MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08



Samankaltaiset tiedostot
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 97/01

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2013

Tukien pääperiaatteita

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsänhoito- ja metsänparannustöiden kustannukset 2012

Julkaistu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta /2011 Laki. kestävän metsätalouden rahoituslain muuttamisesta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Soveltamisala. Toimenpiteet, joilla edistetään metsien kestävää hoitoa ja käyttöä metsälain mukaisesti. 1) puuntuotannon kestävyyden turvaaminen;

Työlajit, tuki- %:t, kustannuslajit, tarkenteet, keskikustannukset, suunnittelu- ja toteutusselvitystuet sekä erikoiskustannuslajit

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päätösluonnos Liite 2 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Metsänhoito- ja perusparannustöiden

Kestävän metsätalouden rahoitustuet

Ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Kemera-koulutus

Mitä uusi Kemera-laki tuo tullessaan?

Kemeralain uudistaminen

Maa- ja metsätalousministeriö asetus kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvien asiakirjojen sisältövaatimuksista

Valtioneuvoston asetus kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta

Laki. kestävän metsätalouden määräaikaisen rahoituslain muuttamisesta

Metsätien rakennus ja yksityistien perusparannus. Kemera-koulutus

Työryhmämuistio MMM 2004:7 Metsätalouden rahoituslakityöryhmän muistio Helsinki 2004

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

Kestävän metsätalouden määräaikainen rahoituslaki

HE 198/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

Rahoitushakemus taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän hoitoon

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2008

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2013

Valtioneuvoston asetus

Vaikuta lähivesiin! -ilta, Pori Avustukset metsätalouden vesiensuojeluun Jarmo Uimonen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoito. Metsänomistajat

Maa- ja metsätalousministeriön asetus

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet ja metsälainsäädäntö. Kitka-Muha-hankkeen seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

HE 174/2004 vp. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Vuoden 1994 metsänhoito- ja

HE 212/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoito- ja metsänparannustyöt 2010

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 44/01

Metsäohjelman seuranta

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Metsätalouden luonnonhoitohankkeet. Vesistöt kuntoon yhteistyöllä - seminaari Irmeli Ruokanen Luonnonhoidon asiantuntija

Tuen myöntämisen, maksamisen, käytön ja valvonnan muut perusteet

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

YKSITYISTEIDEN RAKENTAMINEN JA PERUSPARANTAMINEN KEMERA-RAHOITUKSELLA Jarmo Palmanen OTSO Metsäpalvelut

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 67/02 Dnro 2725/524/

Kemera-rahoitus vesiensuojelun toteuttamisessa Kosteikkoseminaari , Liminka

Metsäohjelman seuranta

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsätiet

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

SISÄLLYS. N:o 718. Laki. kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 11 päivänä kesäkuuta 1999

Metsäohjelman seuranta

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Metsäohjelmien seuranta

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

KITEEN KAUPUNKI Tekninen lautakunta KITEEN KAUPUNKI. Tekninen lautakunta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäorganisaatiot Suomessa. Mari Sarvaala Puh

Metsätalouden ympäristötuki ja luonnonhoitohankkeet. Puustoisten perinneympäristöjen hoidon kehittäminen seminaari 4.9.

Metsälainsäädännön kehittäminen: uudistusten lähtökohtia ja tulevaisuuden näkymiä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

HE 162/2008 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yksityisistä teistä annetun lain 93 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Pernoon tilusjärjestely

Metsäohjelman seuranta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

PEFC edistää kestävyyttä koko yhteiskunnassa. Syksy 2016

SISÄLLYS. N:o 794. Valtioneuvoston asetus. maaseutuelinkeinojen rahoituslain voimaantulosta annetun valtioneuvoston asetuksen 1 :n muuttamisesta

Energiapuun korjuutuet

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Lämpöyrittäjäpäivän ohjelma

Metsäohjelman seuranta

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ MÄÄRÄYS Nro 1/12

Päivitetty markkina-analyysi Pohjois-Pohjanmaan Haapavesi - hankealueen tukikelpoisuudesta

SISÄLLYS. N:o 982. Laki. Pohjoismaiden investointipankkia koskevan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

1988 vp. - HE n:o 192 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Metsätiet kuntoon Ari Lähteenmäki Edistämispäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Pirkanmaa

Transkriptio:

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 02/08 Pvm Dnro 7.2.2008 411/01/2008 Voimassaoloaika 15.2.2008 toistaiseksi Muuttaa Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun ja puutuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävien töiden rahoituksesta annettu maa- ja metsätalousministeriön asetus (nro 97/01) Valtuussäännökset Laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996 muutoksineen) 3 :n 3 mom., 8 :n 1 mom., 9 :n 1 mom. ja 23 :n 1 mom. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS KESTÄVÄN METSÄTALOUDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN LAIN NOJALLA TEHTÄVÄN SUUNNITTELUN JA PUUNTUOTANNON KESTÄVYYDEN TURVAAMISEKSI TEHTÄVIEN TÖIDEN RAHOITUKSESTA ANNETUN MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUKSEN MUUTTAMISESTA Maa- ja metsätalousministeriön päätöksen mukaisesti muutetaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tehtävän suunnittelun ja puutuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtävien töiden rahoituksesta 19 päivänä joulukuuta 2001 annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (nro 97/01) 2, 5 ja 6 seuraavasti: 2 Keskimääräiset kustannukset ja kokonaan tuella rahoitettavat kustannukset Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain, jäljempänä rahoituslaki, (1094/1996) 9 :n 1 momentin nojalla maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa puuntuotannon kestävyyden turvaamiseksi tehtäville toimenpiteille keskimääräiset kustannukset. Rahoitusasetuksen 6 :n 1 momentissa tarkoitetut keskimääräiset toteuttamiskustannukset, joiden perusteella valtion tuki määräytyy toteuttamiskustannuksiin, ovat seuraavat: Metsänuudistaminen

2 euroa/ha -uudistusalan raivaus 63 - maanpinnan käsittely - äestys 91 - säätöauraus 106 - kaivurilaikutus 141 - ojitus-mätästys 177 - kylvö käsin 77 - konekylvö 29 - istutus, enintään 2000 paakkutainta/ha - I tukivyöhyke 218 - II tukivyöhyke 171 - III tukivyöhyke 159 - istutus, vähintään 2500 paakkutainta/ha - III tukivyöhyke 183 - istutus, enintään 2000 paljasjuuritainta/ha - I tukivyöhyke 283 - II tukivyöhyke 247 - III tukivyöhyke 224 - istutus, vähintään 2500 paljasjuuritainta/ha - III tukivyöhyke 265 - heinäntorjunta 65 Metsänuudistamisen yhteydessä uudistamisalueella toteutettavan ojituksen keskimääräinen toteuttamiskustannus on 0,30 euroa/m. Taimisuojien asettamisen keskimääräiset toteuttamiskustannukset ovat 0,06 euroa/suoja. Peltojen metsityksessä mahdollisesti tarvittavasta ravinneanalyysistä aiheutuvat kustannukset rahoitetaan suunnittelukustannuksina laskun mukaan. Milloin pellon metsityksen yhteydessä on todetun ravinne-epätasapainon korjaamiseksi suoritettava metsityslannoitus, voidaan lannoitekustannukset sisällyttää rahoituslain 8 :n 1 momentissa tarkoitettuihin metsänviljelystä aiheutuviin välttämättömiin kustannuksiin. Lannoitteen keskimääräiset levityskustannukset ovat 0,08 euroa/kg. Tuen määräytymisperusteeksi otetaan metsänuudistamisessa todelliset kustannukset silloin, kun työt teetetään tilan ulkopuolisella työvoimalla. Toteutusilmoituksesta tulee ilmetä materiaalien ja työvaiheiden määrät sekä näiden todelliset kustannukset. Kokonaan tuella voidaan rahoittaa metsänviljelyssä käytettävien siementen, taimien ja muiden välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset. Taimikustannuksiin voidaan sisällyttää maksetun taimitarhahinnan lisäksi pakkaus- ja kaukokuljetuskustannukset sekä enintään

3 0,03 euroa/taimi välitys- ja lähikuljetuskustannuksia. Taimikustannuksiin sisältyy tarvittaessa tukkimiehentäin torjunnasta aiheutuvat kustannukset. Välttämättömien tarvikkeiden hankinnasta aiheutuviin kustannuksiin voidaan sisällyttää taimisuojien välityskustannuksia enintään 0,03 euroa/suoja. Töissä, joissa metsänhoitoyhdistys toimittaa taimet tai siemenet, voi viranomaispäällikkö hyväksyä käytettäväksi rahoituslain tarkoittamina taimien ja siementen hankinnasta aiheutuvina kustannuksina metsänhoitoyhdistyksen ja taimitarhan sopimuksen perusteella metsänhoitoyhdistysalueella käytettäväksi hyväksyttyjä taimi- ja siemenlajeittaisia hintoja, jotka metsänhoitoyhdistys ilmoittaa ao. metsäkeskuksen viranomaispäällikölle tiedoksi. Tällöin edellytetään, että rahoituslain mukaisessa metsänuudistamisessa käytettävät viljelymateriaalin hinnat eivät saa olla muussa metsänuudistamisessa käytettäviä, vastaavia taimi- ja siemenlajeittaisia hintoja korkeammat ja että välityksestä ja lähikuljetuksesta veloitettavat kustannukset saavat olla enintään 0,03 euroa/taimi. Hinnoista tulee käydä ilmi varsinaisen taimen osuus ja pakkauskustannukset, kauko- ja lähikuljetuksen osuus, välityskustannuksen osuus sekä muiden mahdollisten tekijöiden osuudet. Muutoin metsänviljelyaineiston ja muiden tarvikkeiden hankinnasta aiheutuvat kustannukset rahoitetaan laskun perusteella. Maanomistajan itsensä hankkiessa taimet ei välitys- eikä kuljetuskustannuksia korvata. Kulotus - kulotuksen keskimääräiset kustannukset 505 euroa/ha Kulotusta edeltävä raivaus sisältyy keskikustannuksiin. Kokonaan tuella rahoitettavia, kulotuksessa tarpeellisista vakuutuksista aiheutuvia kustannuksia ei ole sisällytetty keskimääräisiin toteuttamiskustannuksiin. Metsänterveyslannoitus - levitystyön keskimääräiset kustannukset 0,11 euroa/kg Lannoitekustannuksiin tuki myönnetään toteutuneiden kustannusten perusteella. Kaukokuljetuskustannukset sisältyvät lannoitekustannuksiin. Töiden suunnittelun yhteydessä tehtävistä ravinneanalyyseistä aiheutuvat kustannukset maksetaan laskun mukaan suunnittelukustannuksina, mikäli terveyslannoitus täyttää terveyslannoitukselle asetetut vaatimukset ja lannoitus toteutetaan. Nuoren metsän hoito Rahoituslain 11 :ssä tarkoitettuna työllisyystyönä tehtävässä nuoren metsän hoidossa tuki määräytyy toteutuneiden kustannusten perusteella. Tällöin toteutusilmoituksesta tai toteutusselvityksestä tulee ilmetä työmäärät sekä näiden todelliset kustannukset. Muutoin rahoituksen perusteena käytetään keskimääräisiä toteuttamiskustannuksia. Nuoren metsän hoitokohteiden luokittelu:

4 1. luokka taimikonhoitokohteet, jotka tehdään maanomistajan omana työnä 2. luokka taimikonhoitokohteet, joiden tekemiseen on palkattu tilan ulkopuolista työvoimaa 3. luokka 2. kehitysluokan metsien kohteet ja erityisen vaikeat taimikonhoitokohteet, jotka tehdään maanomistajan omana työnä 4. luokka 3. luokan kohteet, joiden tekemiseen on palkattu tilan ulkopuolista työvoimaa Erityisen vaikeana taimikonhoitona pidetään työtä, jossa poistettavan puuston kappalemäärä ja kantoläpimitta asettuvat oheisen liitteen esittämässä kaaviossa määritellylle yli 2,5 henkilötyöpäivää/ha vaativalle alueelle. Erityisen vaikeata taimikonhoitokohdetta koskevan toteutusselvityksen laatimisen yhteydessä on mitattava ja rahoitushakemuksen yhteydessä ilmoitettava poistetun puuston kappalemäärä ja kantoläpimitta. Nuoren metsän hoitoa koskevat keskimääräiset toteuttamiskustannukset, joiden perusteella valtion tuki määräytyy toteuttamiskustannuksiin, ovat seuraavat: Keskimääräiset toteuttamiskustannukset ovat 1 luokassa 186 euroa/ha, 2 luokassa 278 euroa/ha, 3 luokassa 270 euroa/ha ja 4 luokassa 421 euroa/ha. Pystypuiden karsinta Karsintakorkeus vähintään 4 m Karsintakorkeus vähintään 5 m 337 euroa/ha 421 euroa/ha Energiapuun korjuu Milloin nuoren metsän hoitoon liittyy alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun (ei sisällä omaan käyttöön korjattua energiapuuta) korjuuta, rahoituslain 9 :n 1 momentissa tarkoitettu tuki energiapuun korjuuseen on 7 euroa kiintokuutiometriä kohti. Tuki jakautuu kasauksen tukeen 3,50 euroa/k-m 3 ja kuljetuksen tukeen 3,50 euroa/k-m 3. Työllisyystyönä tehtävään energiapuun korjuuseen myönnetään työllisyystyöavustusta 1,70 euroa/k-m 3 eli yhteensä 8,70 euroa/k-m 3. Kunnostusojitus ja metsätien tekeminen Yhden tilan hankkeiden kunnostusojituksen ja metsätien tekemisen keskimääräiset kustannukset ovat seuraavat: Kunnostusojitus 0,42 euroa/m Metsätien tekeminen metsätien rakentaminen - vähintään varsitietä vastaava tie 5 050 euroa/km - vähintään aluetietä vastaava tie 6 730 euroa/km

5 Metsätien perusparannuksen keskimääräiset kustannukset ovat 70 % vastaavan tieluokan keskimääräisistä rakentamiskustannuksista. 5 Suunnitelman laadintakustannukset Rahoituslain 8 :n 1 momentissa tarkoitetut töiden suunnittelusta aiheutuvat kustannukset voidaan rahoittaa kokonaan valtion tuella. Rahoituslain 3 :n 3 momentissa säädetyn nojalla suunnitelman tulee täyttää maa- ja metsätalousministeriön sille asettamat vaatimukset. Rahoituslain toimeenpanosta johtuvia yleisiä hallintokustannuksia (esim. tarkastukset, hankekäsittely, päätösten valmistelu) ei oteta huomioon suunnittelukustannuksina. Metsäkeskuksen viranomaispäälliköllä on oikeus pyytää maanomistajaa esittämään vaihtoehtoinen suunnittelukustannustarjous, jos suunnitelman laatimiseksi tehdyssä rahoitushakemuksessa suunnittelukustannukset eivät vastaa samantyyppisten töiden suunnittelusta yleensä aiheutuvia kustannuksia. Yhtä tilaa koskevan suunnitelman laadinnasta aiheutuvat kokonaan valtion tuella rahoitettavat kustannukset voivat työlajeittain olla enintään seuraavan suuruisia: Työlaji Hankkeen Tuki koko, ha Metsänviljely - 1,2 65 euroa/ha 1,3-59,5 euroa + 18,5 euroa/ha Kulotus 187 euroa + 18,5 euroa/ha Metsänterveyslannoitus - 6,0 28,5 euroa/ha 6,1-130 euroa + 6,5 euroa/ha Kunnostusojitus Metsätien tekeminen (sis. perusparannus) 0,31 euroa/m 1,18 euroa/m Nuoren metsän hoito työllisyystyönä, - 2,5 59,5 euroa/ha pystykarsinta 2,6-104,5 euroa + 18,5 euroa/ha Metsänviljelyhankkeen tukea käytetään metsänistutus-, pellonmetsitys- ja kylvöhankkeilla. Täydennysviljelysuunnitelman laadinnasta maksettava valtion tuki määräytyy täydennettävän tehopinta-alan mukaan. Luontaisen uudistamisen hankkeessa tuki on 40 % metsänviljelyhankkeen tuesta.

6 Milloin nuoren metsän hoitoon liittyy alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun kasausta ja metsäkuljetusta, maksetaan nuoren metsän hoidon mukaisesti määrättävä tuki 4,6 euroa/ha korotettuna sen alueen osalta, jolta energiapuuta kertyy. Metsälain 10 :n 2 momentissa tarkoitetun tärkeän elinympäristön hoitoa ja käyttöä varten mahdollisesti tarvittava suunnitelma rahoitetaan alueelta maksettavan ympäristötuen yhteydessä. Rahoituslain 20 :ssä tarkoitetun metsäluonnonhoitohankkeen suunnittelun rahoitus määräytyy hankekohtaisesti esitettyjen laskujen perusteella. Valtion tuki yhteishankkeena tai yhteismetsän hankkeena toteutettavan kunnostusojituksen suunnitteluun on enintään 148,5 euroa tilaa kohti ja 0,34 euroa suunniteltua tai suunniteltavaa ojametriä kohti. Kunnostusojituksen suunnittelukustannuksiin on sisällytetty kulkuyhteyksien järjestämisestä ynnä muiden oheistöiden suunnittelusta aiheutuvat kustannukset. Mikäli suunnitelma ei sisällä tämäntyyppisiä töitä, tulee se ottaa huomioon suunnittelukustannusten rahoitusta alentavana tekijänä. Jos valtaojan perkauksen tai tavanomaista vaativampien vesiensuojelutoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä vaaditaan tavanomaisesta ojitussuunnitelmasta poikkeavia lisätoimenpiteitä, voidaan tukea korottaa enintään 50 %:lla vastaamaan todetuista lisätoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia. Valtion tuki yhteishankkeena tai yhteismetsän hankkeena toteutettavan uuden metsätien rakentamisen suunnitteluun on enintään 2,8 euroa/m. Tukea alennetaan 10 %:lla, kun osakastiloja on alle 4 tilaa, ja korotetaan 10 %:lla, kun osakastiloja on enemmän kuin 9 tilaa. Kun suunnitelma sisältää sillan suunnittelua tai muiden erityisen vaativien kohteiden suunnittelua, voi valtion tuki olla enintään 4,6 euroa/m. Jos silta suunnitellaan erillisenä hankkeena, voidaan suunnittelukustannukset rahoittaa todellisten kustannusten perusteella. Valtion tuki metsätien perusparannuksen suunnitteluun on 70 % edellä esitetystä uuden metsätien suunnittelutuesta. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella, lukuun ottamatta Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kuntia, sekä Kainuun metsäkeskuksen alueella voidaan edellä esitettyä, suunnittelusta maksettavan tuen määrää korottaa 7 %:lla ja III tukivyöhykkeellä 17 %:lla. Metsätien tekemisen suunnitteluun myönnettävässä valtion tuessa on huomioitu kustannukset, jotka aiheutuvat niistä maastosuunnittelun työvaiheista, jotka on määritelty Metsäteho Oy:n 5.1.2001 julkaisemassa metsäteiden rakentamista koskevassa metsätieohjeistossa. Metsätiesuunnitelmaan sisältyvä tieyksikkölaskelma laaditaan joko tietoimituksen yhteydessä tai suunnitelman laatijan toimesta. Mikäli tieyksikkölaskelma laaditaan tietoimituksen yhteydessä ja siitä aiheutuvat kustannukset sisältyvät tietoimitusmaksuun, myönnetään valtion tuki suunnitelman laadintaan tieyksikkölaskelmasta aiheutuneiden kustannusten verran alennettuna. Metsätien tekemiseen ja kunnostusojitukseen liittyvät toimitus-, lupa- ym. maksut korvataan laskun perusteella kokonaan suunnittelukustannuksina valtion tuella. Toimituksessa osakastiloille mahdollisesti määrättäviä korvauksia ei voida rahoittaa valtion varoilla. Suunnitelman laatimiseksi tehtävässä rahoitushakemuksessa on oltava kaikkien suunnittelun alkuvaiheessa mukana olevien ja siihen sitoutuvien tilojen omistajien suostumus. Mikäli suunnitelma laajenee suunnitelman laatimisen rahoittamisesta annetun päätöksen jälkeen, voidaan suunnittelukustannuksiin myöntää valtion tukea laajempaa suunnitelma-aluetta varten.

7 6 Toteutusselvitys Rahoituslain 3 :n 3 momentissa tarkoitettuun toteutusselvitykseen kuuluu kohteen rahoituskelpoisuuden, rahoitusperusteiden ja työmäärien selvittäminen sekä rahoituksen hakemiseen liittyvien asiakirjojen laatiminen. Milloin toimenpiteen rahoitus perustuu toteutuksen jälkeen annettavaan toteutusselvitykseen, voidaan toteutusselvityksen tekemisestä maksaa tukea maanomistajalle silloin, kun hän itse ei ole toteutusselvityksen laatija. Toteutusselvityksen laatija voi olla metsäkeskus, metsänhoitoyhdistys, metsätoimisto tai muu vastaava, riittävän ammattitaidon metsätalousasioissa omaava yhteisö tai metsäammattihenkilö. Tuen suuruus nuoren metsän hoidosta laadittavaan toteutusselvitykseen on vähintään 2,6 ha:n suuruisissa kohteissa enintään 78 euroa + 16,50 euroa/ha ja tätä pienemmissä kohteissa enintään 46,5 euroa/ha. Tuen suuruus työllisyystyönä tehtävästä nuoren metsän hoidosta laadittavaan toteutusselvitykseen on vähintään 2,6 ha:n suuruisissa kohteissa enintään 104,5 euroa + 18,5 euroa/ha ja tätä pienemmissä kohteissa enintään 59,5 euroa/ha. Milloin nuoren metsän hoitoon liittyy alueelta energiakäyttöön luovutettavan puun kasausta ja metsäkuljetusta, maksetaan nuoren metsän hoidon mukaisesti määrättävä tuki toteutusselvitykseen korotettuna 4,6 euroa/ha sen alueen osalta, jolta energiapuuta kertyy. Silloin kun rahoituslain 19 :ssä tarkoitettu ympäristötuen rahoitus ei perustu ennen toimenpiteen toteutusta laadittavaan suunnitelmaan, voidaan maanomistajan ja metsäkeskuksen kesken tehtyä ympäristötukea koskevaa sopimusta pitää toteutusselvityksenä, josta ei makseta erikseen tukea. Tuen suuruus kulotuksesta laadittavaan toteutusselvitykseen on enintään 37,5 euroa + 9,3 euroa/ha. Juurikäävän torjunnasta tehtävästä toteutusselvityksestä maksettava tuki on enintään 5,6 euroa/tila. Energiapuun haketuksesta tehtävässä toteutusselvityksessä tuen hakijan on osoitettava, että haketettu puu on kaadettu nuoren metsän hoitokohteesta. Toteutusselvityksestä on käytävä ilmi nuoren metsän hoitokohdetta ja/tai energiapuun korjuukohdetta koskevat tiedot, kohteelta korjatun energiapuun luovutus- tai mittaustodistukseen perustuva määrä sekä energiapuun haketukseen ja hakkeen vastaanottamiseen liittyvät asiakirjat, joista käy ilmi toimitettu hakemäärä irtokuutiometreinä, sekä hakkeen vastaanottaneen lämpö- tai voimalaitoksen taikka kiinteistön merkintä energiakäyttöön tarkoitetun hakkeen vastaanotosta. Toteutusselvityksen laatimisesta maksetaan tukea 0,10 euroa haketettua irtokuutiometriä kohti. Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella, lukuun ottamatta Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Kärsämäen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisijärven, Sievin ja Ylivieskan kuntia, sekä Kainuun metsäkeskuksen alueella voidaan edellä esitettyä, toteutusselvityksestä maksettavan tuen määrä korottaa 7 prosentilla ja III tukivyöhykkeellä 17 prosentilla.

8 Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2008. Helsingissä 7 päivänä helmikuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen