VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013

Transkriptio

1 KESKI-SAVON YMPÄRISTÖTOIMI YMPÄRISTÖNSUOJELU VARKAUDEN ILMANLAATU VUONNA 2013 PÄÄTE JPP Kalibrointi Ky 2014

2 TIIVISTELMÄ Vuonna 2013 typen oksidien päästöt Varkaudessa olivat noin 900 t, hiukkaspäästöt noin 370 t ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt 13 t laskettuna rikkinä. Merkittävimmät ilman epäpuhtauksien päästölähteet Varkaudessa ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Myös hajapäästöillä on merkitystä etenkin hiukkasten kokonaispäästöihin. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli Pohjois-Savossa keskimääräistä lämpimämpi ja sateisempi. Tavanomaista lauhemman talven jälkeen maaliskuu oli harvinaisen kylmä ja myös aurinkoinen. Lämpimät kesäiset säät alkoivat jo toukokuussa ja jatkuivat kesäkuussa. Myös elokuu oli lämmin. Kokonaisuutena koko loppuvuosi oli varsin lauha. Lunta loppuvuodesta maassa ei juurikaan ollut. Vuonna 2013 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Päiviönsaarella olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 12 μg/m 3. Vuonna 2013 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Pääterveysasemalla olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot 6-21 μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 6 μg/m 3. Vuonna 2013 typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot Taulumäellä olivat μg/m 3 ja vuorokausiarvot μg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 9 μg/m 3. Typpidioksidin raja-arvoihin verrattava korkein tuntikeskiarvo oli vuonna 2013 Päiviönsaarella 83 μg/m 3, Pääterveysasemalla 71 μg/m 3 ja Taulumäellä 92 μg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo vuonna 2013 oli Päiviönsaarella 25,0 μg/m 3, Pääterveysasemalla 9,2 μg/m 3 ja Taulumäellä 14,4 μg/m 3. Typpidioksidin pitoisuudet Varkaudessa ovat pääsääntöisesti laskeneet aina vuodesta Vuonna 2013 pitoisuudet olivat kauttaaltaan hieman alhaisempia kuin vuonna Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmat tammi-huhtikuussa sekä loka-joulukuussa. Vuonna 2013 hengitettävien hiukkasten ohjearvoihin verrattavat vuorokausiarvot olivat Päiviönsaarella μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten vuorokausikeskiarvon raja-arvotaso 50 μg/m 3 ylitettiin Päiviönsaarella vuonna kertaa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo oli Päiviönsaarella vuonna μg/m 3.

3 Hengitettävien hiukkasten pitoisuustasot olivat vuonna 2013 Päiviönsaarella samaa tasoa kuin vuonna Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla oli 5,4 μg/m 3. Pitoisuustaso oli hieman alhaisempi kuin vuonna Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden ohjearvoon verrannolliset vuorokausiarvot olivat vuonna 2013 Päiviönsaarella 0,6-1,8 μg/m 3, Pääterveysasemalla 0.9-7,9 μg/m 3 ja Taulumäellä 0,4-2,1 μg/m 3. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla olivat vuonna 2013 korkeampia kuin kahtena edellisenä vuonna. Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2013 samaa tasoa kuin vuonna 2012.

4 1 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin HIUKKASET Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pölyepisodit vuonna 2013 Varkaudessa PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET(TRS) Päästöt Vaikutukset ja ohjearvot Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot Varkaudessa YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET... 32

5 LIITTEET LIITE 1 Mittausasemien kuvaukset 33 LIITE 2 Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmistus 38 LIITE 3 Päästöt Varkaudessa vuosina LIITE 4 Tunnusluvut vuosien mittauksista 43 LIITE 5 LIITE 6 Pitoisuustuuliruusut komponenteittain ja mittausasemittain 52 Pienhiukkasten pitoisuudet Kuopion ja Varkauden kaupunkitausta-asemilla vuonna

6 1 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Varkaudessa vuonna 2013 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristönsuojelupalvelut, joka on ostanut osan mittauspalveluista JPP Kalibrointi Ky:ltä. Mittauksista ja niiden kustannusjaosta on sovittu tarkkailusopimuksessa, joka kattaa sekä Kuopion että Varkauden mittaukset. Mittausten kustannuksiin Varkaudessa ovat Keski-Savon ympäristötoimen lisäksi osallistuneet A-Rehu Oy, Lakan Betoni Oy, Lujabetoni Oy, Stora Enso Oyj ja Varkauden Aluelämpö Oy. Tulosten raportoinnista ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaa FM Erkki Pärjälä. Mittaustulosten käsittelyyn on osallistunut ins. (AMK) Juha Pulkkinen.

7 2 1. ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, raja-, tavoite- ja kynnysarvoja, joihin ilmanlaadun arviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996). Uusimmat raja-arvot on puolestaan annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (38/2011). Tähän asetukseen sisältyvät myös tavoitearvot alailmakehän otsonille sekä pienhiukkasia koskevat kansalliset altistumisen vähentämistavoitteet. Lisäksi arseenille, kadmiumille, elohopealle, nikkelille ja polysyklisille aromaattisille hiilivedyille on annettu omat tavoitearvot valtioneuvoston asetuksella (164/2007). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu kansalliset ohjearvot terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (38/2011) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Raja-arvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Osalla raja-arvoista on tilastollinen määritelmä, joka sallii tietyn määrän ylityksiä vuosittain. Tavoitearvo on annettu otsonille, arseenille, kadmiumille, nikkelille ja bentso(a)pyreenille (PAH-yhdiste). Tavoitearvot ovat tasoja, jotka tiettyyn aikamäärään mennessä on pyrittävä alittamaan. Tavoitearvot on pääosin annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi, tosin otsonille myös kasvillisuuden suojelemiseksi. Tavoitearvot ovat voimassa koko EU:n alueella. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava korkeasta otsonipitoisuudesta. Pienhiukkasille on lisäksi asetettu ilmanlaatuasetuksessa (38/2011) altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Näiden tavoitteena on vähentää väestön keskimääräinen altistuminen pienhiukkasille hyväksyttävään tasoon vaiheittain.

8 3 Ilmanlaadun mittaustarpeen arviointia varten asetuksissa 164/2007 ja 38/2011 epäpuhtauksille on annettu alemmat ja ylemmät arviointikynnykset. Ylemmällä arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota korkeammissa pitoisuuksissa ilmanlaadun jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja jota alemmissa pitoisuuksissa jatkuvien mittausten tarve on vähäisempi ja ilmanlaadun arvioinnissa voidaan käyttää jatkuvien mittausten ja mallintamistekniikoiden tai suuntaa-antavien mittausten yhdistelmää. Alemmalla arviointikynnyksellä tarkoitetaan ilman epäpuhtauden pitoisuutta, jota alemmissa pitoisuuksissa ilmanlaadun arvioimiseksi riittää, että seurantaalueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä, kuten päästökartoituksia. Ylemmän ja alemman arviointikynnyksen ylittyminen määritellään viiden edellisen vuoden pitoisuuksien perusteella. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Jos pitoisuustietoja ei ole saatavilla viiden vuoden jaksolta, voidaan käyttää lyhyemmiltä mittausjaksoilta saatuja tietoja yhdistettynä päästökartoituksista ja mallilaskelmista saatuihin tietoihin. Mittaustietojen tulee edustaa alueita ja vuodenaikoja, jolloin pitoisuudet ovat tyypillisesti korkeimmillaan. 2. MITTAUSPISTEET Vuonna 2013 ilmanlaadun mittauksia Varkaudessa jatkettiin entisillä mittausasemilla Pääterveysasemalla (Savontie 61), Päiviönsaarella (Wredenkatu 5) ja Taulumäellä (Taulumäen tori). Säätiedot on mitattu kaupungintalolla (Ahlströminkatu 6) olevalla sääasemalla. ILMANLAADUN MITTAUSASEMAT JA MITATTAVAT EPÄPUHTAUDET VARKAUDESSA VUONNA 2013 Mittausasema Edustavuus TRS NOx PM 10 PM 2,5 Päiviönsaari liikenne/teollisuus x x x Pääterveysasema teollisuus/kaupunkitausta (esikaupunki) x x x Taulumäki teollisuus/kaupunkitausta (keskusta) x x

9 4 Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1. Mittausaseman ja menetelmien tarkempi kuvaus löytyy valtakunnallisesta ilmanlaatuportaalista 3. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Varkauden kaupunkialuetta tärkeimmät ilmanlaatuun vaikuttavat päästölähteet ovat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikallisempaa merkitystä voi olla Varkauden Aluelämpö Oy kuudella öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 5-7 ja liitteessä 3. Päästötiedot perustuvat - teollisuus- ja energiantuotantolaitosten osalta ympäristöhallinnon VAHTItietokantaan - tieliikenteen osalta VTT:n LIISA-tietokantaan

10 5 - raide- ja vesiliikenteen, työ- ja maatalouskoneiden sekä hajapäästöjen osalta ympäristöhallinnon HERTTA-tietokantaan. HERTTA-tietokannan päästöjen viimeisin päivitys on vuodelle 2012, joten näiltä osin raportissa on siis käytetty vuoden 2012 päästötietoja. Päästöissä ovat mukana myös hajapäästöt, joiden osuus on huomattava erityisesti hiukkaspäästöissä. 4. SÄÄOLOSUHTEET Vuosi 2013 alkoi Keski-Suomessa hieman keskimääräistä lämpimämpänä, mutta tammikuussa mitattiin myös noin -30 o C:een pakkasiakin. Helmikuu oli jo selvästi tavanomaista lauhempi, vaikka ajoittain esiintyi myös pakkasia. Maaliskuu oli sen sijaan harvinaisen kylmä ja aurinkoinen. Kevät eteni huhtikuussa melko tavanomaisesti. Alkukuusta oli vielä kylmiä öitä. Toukokuussa kevään eteneminen nopeutui, kun ilman lämpötila kohosi nopeasti poikkeuksellisen lämpimäksi. Alkukesä oli helteisen lämmin, mutta keskikesällä sää palautui tyypilliseksi kesäsääksi. Heinäkuussa Pohjois-Savossa saatiin erittäin runsaita sateita. Kesä päättyi elokuussa taas tavanomaisesta lämpimämpänä. Koko kesän sademäärä oli tavanomaista suurempi. Syyskuussa loppukesän lämpimät säät jatkuivat ja lämpötila kohosi vielä 20 asteen yläpuolelle. Syyskuun lopulla saatiin kuitenkin myös jo räntäsateita. Lokakuun alussa lämpötilan vuorokausivaihtelu oli suurta ja yöt olivat kylmiä, mutta päivät taas lämpimiä. Lokakuun puolella välissä suursäätila muuttui vähäksi aikaa sateiseksi ja kylmemmäksi ja maahan saatiin lumipeite. Loppukuusta säätila kuitenkin muuttui lauhaksi ja sateiseksi. Ajankohtaan nähden lauha sää jatkui marraskuussa. Vesisateita tuli lähes päivittäin, joskin tilapäisesti mitattiin myös muutama aste pakkasta. Vuosi päättyi joulukuussa taas tavanomaista lauhempana, joskin joulukuun alkupuolella oli myös pakkasia ja lumisateita. Vuoden lopussa maa oli lumeton. Kokonaisuutena vuosi 2013 oli Pohjois-Savossa pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna lämmin ja keskimääräistä sateisempi. Vuoden keskilämpötila Varkauden kaupungintalon sääasemalla oli +5,5 o C.

11 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtiku Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu 6 35 Ilman lämpötila Varkauden kaupungintalolla vuonna oc Lämpötila Keskiarvo Sademäärä Varkauden kaupungintalolla vuonna Sademäärä (mm) Sademäärä

12 7 Vuonna 2013 vallitsevat tuulensuunnat Varkaudessa olivat etelästä ja kaakosta. VARKAUDEN KAUPUNGINTALON SÄÄASEMAN TUULIRUUSU VUONNA 2013

13 TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt vuonna 2013 olivat Varkaudessa noin 900 tonnia. Päästöt ovat vaihdelleet hieman vuosittain riippuen Stora Enso Oyj:n päästöistä. Vuonna 2013 päästöt olivat hieman pienemmät kuin edellisenä vuonna Typen oksidien päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) hajapäästöt työkoneet raideliikenne vesiliikenne tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Valtaosa päästöistä on peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2013 yhteensä 640 t). Seuraavaksi merkittävin typenoksidien päästölähde on tieliikenne (vuonna 2013 yhteensä 101 t). Stora Enso Oyj:n typenoksidipäästöt olivat vuonna 2013 noin 35 t pienemmät kuin vuonna Typenoksidipäästöjen jakauma Varkaudessa v raideliikenne 1 % vesiliikenne 1 % tieliikenne 11 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % työkoneet 9 % hajapäästöt 7 % Stora Enso Oyj 70 %

14 9 Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ). 5.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 μg/m 3 vuorokausiarvo 70 μg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot, jotka ovat tuntiarvolle 200 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Tuntiarvon raja-arvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla rajaarvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 μg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään, jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 μg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. Typpidioksidin ylempi arviointikynnys terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 140 μg/m 3 (70 % tuntiraja-arvosta) ja se saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa sekä 32 ug/m 3 (80 % vuosiraja-arvosta). Ylempi arviointikynnys kasvillisuuden ja ekosysteemin suojele-

15 10 miseksi on 24 μg/m 3 (80 % kiittisestä tasosta). Alempi arviointikynnys terveyshaittojen ehkäisemiseksi on 100 μg/m 3 (50 % tuntirajaarvosta) ja se saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa sekä 26 μg/m 3 (65 % vuosiraja-arvosta). Alempi arviointikynnys kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi on 19,5 μg/m 3 (65 % kriittisestä tasosta). Typpidioksidin ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (NO 2 ) 140 μg/m 3 (70 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 32 ug/m 3 (80 % vuosiraja-arvosta) 100 μg/m 3 (50 % tuntiraja-arvosta), saa ylittyä 18 kertaa kalenterivuodessa ja 26 μg/m 3 (65 % vuosiraja-arvosta) Kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelu (NO x ) 24 μg/m 3 (80 % kriittisestä tasosta) 19,5 μg/m 3 (65 % kriittisestä tasosta). 5.3 Typen oksidien mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Varkaudessa Päiviönsaarella, Taulumäellä ja Pääterveysasemalla mitatut typpidioksidin pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin vuonna 2013 olivat seuraavat NO 2 Tuntiarvot Vuorokausiarvot Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohjearvo (ug/m 3 )

16 Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 11 Kaikilla mittausasemilla typpidioksidin pitoisuudet olivat korkeimmillaan tammi-maaliskuussa sekä loka-joulukuussa Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Päiviönsaarella v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Pääterveysasemalla v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo

17 Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 12 Typpidioksidin pitoisuudet Varkauden Taulumäellä v Tuntiarvo (ug/m3) Vuorokausiarvo (ug/m3) Tuntiohjearvo Vuorokausiohjearvo Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Typpidioksidin pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin olivat seuraavat NO 2 Tuntikeskiarvo max Vuosikeskiarvo Korkein mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Korkein mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Rajaarvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Typen oksidien (NO + NO 2 ) pitoisuudet suhteessa kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi annettuun kriittiseen tasoon olivat NO x (NO+NO 2 ) Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Vuosikeskiarvo 25,0 9,2 14,4 30

18 Pitoisuus (ug/m3) 13 Typen oksideja on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Päiviönsaarella pitoisuudet kohosivat vuoteen 2004 asti, jonka jälkeen ne kääntyivät laskuun. Pääterveysasemalla ja Taulumäellä pitoisuudet ovat pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta pääosin laskeneet vuodesta Pitoisuudet laskivat aina vuoteen 2009, mutta vuonna 2010 vuosikeskiarvot nousivat selvästi kaikilla mittausasemilla. Tämän jälkeen pitoisuudet ovat uudelleen kääntyneet laskuun. Vuonna 2013 pitoisuudet olivat edelleen hieman alhaisempia kuin edellisenä vuonna Typpidioksidin vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Taulumäki Raja-arvo Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Typpidioksidin tuntiarvo on vuonna 2010 Taulumäellä ylittänyt alemman arviointikynnyksen. Muutoin typpidioksidin tuntiarvot vuosina ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen, kun otetaan huomioon, että tuntiarvo saa ylittää arviointikynnyksen 18 kertaa vuodessa. Typpidioksidin vuosikeskiarvot ovat alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina

19 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 14 Typpidioksidin tuntiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v Typpidioksidin tuntiarvo Päiviönsaari Typpidioksidin tuntiarvo Pääterveysasema Typpidioksidin tuntiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typpidioksidin vuosikeskiarvot suhteessa arviointikynnyksiin v vuosikeskiarvo Päiviönsaari vuosikeskiarvo Pääterveysasema vuosikeskiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Typen oksidien (NO+NO x ) vuosikeskiarvot Päiviönsaarella ovat ylittäneet alemman arviointikynnyksen kaikkina vuosina ja ylemmän arviointikynnyksen vuosina 2010 ja Typen oksidien vuosikeskiarvoa ei kuitenkaan sovelleta kaupunkiympäristöön.

20 Pitoisuus (ug/m3) Typen oksidien (NO+NOx) vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v NO+NOx vuosikeskiarvo Päiviönsaari NO+NOx vuosikeskiarvo Pääterveysasema NO+NOx vuosikeskiarvo Taulumäki Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 6. HIUKKASET 6.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Varkaudessa vuonna 2013 olivat noin 370 tonnia. Vuodelta 2013 raportoidut hiukkaspäästöt olivat hieman pienemmät kuin vuonna Päästöt (t/a) Hiukkaspäästöt Varkaudessa v hajapäästöt työkoneet tieliikenne Varkauden Aluelämpö Oy Stora Enso Oyj Varkaudessa hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta (vuonna 2013 yhteensä 140 t) ja erilaisista hajapäästöistä (vuonna 2013 yhteensä noin 213 t). Stora Enso Oyj:n hiukkaspäästöt vuonna 2013 olivat hieman pienemmät kuin vuonna Kokonaishiukkaspäästöistä noin 80 % on hengitettäviä hiukkasia (PM 10 ) ja noin 60 % pienhiuk-

21 16 kasia (PM 2,5 ). Vallitseviin pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hiukkaspäästöjen jakauma Varkaudessa v hajapäästöt 58 % Stora Enso Oyj 38 % Varkauden Aluelämpö Oy 1 % työkoneet 1 % tieliikenne 2 % 6.2 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot sekä arviointikynnykset Terveyden kannalta haitallisimpia hiukkasia ovat ne, jotka pääsevät kulkeutumaan syvälle hengitysteihin. Hengitettävät hiukkaset (PM 10 ), joiden halkaisija on alle 10 μm, pääsevät ylähengitysteihin. Hengitettävissä hiukkasissa on mukana paljon liukenemattomia mineraaleja. Hengitettävät hiukkaset ovat peräisin mm. jarru-, rengas-, nasta- ja asfalttipölystä, hiekoitushiekasta ja maa-aineksista. Pienhiukkaset (PM 2,5 ) pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka. Pienhiukkasissa suuri osa on hyvin vesiliukoisia epäorgaanisia suoloja. Mukana on myös orgaanisia yhdisteitä ja nokea. Pienhiukkaset ovat peräisin mm. pienpolton ja autojen pakokaasujen nokipäästöistä sekä energiantuotannon ja teollisuuden päästöistä. Nykytiedon mukaan ulkoilman hiukkaset ovat tärkein terveyshaittoja aiheuttava ilman epäpuhtaus. Hengitettävät hiukkaset ja pienhiukkaset mm. pahentavat astmaa ja keuhkoahtaumatautia ja lisäävät hengitystieinfektioita. Pienhiukkaset lisäksi pahentavat sepelvaltimotautia ja aivoverenkiertosairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös sairaalakäyntejä ja ennenaikaista kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly.

22 Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) vuorokausiarvolle on 70 μg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu raja-arvot. Raja-arvo on vuorokausiarvolle 50 μg/m 3 vuosikeskiarvolle 40 μg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvolle on 20 μg/m 3. Hengitettävien hiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat 17 Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM 10 ) 35 μg/m 3 (70 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 28 ug/m 3 (70 % vuosiraja-arvosta) 25 μg/m 3 (50 % 24 tunnin raja-arvosta), saa ylittyä 35 kertaa kalenterivuodessa ja 20 μg/m 3 (50 % vuosiraja-arvosta) Pienhiukkasten (PM 2,5 ) vuosikeskiarvolle on annettu raja-arvo 25 μg/m 3. Maailman terveysjärjestön (WHO) suositus pienhiukkasten vuosikeskiarvolle on 10 μg/m 3 ja vuorokausiarvolle 25 μg/m 3. Lisäksi pienhiukkasille on annettu altistumisen pitoisuuskatto ja altistumisen vähennystavoite. Altistuskatolla ja altistumisen vähennystavoitteella pyritään vähentämään ihmisten altistumista korkeille pienhiukkaspitoisuuksille. Pienhiukkasten altistumisen vähennystavoite on vuosille laskennallisesti määriteltävä prosentuaalinen (%) tavoite vähentää pienhiukkasten vuosikeskiarvoa. Altistumisen vähentämistavoite lasketaan keskimääräisen altistumisindikaattorin (x ug/m 3 ) avulla kaupunkitausta-alueella vuosina mitatuista pitoisuuksista. Jos pienhiukkasten vuosikeskiarvo on enintään 8,5 ug/m 3, vähennystavoite on 0 %.

23 Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 18 Pienhiukkasten ylemmät ja alemmat arviointikynnykset ovat seuraavat Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys Terveyshaittojen ehkäiseminen (PM 2,5 ) 17 μg/m 3 (70 % vuosiraja-arvosta) 12 μg/m 3 (50 % vuosiraja-arvosta) 6.3 Hengitettävien hiukkasten (PM 10 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon olivat PM 10 Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Ohjearvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella selvästi suurimmillaan vuonna 2013 katupölyaikaan maalis-huhtikuussa. Huhtikuussa ohjearvo 70 ug/m 3 ylittyi selvästi. Alhaisimmillaan pitoisuudet olivat talvella ja alkusyksystä Hengitettävien hiukkasten pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

24 Ylitysten lukumäärä (kpl/a) Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa raja-arvoihin Päiviönsaarella olivat PM 10 Päiviönsaari Suurin mitattu pitoisuus (μg/m 3 ) Raja-arvo (μg/m 3 ) Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo max Vuosikeskiarvo Vuonna 2013 Päiviönsaaren mittausasemalla mitattiin kuusi hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitystä huhtikuun alussa. Hengitettävien hiukkasten raja-arvotason ylitykset v Päiviönsaari Pääterveysasema Sallitut ylitykset (35 kpl/a) Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu Päiviönsaarella säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen. Pääterveysaseman PM 10 -mittaus lopetettiin vuonna 2011 lopussa. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo Päiviönsaarella vuonna 2013 oli sama kuin vuonna 2012.

25 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 20 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa v Päiviönsaari Pääterveysasema Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat alittuneet kaikkina vuosina viiden viime vuoden aikana Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin v Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvoa koskevat arviointikynnykset ovat niin ikään alittuneet kaikkina vuosina viiden viime vuoden aikana, kun arvioinnissa otetaan huomioon sallittu ylitys (35 kertaa kalenterivuoden aikana).

26 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 21 Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot suhteessa arviointikynnyksiin vuosina Päiviönsaari Ylempi arviointikynnys Pääterveysasema Alempi arviointikynnys 6.4 Pienhiukkasten (PM 2,5 ) mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Pienhiukkasten mittaus Pääterveysasemalla aloitettiin vuoden 2012 alussa. Pienhiukkasten korkeimmat pitoisuudet mitattiin tammikuussa ja kesäkuussa. Tammikuun korkeammat pitoisuudet lienevät peräisin lämmityksen ja tieliikenteen suorista päästöistä. Kesäkuun korkeammille pitoisuuksille ei voida osoittaa selkeää syytä. Pienhiukkasten vuorokausiarvot Pääterveysasemalla v Pitoisuus (ug/m3) Pääterveysasema WHO:n esitys ohjearvoksi 5 0

27 Pitoisuudet verrattuna raja-arvoihin Pienhiukkasten vuosikeskiarvo Pääterveysasemalla vuonna 2013 oli 5,4 μg/m 3. Vuosikeskiarvo alittaa ilmanlaatuasetuksen mukaisen altistumisen pitoisuuskaton 8,5 μg/m 3 ja raja-arvon 25 μg/m 3. Vuosikeskiarvo oli 0,8 ug/m 3 alhaisempi kuin vuonna Pienhiukkasista todennäköisesti suuri osa kaukokulkeumaa, mihin viittaa se, että pienhiukkasten vuosikeskiarvot Varkaudessa ovat olleet lähes samat kuin Kuopiossa vuosina 2012 ja 2013 (ks.liite 6). Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla v ,0 25,0 20,0 Pitoisuus (ug/m3) 15,0 10,0 5,0 0,0 Pääterveysaasema Raja-arvo Pitoisuudet verrattuna arviointikynnyksiin Pienhiukkasten vuosikeskiarvot Pääterveysasemalla ovat selvästi alittaneet sekä alemman että ylemmän arviointikynnyksen vuosina , jolloin mittauksia on tehty.

28 Pitoisuus (ug/m3) Pitoisuus (ug/m3) 23 Pienhiukkasten vuosikeskiarvo suhteessa arviointikynnyksiin vuosina ,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Pääterveysasema Ylempi arviointikynnys Alempi arviointikynnys 6.5 Pölyepisodit vuonna 2013 Varkaudessa Varkauden keskustassa kevään katupölyepisodi ajoittui vuonna 2013 maalis-huhtikuun vaihteeseen. Toinen vähäisempi PM 10 -episodi ajoittui marraskuun alkuun. Seuraavassa kuvassa hengitettävien hiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 100 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuva osoittaa PM 10 - episodien esiintymistä vuoden 2013 aikana Varkauden Päiviönsaaren PM10-tuntipitoisuudet v PM10 Huonon ilmanlaadun raja Pääterveysasemalla pienhiukkaspitoisuuksissa pitoisuusvaihtelu oli vähäisempää. Jaksoja, jolloin pienhiukkaspitoisuudet olivat jonkin verran koholla, ajoittui helmikuulle, huhtikuun alkuun, syyskuun alkuun ja joulukuun loppuun.

29 Pitoisuus (ug/m3) 24 Seuraavassa kuvassa pienhiukkasten tuntipitoisuuksia on verrattu tuntipitoisuuteen 50 ug/m 3. mikä on ilmanlaatuindeksissä käytetty huonon ilmanlaadun raja (ks. kappale 8.1). Kuva osoittaa PM 2,5 -episodien esiintymistä vuoden 2013 aikana Varkauden Pääterveysaseman PM2,5-tuntipitoisuudet v PM2,5 Huonon ilmanlaadun raja 7. PELKISTYNEET RIKKIYHDISTEET (TRS) 7.1 Päästöt Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden, ns. hajurikkiyhdisteiden, päästöt Varkaudessa vuonna 2013 olivat 13 tonnia laskettuna rikkinä. Haisevien rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa ovat peräisin Stora Enso Oyj:n tehtailta. Päästöt laskivat selvästi 1990-luvun lopulla, mutta kohosivat vuoden 2006 jälkeen lähes samalle tasolle kuin, mitä ne olivat 1990-luvun puolivälissä. Päästöt ovat pienentyneet selvästi neljän viime vuoden aikana.

30 25 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Varkaudessa v Päästöt (t/a) Stora Enso Oyj Vaikutukset ja ohjearvot Hajurikkiyhdisteet aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: aiheuttaa päänsärkyä ja pahoinvointia aiheuttaa jo pienissä pitoisuuksissa viihtyisyyshaittaa pahan hajunsa takia Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo ilman TRSpitoisuuden vuorokausiarvolle on 10 μg/m 3. Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. 7.3 Mitatut pitoisuudet Varkaudessa Pitoisuudet verrattuna ohjearvoihin Vuonna 2013 mitatut pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin olivat TRS Mitattu pitoisuus Päiviönsaarella (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Pääterveysasemalla (μg/m 3 ) Mitattu pitoisuus Taulumäellä (μg/m 3 ) Ohje-arvo (μg/m 3 ) Vuorokausiarvot 0,6 1,8 0,9 7,9 0,4 2,1 10

31 Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2013 entiseen tapaan korkeimmat Pääterveysasemalla. Huomattavasti alhaisempia tasoja mitattiin Päiviönsaarella ja Taulumäellä. Pääterveysasemalla haisevien rikkiyhdisteiden korkeimmat pitoisuudet mitattiin huhtikuussa sekä loppuvuodesta elo-joulukuussa. Päiviönsaarella ja Taulumäellä korkeimmat pitoisuudet mitattiin touko-kesäkuussa sekä syyskuussa. 26 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Pääterveysasemalla v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Päiviönsaarella v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo

32 Tammikuu 2013 Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Pitoisuus (ug/m3) 27 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuus Varkauden Taulumäellä v Vuorokausiarvo (ug/m3) Ohjearvo Hajurikkiyhdisteitä on mitattu Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla säännöllisesti vuodesta 2000 alkaen ja Taulumäellä vuodesta Pitoisuudet ovat olleet selvästi korkeimmat Pääterveysasemalla, mikä johtuu siitä, että Pääterveysaseman mittausasema on Stora Enso Oyj:n päästöjen ja päästölähteiden suhteen vallitsevien tuulien alapuolella. Taulumäellä ja Päiviönsaarella pitoisuudet ovat olleet keskenään samaa tasoa luvun alussa pitoisuudet laskivat kaikilla mittausasemilla luvun lopulla pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet kaikilla mittausasemilla selvään nousuun, mikä johtunee Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöjen selvästä kasvusta. Vuoden 2010 jälkeen erityisesti Pääterveysasemalla pitoisuudet laskivat merkittävästi. Myös Päiviönsaarella ja Taulumäessä pitoisuudet ovat laskeneet jonkin verran vuodesta Vuonna 2013 pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvo oli Pääterveysasemalla taas hieman korkeampi kuin kahtena edellisenä vuotena. Päiviönsaarella ja Taulumäellä vuosikeskiarvo vuonna 2013 oli sama kuin kahtena edellisenä vuotena.

33 Pitoisuus (ug/m3) 28 2,5 Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden vuosikeskiarvot Varkaudessa v ,5 1 0,5 Päiviönsaari Taulumäki Pääterveysasema 0 Hajutuntien lukumäärä (TRS-tuntikeskiarvo > 3 ug/m 3 ) vuonna 2013 oli selvästi suurin Pääterveysasemalla, missä niitä oli 669 kpl. Päiviönsaarella hajutunteja oli 76 kpl ja Taulumäellä 35 kpl. Erityisesti Pääterveysasemalla hajutunteja vuonna 2013 oli enemmän kuin vuonna Korkein mitattu TRS-tuntipitoisuus oli Pääterveysasemalla 95,1 ug/m 3, Päiviönsaarella 15,2 ug/m 3 ja Taulumäellä 103,6 ug/m 3. Hajutuntien lukumäärä Varkaudessa v Hajutuntien lukumäärä Pääterveysasema Päiviönsaari Taulumäki

34 29 8. ILMANLAATUINDEKSI 8.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Seuraavassa taulukossa on kuvattu mahdollisia terveys- ja muita vaikutuksia sen mukaan, mikä on vallitseva ilmanlaatuluokka. Väri Ilmanlaatu Terveysvaikutukset Muut vaikutukset hyvä ei todettuja lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä tyydyttävä hyvin epätodennäköisiä lieviä luontovaikutuksia pitkällä aikavälillä välttävä epätodennäköisiä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä huono mahdollisia herkillä ihmisillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä erittäin huono mahdollisia herkillä väestöryhmillä selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä Alapuolisessa taulukossa on puolestaan esitetty se, mikä on kunkin ilmansaasteyhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo. Indeksiluokitus Kunkin yhdisteen tuntipitoisuutta vastaava indeksiarvo (ns. ali-indeksi) Pitoisuus, mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa, µg/m3 SO2 NO2 PM10 PM2.5 O3 CO TRS hyvä alle 20 alle 40 alle 20 alle 10 alle 60 alle 4000 alle 5 tyydyttävä välttävä huono erittäin huono yli 350 yli 200 yli 200 yli 75 yli 180 yli 30000

35 Indeksiarvot Varkaudessa Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Pääterveysasemalla ilmanlaatu kokonaisuutena oli pääosan vuotta hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensivät ajoittain kohonneet pienhiukkaspitoisuudet sekä pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Huonoimmillaan ilmanlaatu Pääterveysasemalla oli maalishuhtikuun vaihteessa sekä joulukuun lopulla. Varkauden Pääterveysaseman ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ Myös Päiviönsaarella ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Selvästi heikoin ilmanlaatu oli keväällä katupölyjakson aikana maalis-huhtikuun vaihteessa. Varkauden Päiviönsaaren ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

36 31 Taulumäellä ilmanlaatu oli valtaosin hyvä. Eniten ilmanlaatua heikensivät ajoittain kohonneet typpidioksidin ja pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet. Varkauden Taulumäen ilmanlaatuindeksi v ERITTÄIN HUONO HUONO VÄLTTÄVÄ TYYDYTTÄVÄ HYVÄ

37 32 8. YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden päästötilanne on monin osin vakiintunut 2000-luvulla. Erityisesti typenoksidipäästöjen ja hiukkaspäästöjen määrät ovat pysyneet melko vakaina. Sen sijaan pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt Stora Enso Oyj:n tehtaalta ovat kasvaneet 2000-luvun lopulla ja vuonna 2010 ne saavuttivat uudelleen 1990-luvun lopun tason. Vuosina pelkistyneiden rikkiyhdisteiden päästöt olivat selvästi pienemmät kuin vuonna Koska hajapäästöjen määrät ovat tarkentuneet viime vuosina, ovat raportoidut kokonaispäästöt vuosina olleet suurempia kuin aiempina vuosina. Keskeisimmin Varkauden kaupunkialueen ilmanlaatuun vaikuttavat Stora Enso Oyj:n tehtaat ja tieliikenne. Paikoin myös hajapäästöillä voi olla vaikutusta ilmanlaatuun. Typpidioksidipitoisuudet vuonna 2013 jäivät selvästi alle ohje- ja rajaarvotasojen. Pitoisuudet olivat selvästi korkeimmillaan kylminä talvikuukausina, erityisesti maaliskuussa. Mitatut pitoisuudet olivat jonkin verran korkeimmat Päiviönsaarella, missä pitoisuuksia kohottaa vilkas liikenne. Pääterveysaseman tulokset vastaavat yleistä kaupunkitaustatasoa Varkaudessa. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Päiviönsaarella ylitti ohjearvon huhtikuussa katupölyjakson aikaan. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat Päiviönsaarella kasvussa lähes koko 2000-luvun alun ajan. Vuodesta 2010 pitoisuudet ovat kuitenkin kääntyneet laskuun. Vuonna 2013 pitoisuudet olivat samaa tasoa kuin vuonna Pienhiukkasten pitoisuudet Pääterveysaseman mittausasemalla vuonna 2013 olivat selvästi alhaisempia kuin vuonna Pienhiukkasten pitoisuus Pääterveysasemalla kuvaa koko Varkauden kaupunkialueen pienhiukkasten taustatasoa. Pitoisuustaso vuonna 2013 Pääterveysasemalla alitti ilmanlaatuasetuksen tavoitetasot. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet Pääterveysasemalla ovat olleet selvässä kasvussa aina vuodesta 2003, mutta vuonna 2011 pitoisuuksien kasvu jyrkästi taittui. Pitoisuuksien lasku on mitä ilmeisimmin yhteydessä siihen, että Stora Enso Oyj:n hajurikkiyhdisteiden päästöt kääntyivät selvään laskuun samaan aikaan. Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet olivat vuonna 2013 erityisesti Pääterveysasemalla jonkin verran korkeampia kuin vuonna Päiviönsaarella ja Taulumäellä pitoisuudet olivat vuonna 2013 samaa tasoa kuin vuonna Vuonna 2013 Varkauden ilmanlaatu oli huonoimmillaan katupölyjakson aikaan maalis-huhtikuun vaihteessa sekä joulukuun lopulla. Ilmanlaatua heikensivät eniten hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten pitoisuudet sekä ajoittain korkeiksi nousseet pelkistyneiden rikkiyhdisteiden pitoisuudet.

38 33 LIITE 1 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET

39 34 KAUPUNGINTALO Osoite: Ahlströminkatu 6 (kaupungintalo), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: Lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, paine, sademäärä Näytteenottokorkeus: 20 m maanpinnasta, 78 m merenpinnasta Ympäristö: Sääasema sijaitsee kaupungin keskustassa olevan kaupungintalon katolla. Mittauskorkeudella ympäristö on avoin ja suhteellisen tasainen, joten tulokset kuvaavat hyvin alueen vallitsevia sääolosuhteita. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Sääparametrit: Vaisala WXT 510 Sääaseman toiminta on aloitettu sääasema siirrettiin kaupungintalon katolla hieman toiseen paikkaan.

40 35 PÄIVIÖNSAARI Osoite: Wredenkatu 5 (Wredenkadun ja Taipaleentien risteys), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 10 Näytteenottokorkeus: 3,5 m maanpinnasta, 80 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa läpiajotie Vt23:n varrella pienen pysäköintialueen reunalla. Mittausaseman ympäristö on avointa liikenneympäristöä. Vt23:n liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 9 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 350 m:n päässä koillisessa. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

41 36 PÄÄTERVEYSASEMA Osoite: Savontie 61 (Pääterveysasema), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS, PM 2,5 Näytteenottokorkeus: 8 m maanpinnasta, 88 m merenpinnasta Ympäristö: Esikaupunkialueella Pääterveysaseman LVI-konehuoneessa sijaitseva mittausasema. Ympäristö on rakennettua kaupunkiympäristöä, jossa on puisto- ja metsäalueita välissä. Lähimmän kadun Savontien liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, josta raskasta liikennettä on noin 3 %. Stora Enso Oyj:n tehtaat sijaitsevat mittausasemasta noin 1,6 km:n päässä kaakossa-etelässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Thermo Environment, malli 43A / UV-fluoresenssi PM 2,5 : TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta on aloitettu

42 37 TAULUMÄKI Osoite: Petroskoinkatu 7 (Taulumäen torin toripaviljonki), VARKAUS Koordinaatit: : Mittausparametrit: NO, NO2, TRS Näytteenottokorkeus: 5 m maanpinnasta, 86 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin liikekeskustan ja asuinalueiden välissä Taulumäen kauppatorilla toripaviljongissa sijaitseva mittausasema. Välitön ympäristön on avoin. Kauempana liike-, asuin ja hallintorakennuksia. Noin 35 m:n päässä sijaitsevan Petroskoinkadun liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk. Noin 75 m:n etäisyydellä sijaitsevat Osmajoentie ja Kauppakatu, joiden liikennemäärät ovat noin ja ajoneuvoa/vrk. Raskaan liikenteen osuus lähiväylillä 2-3 %. Stora Enso Oyj:n tehdasalue sijaitsee 1-1,7 km:n etäisyydellä idässä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: NO/NO2: Environnement S.A., malli AC32M / kemiluminesenssi TRS: Monitor Labs, mallui 9850B Aseman toiminta on aloitettu

43 38 LIITE 2 MITTAUS- JA ANALYYSIMENETELMÄT JA TULOSTEN LAADUNVARMISTUS Pelkistyneiden rikkiyhdisteiden mittaukset on tehty UVfluoresenssimenetelmällä toimivalla rikkidioksidianalysaattoreilla, joihon oli liitetty PPM Systems Oy:n valmistama TRS-konvertteri (malli 891). Päiviönsaarella ja Pääterveysasemalla käytössä on analysaattori Thermo Environmental 43A ja Taulumäellä Monitor Labs 9850B Typen oksidien mittaukset on tehty kemiluminesenssiperiaatteella toimivilla analysaattoreilla (Environnement S.A. AC32M). Hengitettävien hiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Päiviönsaarella on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 10 μm. Pienhiukkasten jatkuvatoimiset mittaukset Pääterveysasemalla on tehty mittalaitteella, joka mittaa hiukkasmassan aiheuttamaa mikrovaa an (suodattimen) ominaisvärähtelytaajuuden muutosta (TEOM, malli 1400a). Mittalaitteessa on esierotin, jonka leikkausraja on 2,5 μm. Pienhiukkasilla mittalaitteen antamat mittaustulokset on kerrottu kertoimella 1,25 ja mittalaitteen vakio on ollut 1,56. Säätiedot on saatu käyttöön kaupungintalolla olevalta Vaisalan sääasemalta WXT 510. Jatkuvatoimisia mittauksia on ohjattu Envidas/Enview ohjelmistolla. Mittaustulosten lopullinen käsittely on tehty Exceltaulukkolaskentaohjelman avulla. Mittaustulosten laatu on varmistettu kalibroimalla analysaattorit standardien ja laitteidenvalmistajien antamien ohjeiden mukaisesti. Automaattisten rikkidioksidi- ja typenoksidianalysaattorien nolla ja aluetaso on tarkistettu automaattisesti kerran vuorokaudessa.. Jatkuvatoimisten hiukkasmittalaitteiden virtaamat ja ns. vaakavakiot on tarkistettu kahdesti vuodessa. Kalibrointien ja nollausten pysyvyyttä on seurattu säännöllisesti päivittäin. Automaattisille analysaattoreille on tehty monipistekalibrointi ja toimintakunnon tarkempi tarkistus neljästi vuodessa. Kalibrointitulosten pohjalta on mittaustulokset tarvittaessa korjattu tai hylätty.

44 39 Jatkuvatoimisista mittauksista tuloksia on koko vuodelta käytettävissä seuraavasti: Kaupungintalo lämpötila 98 % Kaupungintalo tuulennopeus 98 % Kaupungintalo tuulensuunta 98 % Kaupungintalo RH 98 % Kaupungintalo paine 98 % Kaupungintalo sademäärä 98 % Päiviönsaari NO 100 % Päiviönsaari NO % Päiviönsaari TRS 100 % Päiviönsaari PM10 99 % Pääterveysasema NO 97 % Pääterveysasema NO2 97 % Pääterveysasema TRS 99 % Pääterveysasema PM2,5 99 % Taulumäki NO 100 % Taulumäki NO2 100 % Taulumäki TRS 100 % Automaattisille analysaattoreille on tehty perushuolto kerran vuodessa.

45 40 LIITE 3 PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne raideliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne vesiliikenne 8 raideliikenne 13 työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy 6 8 tieliikenne vesiliikenne 9 9 raideliikenne työkoneet hajapäästöt 61 61

46 41 HIUKKASPÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy tieliikenne työkoneet hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy <1 1 <1 <1 1 4 tieliikenne työkoneet 5 5 hajapäästöt Stora Enso Oyj Varkauden Aluelämpö Oy 4 5 tieliikenne 6 6 työkoneet 5 5 hajapäästöt

47 42 PELKISTYNEIDEN RIKKIYHDISTEIDEN PÄÄSTÖT VARKAUDESSA VUOSINA (yksikkö tonnia) Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj Stora Enso Oyj 18 13

48 43 LIITE 4 TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄIVIÖNSAARELLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo TYPPIDIOKSIDIN TUNTIARVOT (kuukauden 99 % persentiili) (ug/m3) PÄÄTERVEYSASEMALLA Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Ohjearvo