Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu

Jyväskylän yliopisto Tutkimus- ja rekrytointipalvelu Selvitys Jyväskylän yliopistosta ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maisterien sijoittumisesta työelämään Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta 6. joulukuuta 2004 Janne Tauriainen

Sisältö 1 JOHDANTO...3 2 KOKO YLIOPISTO...5 2.1 TYÖTILANNE KYSELYHETKELLÄ...5 2.2 VALMISTUMISEN JÄLKEINEN TYÖ- JA TYÖTTÖMYYSHISTORIA...7 2.3 YLIOPISTO-OPINTOJEN ALOITTAMINEN UUDELLEEN...8 3 MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA...9 4 PÄÄAINEET...14 4.1 EKOLOGIA JA YMPÄRISTÖNHOITO...14 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä...14 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...15 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet...15 4.2 FYSIIKKA...16 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä...16 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...17 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet...18 4.3 KEMIA...18 4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä...19 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...20 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet...20 4.4 SOVELTAVA KEMIA...21 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä...21 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...22 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet...23 4.5 MATEMATIIKKA...24 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä...24 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...25 4.5.3 Tärkeimmät sivuaineet...25 4.6 BIOLOGIA (YHDISTETTY)...26 4.6.1 Työtilanne kyselyhetkellä...26 4.6.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...27 4.6.3 Tärkeimmät sivuaineet...28 4.7 TEOREETTINEN FYSIIKKA...29 4.7.1 Työtilanne kyselyhetkellä...29 4.7.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...30 4.7.3 Tärkeimmät sivuaineet...30 4.8 TILASTOTIEDE...31 4.8.1 Työtilanne kyselyhetkellä...31 4.8.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...32 4.8.3 Tärkeimmät sivuaineet...32 4.9 YMPÄRISTÖTIETEET...33 4.9.1 Työtilanne kyselyhetkellä...33 4.9.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria...34 4.9.3 Tärkeimmät sivuaineet...35 5 LIITTEET...37 2

1 Johdanto Tämän tutkimusraportin tarkoituksena on esitellä Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun teettämän sijoittumisenseurantatutkimuksen tuloksia. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Jyväskylän yliopistosta lukuvuonna 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneiden maistereiden työllisyystilannetta opintojen päättymisestä kyselyhetkeen. Tutkimus toteutettiin lähettämällä kohdeajanjaksona valmistuneille maistereille kyselylomake (liite 1), jonka avulla pyrittiin selvittämään kyselyhetken työtilanne sekä valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria. Tarkoitus oli selvittää valmistuneiden työtilanne ja yleisimmät ammattinimikkeet pääaineittain sekä tutkia, millaiset olivat olleet heidän ensimmäiset hetkensä työelämässä. Näitä ensimmäisiä hetkiä valotettiin seuraamalla valmistumisen jälkeisen vuoden ajan työttömyyttä ja työsuhteita, jotka oli jaettu koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin työsuhteisiin. Jako toteutettiin hiukan eri tavalla riippuen tarkastelutasosta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota ensimmäisen vuoden sirpalemaisuuteen, eli pyrittiin selvittämään, montako työttömyysjaksoa ja työsuhdetta valmistuneilla oli ollut vuoden aikana. Työsuhteiden lukumäärää ei suoraan kysytty, joten se on kyselylomakkeesta saatujen tietojen perusteella tehty arvio. Kyselyllä kerättiin tietoja myös työnhausta. Tavoitteena oli tutkia, mitkä tekijät vastanneet olivat kokeneet merkityksellisiksi työnhaussa ja miten työtä oli haettu, eli kysyttiin eri työnhakumenetelmien käyttöä ja käytön tuloksellisuutta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, miten moni vastanneista oli käyttänyt yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelua. Kyselylomakkeen loppuun oli jätetty tilaa kommentoida tutkimusta, koulutusta ja työnsaantia. Tätä mahdollisuutta hyödynsi 46 % vastanneista. Näitä kommentteja käytetään tässä raportissa havainnollistavina esimerkkeinä. Kommentit, myös laitosten opetusta kommentoivat, löytyvät tulosten yhteydestä. Tutkimus suoritettiin postikyselynä. Postitus tapahtui elokuussa 2004; postitusajankohdissa saattoi kuitenkin olla hieman vaihtelua, koska postitus suoritettiin osin tiedekuntien toimesta. Koska tutkimuksessa oli mukana kaikki ajalla 1.8.2002 31.7.2003 valmistuneet maisterit, vastanneiden työssäoloaika vaihteli vuodesta kahteen vuoteen. Kyselylomake suunniteltiin ja toteutettiin Jyväskylän yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun oman henkilökunnan voimin. Maisterien sijoittumisenseurantatutkimus toteutettiin tänä vuonna kuudetta kertaa tässä laajuudessa. Edellisinä vuosina toteutetut tutkimukset antoivat kallisarvoista tietoa tämän vuoden tutkimuksen toteuttamista varten, mutta luonnollisesti tutkimuksen ja raportin muoto muokkautuu joka vuosi. Kyselyn tuottamat tulokset on analysoitu SPSS (v. 12.0) -tilasto-ohjelmalla. Tunnusluvut, taulukot ja kuvat on pyritty toteuttamaan siten, että ne antavat sekä yleiskuvan valmistuneiden maistereiden työllisyystilanteesta että kertovat yksityiskohtaista tietoa pääaineiden välisistä eroista. Suurin osa tuloksista on esitetty sanallisesti ja taulukkomuodossa. Pääainetasolla jotkin pääaineet jäävät kokonaan käsittelemättä, koska niistä ei ollut tutkimuksen kohdeajanjaksona valmistunut yhtään maisteria tai valmistuneita oli liian vähän, jolloin tuloksia ei voitu käsitellä identifioituvuusongelmien vuoksi. Raportin tuloksia tulkittaessa on syytä huomata, että kyselyn vastausprosentti oli 55. Vastausprosentin pienuus aiheuttaa sen, että raportin tuloksia on syytä pitää enneminkin suuntaa antavina kuin tilastollisina totuuksina. 3

Raportissa liikutaan yleiseltä tasolta yksityiskohtaisemmalle tasolle, joten ensin tuloksia tarkastellaan ylimmällä eli koko yliopiston tasolla. Tässä vaiheessa käydään läpi vastanneiden kyselyhetken työtilanne ja valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoria. Lisäksi listataan yliopiston korkeapalkkaisimmat koulutusohjelmat ja pääaineet. Tiedekuntakohtaiset tarkastelut jouduttiin hajottamaan eri julkaisuiksi raportin laajuuden vuoksi. Tiedekuntatasolla tutkitaan valmistuneiden maantieteellistä sijoittumista ja kyselyhetken työtilannetta. Lisäksi tutkitaan, mitä työnhakumenetelmiä vastanneet olivat käytteet ja mitkä ominaisuutensa he olivat kokeneet tärkeimmiksi työnhaussa vaikuttaviksi tekijöiksi. Tiedekunnittain tarkastellaan myös yliopiston Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttöastetta. Pääainetasolla käydään läpi vastaushetken työtilanne työnantajineen ja ammattinimikkeineen ja muun muassa sekä työn ja koulutuksen vastaavuus. Lisäksi tarkastellaan vastanneiden valmistumisen jälkeisen vuoden työ- ja työttömyyshistoriaa. Kaiken kaikkiaan raportti antaa varsin kattavan kuvan yliopistosta valmistuneiden sijoittumisesta työelämään. Jyväskylässä 6.12.2004 4

2 Koko yliopisto Ajanjaksolla 1.8.2002 31.7.2003 valmistui Jyväskylän yliopistosta 1164 maisteria. Heistä 643 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 55. Vastausprosentti oli hiukan edellisvuotta pienempi, jolloin vastausprosentti oli 59. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet, kun taas laiskimmin vastasivat informaatioteknologian tiedekunnasta valmistuneet. Taulukko 2.1: Vastausprosentit tiedekunnittain Tiedekunta Yhteiskuntatieteellinen Liikunta- ja terveystieteiden Humanistinen Kasvatustieteiden Matemaattis-luonnontieteellinen Taloustieteiden Informaatioteknologian % Valmistuneet Vastanneet vastanneista Vastaus% 153 107 16,6 69,9 132 80 12,4 60,6 303 177 27,5 58,4 203 111 17,3 54,7 179 89 13,8 49,7 106 49 7,6 46,2 88 30 4,7 34,1 1164 643 100,0 55,2 2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä, mutta lähes yhtä moni oli määräaikaisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli kyselyhetkellä 4,5 % vastaajista. Taulukko 2.2: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Apurahalla työskentely Yrittäjänä Työvoimapoliittisessa koulutuksessa, tukityöllistettynä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana Vakituisessa osa-aikatyössä Kahdessa tai useammassa työsuhteessa 251 39,0 232 36,1 40 6,2 29 4,5 28 4,4 18 2,8 9 1,4 8 1,2 7 1,1 7 1,1 6,9 4,6 2,3 2,3 643 100,0 Jyväskylän yliopistosta valmistuneiden maistereiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä. Seuraavaksi eniten valmistuneet olivat sijoittuneet yliopistojen tai korkeakoulujen sekä suurten, yli 250 henkilöä työllistävien yritysten palvelukseen. 5

Taulukko 2.3: Työnantaja kyselyhetkellä Työnantaja Kunta tai kuntayhtymä Yliopisto/korkeakoulu Suuri yritys, yli 250 työntekijää Pieni yritys, alle 250 työntekijää Järjestö, säätiö tms Valtion virasto Muu Valtionyhtiö tai liikelaitos Useampi työnantaja Oma yritys, toiminimi Valtion tutkimuslaitos 242 37,6 101 15,7 70 10,9 68 10,6 47 7,3 33 5,1 29 4,5 18 2,8 13 2,0 8 1,2 8 1,2 6,9 643 100,0 Valmistuneet olivat sijoittuneet maantieteellisesti lähinnä Keski-Suomeen ja Uudellemaalle. Vähiten Jyväskylän yliopiston maistereita oli sijoittunut Kainuuseen. Taulukko 2.4: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Pirkanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Etelä-Karjala Kanta-Häme Lappi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa ulkomailla Kainuu 225 35,0 142 22,1 37 5,8 37 5,8 32 5,0 31 4,8 22 3,4 20 3,1 15 2,3 13 2,0 12 1,9 11 1,7 10 1,6 10 1,6 10 1,6 6,9 3,5 3,5 3,5 1,2 643 100,0 Kaikkien kyselyyn vastanneiden keskimääräinen bruttopalkka oli kyselyhetkellä 2254 euroa kuukaudessa. Bruttopalkkojen vaihteluväli oli melko suuri, sillä pienin palkka oli 800 euroa ja suurin palkka 5000 euroa. 6

Taulukko 2.5: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 643 800,00 5000,00 2253,90 538,12 Yliopiston korkeapalkkaisin pääaine oli toimintaterapia. Parhaiten ansaitsivat kauppatieteilijät, tietotekniikan osaajat ja tietyt kasvatustieteen erikoisosaajat. Taulukko 2.6: Yliopiston korkeapalkkaisimmat pääaineet Pääaine Toimintaterapia Johtaminen Laskentatoimi Markkinointi Fysioterapia Tietojärjestelmätiede Erityiskasvatuksen asiantuntijakoulutus Yrittäjyys Fysiikka Tietotekniikka Liikuntapedagogiikka Pohjoismainen filologia Kansantaloustiede Journalistiikka Englantilainen filologia Bruttopalkan keskiarvo 2880,20 2655,54 2648,60 2626,11 2617,75 2588,84 2576,57 2547,29 2542,45 2526,38 2491,54 2488,89 2484,29 2429,38 2422,86 Valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Vain muutama prosentti vastaajista ilmoitti, että heidän kyselyhetken työ ei vastannut yhtään heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi vastaajien työ vastasi myös hyvin heidän koulutustasoa. Yhteenvetona voidaankin sanoa, että valmistuneet olivat sijoittuneet hyvin koulutustaan vastaaviin työtehtäviin. 2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston mukaan vastaajista selvästi suurin osa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, jonka määrä kasvoi aluksi nopeasti vuoden alkupuolella ja jonka jälkeen se lähti hienoiseen laskuun. Vakituisen työn määrä puolestaan kasvoi tasaisesti koko vuoden ajan. Sekä vakituinen että määräaikainen työ vastasi suurimmalla osalla vastaajista heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän ensimmäisen työvuoden aikana. Valmistuneet olivat solmineet yleensä yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Työsuhteita oli solmittu vuoden aikana korkeintaan neljä kappaletta. Lisäksi 7

vastaajista runsas kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Taulukko 2.7: Työsuhteiden lukumäärä Työsuhdetta Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme Neljä 24 3,7 364 56,6 178 27,7 46 7,2 13 2,0 18 2,8 643 100,0 Selvästi suurimmalla osalla valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja vuoden välillä niin, että suurin osa työttömistä oli selvinnyt korkeintaan neljä kuukautta kestävällä työttömyysjaksolla. Taulukko 2.8: Työttömyysperiodien lukumäärä Työttömyysperiodia Ei yhtään Yksi Kaksi Kolme 400 62,2 195 30,3 33 5,1 6,9 9 1,4 643 100,0 2.3 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että opiskelisivat lisää sivuaineita. Lisäksi valmistuneet vaikuttivat olevan melko tyytyväisiltä tutkintoonsa, sillä vajaa kolmannes suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Pääainetta vaihtaisi vain harva valmistuneista. Taulukko 2.9: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta Muu % 41 31 15 14 9 7 8

3 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tässä raportissa käydään läpi matemaattis-luonnostieteellisen tiedekunnan kyselylomakkeista saadut vastaukset ja raportoidaan tulokset pääaineittain. Loput kyselyn tuloksista löytyy tiedekunnittain raporttisarjan muista julkaisuista. Matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan vastausprosentti oli 50. Ahkerimmin kyselyyn vastasivat ympäristötieteeltä valmistuneet. Heistä 82 % palautti kyselylomakkeen täytettynä. Laiskimmin vastasivat biologialta valmistuneet, joista vain vajaa kolmasosa palautti kyselylomakkeen. Taulukko 3.1: Vastausprosentit pääaineittain Pääaine Valmistuneet Vastanneet %:ia vastanneista Vastaus% Ympäristötieteet 11 9 10,1 81,8 Matematiikka 23 15 16,9 65,2 Tilastotiede 8 5 5,6 62,5 Ekologia ja ympäristönhoito 15 9 10,1 60,0 Fysiikka 19 10 11,2 52,6 Soveltava kemia 20 10 11,2 50,0 Fysiikka (yhdistetty) a 18 8 9,0 44,4 Kemia (yhdistetty) b 26 11 12,4 42,3 Biologia (yhdistetty) c 39 12 13,5 30,8 179 89 100,0 49,7 a. Sisältää myös soveltavan fysiikan ja elektroniikan tiedot. b. Sisältää myös orgaanisen kemian, epäorgaanisen ja analyyttisen sekä fysikaalisen kemian tiedot. c. Sisältää kalabiologian ja kalatalouden, limnologian ja hydrobiologian, biotekniikan, molekyylibiologian sekä solubiologian tiedot. Valmistuneilta tiedusteltiin monenlaisia heidän työtilanteeseen liittyviä asioita. Heiltä tiedusteltiin muun muassa maakuntiin sijoittumista, palkkausta, työllisyys- ja työttömyystilannetta sekä työpaikan saantiin liittyviä asioita. Suurin osa vastaajista oli sijoittunut joko Keski-Suomeen. Seuraavaksi eniten, mutta suhteessa Keski-Suomeen huomattavasti vähemmän, olivat vastaajat sijoittuneet Uudellemaalle. Loput vastaajista olivat sijoittuneet melko tasaisesti eri maakuntiin. 9

Taulukko 3.2: Kotipaikka kyselyhetkellä Maakunta Keski-Suomi Uusimaa Päijät-Häme Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjanmaa Varsinais-Suomi Kymenlaakso Satakunta Kanta-Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Lappi 46 51,7 15 16,9 4 4,5 3 3,4 3 3,4 3 3,4 2 2,2 2 2,2 2 2,2 2 2,2 2 2,2 1 1,1 1 1,1 1 1,1 1 1,1 1 1,1 89 100,0 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneiden bruttopalkka oli keskimäärin 2091 euroa kuukaudessa. Parhaiten tienasivat fysiikalta valmistuneet ja huonoiten orgaaniselta kemialta valmistuneet. Kuva 3.1: Bruttopalkka kyselyhetkellä Fysiikka Ympäristötieteet Soveltava kemia Teoreettinen fysiikka Solubiologia Tilastotiede Ekologia ja ympäristönhoito Matematiikka Orgaaninen kemia 2542 2231 2198 2109 2042 2018 1920 1914 1911 500 1000 1500 2000 2500 3000 nykyinen bruttopalkka Suurin osa vastaajista oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Varsin useat vastaajat olivat myös vakituisessa kokopäivätyössä tai jatko-opiskelijoina. Työttömänä oli vajaa 6 % vastaajista. 10

Taulukko 3.3: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Apurahalla työskentely Työttömänä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Määräaikaisessa osa-aikatyössä Muuten työelämän ulkopuolella Päätoimisena opiskelijana 27 30,3 21 23,6 20 22,5 5 5,6 5 5,6 4 4,5 3 3,4 2 2,2 1 1,1 1 1,1 89 100,0 Valmistuneet arvioivat pääaineen tärkeimmiksi tekijäksi työpaikan saamisessa. Myös sivuaineilla, alan työkokemuksella sekä viestintä- ja vuorovaikutustaidoilla oli tärkeä merkitys työpaikan hankkimisessa. Järjestökokemuksella, harrastuksilla sekä kansainvälisellä työ- tai opiskelukokemuksella oli puolestaan kaikkein vähiten merkitystä, kun valmistuneet olivat hakeneet töitä. Taulukko 3.4: Työnhaussa tärkeät tekijät Tekijä Pääaine Alan työkokemus Sivuaineet Viestintä-/vuorovaiktustaidot Atk-taidot Sattuma Organisointikyky Projektiosaaminen Pro gradu Kielitaito Arvosanat Muu työkokemus Muu koulutus Kansainvälinen työ-/opiskelukokemus Harrastukset Järjestötoiminta Ei merkitystä Vähän tai jonkin verran merkitystä Varsin paljon tai hyvin merkittävä 1 8 79 14 17 57 3 32 53 3 34 51 8 39 41 8 42 38 10 41 37 17 35 36 15 42 31 12 44 31 17 51 20 31 39 18 37 40 9 46 37 5 45 40 3 52 34 2 Yleisimpiä työnhakumenetelmiä olivat oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan, lehti-ilmoitukseen vastaaminen ja internetin käyttö. Oma-aloitteinen yhteydenotto työnantajaan ja työnantajan työtarjous osoittautuivat kaikkein tehokkaimmaksi työnhakumenetelmiksi, eli työnhaku johti työsuhteeseen. Työharjoittelun tai kesätyön jatkona saatiin vain harvoin töitä. 11

Taulukko 3.5: Työnhakumenetelmien käyttö Työnhakumenetelmä Oma-alotteinen yhteydenotto työnantajaan Työnantaja tarjonnut työitä Henkilökohtaiset suhteet Harjoittelun/kesätyön jatkona Vastannut lehti-ilmoitukseen Internetin kautta Yliopiston rekrytointipalvelun kautta Työvoimatoimiston kautta Ei käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, ei saanut työpaikkaa Käyttänyt menetelmää, saanut työpaikan 19 24 37 41 10 26 43 14 22 49 9 20 34 29 19 37 28 13 58 10 9 42 31 6 Valmistuneilta tiedusteltiin, mitkä olivat heidän mielestä tärkeimmät sivuaineet työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkeimmäksi sivuaineeksi miellettiin tietotekniikka. Seuraavaksi tärkeimpiä sivuaineita olivat matematiikka ja biokemia. Taulukko 2.3.1 Sivuaine Tietotekniikka Ei merkitystä Matematiikka Biokemia Fysiikka Opettajan pedagogiset opinnot Ympäristötieteet Kemia Biologia Ympäristöjohtaminen Maantiede Oettajan pedagogiset opinnot Solubiologia Muu 17 19,1 13 14,6 10 11,2 8 9,0 7 7,9 6 6,7 5 5,6 3 3,4 2 2,2 2 2,2 2 2,2 2 2,2 2 2,2 2 2,2 9 10,1 89 100,0 Vastaajilta myös tiedusteltiin, mitä he tekisivät, jos he aloittaisivat nyt yliopistoopinnot. Suurin osa vastaajista opiskelisi lisää sivuaineita. Vastaajat tuntuivat myös olevan tyytyväisiä tutkintoonsa, sillä kolmasosa vastaajista suorittaisi nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 3.7: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudestaan Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Muu % 39 34 17 13 9 6 Matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta valmistuneet olivat käyttäneet laiskasti Tutkimus- ja rekrytointipalvelun palveluja, sillä vain runsas kolmasosa vastaajista ilmoitti käyttäneensä jotakin yksikön tarjoamaa palvelua. 12

Taulukko 3.8: Tutkimus- ja rekrytointipalvelun käyttö Käyttänyt rekrytointipalvelua Ei Kyllä 55 61,8 33 37,1 1 1,1 89 100,0 13

4 Pääaineet Tässä luvussa analysoidaan aineisto pääaineittain. Muutamia pääaineita on yhdistetty toisiinsa, jotta pääaineet saataisiin mukaan analyysiin. 4.1 Ekologia ja ympäristönhoito Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 15 henkilöä pääaineena ekologia ja ympäristönhoito. Heistä 9 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 60. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa suurempi. 4.1.1 Työtilanne kyselyhetkellä Ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneista suurin osa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä tai osa-aikatyössä tai jatko-opiskelijana. Työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä melko hyvä. Taulukko 4.1.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Määräaikaisessa osa-aikatyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Apurahalla työskentely Vakituisessa kokopäivätyössä Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla 2 22,2 2 22,2 2 22,2 9 100,0 Työnsaanti todella vaikeaa! Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa tutkimustehtävissä. Taulukko 4.1.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkija Tuntiopettaja Tutkimusassistentti Luonnonhoitopäällikkö Tutkimusapulainen 3 33,3 2 22,2 9 100,0 Ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti yliopisto tai korkeakoulu. Henkilökohtaiset suhteet. Se että laitoksella tunnetaan, positiivisessa mielessä, on ehdottomasti tärkeää, tässä en tarkoita nepotismia etc. Mahdollisuuksia laitoksen henkilökuntaan tutustumiseen pitää olla tulevaisuudessakin. Tämä tulee tärkeämmäksi, mitä enemmän opiskelijoita on. 14

Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 1920 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistunut ansaitsi 2800 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.1.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 9 1000,00 2800,00 1920,41 631,33 Ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa. 4.1.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vain runsas viidesosa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneiden työttömyys laski tasaisesti vuoden alkupuolella, mutta vuoden loppupuolella työttömyys kasvoi takaisin alkuvuoden lukemiin. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituista ja osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän. Valmistuneet olivat solmineet yleensä kaksi työsuhdetta valmistumista seuraavana vuonna. Lisäksi vastaajista kaksi kolmasosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kolme työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kuukauden ja puolen vuoden välillä. Biologian alalla työnsaanti ei ole kovin helppoa, kesäaikaan määräaikaisia hommia on kyllä tarjolla. Suorittamani opettajan pedagogiset opinnot laajentavat mahdollisuuksia työpaikan saamiseksi. Varsinkin kesäyliopistossa suorittamani maantieteen cum laude on ollut tarpeellinen, maantiedettä kun ei varsinaisesti yliopistossa ole tarjolla. 4.1.3 Tärkeimmät sivuaineet Ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat biologia ja maantiede. 15

Taulukko 4.1.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Biologia Maantiede Ei merkitystä Genetiikka Ympäristöjohtaminen Ympäristötieteet 2 22,2 2 22,2 2 22,2 9 100,0 Taulukko 4.1.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Hydrologia Kasvatustiede Maantiede Tilastotiede Ympäristönsuojelu Ympäristötieteet 3 33,3 9 100,0 Työnhaussa täytyy olla kärsivällinen. Pitää luoda suhteita paikkakunnalla ja aloittaa lyhyistä pätkätöistä. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä ekologialta ja ympäristönhoidolta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Viidesosa vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.1.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % 77,8 22,2 22,2 11,1 11,1 0 4.2 Fysiikka Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 19 henkilöä pääaineena fysiikka. Heistä 10 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 53. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa. 4.2.1 Työtilanne kyselyhetkellä Fysiikalta valmistuneista puolet olet kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä. Työttömänä oli peräti viidesosa kyselyyn vastaajista. Vastaajien työtilanne oli kyselyhetkellä tyydyttävä. 16

Taulukko 4.2.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Työttömänä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Määräaikaisessa kokopäivätyössä 5 50,0 2 20,0 2 20,0 1 10,0 10 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä erilaisissa tutkimustehtävissä. Taulukko 4.2.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkija Lehtori Tutkijakoulutettava Opettaja 3 33,3 2 20,0 2 20,0 2 20,0 1 10,0 10 100,0 Fysiikalta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti yliopisto tai korkeakoulu. Muutama vastaaja oli kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Paljon puhuttua matemaattisten aineiden opettajien pulaa ei ole olemassa ja tuskin tuleekaan näillä koulutusmäärillä, tosin työttömiä / muissa töissä olevia on jo nyt runsaasti. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2542 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan fysiikalta valmistunut ansaitsi peräti 4000 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.2.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 10 1680,00 4000,00 2542,45 764,20 Fysiikalta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.2.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Fysiikalta valmistuneiden työttömyys väheni nopeasti vuoden alkupuolella. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakituista tai osa-aikaista työtä oli tehty hyvin vähän. 17

Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti neljä työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki kyselyyn vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla fysiikalta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen vuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyys kesti korkeintaan kolme kuukautta. 4.2.3 Tärkeimmät sivuaineet Fysiikalta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat matematiikka ja tietotekniikka. Taulukko 4.2.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Matematiikka Tietotekniikka Opettajan pedagogiset opinnot 4 40,0 4 40,0 2 20,0 10 100,0 Taulukko 4.2.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Matematiikka Kemia Tietotekniikka 4 40,0 3 30,0 2 20,0 1 10,0 10 100,0 Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä fysiikalta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Vajaa kolmasosa vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Taulukko 4.2.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Vaihtaisin pääainetta Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Muu % 40,0 30,0 20,0 10,0 0 0 4.3 Kemia Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui kemialta 26 henkilöä (sisältää myös orgaanisen kemian, epäorgaanisen ja analyyttisen sekä fysikaalisen kemian tiedot). Heistä 11 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 42. Vastausprosentti oli tiedekunnan toiseksi pienin. 18

4.3.1 Työtilanne kyselyhetkellä Kemialta valmistuneista runsas puolet olet kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Runsas neljäsosa vastaajista oli jatko-opiskelijana tai tutkijakoulutettavana, ja työttömänä oli vajaa kymmenen prosenttia vastaajista. Vastaajien työtilanne oli kyselyhetkellä melko hyvä. Taulukko 4.3.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Vakituisessa kokopäivätyössä Työttömänä 6 54,5 3 27,3 1 9,1 1 9,1 11 100,0 Ajauduin opiskelemaan kemiaa täysin sattumalta, ja nyt vaikuttaa siltä, ettei ratkaisu ollut täysin järin pitkälle mietitty, vaikka olenkin ollut oman alan töissä valmistumisestani lähtien. Toisaalta sattuma vaikutta olevan suht. keskeisessä roolissa myöskin työnsaannissa (Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia.) Vastaajat olivat kyselyhetkellä yleensä tutkimus- tai opetustehtävissä. Taulukko 4.3.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkija Tuntiopettaja Lääke-esittelijä Tuotantokemisti Lehtori Tutkijaopiskelija 4 36,4 2 18,2 1 9,1 1 9,1 1 9,1 1 9,1 1 9,1 11 100,0 Kemialta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti yliopisto tai korkeakoulu. Muutama vastaaja oli kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa. Työnsaannin vaikeus on ollut yllätys. Kemistien työtilanteen väitetään olevan suhteellisen hyvä. Ennen valmistumista olin hankkinut työkokemusta kolmesta eri työpaikasta omalta alaltani (yhteensä 4 työsuhdetta) mutta tästä ei ole ollut mitään hyötyä. Hakemiini työpaikkoihin minulla on aina liian vähän työkokemusta tai sitten olen ylipätevä ja koulutettu (!) (Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia.) OKL:een enemmän käytäntöä: päivänavaukset, vanhempien ilta, jälki-istunnot yms. Luulin valmistuneeni kortistoon, mutta sain levätä laakereilla vain 1,5 kk. Eka kesä oli rankka, kun tuntui ettei saa töitä. Töissä ollessani keväällä sain tiedon uudesta paikasta. Nyt tuntuu, että pärjään tässä touhussa. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 1911 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan kemialta valmistunut ansaitsi 2500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.3.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 11 1200,00 2500,00 1910,89 352,70 19

Kemialta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi melko hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin heidän koulutustasoa. 4.3.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista vain neljäsosa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Kemialta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski vuoden aikana niin, että vuoden lopussa kaksi kemialta valmistuneista oli enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä ei tehty ollenkaan, mutta vakituista työtä oli tehty jonkun verran. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Yksi henkilö oli solminut vuoden aikana kaksi työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla kemialta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kahden ja yhdentoista kuukauden välillä. Töitä ei kemisteille ole, suurin osa joutuu, siis joutuu!! jatkamaan yliopistolla. Kohta Suomessa on paljon työttömiä kemistitohtoreita. Töihin pääsee vain suhteilla tai sattumalla. Kemistien aloituspaikkojen määrä reippaasti alas ja pakollinen harjoittelu mukaan opinto-ohjelmaan, siinä lääkkeitä ongelmaan. Aloitan - - farmasian opinnot, siellä näyttäisi töitä olevan. Maantieteen cum laude opinnot olisi voitava suorittaa muutoinkin kuin kesäyliopistossa. Monet opettajan virat ovat sekä biologian, että maantieto yhdistelmiä. 4.3.3 Tärkeimmät sivuaineet Kemialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkeimpiä sivuaineita olivat fysiikka, biokemia ja tietotekniikka. Taulukko 4.3.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Fysiikka Biokemia Tetotekniikka Ympäristötieteet Markkinointi Matematiikka Opettajan pedagogiset opinnot Ei merkitystä 2 18,2 2 18,2 2 18,2 1 9,1 1 9,1 1 9,1 1 9,1 1 9,1 11 100,0 20

Taulukko 4.3.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Biokemia Kasvatustiede Matematiikka Opettajan pedagogiset opinnot Teknologiakasvatus ja tekninen työ Tietotekniikka 4 36,4 2 18,2 1 9,1 1 9,1 1 9,1 1 9,1 1 9,1 11 100,0 Orgaanisen kemian osaston koulutus palvelee lähinnä vain akateemista tutkimusta. Jyväskylän orgaanisen kemian tutkinnolla ei tunnu olevan kysyntää teollisuudessa. Ainakaan minä en ole päässyt edes kertaakaan työhaastatteluun hakiessani kemistin töitä. (Orgaaninen kemia.) Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä kemialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Lähes kaksi kolmasosaa vastaajista ilmoitti, että he opiskelisivat lisää sivuaineita. Taulukko 4.3.6 Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Opiskelisin lisää sivuaineita Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin pääainetta Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu % 63,6 18,2 18,2 9,1 9,1 9,1 4.4 Soveltava kemia Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 20 henkilöä pääaineena soveltava kemia. Heistä 10 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 50. Vastausprosentti oli tiedekunnan keskitasoa. 4.4.1 Työtilanne kyselyhetkellä Soveltavalta kemialta valmistuneista vajaa kaksi kolmasosaa oli kyselyhetkellä määräaikaisessa kokopäivätyössä. Viidesosa vastaajista oli vakituisessa työsuhteessa, ja työttömänä ei ollut yksikään kyselyyn vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. Taulukko 4.4.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Apurahalla työskentely 6 60,0 2 20,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 Työnsaanti on tällä hetkellä vaikeaa, meitä akateemisia koulutetaan liikaa. Saamani koulutus on ihan hyvä, sille vain ei ole tarvetta juuri nyt. Täysin eri tutkinnon suorittai- 21

sin kuitenkin siitä syystä, että iän myötä olen havainnut olevani enemmän kiinnostunut muista pääaineista. Vastaajat olivat kyselyhetkellä hyvin erilaisissa ammateissa. Taulukko 4.4.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkija Markkinahoitaja Tuntiopettaja Harjoittelija Laboratoriokemisti Varastotyöntekijä Tutkijaopiskelija Tuotekehitysinsinööri Kemisti Tuoteturva-asiantuntija 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 Soveltavalta kemialta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti suuri, yli 250 henkilöä työllistävä yritys. Suurin osa vastaajista oli yksityisen työnantajan palveluksessa. Koulutukseen lisäisin ehdottomasti pari pakollista harjoittelujaksoa, joiden kautta käytännön työ tulisi tutuksi ja suhteita tuleviin mahdollisiin työnantajiin voisi luoda. Työnsaanti nykyisessä (metsäalan9 taloustilanteessa on vaikeaa Ja jos jostain paikan saa, se tarkoittaa yleensä valtavia ylityötuntimääriä ne, jotka on sisällä, imetään kuiviin parempia aikoja odotellessa. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2198 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan soveltavalta kemialta valmistunut ansaitsi 3500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.4.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 10 1212,00 3500,00 2198,10 649,93 Soveltavalta kemialta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi melko hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi tyydyttävästi heidän koulutustasoa. 4.4.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Soveltavalta kemialta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa yksikään soveltavalta kemialta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Vakinaista ja osa-aikaista työtä oli tehty melko vähän. 22

Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana peräti kolme työsuhdetta. Lisäksi vastaajista lähes kolme neljäsosaa ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Soveltavalta kemialta valmistuneiden työttömyysperiodien määrä oli korkeintaan kaksi. Työttömänä oli oltu korkeintaan kaksi työttömyysperiodia. Työttömyyden kesto vaihteli kolmen ja seitsemän kuukauden välillä. Ensimmäisen työpaikan saanti on vaikeaa. Siitä saadulla kokemuksella etsitään/haetaan koulutusta vastaavaa työtä. Avoimena olevia kemistin paikkoja on hurjan hankala löytää, koska usein niistä ei suuremmin ilmoitella. Vastavalmistuneena ei vielä edes tiedä alan yrityksiä, joista töitä voisi kysellä, mikä hankaloittaa työnhakua edelleen. 4.4.3 Tärkeimmät sivuaineet Soveltavalta kemialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli biokemia, mutta myös tietotekniikka ja ympäristötieteet mainittiin tärkeiksi sivuaineiksi työelämän kannalta. Taulukko 4.4.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Biokemia Tietotekniikka Ympäristötieteet Fysiikka Ei merkitystä 4 40,0 2 20,0 2 20,0 1 10,0 1 10,0 10 100,0 Taulukko 4.4.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Tietotekniikka Fysiikka 6 60,0 3 30,0 1 10,0 10 100,0 Sain työpaikkani Turun yliopiston rekrylistan kautta, kaverina lähetti ilmoituksen minulle. Olen töissä ulkomailla - -. Opinnoissa olisi hyvä olla esim. vapaavalintainen 1 ov:n kurssi, jossa kerrotaan työsopimusten sisällöstä, palkkaneuvotteluista, lomakertymistä etc. Vastavalmistuneena on helposti työnantajan pompoteltavan, koska ei tiedä, mitä voi vaatia. Kokemus opettaa. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä soveltavalta kemialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Vastaajat näyttivät olevan kovin tyytymättömiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä puolet vastaajista ilmoitti, että he suorittaisivat kokonaan eri tutkinnon. Muut vastaajat opiskelisivat lähinnä lisää sivuaineita. 23

Taulukko 4.4.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin pääainetta Muu Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita % 50,0 40,0 20,0 20,0 0 0 4.5 Matematiikka Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 23 henkilöä pääaineena matematiikka. Heistä 15 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 65. Vastausprosentti oli tiedekunnan toiseksi korkein. 4.5.1 Työtilanne kyselyhetkellä Matematiikalta valmistuneista runsas puolet oli kyselyhetkellä määräaikaisessa työssä tai jatko-opiskelijana. Työttömänä oli noin seitsemän prosenttia vastaajista. Valmistuneiden työtilanne oli kyselyhetkellä melko hyvä. Taulukko 4.5.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Määräaikaisessa kokopäivätyössä Vakituisessa kokopäivätyössä Apurahalla työskentely Määräaikaisessa osa-aikatyössä Työttömänä 4 26,7 4 26,7 3 20,0 2 13,3 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä pääsääntöisesti erilaisissa opetus- ja tutkimustehtävissä. Taulukko 4.5.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkijakoulutettava Lehtori Opettaja Kustannustoimittaja Matemaatikko Tutkija Tuntiopettaja 5 33,3 3 20,0 2 13,3 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 1 6,7 15 100,0 Matematiikalta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti kunta tai kuntayhtymä tai yliopisto tai korkeakoulu. Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 1914 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan matematiikalta valmistunut ansaitsi 2800 euroa kuukaudessa. 24

Taulukko 4.5.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 15 1000,00 2800,00 1913,69 671,57 Matematiikalta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi erittäin hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi erittäin hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.5.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista kaksi kolmasosaa oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Matematiikalta valmistuneiden työttömyys oli odotetusti suurempaa vuoden alkupuolella kuin vuoden loppupuolella. Työttömyys laski tasaisesti vuoden aikana niin, että vuoden lopussa yksikään matematiikalta valmistuneista ei ollut enää työttömänä. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Osa-aikaista työtä tehtiin jonkun verran. Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solmia vuoden aikana kaksi työsuhdetta. Lisäksi lähes kaikki vastaajat ilmoittivat, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla matematiikalta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyyden kesto vaihteli kahden ja seitsemän kuukauden välillä. 4.5.3 Tärkeimmät sivuaineet Matematiikalta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Tärkein sivuaine oli opettajan pedagogiset opinnot, mutta myös tietotekniikka ja fysiikka mainittiin tärkeiksi sivuaineiksi työelämän kannalta. Taulukko 4.5.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Opettajan pedagogiset opinnot Tietotekniikka Fysiikka Kansantaloustiede Ei merkitystä 5 33,3 4 26,7 4 26,7 1 6,7 1 6,7 15 100,0 25

Taulukko 4.5.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Kemia Fysiikka Tietotekniikka Tilastotiede 4 26,7 4 26,7 3 20,0 3 20,0 1 6,7 15 100,0 Kunta-alalla (opetus) kahdessa näkemässäni tapauksessa paikkaan haluttiin henkilö, joka on kotoisin ko. kunnasta jossa virka oli auki. Koulutus tai työkokemus ei ollut niinkään ratkaiseva, muodollinen pätevyys riitti. Opettajan paikkoihin vaikuttaa sisältyen työnteon lisäksi vaatimus kyseisessä kunnassa asumisesta. Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä matematiikalta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Runsas puolet vastaajista näytti olevan täysin tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Loput vastaajista lähinnä opiskelisivat lisää sivuaineita. Taulukko 4.5.6: Yliopisto-opintojen aloittaminen uudelleen Uusi alku Suorittaisin nykyisen tutkintoni sellaisenaan Opiskelisin lisää sivuaineita Vaihtaisin sivuainetta tai -aineita Muu Suorittaisin kokonaan eri tutkinnon Vaihtaisin pääainetta % 53,3 26,7 20,0 6,7 6,7 0 4.6 Biologia (yhdistetty) Ajanjaksolla 2002 2003 valmistui 39 henkilöä pääaineena biologia (sisältää kalabiologian ja kalatalouden, limnologian ja hydrobiologian, biotekniikan, molekyylibiologian sekä solubiologian tiedot). Heistä 12 vastasi kyselyyn, joten vastausprosentti oli 31. Vastausprosentti oli tiedekunnan pienin. 4.6.1 Työtilanne kyselyhetkellä Biologialta valmistuneista puolet oli kyselyhetkellä vakituisessa kokopäivätyössä tai jatko-opiskelijana. Työttömänä oli noin kahdeksan prosenttia vastaajista. Vastaajien työtilanne oli kyselyhetkellä hyvä. 26

Taulukko 4.6.1: Työtilanne kyselyhetkellä Työtilanne Vakituisessa kokopäivätyössä Jatko-opiskelijana, tutkijakoulutettavana Määräaikaisessa kokopäivätyössä Työttömänä Päätoimisena opiskelijana Apurahalla työskentely Äitiys-, isyys tai vanhempainlomalla, hoitovapaalla Muuten työelämän ulkopuolella 3 25,0 3 25,0 1 8,3 1 8,3 1 8,3 1 8,3 1 8,3 1 8,3 12 100,0 Vastaajat olivat kyselyhetkellä pääasiassa erilaisissa tutkimustehtävissä. Taulukko 4.6.2: Ammattinimike kyselyhetkellä Ammattinimike Tutkija Assistentti Opettaja Tutkijaopiskelija 5 41,7 3 25,0 2 16,7 1 8,3 1 8,3 12 100,0 Biologialta valmistuneiden työnantaja oli pääsääntöisesti yliopisto tai korkeakoulu. Rekrytointipalvelusta olisi saanut olla enemmän tiedotusta. (Molekyylibiologia.) Kyselyyn vastaajien keskimääräinen bruttopalkka oli 2042 euroa kuukaudessa. Parhaimmillaan biologialta valmistunut ansaitsi 3500 euroa kuukaudessa. Taulukko 4.6.3: Bruttopalkka kyselyhetkellä Nykyinen bruttopalkka ( /kk) Lukumäärä Pienin Suurin Keskiarvo Keskihajonta 12 1320,00 3500,00 2042,48 671,65 Biologialta valmistuneiden kyselyhetken työ vastasi hyvin heidän koulutusalaa. Tämän lisäksi työ vastasi hyvin myös heidän koulutustasoa. 4.6.2 Valmistumisen jälkeinen työ- ja työttömyyshistoria Vastaajilta tiedusteltiin työtilanteen lisäksi valmistumisen jälkeistä työ- ja työttömyyshistoriaa. Tämän lisäksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he jo työssä valmistumishetkellä. Aineiston perusteella vastaajista puolet oli ollut työssä valmistumishetkellä. Tutkimuksessa haluttiin myös tarkastella, millainen oli maistereiden ensimmäinen työvuosi valmistumisen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli se, miten rikkonainen oli valmistuneiden ensimmäinen työvuosi. Työsuhteet on jaettu vakinaisiin, määräaikaisiin ja osa-aikaisiin sekä edelleen koulutusta vastaaviin ja vastaamattomiin työsuhteisiin. Biologialta valmistuneiden työttömyys oli hyvin pientä ensimmäisen työvuoden aikana. Suurin osa vastaajista oli solminut määräaikaisen työsuhteen, ja työsuhde vastasi hyvin heidän koulutusta. Myös vakinaista työtä tehtiin jonkin verran. 27

Valmistuneet olivat solmineet yleensä vain yhden työsuhteen valmistumista seuraavana vuonna. Muutama henkilö oli solminut vuoden aikana kaksi työsuhdetta. Lisäksi kolme neljäsosaa vastaajista ilmoitti, että ensimmäinen työsuhde vastasi heidän koulutusta. Selvästi suurimmalla osalla biologialta valmistuneista ei ollut yhtään työttömyysjaksoa ensimmäisen työvuoden aikana. Työttömänä oli oltu korkeintaan yksi työttömyysperiodi. Työttömyys kesti vain kaksi kuukautta. Kyllähän sitä opiskeluaikana opiskelijalle annettiin aivan liian ruusuinen kuva tutkijan työstä. Ei sitä silloin ymmärtänyt, miten epävarmaa rahoitus ja työn jatkuminen on. Työn ja toimeentulo ovat niin riippuvaisia tutkimusryhmästä, josta saa käsityksen vasta työssä ollessaan, ei todellakaan haastatteluissa [epäselvä sana]. Vaihdoin alaa; lääkärillä on aina työtä ja toimeentuloa ja lisäksi saa olla varma, että työllä on jotakin merkitystä, toisin kuin tutkijana ollessani. (Molekyylibiologia.) 4.6.3 Tärkeimmät sivuaineet Biologialta valmistuneilta myös tiedusteltiin, mitkä olivat heidän kaksi tärkeintä sivuainetta työllistymisen tai työelämän kannalta. Selvästi tärkein sivuaine oli solu- ja biokemia. Toiseksi tärkein sivuaine oli molekyylibiologia. Taulukko 4.6.4: Tärkein sivuaine Sivuaine Biokemia Solubiologia Ei merkitystä Kemia Tietotekniikka Tilastotiede Ympäristötieteet 2 16,7 2 16,7 2 16,7 2 16,7 1 8,3 1 8,3 1 8,3 1 8,3 12 100,0 Taulukko 4.6.5: Toiseksi tärkein sivuaine Sivuaine Molekyylibiologia Biokemia Solubiologia Sosiologia 7 58,3 2 16,7 1 8,3 1 8,3 1 8,3 12 100,0 Pienellä alalla suhteet ovat kaikki kaikessa. Heti harjoittelemaan opiskeluaikana, vaikka pienellä palkalla. (Kalatalous ja kalabiologia.) Tutkimuksessa oltiin myös kiinnostuneita siitä, mitä biologialta valmistuneet tekisivät, jos saisivat aloittaa yliopisto-opinnot uudelleen. Suurin osa vastaajista näytti olevan tyytyväisiä nykyiseen tutkintoonsa, sillä he suorittaisivat nykyisen tutkintonsa sellaisenaan. Loput vastaajista opiskelisivat lähinnä lisää sivuaineita. 28