Maatilan hallittu yhtiöittäminen erityistä taloushallinnon näkökulmasta? Yleistietoa, varmistettava aina yrityskohtaisesti Tietovirta -hanke 19.2.2014 Tekijä: Martti Kolehmainen, yrittäjä, konsultti Puhelin: 044 526 0453 Sähköposti: martti.kolehmainen@mkkonsultointi.fi Kotisivut: www.mkkonsultointi.fi, Toimintamuodon muutos Eläimet Varastot Metsät?? Tuotantorakennukset Erityis- Kohteet?? Pellot Koneet Osakkeet, osuudet Asuintalo!? Urakointi? Osakeyhtiö: Elinkeinotulonlähde! Maatalouden tulonlähde! Henkilökohtainen tulonlähde! 2 TVL 24 Yhtiöittäminen TASE -jatkuvuus periaatteella Maatilan/yrityksen tase joudutaan rakentamaan, yleensä ollut aikaisemmin maksuperusteinen kirjanpito Yrittäjälle ei realisoidu tuloja, yhtiö jatkaa samoista arvoista poistoja (koneet, rakennukset, perusparannukset), pellot ja metsät hankinta-arvostaan. Vähintään siirrettävä pellot (pienet perustellut poikkeukset mahdollisia) ja maatalousrakennukset. Saman tuotantotoiminnan on jatkuttava, eli kotieläintilalla eläimet ja varastot ja tuotteiden myynnin edellytyksenä olevat osuudet myös siirtyvät! Vastaavasti siirtyy siirtyvään omaisuuteen kohdistuvat velat Ennakkoratkaisu haettava verottajalta, ELY -keskukselta ja MELA:sta. 3 1
TVL 24 Varainsiirtovero maksettava käyvän arvon mukaan (Huom! VSVL 14 ) mikäli ei ELY -keskuksen SPV-lainojen kautta saatua vapautusta, mikä on sitten käypä arvo onkin jo toinen juttu (Ennakkoratkaisu vaarainsiirtoverosta tarvittaessa. Lainhuutoviranomainen vaatii aina verottajan varainsiirtoverolausunnon + ELY:n mahdollisen vapautuslausunto SPV lainojen perusteella. Tämä yhtiön hakiessa siirtokirjan perusteella lainhuutoja.) Yksittäisen tilan toimintatapa, omistus ei saa muuttua Käytännössä lopullinen ratkaisu, ilman veroseuraamuksia ei päästä takaisin yksityisomistukseen, vaikka Oy -laki mahdollistaakin takaisinmuutokset Tarkistettava, etteivät tuotantotuet, MELA-sitoumukset yms. vaarannu yhtiöittämisessä. 4 Osakeyhtiö, muutos Osakeyhtiötä edeltävän yrityksen verovuosi päättyy osakeyhtiön merkitsemiseen kaupparekisteriin Muutosvuoden (verovuoden) verotus jakaantuu kahteen toisistaan erilliseen verotukseen Alkuvuoden tulo verotetaan maataloudenharjoittajan tai verotusyhtymän, avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkaiden tulona ja loppuvuosi osakeyhtiön tulona. 5 Osakeyhtiö, muutos Edeltävä yritys antaa itsenäisen veroilmoituksen ajalta, joka päättyy osakeyhtiön kaupparekisteriin merkitsemiseen (koskee myös arvonlisäverossa alkutuottajan kausiveroilmoitusta) Tilinpäätös muutoshetkeltä (kassa) Kaikkien tulojen ja menojen tarkka kohdistaminen oikealle yritysmuodolle: Perusperiaate: rekisteröimispäivän jälkeen tulevat tulot ja menot kuuluvat osakeyhtiölle! 6 2
Osakeyhtiö, muutos Oy:llä poistoina enintään määrät, jotka vastaavat siirtymishetken verovuoden enimmäispoistoja vähennettynä siirtyvää toimintaa harjoittaneen verotuksessa verovuonna hyväksyttävien poistojen määrillä Verotuksessa edeltävässä yritysmuodossa jo vähennettyjen hyödykkeiden (eläimet, lannoitteet, siemenet) käsittely osakeyhtiön kirjanpidossa? Koska näillä erillä ei ole verotuksessa arvoa yritysmuodon muutoshetkellä, ei eriä voine kirjata siirtohetken kirjanpitoonkaan mistään arvosta, nykykäytännön mukaan, ne otetaan kuitenkin huomioon tuloslaskelmaan ja taseeseen ensimmäisen tilinpäätöksen yhteydessä kirjanpitolain ja Oy lain mukaan (suoriteperuste). Jatkuvuusperiaate 7 Osakkeiden omistusaika ja hankintameno maatilayhtiöittämisessä? Omistusaika alkaa osakeyhtiön rekisteröimispäivästä Hankintameno on siirtyneiden omaisuuserien ja siirtyneiden velkojen erotus, eli yhtiölle siirtyneen nettovarallisuuden määrä (Negatiivinen avaava tase tarkoittaa, ettei osakkeilla ole lainkaan hankintamenoa.) 8 Mietittävää. Säilyykö maatalouden yritystoiminta maatalouden (MVL) verolain piirissä? *Myel ja sen edut, jos omistuspohja sen mahdollistaa Siirtyykö toiminta, tai halutaanko sen siirtyvän myös maatalouden osalta elinkeinoverolain (EVL) piiriin? Yksinkertaisesti ei siirretä peltoa toimintaan (paluu MVL:n piiriin on mahdollista, mikäli yhtiön onkin järkevä hankkia peltoa toimintaan nähden merkittävästi, syystä tai toisesta) *Tuo omia etujaan mm. nettovarallisuuden laskentaan investointitilanteessa, pelisäännöt verolakien tulkinnan osalta selvät. 9 3
Tekniset edellytykset ja apportti Maaomaisuuden alkuperäinen hankintameno hankintakuluineen Avaavaan taseeseen kiinteistöittäin ja (mahdollisesti) yhtiön maksamalla varainsiirtoverolla yms. kuluilla kasvatettuna Huomattava: Raivatun pellon arvo apportissa määritettävä Tilatukioikeuksien vähennys on tehtävä apporttikirjaan pellon arvosta (kaupat tehty tilatukioikeuden synnyn jälkeen) Kauppakirjoissa ei aina ole erittelyjä. 10 Apportti jatkuu.. Siirtyvän metsän, tai pelloksi raivatun siirtyvän metsän hankinta-arvosta on vähennettävä käytetty metsävähennys apporttikirjassa. Helpotusta salapoliisityöhön: 2000 luvulla tehtyjen sukupolvenvaihdoskauppojen osalta löytyy yleensä verottajan lahjaveron ennakkoratkaisut/päätökset omaisuuserittelyineen Maaomaisuuden kohdentamisessa on oltava katkeamaton näyttö alkuperäisen hankitun kiinteistön ja nykyisen siirtyvän kiinteistön välillä (määräalojen rekisteröimiset, kiinteistöjen yhdistämisiä, tilusjärjestelyitä jne.) 11 Osakejako yrittäjien (puolisoiden, yhtymän osakkaiden) kesken Maaomaisuus lainhuutojen perusteella, rakennukset, koneet, osuudet, muun näytön perusteella (eläimet ja varastot: alkuarvo on 0 siirrossa, ei vaikuta käsittääkseni TVL24 mukaisen omistukseen) Kullekin tilalle muodostuu siirtoarvo, missä lainhuudot ovat vain esim. toisella puolisoista saa hän siitä suhteellisen arvon omistukselleen, eli loppulaskelmassa määrätään osakkeita siltä osin hänelle enemmän. Näyttönä lainhuutojen lisäksi lainojen jakaantuminen, rahoitushakemukset yms. Yleensä puolisolle on saatu maatilojen yhtiöittämisessä vähintään yksi osake, vaikka lainhuudot ja muu omaisuus pääosin vain toisen nimissä. 12 4
Apporttikirjasta avaavaan taseeseen Vastaavaa: Maaomaisuus, lisää varainsiirtovero yms. kirjaus kiinteistöittäin. Yleensä ei korjattavaa muuten. Rakennukset ja koneet, sekä salaojat Lopullinen arvo muodostuu poistojen jakamisesta päättävän maataloustoiminnan ja perustetun osakeyhtiön kesken yhtiöittämisen verovuonna > edellyttää siis ennakoivaa tilinpäätöstä päättävälle maataloudelle. Pyritään ennakoimaan jo apporttikirjaan 13 Apporttikirjasta avaavaan taseeseen Osakkeet vahvistetusta varallisuusarvostaan Osuudet maksetulta osaltaan Vastattavaa: Osakepääoma Sijoitetun vapaan pääoman rahastoon kirjataan loppuosa omaisuuden ja velkojen ja varausten erotuksesta (osakepääoma päältä pois) Lainat siirtohetken pääomilla, lainoittain. (Osuuspääoman velka ei ole mukana siirtyvissä veloissa; ei ole vasta-arvoa, eikä myöskään eläinluotot; ei ole vasta-arvoa ja ovat = ostovelkaa, maininta siirtokirjaan!) Tilikauden lyhennys kirjataan lyhytaikaisiin Tasausvaraus kirjataan koko siirtoarvostaan 14 Tilikauden valinnasta Päätettävä jo perustamiskirjassa Olisi hyvä, jos tilintarkastajan lisäksi päätökseen voisi vaikuttaa yhtiön kirjanpitotoimisto Valinta mielestäni yrityksen luontaisen liiketoimintavuoden mukaan, mielestäni maatilalla keväästä kevääseen = tuloa vastaava meno -ajatus! Mietittävä ensimmäisen tilikauden pituus. (Osingonjako toisesta tilikaudesta lähtien on yhtiön oman taseen mukaan.) 15 5
Päätökset ja päätösten kirjaaminen Yrittäjien kouluttaminen yhtiön johtajiksi päätösten kirjaamisen osalta, jää aika pitkälti kirjanpitotoimiston vastuulle??? Toimitusjohtajan toiminta - muistiot Hallituksen toiminta ja kokousten pöytäkirjat (mitä pitää päättää) Kirjanpito ja kp-aineistojen hyväksyminen Tilinpäätösasiakirjat ja yhtiökokous Tilintarkastajan rooli 16 Ensimmäisen tilikauden arvostuserät Aineettomat hyödykkeet: Maitokiintiö taseeseen: tällä hetkellä arvostus myös ensimmäisen tilikauden lopussa on 0? Vaihto-omaisuus: Rehu ja tarvikevarastot: nostetaan taseeseen tuloksen kautta (inventaarioarvot yhtiöityshetki/tilinpäätös) Kotieläimet: nostetaan taseeseen tuloksen kautta HUOM! On myös tulkintaa tilitoimistoissa, että lehmät ovat poistettavaa (3 v. tasapoisto) käyttöomaisuutta! Tästä on myös KILA:n ohjeistus 1644/200. 17 Eläimet taseessa Kilan ohjeistus on yhtä ongelmallinen kuin oma ohjeeni, koska tasejatkuvuudella eläimillä ei ole arvoa apporttina (avaava tase) (mvlverotus) ja kirjaus lehmien arvon osalta taseeseen kohtaan Muut aineelliset hyödykkeet on mielestäni kirjanpidollisesti ongelmallisempi ketjutus kuin kirjaaminen oston/varaston arvon kautta tuloslaskelmaan. Molemmissa toki käytössä inventaarioarvot alussa ja arvo kasvattaa omaa pääomaa taseessa. Kasvu on lehmien osalta suunnilleen poistoa vastaava???, eli jatkossa ei eroa juuri ole kirjanpidossa ja tasearvossa kummin kirjataan! HUOM! Tasejatkuvuusvaatimukset ovat toteutunut silloin, kun yhtiö on merkitty rekisteriin ja avaava tase on olemassa! Eläinten arvon kirjaaminen ensimmäisellä tilikaudella on vailla virallista ohjetta = oikeuskäytäntöä. Lehmien käsittely yksittäin on mahdotonta (vaikka yksilötunniste on elinikäinen) (muodostettava ryhmiä) ja kierto on hyvinkin nopeaa osa ryhmästä on jo teurastamossa, ennen kuin poistettu??? Olen rohjennut ohjeistaa lehmienkin (vertaa emakot, uuhet, siitosturkiseläimet, ym. siitoseläimet) osalta niiden kirjaamisen vaihto-omaisuuteen, selkeä ja helposti todennettavissa todelliseen tilanteeseen. Käyttöhevoset on jo mielestäni selkeästi käyttöomaisuutta, näistä muista toivoisin vielä kirjanpitolautakunnassakin uutta keskustelua. 18 6
Kirjausmallini vaihtoomaisuuteen Kotieläimet: per ostot (eläinten ostotili tai jokin muu, alv 0 %) XX t (arvoksi määritetään varovainen hinta eläinryhmittäin, elinkeinosuunnitelman (sama perintö- ja lahjaverolain mukaisessa veroohjauksessa 1.1.2013 alkaen) an Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (2061) XX t per Varasto (1521) XX t an Varaston muutos (4414) XX t. 19 Per (Debet) ja An (Kredit) Debet merkitsee olla velkaa. Velkaan tulee joka henki taikka osa omaisuudestani, joka saa eli vastaanottaa jotakin ja sen kautta lisääntyy eli jonka puolesta minä maksan eli annan ulos jotakin Kredit, suomeksi uskoa, antaa ja sitte olla saamista. Kredit on joka luku eli kontto, joka antaa jotakin ulos ja sen kautta vähentyy. Se, joka on kredit kutsutaan velkojaksi, kreditoriksi Sekä yksinkertainen että kaksinkertainen kirjanpito perustaiksen seuraavaan pääajatukseen: Missä yksi velkamies eli debitori löytyy, sieltä löytyy myöskin yksi velkoja eli kreditori taikka toisin sanoen: missä joku vastaanottaa jotakin, siellä täytyy myöskin jonkun toisen olla joka antaa sen. Augusti Lilius 1862: Käytännöllinen opastus Yksinkertaisessa kirjanpidossa varsinkin Tehdastelioille ja Ammattilaisille 20 Omistajan palkka ja osingonjako Mikäli yrittäjän ainoa toimeentulonlähde, palkanmaksu kuukausittain. Kevyesti verotettu osinko on varmaankin hyvä kirjata maksimissaan jaetuksi osingoksi, mutta yhtiön alkuvuosina se on todennäköisesti jätettävä voitonjakovelaksi yhtiölle Osingonjako toisesta tilikaudesta lähtien on yhtiön oman taseen mukaan. 21 7
Ensimmäisen tilikauden kassavarat Tasejatkuvuudella perustettu yhtiö aloittaa toiminnan tyhjätaskuna! Omistajan huolehdittava riittävät kassavarat yhtiölle pääomalainana tms. sijoituksena. Kassabudjetti on aluksi äärettömän tärkeä ja sen teossa ja seurannassa kirjanpitotoimistolla on suuri rooli 22 SUMU-poistot Mielestäni maatilaa ei kannata yhtiöittää mikäli perustettavan yhtiön tulos ei kestä maatalouden verolain mukaisia maksimipoistoja menojäännöksestä suunnitelman mukaisina poistoina (SUMU). Mikäli heti yhtiön alkuun on suuret investoinnit on toki poistoja pohdittava tarkoin; eli pitäisikö sittenkin kääntää takkini! (Voi olla parikin tappiollista vuotta tulossa.) 23 Kirjanpito Suositukseni on ollut, että maataloutta harjoittavan yhtiön kirjanpito pidetään suoriteperusteisena ja vain maatalouden tulonlähteen verotettavan tulon laskemiseksi maatalouden verolain mukaan tehdään kassaperusteisena. (Tästä on ohjaavana myös KILA suositus 1894/2012) Onko osakeyhtiön maatalouden tulonlähteen tuloslaskenta MVL:n mukaan kuitenkin aikansa elänyt, vai käytännössä hyvin toimiva, mutta osaamista vaativa osakeyhtiön yhtiön verosuunnittelun lisäväline?! 24 8
Kirjanpitotoimiston valinta Valitse osaava, osakeyhtiöiden kirjanpidon ja tilinpäätöksen, sekä maatalouden verolain erittäin hyvin tunteva toimisto Nykytekniikalla yrittäjä voi tehdä edelleen olennaisen osan kirjauksista itse laskujen maksun yhteydessä ja kuitit kannattaa käsitellä sähköisesti (skannaus yms.) 25 Tilintarkastajan valinta Yhtiöitettäessä tasejatkuvuudella tarvitaan HTM tai KHT tilintarkastaja antamaan lausunnot apporttiomaisuudesta. Sama tarkastaja valitaan yleensä myös yhtiön tilintarkastajaksi Tilintarkastaja ja tilintarkastus ei ole mielestäni ylimääräinen pakko vaan olennaisen osa yhtiön hyvää taloushallintoa! 26 Tilintarkastajan tehtävä Osakeyhtiön vastuun rajoittamisesta seuraa, että yhtiön sidosryhmien on voitava luottaa siihen informaatioon, jota yhtiö julkistaa tuloksestaan ja taloudellisesta asemastaan. Vaikka tilintarkastaja valitaan osakkaiden toimesta, tehtävän katsotaan enenevässä määrin olevan myös muiden sidosryhmien edunvalvontaa. Merkitys korostuu pienessä yhtiössä. Velvollisuudesta valita tilintarkastaja on säädetty mm. osakeyhtiölaissa. Kun kaksiylittyy: Liikevaihto yli 200 t Taseen loppusumma yli 100 t Työntekijöitä keskimäärin yli 3 Erityissäännökset velvollisuudesta valita KHT tarkastaja 27 9
Tilintarkastajan tehtävät, jatkuu Rooli pk-yrityksessä: Lakisääteinen tehtävä on taata taloudellisen informaation luotettavuus. Pk-yrityksessä tilintarkastaja on myös omistajan edunvalvoja ja luottohenkilö, keskustelukumppani ja neuvonantaja (riippumattomuuden puitteissa). Tilintarkastaja ei ole verotarkastaja tai ilmiantaja. 28 Tilintarkastajan tehtävät jatkuu Tehtävät: Kirjanpidon ja tilinpäätöksen laadintaan liittyvät tehtävät ja neuvonta. Yhtiöoikeudelliset kysymykset ja yritys- ja rahoitusjärjestelyt. to Verotukseen liittyvät tehtävät: Yhtiövero Henkilöverotus Arvonlisäverotus Tilintarkastaja eri asiantuntijoiden yhdyshenkilönä. (Tilintarkastustehtävät, lähdeperusta tilintarkastusyhteisöt.) 29 10