikaansa ja työn jaksottamista; työnantajan on käsiteltävä pyyntö mutta hänen ei ole pakko hyväksyä sitä; säännökset, jotka koskevat todistustaakkaa (viittaus todistustaakasta sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa annetun direktiivin 97/80/EY 3 artiklan 1 kohdan a alakohtaan). 2 Lisätietoja valtuuskuntien kannoista on viimeisimmässä yhteenvedossa asian käsittelystä, joka on asiakirjassa 10002/09. 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 2
Huomattakoon myös, että komission ehdotus on osa "yhteensovittamispakettia", jolla edistetään työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Tältä osin Euroopan työmarkkinaosapuolet ovat käyneet neuvotteluja vanhempainlomaa koskevan direktiivin 96/34/EY tarkistamisesta. III NEUVOSTON TYÖSKENTELY TŠEKIN PUHEENJOHTAJAKAUDELLA Periaatekeskustelu 9. maaliskuuta Tšekin puheenjohtajakauden alkupuolella neuvosto keskittyi selventämään valtuuskuntien näkemyksiä komission ehdotuksesta. Neuvosto kävi 9. maaliskuuta puheenjohtajavaltion esittämien kysymysten pohjalta periaatekeskustelun, jossa keskityttiin tarpeeseen tarkistaa nykyistä direktiiviä ja erityisesti äitiysvapaaoikeuden pidentämiseen 14 viikosta 18 viikkoon ja mahdollisuuteen asettaa kansallisessa lainsäädännössä rajoituksia tai ehtoja äitiysvapaan ajoitukselle. Neuvosto keskusteli ehdotetun tarkistamisen odotetuista vaikutuksista naisten tilanteeseen työmarkkinoilla ja ehdotuksen kummankin tavoitteen (terveys ja turvallisuus sekä työ-, yksityis- ja perhe-elämän parempi yhteensovittaminen) yhteensovittamiseen. Neuvosto vahvisti maaliskuun 9. päivän keskustelussa tukevansa ehdotuksen tavoitteita eli työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden suojelua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Jotkin valtuuskunnat asettivat kuitenkin ehdotuksen tarpeen kyseenalaiseksi ja katsoivat, että nykyinen direktiivi antaa riittävän suojan raskaana oleville työntekijöille. Nämä valtuuskunnat kuten tietyt muutkin valtuuskunnat yhdistivät keskustelut äitiysvapaasta työmarkkinaosapuolten parhaillaan käymiin keskusteluihin molempien vanhempien käytettävissä olevasta vanhempainlomasta. Valtuuskuntien mielestä oli yleensä ottaen tärkeää, että pelkästään äideille tarkoitettu suoja ei saisi vaikuttaa kielteisesti naisten tilanteeseen työmarkkinoilla. 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 3
Valtuuskuntien laaja enemmistö korosti, että yhteisön säännöt ovat pelkästään vähimmäisnormeja ja että jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus päättää kansallisessa lainsäädännössä muista äitiysvapaata koskevista säännöistä, jotka koskisivat esimerkiksi äitiysvapaan ajoitusta ja pakollista luonnetta. Vaikka valtuuskunnat tunnustivat ehdotukseen sisältyvien tasa-arvonäkökohtien tärkeyden, jotkin niistä korostivat ehdotuksen liittyvän olennaisesti terveyttä ja turvallisuutta koskevaan direktiiviin. Jotkin valtuuskunnat viittaisivat äitiysvapaan osalta erityisesti jäsenvaltioissa vallitsevien käytäntöjen suureen kirjoon. Kyseessä olevien asioiden selventäminen Puheenjohtajavaltio laati neuvoston keskustelun pohjalta joukon kompromissitekstejä. Maalis-, huhti- ja toukokuussa käydyt työryhmän keskustelut ovat antaneet valtuuskunnille mahdollisuuden saada hyvän käsityksen ehdotuksessa ja erityisesti sen kiistanalaisimmassa artiklassa eli 8 artiklassa käsitellyistä kysymyksistä. Kyseisessä artiklassa käsitellään äitiysvapaan pituutta ja muita sitä koskevia säännöksiä. Valtuuskuntien enemmistö on ollut 8 artiklan osalta tyytyväinen puheenjohtajavaltion lähestymistapaan, jossa tekstiin sisällytetään vaihtoehto, jonka mukaan jäsenvaltioiden, joissa äitiysvapaan pituus on alle 18 viikkoa, katsottaisiin täyttävän direktiivin vaatimukset, jos äidille tarkoitettu perhevapaa, joka ei ole äitiysvapaata, täyttää direktiivissä esitetyt kriteerit (8 artiklan 1 a kohdassa esitetty ns. yhdyskäytävälauseke), niin että yhtenä pääperiaatteena on se, että vapaan kokonaispituuden on ylitettävä direktiivissä 96/34/EY säädetty vanhempainloman pituus. Puheenjohtajavaltion tekstissä on otettu huomioon myös se, että useissa jäsenvaltioissa muusta perhevapaasta maksettava korvaus on pienempi kuin sairauspäiväraha. Jotta nämä jäsenvaltiot voisivat edelleen pitää tätä perhevapaata äitiysvapaana, puheenjohtajavaltio on esittänyt ajatuksen, että näissä tapauksissa koko äitiysvapaan kokonaispalkkataso ei saisi alittaa tiettyä tasoa, joka voidaan vahvistaa myöhemmissä keskusteluissa. Joka tapauksessa tietyt seikat, jotka liittyvät yhdyskäytävälausekkeeseen (tai lausekkeisiin) ja yleisemmin äitiysvapaan ja muun perhevapaan väliseen yhteyteen, edellyttävät tarkempia keskusteluja (katso myös jäljempänä oleva merkittävimpiä avoimia kysymyksiä koskeva jakso). 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 4
8 artiklan yhteydessä on keskusteltu yksityiskohtaisesti myös pakollisesta äitiysvapaakaudesta (joko ennen synnytystä tai sen jälkeen). Keskusteluissa on vahvistettu, että valtuuskuntien laaja enemmistö arvostaa nykyiseen direktiiviin 92/85/ETY sisältyvää joustavuutta, joka antaa jäsenvaltioille mahdollisuuksia, joihin useat ministerit viittasivat 9. maaliskuuta käydyssä keskustelussa. Jotkin valtuuskunnat toivovat kuitenkin enemmän tavoitteellisuutta ja näin ollen sitä, että hyväksyttäisiin komission ehdotus kuudesta pakollisesta äitiysvapaaviikosta synnytyksen jälkeen. Työryhmä on myös edistynyt direktiiviehdotuksen tekstin parantamisessa ja selventämisessä erityisesti irtisanomiskieltoa ja syrjimiseltä suojelemista koskevien jaksojen osalta. Ensimmäisen kysymyksen osalta tekstiä on selvennetty ottaen huomioon asiaankuuluva Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Toisen kysymyksen osalta puheenjohtajavaltio on ehdottanut tekstin yksinkertaistamista korvaamalla kyseiset artiklat yhdellä artiklalla, jossa viitataan nyt kaikkiin direktiiviin 2006/54/EY liittyviin kysymyksiin ja jossa todetaan selvästi, että kyseisiä säännöksiä tulisi soveltaa ainoastaan sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa; valtuuskuntien laaja enemmistö on kannattanut tätä lähestymistapaa. Vaikka nykyisellä puheenjohtajakaudella on saavutettu konkreettista edistystä, tekstiä kokonaisuudessaan on vielä tarkasteltava. Tärkeimmät avoinna olevat kysymykset Keskusteluissa on myös ilmennyt, että tärkeimmät neuvostossa avoinna olevat kysymykset koskevat yhtäältä sitä, miten voidaan parantaa raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden työntekijöiden suojelua ottaen huomioon jäsenvaltioiden äitiysvapaajärjestelmien laajan kirjon ja toisaalta sitä, miten voidaan ottaa huomioon yhteydet äitiysvapaa- ja muiden perhevapaajärjestelmien välillä. 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 5
Tärkeimmät avoinna olevat kysymykset ovat konkreettisesti seuraavat: Äitiysvapaan pituus ja siihen liittyen mahdollisuus laskea muut perhevapaat tässä direktiivissä tarkoitetuksi äitiysvapaaksi tietyin edellytyksin (8 artiklan 1 ja 1 a kohta) Vaikka suurin osa valtuuskunnista on kannattanut komission ehdotusta pidentää äitiysvapaan vähimmäiskesto 18 viikkoon, noin kolmasosa valtuuskunnista on ilmaissut varaumansa äitiysvapaan pidentämiseen ehdotetulla tavalla, koska joidenkin valtuuskuntien suurin ongelma on se, että ne eivät halua pidentää ainoastaan äidille tarkoitettua vapaata. Tiettyjen valtuuskuntien mielestä ehdotusta olisi lähestyttävä (myös) isien ja yleensä vanhempien näkökulmasta. Puheenjohtajavaltio on esittänyt (uuden) 8 artiklan 1 a kohdan, joka on tarkoitettu niiden jäsenvaltioiden sovellettavaksi, joissa äitiysvapaa on alle 18 viikkoa, jos niissä on käytössä muu perhevapaa äidille kuin äitiysvapaa ja tämä vapaa täyttää tietyt kriteerit, mukaan lukien korvauksen vaadittava taso. Tällaiseen yhdyskäytävälausekkeeseen viitattiin jo komission ehdotuksen perusteluissa. Useat valtuuskunnat ovat olleet tyytyväisiä puheenjohtajavaltion ehdotukseen. Joidenkin valtuuskuntien mielestä puheenjohtajavaltion muotoilema yhdyskäytävälauseke ei kuitenkaan hyödyttäisi kaikkia valtuuskuntia, koska esimerkiksi isyyslomaa koskeva kysymys jää sen ulkopuolelle. Lisäksi joidenkin valtuuskuntien mielestä näiden kahden järjestelmän liittäminen toisiinsa voi johtaa sekavaan tilanteeseen ja täytäntöönpano-ongelmiin. 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 6
Koska muutamat valtuuskunnat korostaneet, että jäsenvaltioiden äitiysvapaajärjestelmät ovat hyvin erilaisia (joissain on lyhyemmät äitiysvapaat täyden palkan suuruisin päivärahoin, kun taas toisissa on huomattavasti pidemmät äitiysvapaat alemmin päivärahoin), yksi valtuuskunta on ehdottanut vaihtoehtoista yhdyskäytävälauseketta seuraavasti: "Jäsenvaltio, jossa äitiyspäiväraha on työntekijän täyden palkan suuruinen, voi päättää soveltaa äitiysvapaata, jonka kesto on alle 18 viikkoa, muttei alle 14 viikkoa." Vaikka useat valtuuskunnat arvostivat tätä ehdotusta, joidenkin valtuuskuntien mielestä se ei muuttaisi nykyistä tilannetta, koska niiden mukaan useat vaihtoehdot johtaisivat valinnaiseen eurooppalaiseen lainsäädäntöön; lisäksi äitiysvapaata koskevassa eurooppalaisessa lainsäädännössä ei pitäisi pyrkiä sääntelemään joustavuutta ja monimuotoisuutta jäsenvaltioissa, vaan vahvistamaan vähimmäisvaatimukset. Äitiysvapaan pakollinen osuus ( 8 artiklan 2 kohta) Komissio on pitänyt joidenkin valtuuskuntien tukemana voimassa ehdotuksensa kasvattaa äitiysvapaan pakollista kestoa kuuteen viikkoon, jotka olisi pidettävä synnytyksen jälkeen. Keskustelujen jälkeen puheenjohtajavaltio on ehdottanut, että kahden viikon pakollista äitiysvapaata koskevat nykyiset säännöt pidettäisiin voimassa, jotta jäsenvaltioille annettaisiin joustavuutta kansallisella tasolla. Erittäin monet valtuuskunnat voisivat kannattaa tällaista puheenjohtajavaltion ehdottamaa minimalistista lähestymistapaa, ja jotkin niistä totesivat, että jäsenvaltiot voisivat vahvistaa pidempiä pakollisen äitiysvapaan jaksoja. Jotkin valtuuskunnat ovat korostaneet pakollisen synnytystä edeltävän äitiysvapaan tärkeyttä. Komission ehdotuksella on kaksi tavoitetta: sen lisäksi, että siinä halutaan pidentää pakollista synnytyksen jälkeistä äitiysvapaata kuuteen viikkoon, siihen sisältyy myös periaate, jonka mukaan raskaana oleva työntekijä voi vapaasti valita äitiysvapaansa ajankohdan. Valtuuskuntien mielestä on keskustelujen tässä vaiheessa tärkeää tarkastella eri tapoja saada käsiteltävät periaatteet sopimaan paremmin yhteen (naisten oikeus valita sekä sääntöjen vahvistaminen äidin ja lapsen suojelemiseksi). 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 7
Äitiyspäiväraha (11 artiklan c kohta) Vaikka joidenkin valtuuskuntien mielestä ei ole ollut hyödyllistä tai tarpeen sisällyttää tekstiin tavoitetta maksaa täyden palkan suuruinen päiväraha äitiysvapaan aikana, komissio on pitänyt voimassa ehdotuksensa, että 11 artiklan c kohtaan olisi sisällytettävä täyden palkan tavoite, vaikka jäsenvaltiot voisivatkin jatkaa nykyistä käytäntöä, jossa maksetaan vähintään sairauspäivärahan suuruinen päiväraha. IV MUUT EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT TOIMET Neuvosto odottaa tiettyjen tahojen panosta työskentelyynsä. Ehdotusta koskeva Euroopan parlamentin lausunto oli määrä antaa 6. toukokuuta viimeisessä täysistunnossa ennen vaaleja; asia palautettiin kuitenkin valiokuntatasolle. Tulokset vanhempainvapaadirektiivin tarkistamista koskevista Euroopan työmarkkinaosapuolten neuvotteluista on vielä vahvistettava muodollisesti. V PÄÄTELMÄ JA JATKOTOIMET On saavutettu merkittävää edistymistä muodostettaessa hyvä perusta, jonka pohjalta seuraava puheenjohtajavaltio voi jatkaa neuvotteluja. Odotettu komission ehdotus direktiiviksi, jolla pannaan täytäntöön Euroopan työmarkkinaosapuolten sopimus vanhempainvapaasta, on myös hyödyllinen tulevien keskustelujen kannalta, sillä siinä muodostetaan kattavampi kuva perhevapaata koskevasta EU-lainsäädännöstä. Tuleva puheenjohtajavaltio Ruotsi on ilmoittanut tämän asian olevan eräs prioriteettejaan työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla. Neuvosto jatkaa asian käsittelyä vuoden 2009 jälkipuoliskolla ottaen huomioon myös: 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 8
Euroopan parlamentin lausunnon (josta keskustellaan vielä valiokuntatasolla Euroopan parlamentissa); työmarkkinaosapuolten sopimuksen vanhempainvapaadirektiivin tarkistamisesta; muiden yhteensovittamispakettiin kuuluvien asioiden käsittelyn jatkamisen neuvostossa. 10064/1/09 REV 1 tih/tih/ell 9