Järjestöt muutoksessa nousetko junaan vai jäätkö asemalle? Työpaja 2. Yhteistyö luo osallisuutta klo :45

Samankaltaiset tiedostot
Etelä-Suomen sekä Keski- ja Länsi-Suomen hankepäivä ESR TL 5

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Sokra - sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke. Sokra - koordination för främjande av social delaktighet

Järjestövaikuttaminen Kontiolahden kunnassa. Sakari Kela

Osallisuudesta potkua palveluiden kehittämiseen Päihdepäivät 2017, Sali Arkki klo

MAAKUNTAUUDISTUKSEN OSALLISUUSTYÖINFO Järjestöt meijän maakunnassa järjestöfoorumi

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli osahanke

OSALLISUUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola, luennoijana Anna Keto-Tokoi, Sokra-koordinaatio Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Hyvillä käytännöillä lisää osallisuutta

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan Kokkola

Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanke. 1.2 Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Pia Mäkeläinen

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Uusi kuntalaki Demokratia ja osallistuminen

Hanketreffit Jyväskylässä

Sokra tukee kehittämistyötä ja osallisuutta! Veera Laurila, Sokra-koordinaatiohanke

Osallisuuden palaset. Anna-Maria Isola Alueelliset palastyön kokoukset syksy 2017

Osallistaminen kunnissa. Osallisuustyöryhmä Laura Kelhä

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Hyvinvointi on koko elämä. Pohjois Pohjanmaan hyvinvointifoorumi Kunta on asukkaidensa yhteisö

Ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta. Hän tulee kuulluksi itsenään ja vaikuttaa elämänsä kulkuun ja ympäristöönsä.

Yhdistysten rooli muuttuvassa sote- ja kuntakentässä. Opastavan päätösseminaari Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunta 19.5

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen kokonaisuus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Yhteinen Etelä-Pohjanmaa asukkaat mukana uudistuksessa

OHJELMA Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan! Keski-Pohjanmaa Kokkola

Demokratia ja osallistumisoikeudet maakuntalaissa

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Sote-uudistus ja kolmas sektori Päijät-Hämeessä

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Maakunta- ja sote-uudistus vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaympäristöön

Osallisuuden seuranta ja mittaaminen

Maakunnalliset strategiat ja palvelulupaus

STEAn strategia ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusten tulevaisuus. Kristiina Hannula, johtaja, STEA lokakuu 2018

Lapin sote johdon seminaari

Järjestöt sote- ja maakuntauudistuksessa

KAIKEN A JA O AsiakasOsallisuus hanketyössä III klo

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

MIKSI JA MITEN JÄRJESTÖYHTEISTYÖTÄ MAAKUNNASSA JA KUNNISSA?

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Asukkaiden osallistuminen maakuntalaissa

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Valtakunnalliset järjestölinjaukset

Hanketreffit Tampereella

Alueelliset verkostot ja yhteistyö-teemapaja

Selvityshenkilö Tuija Braxin loppuraportti; nostoja ja toimenpideesityksiä. Järjestöjen sote- ja maakuntapäivä Anne Astikainen

Asiakasraadin toiminta kehittyy

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan

Sote-järjestöjen vaikuttamisen tavoitteet maakunnallisissa strategioissa ja palvelulupauksissa

Kunta järjestö -suhde

Osallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018

Avaimia järjestötoiminnan tuloksellisuuteen. Elina Varjonen, STEA. Kunta-järjestötyö on kaikkien etu Turku

Osallisuus uusilla SOTE-alueilla? Jenni Airaksinen

Vapaaehtoistoiminta nyt ja tulevaisuudessa

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAMALLISTA KESKI- UUDENMAAN ALUEELLA MARJUT SUO, ERIKOISSUUNNITTELIJA ULKOINEN INTEGRAATIO

MISSÄ JA MITEN HYVINVOINNIN JA OSALLISUUDEN LISÄÄNTYMINEN NÄKYY?

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Järjestöt Etelä-Savo yhdessä uutta Tukea järjestöjen muutostyölle liittyy Suomi 100 ja Järjestö 2.0 ohjelmiin

Järjestöystävällisen kunnan ominaispiirteet ja järjestöyhteistyön laadun parantaminen kunnissa Terve kunta verkoston seminaari 11.4.

Maakunnan strategiat järjestöjen vaikuttaminen maakunnissa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Hankekentän kuulumiset Pohjois-Suomessa. Reija Paananen, tutkija Ritva Sauvola, aluekoordinaattori Sokra Pohjois-Suomi

Hanketreffit Seinäjoella

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

OHJELMA Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen ja köyhyyden torjuntaan! Keski-Suomi, Kannonkoski 20.1.

Kuntalaisten osallistaminen Uuden kirjastolain koulutus- ja keskustelutilaisuus 2017 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

KUMPPANUUSPÖYTÄ ASUKKAIDEN OSALLISTUMINEN JA VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET MAAKUNNASSA

I. Miten osallisuus näkyy tulevaisuuden palvelurakenteiden suunnittelussa ja toteutuksessa? II. Miten osallisuuden vaikutuksia voi arvottaa?

Osallisuusohjelma. Strateginen johtoryhmä Pirjo Marjamäki, osallisuusjohtaja Tero Manninen, hankejohtaja

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

Asukkaiden osallisuus ja hyvinvointivastuun jakautuminen. Riitta Pylvänen hankesuunnittelija

Hanketreffit Porissa

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Järjestöt 2.0 -hanke. Järjestöt maakuntauudistuksessa toiminnanjohtaja Elina Pajula

KYSELY. Maakunnat vastaavat alkaen:

Keski-Suomen vaikuttavat järjestöt ja Järjestöareena

Osallisuutta ja työllistymistä tukevan toiminnan laatukriteerit

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Anne Pyykkönen,

Osallistuva budjetointi kunnissa ja maakunnissa

Kumppanuudella kohti hyvinvointia

Sosiaalisen osallisuuden koordinaatiohanke Sokra maakuntastrategian tukena Sokra, koordination för främjande av social delaktighet

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa

Kanta-Hämeen maakuntatilaisuus

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Osallisuus maakunnissa ja niiden valmistelussa

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Transkriptio:

Järjestöt muutoksessa nousetko junaan vai jäätkö asemalle? Työpaja 2. Yhteistyö luo osallisuutta 12.11.2017 klo 13.00-14:45 ; Sokra, THL 12.11.2017

Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Information om delaktighet insamlas, sammanfattas och förmedlas inom ramen för Sokra 2 1. Hanketuki: viritys, käynnissä olevien tuki ja juurrutus 2. Verkostotyö: päättäjät, MYR, kunnat, järjestöt, rahoittajat (ELY, STM), sidosryhmät, muut koordinaatiohankkeet, THL 3. Tutkimus: tiedon tuotto, tiivistys, välitys Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke Sokra koordinoi Euroopan sosiaalirahaston Sosiaalisen osallisuuden edistämisen ja köyhyyden torjunnan (TL 5) kehittämishankkeita. Koordination för främjande av social delaktighet är ett projekt där Europeiska socialfondens (ESF) projektarbete kring främjande av social delaktighet och kampen mot fattigdom (prioriterade område 5) samordnas i Finland.

Mitä osallisuus on? Osallisuus on kuulumista sellaiseen kokonaisuuteen, jossa pystyy liittymään erilaisiin hyvinvoinnin lähteisiin sekä elämän merkityksellisyyttä lisääviin vuorovaikutussuhteisiin ja jossa pystyy vaikuttamaan oman elämänsä kulkuun, toimintoihin, palveluihin ja joihinkin yhteisiin asioihin. Hyvinvoinnin lähteitä ovat a) aineelliset toimintamahdollisuudet, kuten kohtuullinen toimeentulo, asuminen, sivistyminen ja koulutus, harrastukset sekä toimintavalmiuksia lisäävät palvelut ja b) erilaiset aineettomat toimintamahdollisuudet, kuten luottamus ja turva. Yhteistyö lisää osallisuutta? 3 Anna-Maria Isola

Maakunnan haasteita huono-osaisuus Huono-osaisuus on ilmiö, joka ei tunne hallinnollisia rajoja ja on usein luonteeltaan hitaasti kehittyvä ja pitkäkestoinen. Huono-osaisuus näyttäytyy mm. elämänhallinnan ongelmina, riippuvuuksina ja köyhyytenä. Maakuntien tehtävänä on edistää kaikkien maakunnan asukkaiden hyvinvointia. 20 % väestöstä 4 Tanja Hirschovits-Gerz, THL

Väite: yhteistyö luo osallisuutta Yhteistyö kenen kanssa? Järjestöjen johto keskenään? Järjestöjen työntekijät / sitoutuneet jäsenet keskenään Järjestöjen asiakkaat /osallistujat yhdessä Yhteistyö sekä horisontaalisti että vertikaalisesti Kuka on osallinen? Yhteistyöhön osallistujat itse Järjestöjen toiminnan kohderyhmät osallisia toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin? heijastusefekti? (vrt. yksin tekeminen ei lisää osallisuutta?) Yhteistyö kunnan toimijoiden kanssa Yritysten kanssa Maakunnan toimijoiden kanssa 5

Yhdistyslaki 26.5.1989/503 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1989/19890503 Mitä teidän järjestönne asiakirjoissa sanotaan yhteistyöstä ja osallisuudesta? 6

Yhteistyö ja osallisuus tulevassa lainsäädännössä kunta. 5 luku, Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus 22 Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Valtuuston on pidettävä huolta monipuolisista ja vaikuttavista osallistumisen mahdollisuuksista. Osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää erityisesti: 1) järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilaisuuksia sekä kuntalaisraateja; 2) selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa; 3) valitsemalla palvelujen käyttäjien edustajia kunnan toimielimiin; 4) järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun; 5) suunnittelemalla ja kehittämällä palveluja yhdessä palvelujen käyttäjien kanssa; 6) tukemalla asukkaiden, järjestöjen ja muiden yhteisöjen omaaloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua. 7

Yhteistyö ja osallisuus tulevassa lainsäädännössä kunta. 5 luku, Kunnan asukkaiden osallistumisoikeus Esimerkiksi 23 Aloiteoikeus Kunnan asukkaalla sekä kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos 1 momentissa tarkoitetun aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia kunnan asukkaista, asia on otettava käsiteltäväksi kuuden kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Lisäksi palvelun käyttäjällä on oikeus tehdä aloitteita kyseistä kunnan palvelua koskevassa asiassa. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Järjestöyhteistyö luo osallisuutta! 8

Sote-järjestämislain 8 :n mukaan (ei vielä voimassa) Järjestöyhteistyö luo osallisuutta! Lisäysehdotus (STM): Sote-järjestämislain 8 2 momentti säännös maakunnan yhteistyövelvoitteesta: Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Lisäksi maakunnan on tehtävä yhteistyötä muiden maakunnassa toimivien julkisten toimijoiden ja yksityisten yritysten ja yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa. Maakunnan huolehdittava asiakkaiden ohjaamisesta järjestöjen toiminnan piiriin. Asiakkaita voidaan ohjata sote-palveluista järjestöjen vertaistuen piiriin, jos varsinaisille sosiaali- ja terveyspalveluille ei ole tarvetta. 9 Tanja Hirschovits-Gerz, THL

Valinnanvapauslaki, Sosiaali- ja terveysministeriö 9.10.2017 UUTINEN Ministeri Saarikko: Valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus Hallitus on sopinut valinnanvapauslain päälinjat ja pykälät. Lue lisää blogista: Valinnanvapauslaki on hallittu, ihmislähtöinen kokonaisuus Järjestöyhteistyö luo osallisuutta! 10

Järjestöyhteistyötä kansalaistoiminnan ja palvelutuotannon yhdyspinnoilla Kunnilla on jatkossakin mahdollisuus huolehtia järjestöjen avustuksista eri toimialoilla, tarjota järjestöille tiloja ja ohjata kuntalaisia järjestöjen toiminnan piiriin, kuten vertaistukeen tai vapaaehtoistoimintaan. Maakunta voi varmistaa esimerkiksi sopimusjärjestelyin vuokraamiensa tilojen tai palveluntuottajien tilojen käyttämisestä järjestöjen yleishyödylliseen toimintaan. Järjestöjen asema sote- ja maakuntauudistuksessa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/4784663/faktalehti_j%c3%a4rjest%c3%b6jen+asema+sote- +ja+maakuntauudistuksessa+9_2017.pdf/a1f6ff9e-80d1-42f8-9365-09d62c4d9f34 11 Tanja Hirschovits-Gerz, THL

Työpaja 2. Yhteistyö luo osallisuutta A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) B. Mitä osallisuutta edistävä yhteistyö edellyttää ja keneltä? C. Mistä tiedämme että osallisuus on vahvistunut yhteistyöllä? Mittarit 12

TYÖPAJAN MUISTIO 13

A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) IHMISlähtöinen toiminta (vrt. asiakas, potilas, kuluttaja) yhden luukun periaatteella. Se taho joka kohtaa ihmisen voi tarjota/saattaa hänet tarvittavien palveluiden / kiinnostuksen kohteiden äärelle. Jos juuri ko järjestöstä ei löydy sopivaa tarttumapintaa, yhteistyöjärjestöstä voi löytyä! Yhteistyöverkko toimijoiden kesken tärkeä! Ohjataan tarvittaessa myös viranomaispalveluiden piiriin Selkeä ja tasapuolinen työnjako yhteistyössä. Yhdessä tekeminen konkreettisesti (esim. tapahtumien tms. järjestäminen) Järjestöjen yhteistyö ei saa olla liian byrokraattista Fyysiset kohtaamiset - yhteistyöpalaverit 14

A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) Tarvelähtöinen ja kaikkia hyödyttävä toiminta Toisten toimijoiden tunteminen löytyy palvelupolkuja yksilöllisiin tarpeisiin Yhteinen toiminta, resurssien yhdistäminen esim. Yhteisesti tuotettuja palveluita tai kansalaislähtöistä toimintaa Moniammatillinen yhteistyö, osaamisen ja asiantuntijuuden jakaminen Ennakkoluuloton yhteistyö (esim. sote-alan ja kulttuurialan ihmiset yhteistyössä) Hankeyhteistyö Päivä eri organisaatiossa ymmärrys toisten organisaatioissa kasvaa Nettiyhteisöt ja viestintä 15

A. Millainen yhteistyö luo osallisuutta? (keinot) Etsivä työ sekä aikuisten että vanhustyö etsivän nuorisotyön lisäksi Verkostot verkossa voi reflektoida työtä oppia toisilta 16

B. Mitä osallisuutta edistävä yhteistyö edellyttää Yhteistyöverkostoa ja paikallisten toimijoiden tuntemista Koordinointia ja yhteistä suunnittelua, yhteisiä tavoitteita Yhteisiä tavoitteita ja arvoja sekä yhteisen päämäärän Hyvää tiedonkulkua ja yhteistä kieltä Luottamusta ja avoimuutta yhteistyössä Koulutusyhteistyötä järjestöt ja yritykset Asenne vaikuttaa kaikilla tasoilla Yhteiset tilat hyötykäyttöön Fyysiset kohtaamiset, yhteistyöpalaverit Avointa tiedottamista Joustavuutta. Luovuttava jostain, jotta voi saavuttaa jotain 17

B. Mitä osallisuutta edistävä yhteistyö edellyttää Dialogia, Pelisääntöjä Pitkäjänteisyyttä yhteistyössä, sitoutumista Tutkimustietoa ja sen keruuta ja hyödyntämistä. Teoriaa Asennemuutosta Innostusta ja ymmärrystä Kilpailuasetelma voimavaraksi! hyöty yhteistyöstä irti! Synergiaa toistensa osaamisesta Tietoa toisten toiminnasta epätietoisuus aiheuttaa huhuja, uhan tunnetta estää me ajattelun Me ja he.. Tiedon välitystä viestintää! Yhteistyötä kaikilla tasoilla! 18

c. Mistä tiedämme että osallisuus on vahvistunut yhteistyöllä? Mittarit Laadun mittari: ihmisille on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja Aitoina ja aktiivisina yhteistyökumppaneina on monet järjestöt Yhteistyötä on ja se jatkuu vuodesta toiseen Eduksi, että järjestöyhteistyö toimii suhde kaupunkiin. Yhdenvertaisuus yhteistyössä rahoituksessa Yhdessä on enemmän: saadaan aikaan enemmän erilaista toimintaa yhteistyönä Tapahtumia, jotka eivät voi toteutua yhden järjestöjen tuottamina Konkreettiset luvut, osallistujat Toimintakertomusmateriaali, mitä on tehty Esim. Artteli ry on osoitus yhteistyöstä 19

c. Mistä tiedämme että osallisuus on vahvistunut yhteistyöllä? Mittarit Asiakkaan= Ihmisen tulee sanottaa Kenen ääni kuuluu, esim. asiakasraadeissa tärkeää, että erilaiset toimijat tuovat äänensä kuuluviin. Työntekijän vastuulla mahdollistaa monenlaisten osallistujien äänen kuuluminen Mitä on osallisuus? Kuka määrittelee? Yksilöllinen kokemus, vaikea määritellä Esim. Stean mittareissa pitää kuvata yhteistyötahot ja solmia yhteistyösopimus rajoittaa yhteistyötä konkreettisiin. Vaaranna, että yksilölähtöinen verkottuminen ja verkottaminen ei enää toteudu, kun ei kuvattu 20

Kiitos kaikille osallistujille! Jatkakaa syntynyttä yhteistyötä! Tampereella ja Pirkanmaalla järjestöjen yhteistyötä edistää Järjestötalo Artteli ry:n yhteisökoordinaattori Nina Lindberg, nina.lindberg@artteli-ry.fi, 050 3085639 https://www.artteli-ry.fi/yhteystiedot/ Työpajan ohjasi Tanja Hirschovits-Gerz Aluekoordinaattori, Sokra-koordinaatio, THL 029 524 7954 Yhteistyössä TAMkin opiskelijoiden, Johanna Lämsän ja Minttu Ryösön kanssa. 21