Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012

Kuopion ilmanlaatu vuonna 2012 KUOPION KAUPUNKI Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut JPP-Kalibrointi Ky

TIIVISTELMÄ Vuonna 2012 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat noin 1 100 t, typen oksidien päästöt noin 2 300 t, hiilimonoksidipäästöt noin 4 900 t, hiilivetypäästöt noin 1 500 t ja hiukkaspäästöt noin 800 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitokset, tieliikenne, Savon Sellu Oy:n tehtaat sekä erilaiset hajapäästölähteet, kuten kiinteistökohtainen lämmitys ja työkoneet. Vuosi 2012 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Hatsalan sääasemalla lämpötilan vuosikeskiarvo oli +3,5 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi ja jatkui sellaisena myös helmikuun. Keväällä maalis-huhtikuussa vuorottelivat pakkasjaksot ja runsaat lumisateet. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä, jolloin rikottiin jo helleraja. Koko kesän vallitsi sateinen säätyyppi. Sateiset säät jatkuivat aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Ensilumi satoi lokakuun lopussa. Marras- ja joulukuussa pakkaset ja lumisateet taas vuorottelivat. Rikkidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 10-51 μg/m 3, vuorokausiarvot 3-24 μg/m 3 ja vuosikeskiarvo 3,1 μg/m 3. Rikkidioksidipitoisuudet vuonna 2012 olivat hieman korkeampia kuin vuonna 2011. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 28-81 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 11-44 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 13 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 20 μg/m 3. Maaherrankadulla vastaavat tuntiarvot olivat 38-81 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 18-40 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 16 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 30 μg/m 3. Tasavallankadulla typpidioksidin tuntiarvot olivat 40-87 μg/m 3 ja vuorokausiarvot 24-58 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 19 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 53 μg/m 3. Vuonna 2012 typpidioksidin pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia kuin vuonna 2011. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot Maaherrankadulla olivat 0,4-2,2 mg/m 3 ja suurimmat kahdeksan tunnin keskiarvot 0,1-1,4 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta 2000-luvun lopulla.

Otsonin tuntiarvot Kasarmipuistossa olivat 63-106 μg/m 3 ja 8 tunnin liukuvat keskiarvot 60-99 μg/m 3. AOT40-arvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon ollen noin 1/3 pitkän ajan tavoitearvosta. Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2012 olivat hieman alhaisempia kuin vuonna 2011. Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvot olivat Kasarmipuistossa 14-86 μg/m 3, Maaherrankadulla 14-75 μg/m 3, Tasavallankadulla 20-104 μg/m 3 ja Sorsasalossa 9-206 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylittyi Kasarmipuistossa 5 vuorokautena, Maaherrankadulla 13 vuorokautena, Tasavallankadulla 31 vuorokautena ja Sorsasalossa 45 vuorokautena. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Kasarmipuistossa 12 μg/m 3, Maaherrankadulla 15 μg/m 3, Tasavallankadulla 23 μg/m 3 ja Sorsasalossa 25 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Kasarmipuistossa ja Maaherrankadulla hieman korkeampia kuin vuonna 2011 ja Tasavallankadulla samaa tasoa kuin vuonna 2011. Sorsasalossa sen sijaan pitoisuudet olivat selvästi alhaisempia kuin vuonna 2011. Sorsasalon korkeisiin hengitettävien hiukkasten pitoisuuksiin vaikuttivat valtatie 5:n laajat maanrakennustyöt. Pitoisuudet Sorsasalossa kuvastavat tilannetta osin työmaa-alueella. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi kaikilla mittausasemilla katupölyjakson aikaan maalis- ja huhtikuussa. Sorsasalossa ohjearvo ylittyi yhtäjaksoisesti huhtikuulta elokuulle saakka. Sorsasalossa ylittyi myös hengitettävien hiukkasten vuorokausiraja-arvo. Vuonna 2012 hengitettävien hiukkasten vuorokausiohjearvo ylittyi Tasavallankadulla myös helmikuussa. Tällöin ylityksen syynä olivat kovat pakkaset, jolloin esiintyi inversiotilanteita, jossa liikenteen ja lämmityksen päästöt laimenivat hyvin huonosti alailmakehässä. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuorokausiarvot vaihtelivat Kasarmipuistossa välillä 7,5-29,4 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 6,6 μg/m 3. Pienhiukkasten pitoisuuksissa keskustassa ei ole tapahtunut muutoksia vuodesta 2005, kun mittaukset aloitettiin. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot Sorsasalossa olivat 0,5-4,4 μg/m 3. Haminalahdessa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaus aloitettiin joulukuun alussa. Joulukuussa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvo Haminalahdessa oli 10,3 μg/m 3 Pitoisuudet Sorsasalossa olivat vuonna 2012 hieman korkeampia kuin muutamana edellisenä vuotena. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä tai tyydyttävä. Eniten ilmanlaatua heikensi maalis-huhtikuun katupölyjakso sekä tammihelmikuun pakkasjaksot. Sorsasalossa valtatie 5:n rakennustöistä

johtuvat erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet heikensivät ilmanlaatua ajoittain paljonkin keväällä ja kesällä.

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 1 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI... 2 2. MITTAUSPISTEET... 3 3. PÄÄSTÖLÄHTEET... 4 4. SÄÄOLOSUHTEET... 6 5. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 )... 8 5.1 Päästöt... 8 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 9 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 10 6. TYPEN OKSIDIT (NO X )... 12 6.1 Päästöt... 12 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 13 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 14 7. HIILIMONOKSIDI (CO)... 17 7.1 Päästöt... 17 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 18 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 19 8. OTSONI (O 3 )... 20 8.1 Muodostuminen... 20 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot... 20 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 21 9. HIUKKASET... 23 9.1 Päästöt... 23 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot... 24 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 26 9.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut... pitoisuudet Kuopiossa... 29 10. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS)... 31 10.1 Päästöt... 31 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot... 31 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa... 31 11. ILMANLAATUINDEKSI... 33 11.1 Yleistä... 33 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa... 34

12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPIOSSA... 37 12.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC).37 12.2 Kasvihuonekaasut... 38 12.3 Metallit... 41 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 42 LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Mittausasemien kuvaukset.44 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus 51 Tärkeimmät päästölähteet Kuopiossa..54 Rikkiyhdisteiden päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2012.59 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina 1986-2012.60 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2012.61 Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2012..62 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina 1986-2012..63 Kasvihuonekaasupäästöt Kuopiossa vuosina 1990-2012. 64 Raskasmetallipäästöt Kuopiossa vuosina 1992-2012.65 LIITE 11 Tunnusluvut vuosien 2010-2012 mittauksista 66

1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa vuonna 2012 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut. Mittaukset on toteutettu osana Kuopion ja Varkauden ilmanlaadun yhteisseurantaa, jonka kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion kaupungin ja Keski-Savon ympäristötoimen (Leppävirran kunta) lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset Kuopiosta ja Varkaudesta erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittauksiin on hankittu alihankintana palveluja JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Tulosten laskentaan on osallistunut Ins. (YAMK) Juha Pulkkinen JPP Kalibrointi Ky:stä.

2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemistä varten. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) on annettu erikseen kriittiset tasot rikkidioksidille ja typen oksideille. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden

3 tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain. 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2012 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa Haminalahdessa (joulukuusta alkaen), Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla, Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Lisäksi käytettävissä on ollut säätiedot Savonia-ammattikorkeakoulun Hatsalan sääasemalta.

4 Mittausasemien kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaukset liitteessä 2. Mittausasemien ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista www.ilmanlaatu.fi 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Ilmanlaadun kannalta tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset ovat Sorsasalossa, Päivärannassa ja Kelloniemessä (liite 3a) - Savon Sellu Oy:n aallotuskartonkitehdas - Karelia-Upofloor Oy:n parkettitehdas - Oy Scantarp Ab:n muovituotetehdas - Liikenneviraston kivenlouhimo (urakoitsija TYL- Kalsium) - Kuopion Energian Päivärannan lämpökeskus - Kuopion Energian Kelloniemen lämpökeskus Kelloniemi-Itkonniemi alueella (liite 3b) - Atria Oyj:n lihanjalostuslaitokset - Kuopion Energian Saarijärven lämpökeskus - JELD-WEN Suomi Oy:n ovitehdas

5 Niirala-Haapaniemi-Siikaniemi-Savilahti alueella (liite 3c) - Kuopion Energian Niiralan lämpökeskus - Kuopion Energian Iloharjun lämpökeskus - Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos - Bella-Veneet Oy:n Siikaniemen venetehdas - Bella-Veneet Oy:n Väliköntien venetehdas Jynkkä-Saaristokaupunki-Pitkälahti alueella (liite 3d) - Kuopion Energian Jynkän lämpökeskus - Kuopion Energian Pitkälahden lämpökeskus - Kuopion Energian Rautaniemen lämpökeskus Hepomäen ja Heinälammnrinteen alueella (liite 3e) - Rudus Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Skanska Asfaltti Oy:n asfalttiasema - Lemminkäinen Infra Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Morenia Oy:n kivenlouhimo ja murskaamo - Jätekukko Oy:n jätekeskus - Pelastusopiston harjoitusalue Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-12 ja liitteissä 4-10. Vuosina 1986-2012 erityisesti erilaisten hajapäästöjen laskentaperusteet ovat vaihdelleet huomattavastikin, mistä johtuen eri vuosille raportoitujen hajapäästöjen määrät poikkeavat toisistaan paljonkin. Tässä yhteenvedossa päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTI-tietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan (viimeisin päivitys vuodelta 2011). Päästöissä ovat mukana myös haja-asutusalueiden päästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti liikenteen päästöissä ja hajapäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2012 oli maan etelä- ja keskiosissa tavanomaista sateisempi. Sen sijaan lämpöolosuhteiltaan vuosi oli varsin tavanomainen. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo Hatsalan sääasemalla oli +3,5 C. Vuosi alkoi tavanomaista lauhempana, mutta varsin pian tammikuun puolessa välissä sää muuttui talviseksi ja hyvin kylmäksi. Kylmä sää jatkui helmikuussa, joskin välissä oli lumisateita ja myös lyhyt

1.1.2012 1.2.2012 1.3.2012 1.4.2012 1.5.2012 1.6.2012 1.7.2012 1.8.2012 1.9.2012 1.10.2012 1.11.2012 1.12.2012 6 suojasään jakso. Maaliskuussa sää vaihteli nopeasti pakkasten ja runsaiden lumisateiden välillä. Aivan maaliskuun lopulla mitattiin sekä selvästi plusasteita että myös kuukauden kovimmat pakkaset. Pakkasia ja sateita jatkui huhtikuussakin. Säätyyppi muuttui selvästi lämpimämmäksi vasta toukokuun puolessa välissä. Kesä alkoi epävakaisena, sateisena ja tavanomaista viileämpänä. Sateinen sää jatkui koko heinäkuun. Kesä päättyi elokuussa edelleen varsin vaihtelevaan ja ajoittain sateiseen säähän. Sää pysyi sateisena myös syksyn alussa syyskuussa, joskin lämpötila oli tällöin tavanomaista korkeampi. Tavanomaista lämpimämpi sää jatkui aina lokakuun puoleen väliin. Tällöin sää kylmeni huomattavasti ja esiintyi ensimmäisiä syyspakkasia. Ensilumi satoi lokakuun lopussa. Marraskuun alussa sää jälleen lämpeni huomattavasti, mutta marraskuun viimeisellä viikolla sää kylmeni huomattavasti uudelleen tuoden mukanaan pakkasia ja lumisateita. Joulukuussa hyvin kylmät pakkasjaksot ja runsaat lumisateet vuorottelivat. 30 Ilman lämpötila Kuopion Hatsalassa vuonna 2012 oc 20 10 0-10 -20-30 Lämpötila / C Lämpötilan vuosikeskiarvo

1.1.2012 1.2.2012 1.3.2012 1.4.2012 1.5.2012 1.6.2012 1.7.2012 1.8.2012 1.9.2012 1.10.2012 1.11.2012 1.12.2012 Sadekertymä (mm) 7 25 Vuorokauden sadekertymä Kuopion Hatsalassa vuonna 2012 20 15 10 5 Vuorokauden sadekertymä 0 Vallitsevat tuulet Hatsalan sääasemalla olivat kaakon ja luoteen välillä. Maaston huomattavan korkeusvaihtelun vuoksi Hatsalan sääaseman tuulitiedot eivät kuvasta tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Tuulensuuntajakauma (%) Kuopion Hatsalassa vuonna 2012 20 N NW 15 10 NE 5 W 0 E SW SE S

8 5. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 5.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2012 olivat pienemmät kuin kertaakaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin päästöjen seuranta on aloitettu. Päästöt olivat noin 900 tonnia. Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten päästöt olivat noin 200 t pienemmät kuin vuonna 2011. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. t/a 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2012 SAVON SELLU OY KUOPION ENERGIA OY MUUT LAITOKSET TIE-, RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

9 Ylivoimaisesti tärkein rikkidioksidin päästölähde Kuopiossa on Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitos. Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa v. 2012 0 % 0 % 6 % 3 % 1 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET LIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 90 % 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 μg/m 3 vuorokausiarvo 80 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon.

10 Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 μg/m 3 vuorokauden keskiarvolle 125 μg/m 3. Raja-arvot saavat tuntiarvon osalta ylittyä 24 kertaa vuodessa ja vuorokausiarvon osalta 3 kertaa vuodessa ilman, että raja-arvo virallisesti tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maaja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu kriittinen taso 20 μg/m 3. Talvikaudeksi määritellään 1.10.-31-3. välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvot rikkidioksidille ovat seuraavat 10 minuutin keskiarvo 500 μg/m 3 vuorokausikeskiarvo 20 μg/m 3. 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Tuntiarvot 10-51 250 Vuorokausiarvot 3-24 80 Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat SO 2 Korkein mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä tuntikeskiarvo 92 350 0 24 vuorokausikeskiarvo 25 125 0 3

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 11 ja pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon SO 2 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Kriittinen taso (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 3,1 20 Talvikauden keskiarvo (1.10.2011-31.3.2012) 2,8 20 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat keväällä ja alkukesästä, kuten aiempinakin vuosina. Tämä johtuu Savon Sellu Oy:n tehtaiden suhteellisen viileiden savukaasujen leviämisolosuhteista vesistön äärellä kesäolosuhteissa. Huhtikuussa WHO:n vuorokausiohjearvo ylittyi hieman. Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa vuonna 2012 300 Pitoisuus (ug/m3) 250 200 150 100 50 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo 0 Vuorokausiohjearvo Rikkidioksidipitoisuuksia Sorsasalossa on aikaisemmin mitattu muutamina vuosina 1990-luvulla ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2000 alkaen. Pitoisuuksien vuosikeskiarvot olivat 1990-luvulla selvästi korkeampia kuin, mitä on mitattu 2000-luvulla. 2000-luvulla vuosikeskiarvot ovat olleet tasoa 1-3 ug/m 3.

12 Rikkidioksidin vuosikeskiarvot Sorsasalossa v. 1991-2012 25 20 Pitoisuus (ug/m3) 15 10 5 Sorsasalo Raja-arvo 0 6. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 6.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2012 olivat Kuopiossa noin 2 300 tonnia. Päästöt olivat noin 200 t pienemmät kuin vuonna 2011. Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). t/a 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 Typen oksidien päästöt Kuopiossa v. 1986-2012 0 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESI-JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

13 Tärkeimmät typenoksidien päästölähteet Kuopiossa vuonna 2012 olivat Kuopion Energia Oy:n voimalaitokset ja tieliikenne. Typenoksidipäästöt Kuopiossa v. 2012 5 % 12 % 22 % 2 % 4 % 17 % 38 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon.

14 Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Viimeistään 1.1.2010 alitettava raja-arvo on tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla kriittiseksi tasoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kuopiossa Kasarmipuistossa, Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat NO2 Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m3) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m3) Tuntiarvot 28-81 38-81 Vuorokausiarvot 11-44 18-40 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m3) 40-87 24-58 Ohjearvo (μg/m3) 150 70 ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin olivat NO 2 tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) 127 105 13 16 Korkein mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 136 19 Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä 200 0 18 40 - - ja typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuus suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat

15 NO X Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (μg/m 3 ) 20 30 Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) 53 Kriittinen taso (μg/m 3 ) 30 Typpidioksidin pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan tammi-huhtikuussa ja joulukuussa eli silloin, kun esiintyi kylmiä pakkasjaksoja. Kaiken kaikkiaan korkeimmat pitoisuudet mitattiin Tasavallankadulla. Maaherrankadulla pitoisuudet olivat jonkin verran alhaisempia ja Kasarmipuistossa selvästi alhaisempia kuin Tasavallankadulla. Tasavallankadun ja Maaherrankadun tulokset kuvaavat pitoisuuksia liikenneympäristössä kadun välittömässä vaikutuspiirissä, kun taas Kasarmipuiston tulokset kuvaavat pitoisuuksia laajemmin keskustaalueella. Typenoksidien (NO + NO 2 ) kriittinen taso ylittyi Tasavallankadun mittausasemalla. Typenoksidien kriittinen taso on kuitenkin annettu kasvillisuuden suojelemiseksi ja sitä ei sellaisenaan sovelleta taajamissa. Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2012 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo

16 Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2012 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Pitoisuus (ug/m3) Typpidioksidipitoisuudet Tasavallankadulla vuonna 2012 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) Vuorokausiarvo (mg/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiaohjearvo Typen oksideja on mitattu Kasarmipuistossa keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Maaherrankadulla typen oksidien mittauksia on tehty aiemmin vuosina 2004-2005 ja yhtäjaksoisesti vuodesta 2007 lähtien. Tasavallankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2010. Typpidioksidipitoisuudet laskivat keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi aina 2000-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen pitoisuudet ovat pysyneet varsin tasaisina tai ne ovat jopa hieman nousseet. Vuonna 2012 typpidioksidin vuosikeskiarvot olivat kaikilla mittausasemilla hieman

17 alhaisemmat kuin vuonna 2011, jolloin oli varsin kylmä talvi. Erityisen selvä ero vuosikeskiarvoissa oli Tasavallankadulla. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat Kuopion kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä. Pitoisuus (ug/m3) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Typpidioksidin vuosikeskiarvot 1989-2012 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Raja-arvo 7. HIILIMONOKSIDI (CO) 7.1 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2012 olivat noin 4 900 tonnia. Erityisesti tieliikenteen hiilimonoksidipäästöt ovat pienentyneet aina 1980- luvulta saakka. Vaihtelua kokonaispäästöihin on eri vuosina aiheuttanut se, että arviot erityisesti työ- ja maatalouskoneiden päästöistä ja hajapäästöistä ovat muuttuneet. t/a 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 1986-2012 TEOLLISUUS JA ENERGIANTUOTANTO TIELIIKENNE VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

18 Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä, erilaisista työkoneista sekä epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun pienpoltosta. Hiilimonoksidipäästöt Kuopiossa v. 2012 0 % 4 % 0 % 28 % 25 % 6 % 37 % KUOPION ENERGIA OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDELIIKENNE VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 7.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita. Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita.

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 19 Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvo hiilimonoksidin tuntikeskiarvolle on 30 mg/m 3. 7.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Maaherrankadulla mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohje- ja rajaarvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Maaherrankadulla (mg/m 3 ) Ohjearvo (mg/m 3 ) Tuntikeskiarvot 0,4-2,2 20 Raja-arvo (mg/m 3 ) 8 tunnin keskiarvot 0,1-1,4 8 10 Korkeimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin tammi-helmikuussa ja joulukuussa eli ajanjaksoina, jolloin esiintyi pakkasjaksoja. Hiilimonoksidipitoisuudet Maaherrankadulla vuonna 2012 25,0 Pitoisuus (mg/m3) 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tuntikeskiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) Ohjearvo tuntikeskiarvolle Ohjearvo 8 h keskiarvolle Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu Maaherrankadulla vuodesta 2004 lähtien. Tätä ennen mittauksia tehtiin Kasarmipuistossa. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Pitoisuuksissa ei ole kuitenkaan tapahtunut enää oleellisia muutoksia 2000-luvulla. Vuonna 2012 vuosikeskiarvo oli sama kuin vuosina 2008-2011.

20 Pitoisuus (mg/m3) Hiilimonoksidin vuosikeskiarvot keskustassa 1992-2012 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Keskusta 8. OTSONI (O 3 ) 8.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla kaupunkikeskustoissa, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä, kuten maaseudulla. 8.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita metsissä ja viljelykasveille. Otsonin arvioidaan olevan hiukkasten jälkeen tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus Suomessa.

21 Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 μg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tavoitearvoon tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (μg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 μg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 μg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla 1.5. 31.7. Tavoitearvo vuodelle 2010 on 18 000 μg/m 3 h ja pitkän ajan tavoitearvo on 6 000 μg/m 3 h. Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 μg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 μg/m 3 ylittyessä. Maailman terveysjärjestön WHO:n ohjearvo otsonin 8 tunnin liukuvalle keskiarvolle on 100 μg/m 3. 8.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä kolmen vuoden keskiarvona 8 tunnin keskiarvot 60-99 120 0 25 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Väestön tiedottamiskynnys (μg/m 3 ) Tuntiarvot 63-106 180 O 3 Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Tavoitearvo (μg/m 3 h ) viiden vuoden keskiarvona AOT40 1 980 6 000/18 000 Otsonipitoisuudet olivat korkeimmillaan touko- ja heinäkuussa. Yleensä olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat keväällä. Tällöin myös kaukokulkeuma on suurinta.

1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 22 Pitoisuus (ug/m3) Otsonipitoisuudet Kasarmipuistossa vuonna 2012 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Tuntiarvo (mg/m3) 8 h keskiarvo (mg/m3) liukuva Väestön tiedottamiskynnys Tavoitearvo 8 h keskiarvolle Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin Kasarmipuistossa vuonna 1997. Koko 2000-luvun otsonipitoisuuksissa ei ole tapahtunut kovin suurta muutosta. Pitoisuudet ovat ehkä hieman olleet kasvussa. Vuonna 2012 otsonin vuosikeskiarvo oli samaa tasoa kuin vuosina 2010 ja 2011 60 50 Otsonin vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 1998-2012 40 Pitoisuus (ug/m3) 30 20 Kasarmipuisto 10 0

23 9. HIUKKASET 9.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2012 olivat noin 800 tonnia. Vuosien 2009-20121 aiempaa suuremmat hiukkaspäästöjen arvot johtuvat siitä, että hajapäästöjen arviointi on muuttunut aiemmasta. Tieliikenteen ja Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten hiukkaspäästöt ovat pienentyneet 1990-luvun alun tasosta. 1400 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 1986-2012 t/a 1200 1000 800 600 400 200 KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE VESI- JA RAIDELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT 0 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 Uusimpien arvioiden mukaan Kuopiossa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin erilaisista hajapäästölähteistä, kuten kiinteistökohtaisesta lämmityksestä. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitoksista suurin päästölähde on Savon Sellu Oy:n voimalaitos. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi erityisesti keväisin ja vähemmässä määrin myös syksyllä ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ajoittain myös kaukokulkeuma, aina Suomen rajojen ulkopuolelta saakka.

24 Hiukkaspäästöt Kuopiossa v. 2012 3 % 76 % 11 % 4 % 4 % 2 % 0 % KUOPION ENERGIA OY SAVON SELLU OY MUUT LAITOKSET TIELIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE HAJAPÄÄSTÖT 9.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.

25 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin rajaarvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3. Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille 2010-2020 laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina 2009-2011 mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %.

26 9.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Vuorokausiarvo Ohjearvo (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Kasarmipuistossa (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus j a Maaherrankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Tasavallankadulla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus p i t Sorsasalossa (μg/m 3 ) 14-86 70 14-75 70 20-104 70 9-206 70 ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Kasarmipuistossa olivat PM 10 Kasarmipuisto Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 66 50 5 35 Vuosikeskiarvo 12 40 - - ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Maaherrankadulla PM 10 Maaherrankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 101 50 13 35 Vuosikeskiarvo 15 40 - - ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Tasavallankadulla PM 10 Tasavallankatu Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo 145 50 31 35 Vuosikeskiarvo 23 40 - -

27 ja pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Sorsasalossa PM 10 Sorsasalo Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä (μg/m 3 ) Vuorokausiarvo 209 50 45 35 Vuosikeskiarvo 25 40 - - Kaikilla mittausasemilla hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat korkeimmillaan maalis-huhtikuussa katupölyjakson aikaan. Tällöin hengitettävien hiukkasten ohjearvo 70 ug/m 3 ylitettiin kaikilla mittausasemilla. Suurin ylitys oli Tasavallankadula. Kevään lisäksi toinen lievempi katupölyjakso ajoittui marraskuulle ennen lumien tuloa. Tällöin hengitettävien hiukkasten pitoisuudet kaupunkialueella kohosivat selvästi alkusyksyn tasosta. Maaherrankadun ja Tasavallankadun mittausasemien raja-arvotason osa johtui tästä syksyisestä katupölystä. Vuonna 2012 korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia mitattiin myös muutamana päivänä talvella tammi- ja helmikuussa pahimpien pakkastan aikaan. Tästä syystä hengitettävien hiukkasten ohjearvo ylittyi Tasavallankadulla myös helmikuussa ja tammikuussakin oltiin hyvin lähellä ohjearvoa. Keskustassa raja-arvotason 50 ug/m 3 ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin 14 vuorokautena. Näistä 9 johtui keväisestä katupölystä, 2 marraskuun katupölystä ja 2 talviajan pakkasinversioista. Tasavallankadun mittausasemalla raja-arvotason ylityksiä mitattiin keskustaan verrattuna lähes kolminkertainen määrä (31 kpl). Valtaosa näistä ylityksistä johtui katupölystä joko keväällä maalishuhtikuussa tai syksyllä marraskuussa. Pakkasinversioista johtuvia ylityksiä oli kahdeksana päivänä tammi- ja helmikuussa. Virallisesti hengitettävien hiukkasten raja-arvo ei kuitenkaan ylittynyt Tasavallankadulla. Vuosien 2010 ja 2011 tapaan Sorsasalossa mitattiin huhtikuulta aina elokuulle saakka hyvin usein korkeita hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia. Ohjearvotaso 70 ug/m 3 ylittyi Sorsasalossa huhtikuulta aina elokuulle saakka. Pitoisuudet Sorsasalossa olivat ajoittain

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 28 poikkeuksellisen korkeita. Enimmillään ohjearvotaso 70 ug/m 3 ylitettiin lähes kolminkertaisesti. Sorsasalossa ylittyi myös raja-arvo 50 ug/m 3, koska näitä raja-arvotason ylittäviä vuorokausikeskiarvoja mitattiin koko vuonna yhteensä 45 kpl, kun ylityksiä sallitaan 35 kpl vuodessa. Nämä Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Mittausasemalta on matkaa raskaan dumpperikaluston käytössä olevalle työmaatielle vain noin 50 m. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot Kuopiossa vuonna 2012 250 200 Pitoisuus (ug/m3) 150 100 50 0 Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Ohjearvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Kasarmipuiston mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m päähän kaduista vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi. Maaherrankadulla mittaukset aloitettiin vuonna 2006. Tasavallankadulla ja Sorsasalossa mittaukset aloitettiin puolestaan vuonna 2010. Kasarmipuistossa 1990-luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pitoisuudet Kasarmipuistossa kuvastavat keskimääräistä tasoa Kuopion keskustassa. Maaherrankadun pitoisuudet kuvaavat puolestaan tasoa keskustan vilkkaiden katujen

1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 29 lähialueella. Tästä syystä pitoisuudet Maaherrankadulla ovatkin olleet korkeampia kuin Kasarmipuistossa. Tasavallankadun hiukkaspitoisuudet kuvaavat tilannetta liikenteen eniten kuormittamalla alueella Kuopiossa. Tasavallankadulla hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot ovat olleet lähes kaksinkertaiset keskustan pitoisuuksin nähden. Vuosikeskiarvot ovat Tasavallankadulla laskeent vuodesta 2009 vuoteen 2011. Sorsasalossa hengitettävien hiukkasten keskimääräiset pitoisuudet vuosina 2010-2011 olivat erittäin korkeita. Vuonna 2012 pitoisuudet kuitenkin selvästi laskivat niin, että vuosikeskiarvo putosi tasolta 35 ug/m 3 tasolle 25 ug/m 3. Sorsasalossa pölypitoisuudet kuvaavat osittain tilannetta valtatie 5:n työmaa-alueella. Sorsasalossa korkeiden hiukkaspitoisuuksien alueella ei ole asutusta, joten ihmisten altistuminen näille korkeille hengitettävien hiukkasten pitoisuuksille jää vähäiseksi. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot 1988-2012 45 40 35 Pitoisuus (ug/m3) 30 25 20 15 10 5 0 Itkonniemi Kasarmipuisto Maaherrankatu Tasavallankatu Sorsasalo Raja-arvo 9.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Kuopiossa Kasarmipuistossa pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin talvella tammi-, helmi- ja joulukuussa sekä toisaalta heinäkuussa. Tammi-, helmi- ja joulukuussa oli kovia pakkasia, jolloin lämmityksen ja tieliikenteen päästöt olivat suuria ja laimenivat ajoittain huonosti. Heinäkuun kohonneet

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 30 pienhiukkaspitoisuudet puolestaan ajoittuvat ajankohtaan, jolloin Kuopion seudulla oli pitkät ajat kuivaa ja helteistä ilmaa. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Kasarmipuistossa vuonna 2012 Pitoisuus (ug/m3) 35 30 25 20 15 10 5 0 Vuorokausiarvo (mg/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Kasarmipuistossa on pysynyt lähes samana noin 7 μg/m 3 siitä lähtien, kuin mittauksia Kasarmipuistossa on tehty vuodesta. 2007. Vuonna 2012 vuosikeskiarvo oli 6,6 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3. Pitoisuus (ug/m3) Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Kasarmipuistossa 2007-2012 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0,0 2007 2008 2009 2010 2011 Kasarmipuisto Altistumisen pitoisuuskatto

31 10. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 10.1 Päästöt Merkittävin rikkivedyn (H 2 S) päästölähde Kuopiossa on Savon Sellu Oy:n tehtaat. Tehtaiden rikkivetypäästöt vuonna 2012 olivat 3 tonnia laskettuna rikkinä. Rikkivetypäästöjä tulee myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikalta. Kaatopaikan rikkivetypäästön tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. 10.2 Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia sekä silmien, nenän ja kurkun ärsytystä aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRS-pitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 10.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut hajurikkipitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat TRS Mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,5 4,4 10 Sorsasalossa pitoisuudet jäivät selvästi alle ohjearvotason. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaus aloitettiin joulukuun alussa myös Haminalahdessa Jätekukko Oy:n jätekeskuksen vaikutuspiirissä. Vuodelta 2012 on käytettävissä siis vain tulokset joulukuulta. Ohjearvoon 10 μg/m 3. verrattava pitoisuus joulukuussa Haminalahdessa oli 10,3 μg/m 3 eli pitoisuus sivusi ohjearvoa. Sorsasalossa pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat joulukuussa, jolloin pakkasinversioiden aikaan pitoisuudet

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 32 kohosivat poikkeukselliset korkeiksi. Muutoin pitoisuudet olivat hieman korkeampia keväällä ja alkukesällä samalla tapaa kuin myös rikkidioksidin pitoisuudet alueella. Pitoisuus ug/m3 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuorokausiarvot vuonna 2012 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Sorsasalo Haminalahti Ohjearvo Sorsasalossa pitoisuustasoissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia sen jälkeen, kun mittaukset aloitettiin vuonna 2004. Vuonna 2012 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli hieman korkeampi kuin useina viime vuosina. 0,7 0,6 0,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo Sorsasalossa 2004-2012 Pitoisuus (ug/m3) 0,4 0,3 0,2 0,1 vuosikeskiarvo 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009

33 11. ILMANLAATUINDEKSI 11.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Ilmanlaatuluokkien luonnehdinnat ja määräytyminen Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

34 Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 Indeksiluokitus SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä 20-80 40-70 20-50 10-25 60-100 4000-8000 5-10 välttävä 80-250 70-150 50-100 25-50 100-140 8000-20000 10-20 huono 250-350 150-200 100-200 50-75 140-180 20000-30000 20-50 erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000 11.2 Indeksiarvot Kuopiossa Koska eri mittausasemat on sijoitettu erilaisiin ympäristöihin ja niillä mitataan erilaisia epäpuhtauksia, ilmanlaatuindeksin avulla ilmanlaatua eri mittausasemilla ei voi verrata keskenään. Kasarmipuistossa, joka kuvaa keskustan taustailmanlaatua kortteleiden sisäosissa, ilmanlaadun vaihtelu vuoden mittaan oli suhteellisen vähäistä. Kasarmipuistossa ilmanlaatu oli heikoimmillaan keväällä ja toisaalta marraskuun lopulla. Keväällä Kasarmipuistossa ilmanlaatua heikensivät otsoni sekä hengitettävät ja pienhiukkaset. Marraskuussa puolestaan koholla olivat hiukkaspitoisuudet. Kuopion Kasarmipuiston ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

35 Liikenneympäristössä Maaherrankadulla ja Tasavallankadulla ilmanlaatu oli heikoimmillaan maalis-toukokuussa katupölyjakson aikana. Molemmilla mittausasemilla oli havaittavissa toinen heikomman ilmanlaadun jakso marraskuun lopulla. Tällöinkin ilmanlaatua heikensivät hengitettävät hiukkaset eli katupöly. Tasavallankadulla oli heikentyneen ilmanlaadun jaksoja myös kovimmilla pakkasilla tammi- ja helmikuussa. Kuopion Maaherrankadun ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Kuopion Tasavallankadun ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

36 Sorsasalossa ilmanlaatua heikensivät ajoittain valtatie 5:n maanrakennustöistä johtuvat erittäin korkeat hengitettävien hiukkasten pitoisuudet huhti-elokuussa. Sorsasalossa ilmanlaatu kuitenkin vaihteli erittäin paljon päivästä toiseen. Toisaalta talvikuukausina ilmanlaatu alueella oli usein hyvä. Kuopion Sorsasalon ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Haminalahdessa esiintyi joulukuussa lukuisia lyhytaikaisia, lähinnä yöaikaisia inversiotilanteita, jolloin hajurikkiyhdisteet heikensivät ilmanlaatua huomattavasti. Kuopion Haminalahden ilmanlaatuindeksi v. 2012 ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

1986 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 37 12. MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 12.1 Haihtuvat orgaaniset hiilivedyt (VOC) Haihtuvilla orgaanisilla yhdisteillä (VOC = Volatile Organic Compounds) tarkoitetaan orgaanisia yhdisteitä, jotka voivat tuottaa ilmassa valokemiallisissa hapettimia reagoidessaan auringon valon vaikutuksesta typen oksidien kanssa. Niihin sisältyvät kloori- ja fluorihiilivetyjä lukuun ottamatta käytännössä kaikki orgaaniset yhdisteet, joiden höyrynpaine on niin korkea, että ne esiintyvät kaasuina ulkoilman lämpötiloissa. Osa niistä on kuitenkin puolihaihtuvia ja esiintyvät olosuhteista riippuen myös hiukkasmuodossa. VOC-yhdisteitä ovat mm. monet hiilivedyt, alkoholit, ketonit, aldehydit, esterit ja eetterit Usein metaani (CH4) rajataan pois VOC -yhdisteistä. VOC -yhdisteet ovat haitallisia otsonin muodostuspotentiaalinsa johdosta. VOC-yhdisteet ovat peräisin mm. erilaisista palamisreaktioista, liikenteen pakokaasuista, teollisuudessa erityisesti liuotinten käytöstä ja pientalojen lämmityksestä. VOC-yhdisteille on myös luontoperäisiä päästölähteitä, etenkin kasvillisuudesta. Vuonna 2012 Kuopion hiilivetypäästöt olivat noin 1500 t. Lähinnä tieliikenteen ja osin myös teollisuuden päästöt ovat viime vuosina pienentyneet. Vuosien 2009-2012 edellisiä vuosia suurempia päästöarvio johtuu siitä, että hajapäästöjen määrät on arvioitu aiempaa suuremmaksi. t/a 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 1986-2012 BELLA VENEET OY OY SCANTARP AB JELD-WEN SUOMI OY FENESTRA OY ST1 SUOMEN PETROOLI OY UPM-KYMMENE WOOD OY TIELIIKENNE RAIDE- JA VESILIIKENNE TYÖ- JA MAATALOUSKONEET HAJAPÄÄSTÖT

38 Kuopiossa VOC-päästöistä noin 65 % arvioidaan tulevan erilaisista hajapäästöistä. Muita merkittäviä päästölähteitä ovat tieliikenne sekä työ- ja maatalouskoneet. Hiilivetypäästöt Kuopiossa v. 2012 1 % 0 % 3 % 5 % BELLA VENEET OY FENESTRA OY 13 % JELD-WEN SUOMI OY OY SCANTARP AB 11 % TIELIIKENNE 64 % TYÖ- JA MAATALOUSKONEET RAIDE- JA VESILIIKENNE 3 % HAJAPÄÄSTÖT 12.1 Kasvihuonekaasut Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa, ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. Kuopion kasvihuonekaasupäästöjä on laskettu sekä KASVENERlaskentamallilla että ns. hyödynjakomenetelmällä. Nämä eri laskentamallit antavat jonkin verran toisistaan poikkeavia tuloksia niin, että KASVENER-laskelmamallin antamat tulokset ovat suurempia kuin hyödynjakomenetelmällä saatavat tulokset. Viimeisimmät kasvihuonekaasupäästölaskelmat ovat vuodelta 2011. Vuosina 1990-2011 Kuopion kasvihuonekaasupäästöissä ei kokonaisuutena ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Teollisuuden päästöt ovat kyseisenä ajanjaksona pienentyneet,

39 mutta vastaavasti kaukolämmön ja sähkön kulutuksen päästöt ovat kasvaneet. Vuodelta 2011 lopullisia lukuja teollisuuden päästöistä ei ollut tätä raporttia laadittaessa vielä käytettävissä. Siksi oheisessa kuvassa ei ole esitetty vuoden 2011 kokonaispäästöä, vain sektorikohtaiset päästöt teollisuutta lukuun ottamatta.

40

41 12.3 Metallit Metalleja ovat mm. arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Metalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Tärkeimpien metallien päästöt ilmaan vuonna 2012 olivat seuraavat: Metalli (kg/a) Kuopion Energia Oy/Haapaniemi As Cd Cr Ni Pb V Zn Hg 3,4 1,2 8 159 6,4 Savon Sellu Oy 0,4 4,0 5 1,5 6 83 <0,1 Muut päästölähteet 3,1 4,2 32,5 45 43 142 044 1,7 As = arseeni Cd = kadmium Cr = kromi Ni = nikkeli Pb = lyijy V = vanadiini Zn = sinkki Hg = elohopea

42 13. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästöjen kokonaistasoissa ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia, joskin kaikkien tärkeimpien epäpuhtauksien päästöt ovat jonkin verran vähentyneet 2000- luvulla. Vuonna 2012 erityisesti rikkidioksidin, typen oksidien, hiilimonoksidin ja hiukkasten päästöt olivat alhaisemmat kuin vuonna 2011. Tiedot hajapäästöistä ovat tarkentuneet, mikä on vaikuttanut raportoituihin kokonaispäästöihin. Vuonna 2012 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosaltaan hyvä tai tyydyttävä. Ilmanlaatu oli heikoin katupölyaikaan maalishuhtikuussa. Katupölyä esiintyi myös marraskuussa, kun lunta ei vielä ollut pysyvästi maassa. Ilmanlaatu oli ajoittain heikko myös alkuvuodesta tammi-helmikuussa kovimpien pakkasjaksojen aikana. Ilmanlaatua Sorsasalossa heikensi huhtikuusta aina elokuulle saakka valtatie 5:n maanrakennustöiden ja raskaan maansiirtokaluston aiheuttamat pölypäästöt. Kevään ja kesän aikana alueen ilmanlaatu oli ajoittain poikkeuksellisen huono. Vuonna 2012 oli kylmiä pakkasjaksoja tammi- ja helmikuussa sekä toisaalta myös vuoden lopussa joulukuussa. Pakkasilla ilmanlaatu heikkenikin ajoittain suurten päästöjen ja huonojen laimenemisolosuhteiden vuoksi. Muutoin vuoden sääolosuhteille ominaista olivat runsaat sateet, etenkin kesällä ja syksyllä. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotanto- ja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Selvimmin ne ilmenevät Sorsasalossa ja Heinälamminrinteellä, missä erityisesti pelkistyneet rikkiyhdisteet aiheuttavat hajuhaittaa. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. 2000-luvulla rikkidioksidipitoisuudessa ei ole enää tapahtunut merkittävää muutosta. Sorsasalon rikkidioksidipitoisuuksiin vaikuttavat Savon Sellu Oy:n päästöt. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990- luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Vuonna 2012 selvästi korkeimmat typpidioksidipitoisuudet mitattiin Tasavallankadulla. Typpidioksidipitoisuudet Maaherrankadun mittausasemalla ovat olleet hieman Kasarmipuiston asemalla mitattuja suurempia. Otsonipitoisuudet kasvoivat 2000-luvun alussa aina vuoteen 2005 saakka. Tämän jälkeen pitoisuudet olivat muutaman vuoden hieman alhaisempia. Vuonna 2012 pitoisuudet olivat hieman vuoden 2011 tasoa alhaisempia. Otsonipitoisuudet ovat olleet selvästi alle kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon.

43 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1990-luvun alun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuuksissa ei tapahtunut merkittävää muutosta 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa. Keväinen katupölyjakso ajoittui vuonna 2012 maalishuhtikuulle. Vuonna 2012 hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittivät ohjearvotason katupölyjakson aikana keväällä kaikilla mittausasemilla. Erityisen korkeita pölypitoisuuksia mitattiin Tasavallankadulla ja Sorsasalossa. Sorsasalossa ylittyi jopa hengitettävien hiukkasten raja-arvo. Sorsasalossa pölypitoisuudet olivat poikkeuksellisen korkeita koko kesän huhtikuusta elokuulle saakka. Sorsasalon suuret pölypitoisuudet johtuivat valtatie 5:n rakennustyöhön liittyvästä raskaasta työmaaliikenteestä ja laajoista maanrakennustöistä Sorsasalossa ja sen ympäristössä. Sorsasalon mittausasema sijaitsee siten, että se kuvaa pölypitoisuuksien osalta pahinta mahdollista tilannetta ja aluetta. Mittausasemalta on matkaa raskaan dumpperikaluston käytössä olevalle työmaatielle vain noin 50 m. Sorsasalon hiukkaspitoisuudet kuvastavat osittain tilannetta itse päästökohteessa eli maanrakennustyömaalla. Työmaan arvioidussa vaikutuspiirissä ei ole asutusta. Pienhiukkasten pitoisuudet keskustassa ovat pysyneet varsin vakiona aina vuodesta 2007, jolloin mittaukset aloitettiin. Pienhiukkasten pitoisuustaso alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Savon Sellu Oy:n vaikutusalueella Sorsasalossa olivat vuonna 2012 hieman korkeampia kuin muutamana edellisenä vuotena. Joulukuussa pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaus aloitettiin myös Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen vaikutuspiirissä Haminalahdessa.

44 Liite 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

45 HAMINALAHTI Osoite: Karttulantie 483, KUOPIO Koordinaatit: 628497:275288 Mittausparametrit: TRS Näytteenottokorkeus: 3 m maanpinnasta, 108 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema sijaitsee Kuopion keskeisen kaupunkialueen reunamilla hajaasutusalueella maaseutumaisessa ympäristössä. Asemalla mitataan Jätekukko Oy:n Heinälamminrinteen jätekeskuksen kaatopaikan hajupäästöjen vaikutuksia ilmanlaatuun lähimpien asuinkiinteistöjen luona, noin 2 km:n päässä jätekeskuksesta. Havaintojen mukaan mittauspiste edustaa aluetta, joilla hajuja esiintyy useimmin ja vakavimpina. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TRS: Thermo Electron 42A + TRS-konvertteri / UV-fluoresenssi Aseman toiminta aloitettiin 30.11.2012.

46 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: 6977320:3533900 Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savonia- ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu 9.9.2002 Valokuvia ja reaaliaikaista säätietoa Hatsalan mittausasemalta saa seuraavasta linkistä: http://weather.savonia.fi/

47 KASARMIPUISTO Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: 6976827:3534231 Mittausparametrit: O3, NO, NO2, PM 10, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin 24 000 ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: O3: Thermo 49i / UV-absorptio NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi PM10: TEOM 1400 / värähtelevä mikrovaaka PM2,5: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettiin 1.1.1994. Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

48 MAAHERRANKATU Osoite: Maaherrankatu 12, KUOPIO Koordinaatit: 6976789:3535121 Mittausparametrit: NO, NO 2, CO, PM 10 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 87 m merenpinnasta Ympäristö: pysäköintialueella. Asema sijaitsee Kuopion keskustassa, pääkirjaston Mittausasemasta 15 metrin päässä kulkevan Maaherrankadun liikennemäärä on 7000 ajoneuvoa/vrk ja 50 metrin päässä olevan Tulliportinkadun liikennemäärä on 5500 ajoneuvoa/vrk. Molemmilla kaduilla raskaan liikenteen osuus on 2-3% ja keskimääräinen ajonopeus 30 km/h. Aseman vieressä sijaitsee pääkirjasto. Mittausasema sijaitsee liikenneympäristössä. Mittausaseman lähistöllä ei ole pistemäisiä päästölähteitä, vaan asema mittaa tieliikenteen vaikutuksia. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Monitor Labs, malli 9831B / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi Aseman toiminta on aloitettu 27.5.2004.

49 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: 6983756:3535547 Mittausparametrit: SO2, haisevat rikkiyhdisteet (TRS) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10 ) sekä sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Savon Sellu Oy:nn tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on 25 000 ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: SO 2 : Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi TRS: Thermo Environmental, malli 43A + TRS-konvertteri PPM-Systems, malli 891 PM 10 : TEOM 1405 / värähtelevä mikrovaaka Sääasema: Vaisala WXT520 Asema on ollut toiminnassa 1.1.1991-31.12.1996 ja sen toiminta on aloitettu uudelleen 1.1.2000.

50 TASAVALLANKATU Osoite: Kontutie 24, KUOPIO Koordinaatit: 6288205:2266197 Mittausparametrit: PM 10, NO, NO 2, sääparametrit (lämpötila, tuulensuunta ja nopeus, suhteellinen kosteus, paine ja sademäärä) Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 107 m merenpinnasta Ympäristö: Mittausasema edustaa vilkkaimmin liikennöityä aluetta Haapaniemellä ja Niiralassa. Haapaniemelle suuntautuu runsaasti asiointiliikennettä ja läpiajoliikennettä sekä myös raskasta liikennettä. Mittausasema sijaitsee Kuopion Energia Oy:n Haapaniemen voimalaitosten lähivaikutusalueella. Niiralan puolella on kiinteistökohtaista lämmitystä. Leviämismallilaskelmien perusteella alue on Kuopion kuormitetuinta aluetta. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM 10 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO 2 : AC32M / kemiluminesenssi Sääasema: Vaisala WXT520 Aseman toiminta aloitettu 23.12.2009.