KIRJALLINEN KYSYMYS 487/2009 vp Nuorten työttömien työllisyysmäärärahojen lisääminen Länsi-Uudellamaalla Eduskunnan puhemiehelle Edellisen laman aikana nuorisotyöttömyys pitkittyi ja muuttui osin rakenteelliseksi pitkäaikaistyöttömyydeksi. Tuota laskua maksamme yhä inhimillisenä kärsimyksenä ja vaikeana pitkäaikaistyöttömyytenä. Nuorisotyöttömyys on jälleen kauttaaltaan kasvussa. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä lähentelee jo 30 000:ta. Huonon taloustilanteen takia luvut todennäköisesti pahenevat. Viime vuoden helmikuun tilanteeseen verrattuna nousua on noin 41 prosenttia. Maasta löytyy useita kaupunkiseutuja, joissa nousu on ollut jopa 50 prosenttia. Nuorten työttömyysongelma ei poistu automaattisesti sillä, että suuret ikäluokat alkavat pian jäädä eläkkeelle. Nuoret tarvitsevat tukea. Siksi meillä on nuorten yhteiskuntatakuu, jonka tarkoituksena on turvata koulutus-, työ- tai harjoittelupaikka alle 25-vuotiaille. Nyt yhteiskuntatakuu ei kuitenkaan toteudu. Työvoimapalvelu on ihmistyötä. Vaikka työllisyystilanteemme vielä viime vuonna oli hyvä, työpaikkoja syntyi ja kuoli vauhdilla. Näin on käynyt työttömyyden rakenteen muuttumisen vuoksi, mikä on ollut kova haaste työ- ja elinkeinotoimistoille: jo ennen talouden taantumaa ne olivat ylikuormitettuja. Taloudellisen taantuman oloissa työvoima- ja elinkeinotoimistot joutuvat entistä ahtaammalle joutuessaan kohtaamaan kasvavan työttömyyden. Monissa toimistoissa on jo luovuttu ajanvarauksista asiakkaille, mikä tarkoittaa, että työnhakusuunnitelmien tekemiseen ei löydy aikaa. Työ- ja elinkeinotoimistoissa saadaan varmasti hoidettua vain ns. alkupalvelut eli työnhaun uusiminen ja työttömyysturvan maksun käynnistäminen. Selvitysten mukaan nuoret pelkäävät nyt, etteivät he löydä työpaikkaa. Uhkana onkin, että nuoret passivoituvat. Heikentyneen talous- ja työllisyystilanteen takia hallitus on lisäbudjetissaan vuodelle 2009 lisännyt 22 miljoonaa euroa työvoimapolitiikan määrärahoja. Muutosturvan laajentamiseen lomautetuille arvioidaan kuluvan tästä summasta 7 miljoonaa euroa, työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen lisäämiseen 10 miljoonaa euroa ja starttirahan käytön lisäämiseen 5 miljoonaa euroa. Hallituksen tekemä 22 miljoonan euron lisäys työllisyyspoliittisiin määrärahoihin nostaa toimenpiteiden rahoituksen tänä vuonna vajaaseen 500 miljoonaan euroon, mikä tarkoittaa, että työllisyyspoliittisissa määrärahoissa on edelleen noin 50 miljoonan euron vaje verrattuna viime vuoteen, joka vielä oli hyvä vuosi työllisyyden kannalta. Länsi-Uudenmaan työvoimatoimiston tilastojen mukaan alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut 172 % vuoden aikana Länsi-Uudenmaan työvoimatoimiston alueella (Lohja, Karkkila, Vihti, Karjalohja ja Nummi-Pusula). Huhtikuussa 2008 alle 25-vuotiaita työttömiä oli 127 ja vuoden 2009 huhtikuussa 346. On positiivista, että työministeri on asettanut työryhmän pohtimaan nuorten miesten työelämään pääsyä. Työryhmämietinnöt eivät kuitenkaan riitä. Juuri ilmestyneen Sosiaalibarometri Versio 2.0
2009:n mukaan työvoimatoimistot ruuhkautuvat, valtion tuottavuusohjelma leikkaa niiden henkilökuntaa rajusti ja uuden TEM:n koetaan palvelevan yrityksiä, ei ihmisiä. Tarvitaan asiakaspalvelijoita työvoimahallintoon sekä rahoitusta työvoimapoliittiseen koulutukseen, työpajoihin ja tukityöllistämiseen. Tässä tilanteessa hallituksen tulisikin tehdä merkittävä lisäys työvoimapoliittisiin määrärahoihin niin, että tällaisia panostuksia voidaan tehdä. Nuoren tilanne voi heiketä entisestään, ja hän saattaa jäädä koulutuksen ja muiden työllistämistoimien tavoittamattomiin, jos hän ei saa työ- ja elinkeinotoimistosta juuri muuta palvelua kuin merkinnän työ- ja elinkeinotoimiston rekisteriin ja työttömyyskorvauksen. Jotta asiakkaiden työnhakua voidaan ohjata tehokkaasti, heille voidaan tehdä työpaikkaosoituksia, ja jotta työvoimatoimisto voi aidosti toimia välittäjänä avoinna olevien työpaikkojen ja työnhakijoiden välillä, tarvitaan työ- ja elinkeinotoimistoihin lisää henkilöstöä. Työvoimatoimistojen henkilökunnasta on tällä hetkellä työttöminä satoja entisiä työntekijöitä, jotka ovat olleet mm. määräaikaisina ja työllistettyinä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Näitä henkilöitä voi kohtuullisen nopealla päivitysluonteisella perehdytyksellä työllistää työ- ja elinkeinotoimistoihin esimerkiksi 2 3 vuoden määräajaksi. Näin heillä olisi mahdollisuus myös olla työelämässä ja veronmaksajina taantumavaiheen yli. Nuorten yhteiskuntatakuujärjestelmä tulisi myös laajentaa nykyisestä 25 ikävuodesta 30 ikävuoteen asti vastavalmistuneiden kohdalla. Liian moni myös syrjäytyy peruskoulun jälkeen, joten selvittämisen arvoinen asia olisi myös oppivelvollisuuden ulottaminen koulutuksen toiselle asteelle. Hallitus on väläyttänyt, että syksyllä 2009 lisätalousarvion yhteydessä tarkennetaan tilannetta. Jo tällä hetkellä rahoja on liian vähän, ja syksyllä ollaan jo auttamattomasti myöhässä. Jos hallitus antaa syksyllä lisärahoja lisätalousarvion yhteydessä, niitä ei ehditä käyttää. Jo itse rahojen jakaminen ja niiden jakautuminen eri TE-keskuksiin vievät aikansa, puhumattakaan sen jälkeen järjestettävästä koulutuskilpailusta. Hallituksen mainostama koulutus ei tuo apua tähän kiperään asiaan. Jo nyt monen TE-keskuksen alueella vain pieni osa hakijoista pääsee koulutukseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus lisätä määrärahoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin siten, että erityisesti nuorten työnhakijoiden työttömyys ei pääse pitkittymään ja miten hallitus aikoo turvata Länsi- Uudenmaan nuorison koulutus- ja työllisyysmäärärahojen riittävyyden? Helsingissä 27 päivänä toukokuuta 2009 Matti Saarinen /sd 2
Ministerin vastaus KK 487/2009 vp Matti Saarinen /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Saarisen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 487/2009 vp: Aikooko hallitus lisätä määrärahoja työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin siten, että erityisesti nuorten työnhakijoiden työttömyys ei pääse pitkittymään ja miten hallitus aikoo turvata Länsi-Uudenmaan nuorison koulutus- ja työllisyysrahojen riittävyyden? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maaliskuun 2009 lopulla työttömiä, alle 25-vuotiaita nuoria oli noin 29 000 (TEM/Työllisyyskatsaus). Työttömien nuorten määrä oli kasvanut edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta 53 prosentilla eli 10 000 nuorella. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan maaliskuussa 2009 15 24-vuotiaiden työttömyysaste oli 21,6 %. Naisten työttömyysaste oli 14,3 % ja nuorten miesten peräti 29,4 %. Nuorten tilannetta on pohdittu kevään aikana laaja-alaisesti työ- ja elinkeinoministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä on selvittää erityisesti nuorten miesten työelämään kiinnittymiseen liittyviä ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia julkisen työvoimapalvelun avulla. Työryhmä sai mietintönsä valmiiksi 31.5.2009. Esitysten toimeenpanoa on ryhdytty valmistelemaan kolmikantaisesti. Vuonna 2008 pelkän peruskoulussa saadun perusopetuksen varassa oli keskimäärin kuukaudessa 7 619 työtöntä nuorta. Työryhmä havaitsi, että pelkän perusasteen opetuksen varassa olevien työttömien nuorten suhteellinen osuus on viime vuosina vuosi vuodelta kasvanut. Peruskoulun varassa olevia työttömiä oli vuonna 2005 31 %, vuonna 2006 32 %, vuonna 2007 noin 35 % ja vuonna 2008 jo 36 % työttömistä alle 25- vuotiaista. Juuri tällä ryhmällä on suurin vaara syrjäytyä työstä ja koulutuksesta, mikäli työn ja koulutuksen ulkopuolella olo pitkittyy. Toisen suuren ryhmän työttömistä nuorista muodostavat ammatillisen tutkinnon suorittaneet nuoret, joita oli vuonna 2008 ka/kk 10 093 eli 48 prosenttia työttömistä nuorista. Tämä ryhmä suureni toukokuun lopussa, kun uudet vastavalmistuneet astuivat työmarkkinoille. Ylioppilaita oli työttömänä keskimäärin kuukaudessa 12 % ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneita vain 4 % työttömistä alle 25-vuotiaista vuonna 2008. Nyt heidän osuutensa nousee ja nousua on korkea-asteen osalta erityisesti 25 30-vuotiaiden nuorten aikuisten ryhmässä. Nuorten miesten työryhmä on havainnut, että työttömät nuoret tarvitsevat heti työttömyyden alussa henkilökohtaista palvelua, tilanteeseensa paneutumista, tietoa, neuvontaa ja motivointia sekä ennen kaikkea toimenpiteitä, joiden avulla he pääsisivät parantamaan osaamistaan ja valmentautumaan tulevaan työelämään. Nuorten neuvojien tehtävä on neuvotella uusien työnantajien kanssa nuorten työharjoittelusta ja kertoa palkkatukimahdollisuudesta. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi tulisi tarjota ryhmäpalveluja, valmentavaa ja ammatillista työvoimakoulutusta sekä räätälöidä harjoittelupaikkoja ja tuettuja työssä oppimisen mahdollisuuksia. Työryhmä on esittänyt mm. lisäpanostusta nuorten lähiohjaukseen, nuorten priorisointia 3
Ministerin vastaus TE-toimiston asiakastyössä ja resursseissa, joustoja harjoitteluaikojen pituuteen, lisäystä valmentavaan ja ammatilliseen työvoimakoulutukseen, panostusta oppisopimus- ja työssäoppimismalleihin sekä työ-/työhönvalmentajien hankkimista. Tämän lisäksi myös verkkopalveluita tulee kehittää. Opetushallinnon puolella tulisi huolehtia koulutustakuun toimivuudesta, panostaa 10-luokkiin ja ammattistartteihin, opinto-ohjaukseen sekä nuorten etsivään työhön. Työ- ja elinkeinoministeriö on 13.5.2009 tehdyllä päätöksellä jakanut TE-keskuksille 19 miljoonaa euroa käytettäväksi erityisesti nuorisotyöttömyyden nousun ehkäisemiseen. Uudenmaan TE-keskukselle myönnettiin 4 143 000 euroa. Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2009 Työministeri Tarja Cronberg 4
Ministerns svar KK 487/2009 vp Matti Saarinen /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 487/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Saarinen /sd: Ämnar regeringen öka anslagen för sysselsättnings-, utbildnings- och specialåtgärder så att i synnerhet arbetslösheten för unga arbetssökande inte förlängs och hur ämnar regeringen se till att utbildnings- och sysselsättningsmedlen för unga i Västra Nyland räcker till? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I slutet av mars 2009 fanns det cirka 29 000 unga arbetslösa under 25 år (ANM/ Sysselsättningsöversikt). Antalet unga arbetslösa hade ökat med 53 procent jämfört med motsvarade tidpunkt föregående år, dvs. med 10 000 unga personer. Enligt Statistikcentralens arbetskraftsundersökning var arbetslöshetsgraden bland personer i åldern 15 24 år 21,6 % i mars 2009. Arbetslöshetsgraden för kvinnor var 14,3 % och för unga män hela 29,4 %. Situationen för unga har under våren övervägts i vid omfattning i en arbetsgrupp som arbets- och näringsministeriet tillsatt med uppdrag att reda ut problem kring speciellt unga mäns etablering i arbetslivet och möjligheter att lösa problemen med hjälp av offentlig arbetskraftsservice. Arbetsgruppens betänkande blev färdigt den 31.5.2009. Beredningen av förslagens verkställning har inletts enligt trepartsprincipen. År 2008 fanns det i genomsnitt 7 619 unga arbetslösa per månad som endast hade grundläggande utbildning. Arbetsgruppen lade märke till att den relativa andelen unga arbetslösa med endast utbildning på grundstadiet under de senaste åren ökat år för år. Under år 2005 fanns det 31 % arbetslösa som enbart slutfört grundskolan, år 2006 var andelen 32 %, 2007 cirka 35 % och 2008 redan 36 % av de arbetslösa som inte fyllt 25 år. Just denna grupp löper den största risken för utslagning i fråga om arbete och utbildning, om tiden utanför arbete och studier förlängs. En annan stor grupp av arbetslösa unga utgörs av dem som avlagt yrkesinriktad examen. Under 2008 var andelen i snitt 10 093 per månad, dvs. 48 procent av de unga arbetslösa. Denna grupp växte åter i slutet av maj, när nya nyutexaminerade personer trädde in på arbetsmarknaden. Av de arbetslösa som inte fyllt 25 år var under 2008 i genomsnitt 12 % per månad studenter och endast 4 % av dem personer med högre examen. Nu kommer deras andel att stiga och ökning förekommer för det högre stadiets del, i synnerhet för gruppen av unga vuxna i åldern 25 30 år. Arbetsgruppen för unga män har också observerat att unga arbetslösa är i behov av personlig service omedelbart i början av arbetslösheten, av att någon sätter sig in i deras situation, information, rådgivning och motivering, samt framför allt av åtgärder med vilka de kunde förbättra sin kompetens och förbereda sig för det förestående arbetslivet. De unga rådgivarnas uppgift är att förhandla med nya arbetsgivare om arbetspraktik för de unga och informera om möjligheten till lönesubvention. Utöver individuell service borde man erbjuda grupptjänster, förberedande och yrkesinriktad arbetskraftsutbildning samt skräd- 5
Ministerns svar darsy praktikplatser och understödda möjligheter till lärande i arbete. Arbetsgruppen har bl.a. föreslagit en ytterligare satsning på närhandledning av unga, prioritering av unga inom ramen för TE-byråns kundarbete och resurser, flexibilitet i fråga om praktiktidernas längd, ökad förberedande och yrkesinriktad arbetskraftsutbildning, en satsning på modeller för läroavtal och för lärande i arbetet samt anlitande av arbetstränare/tränare för arbetet. Dessutom bör även nättjänsterna utvecklas. Inom utbildningsförvaltningen borde man se till att utbildningsgarantin fungerar, satsa på påbyggnadsklasser och yrkesstarter, studiehandledning samt på uppsökande arbete beträffande unga. Arbets- och näringsministeriet har genom ett beslut den 13.5.2009 tilldelat TE-centralerna 19 miljoner euro för att särskilt användas för att förebygga en ökad ungdomsarbetslöshet. Åt Nylands TE-central beviljades 4 143 000 euro. Helsingfors den 10 juni 2009 Arbetsminister Tarja Cronberg 6