Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2003

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaatu vuonna 2003 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskuksen julkaisu 1/2004 JPP-Kalibrointi Ky

2 1 TIIVISTELMÄ Vuonna 2003 rikkidioksidipäästöt Kuopiossa olivat t, typen oksidien päästöt t, hiilimonoksidipäästöt t, hiilivetypäästöt t ja hiukkaspäästöt 580 t. Tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitokset sekä M-Real Oyj Savon Sellun tehtaat. Siilinjärvellä rikkidioksidipäästöt olivat 1580 t, typen oksidien päästöt 600 t ja hiukkaspäästöt 70 t. Tärkeimmät päästölähteet Siilinjärvellä ovat Kemphos Oy:n tuotantolaitokset sekä tieliikenne. Talvi- ja kevätkuukaudet vuonna 2003 olivat lämpöolosuhteiltaan harvinaisen kylmiä. Kesä oli normaalin aurinkoinen ja lämmin. Leutoa ilmaa riitti syksyyn saakka. Joulukuussa kelit vaihtelivat paljon ja vuosi päättyi kipakoihin pakkasiin. Rikkidioksidin ohjeavoihin verrattavat tuntiarvot Sorsasalossa olivat 4-28 µg/m 3, vuorokausiarvot 1-12 µg/m 3 ja vuosikeskiarvo 2 µg/m 3. Rikkidioksidipitoisuus on Sorsasalossa pienentynyt 1990-luvun puolivälistä noin puoleen. Siilinjärvellä Sorakujan rikkidioksidin ohjeavoihin verrattavat tuntiarvot olivat 7-26 µg/m 3, vuorokausiarvot 2-7 µg/m 3 ja vuosikeskiarvo 1 µg/m 3. Typpidioksidin ohjearvoihin verrattavat tuntiarvot keskustassa olivat µg/m 3 ja vuorokausiarvot µg/m 3. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 17 µg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 22 µg/m 3. Pitoisuudet keskustassa vuonna 2003 olivat hieman matalammat kuin edellisenä vuonna. Siilinjärvellä vastaavat tuntiarvot olivat µg/m 3 ja vuorokausiarvot µg/m 3. Siilinjärvellä typpidioksidin vuorokausiarvo ylitti ohjearvon tammikuussa. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli 18 µg/m 3. Typpimonoksidin ja typpidioksidin yhteenlaskettu vuosikeskiarvo oli 26 µg/m 3. Hiilimonoksidin kuukausittaiset suurimmat tuntikeskiarvot keskustassa olivat 0,5-3,2 mg/m 3 ja kahdeksan tunnin keskiarvot 0,3-2,0 mg/m 3. Hiilimonoksidipitoisuudet jatkoivat alenevaa suuntaansa. Otsonin tuntiarvot keskustassa olivat µg/m 3, 8 tunnin liukuvat keskiarvot µg/m 3 ja vuorokausiarvot µg/m 3. AOT40-tavoitearvo alitti kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon selvästi, ollen 22% sallitusta. Otsonipitoisuudet keskustassa olivat samaa tai hieman pienempää tasoa kuin edellisinä vuosina. Kokonaisleijuman vuorokausiarvo (98. prosenttipiste) oli keskustassa 84 µg/m 3 ja Petosella 44 µg/m 3. Kokonaisleijuman vuosikeskiarvo oli vastaavasti keskustassa 25 µg/m 3 ja Petosella 11

3 2 µg/m 3. Pitoisuushuippu huhtikuussa oli keskustassa edellistä vuotta selvästi pienempi. Pitoisuuksien vuosikeskiarvoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvun puolivälin jälkeen. Hengitettävien hiukkasten vuorokausiarvot olivat Itkonniemellä µg/m 3, keskustassa µg/m 3, Petosella 1-16 µg/m 3 ja Siilinjärvellä µg/m 3. Pitoisuudet olivat selvästi matalampaa tasoa kuin aiempina vuosina. Siilinjärven pitoisuustasot ovat samaa luokkaa Kuopion pitoisuuksien kanssa. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,01% ajasta, huonoksi 0,09 % ajasta, välttäväksi 2,1 % ajasta, tyydyttäväksi 41,4% ajasta ja hyväksi 56,5 % ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalishuhtikuussa. Siilinjärven keskusta-alueen ilmanlaatu oli ilmanlaatuindeksillä kuvattuna pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu oli luokiteltavissa huonoksi 0,04 % ajasta, välttäväksi 1,0 % ajasta, tyydyttäväksi 12,3% ajasta ja hyväksi 86,6 % ajasta. Rikkilaskeuma Kuopion keskustassa oli 0,30 g/m 2 /a. Kaupungin keskusta-alueella rikkilaskeuma siis saavuttaa metsätalousalueille asetetun rikkilaskeuman tavoitearvon, joka on 0,3 g/m 2 /a. Kuopion ilmanlaatuun vaikuttavat eniten tieliikenteen päästöt. Paikallisia hajuhaittoja voivat aiheuttavat teollisuuden päästöt erityisesti Sorsasalossa ja Itkonniemellä. Mittaustulosten perusteella myös Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatuun vaikuttaa eniten tieliikenne. Kemphos Oy:n tuotantolaitosten ja öljykäyttöisten lämpökeskusten vaikutus keskustaajaman ilmanlaatuun on selvästi vähäisempi.

4 3 ABSTRACT In 2003 emissions of major air pollutants in Kuopio were as follows: sulfur dioxide (SO2) tons, nitrogen oxides (NOX) tons, carbon monoxide (CO) tons, hydrocarbons tons and particulates 580 tons. Most important sources of emissions are road traffic, Haapaniemi power plants of Kuopio Energia and M-Real Oyj Savon Sellu paperboard factory. In Siilinjärvi sulfur dioxide (SO2) emissions were tons, nitrogen oxides NOX) emissions 600 tons and particulate emissions 70 tons. Most important emission sources in Siilinjärvi are factories of Kemphos Oy and road traffic. Air temperatures during the winter and spring were exceptionally low. The summer was typically sunny and warm. The weather continued to be warm until October. In December weather varied a lot and the year ended with cold temperatures as usual. In Sorsasalo concentrations of sulfur dioxide for one hour were 4-28 µg/m 3. Concentrations for 24 hours were 1-12 µg/m 3. Mean value for the whole year was 2 µg/m 3. The mean concentration of sulfur dioxide has decreased to half of the values measured in the middle of the 1990's. In Sorakuja Siilinjärvi concentrations of sulfur dioxide for one hour were 7-26 µg/m 3. Concentrations for 24 hours were 2-7 µg/m 3. Mean value for the whole year was 1 µg/m 3. In the city centre concentrations of nitrogen dioxide for one hour were µg/m 3. Concentrations for 24 hours were µg/m 3. The mean value of nitrogen dioxide was 17 µg/m 3. The mean value of nitrogen monoxide and nitrogen dioxide together for the whole year was 22 µg/m 3. Concentrations of nitrogen dioxide in the city centre were slightly lower than in the previous years. In Sorakuja Siilinjärvi concentrations of nitrogen dioxide for one hour were µg/m 3. Concentrations for 24 hours were µg/m 3, at that time in january the national guideline were exceeded. The mean value of nitrogen dioxide was 18 µg/m 3. The mean value of nitrogen monoxide and nitrogen dioxide together for the whole year was 26 µg/m 3. In the city centre the mean values for one hour concentration of carbon monoxide were 0,5-3,2 mg/m 3. Mean values for eight hours were 0,3-2,0 mg/m 3. During the summer, concentrations of carbon monoxide were lower than in the previous year. The carbon monoxide concentrations continued to decrease. In the city centre concentrations of ozone for one hour were µg/m 3 and the mean values for 8 hours were µg/m 3. Values for 24 hours were µg/m 3. Target value AOT40 for the protection of vegetations was 22% compared to the allowed value. Concentrations of ozone were at the same level with the previous years.

5 4 In the city centre the value of total suspended particulates for 24 hours (98 % percentile) was 84 µg/m 3 and in Petonen 44 µg/m 3. Mean value for the whole year was in the city centre 25 µg/m 3, and in Petonen 11 µg/m 3. The peak concentration in April was lower than in The mean values have been about the same from the the middle of the 1990's. Values of thoracic particles (PM10) for 24 hours were in Itkonniemi µg/m 3, in the city centre µg/m 3 and in Petonen 1-16 µg/m 3. The concentrations were lower level than in previous years. In Siilinjärvi concentrations were at the same level than in Kuopio. According to the air quality index, air in Kuopio was classified good for most of the year. Air quality was very bad 0,01 % of the time, bad 0,09 % of the time, passable 2,2 % of the time, fair 41,4 % of the time and good 56,5 % of the time. Air quality was poorest in March and April. In Siilinjärvi air quality was classified good for most of the year. Air quality was bad 0,04 % of the time, passable 1,0 % of the time, fair 12,3 % of the time and good 86,6 % of the time. Fallout of sulfur in the city centre of Kuopio was 0,30 g/m 2 /year. This matches the target value given for forest management areas. Air quality in Kuopio is mostly affected by the emission of road traffic. Emissions of odour causing compounds occasionally impair air quality around the major industrial plants especially in Sorsasalo and in Itkonniemi. Measurements show that also in Siilinjärvi the air quality of the municipal centre is mostly affected by road traffic. Emissions of Kemphos Oy factories and local power plants have a minor effect on air quality in the central area of Siilinjärvi municipal.

6 5 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE... 7 ILMANLAADUN ARVIOINTI MITTAUSPISTEET PÄÄSTÖLÄHTEET SÄÄOLOSUHTEET RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä TYPEN OKSIDIT (NO X ) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä HIILIMONOKSIDI (CO) Päästöt Vaikutukset sekä ohje- raja-arvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa OTSONI (O 3 ) Muodostuminen Vaikutukset ja tavoitearvot Mitatut pitoisuudet Kuopiossa LEIJUVA PÖLY Päästöt Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Kokonaisleijuman pitoisuudet Kuopiossa Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä ILMANLAATUINDEKSI Yleistä Indeksiarvot LASKEUMA Laskeuman tunnusluvut ja vaikutukset Kokonaislaskeuma Kuopiossa Sulfaattilaskeuma Kuopiossa... 44

7 6 11. Muita päästöjä Kuopion kaupungin alueella Kasvihuonekaasut Hiilivedyt Raskasmetallit YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET LIITE 1 LIITE 2 Mittausasemien ja niiden ympäristön kuvaukset Mittaus- ja analyysimenetelmät sekä tulosten laadunvarmennus LIITE 3 Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 4 Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuosina LIITE 5 Kuopion hiukkaspäästöt vuosina LIITE 6 Hiilivetypäästöt Kuopiossa vuosina LIITE 7 Päästöt Siilinjärvellä vuonna 2003 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 LIITE 11 Tunnusluvut vuoden 2003 mittauksista Valtioneuvoston päätös 480/1996 ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta Valtioneuvoston asetus 711/2001 ilmanlaadusta ja asetus 784/2003 sen muuttamisesta (ilman liitteitä) Valtioneuvoston asetus 783/2003 alailmakehän otsonista (ilman liitteitä)

8 7 ESIPUHE Tähän julkaisuun on koottu tulokset Kuopiossa ja Siilinjärven Sorakujan mittausasemalla vuonna 2003 tehdyistä ilmanlaadun mittauksista. Mittauksista on vastannut Kuopion kaupungin ympäristökeskus. Mittausten kustannuksiin ovat osallistuneet Kuopion ja Siilinjärven ympäristötoimen lisäksi tärkeimmät energiantuotanto- ja teollisuuslaitokset erillisen tarkkailusopimuksen mukaisesti. Mittaustulosten raportoinnista, tulkinnasta ja esitetyistä johtopäätöksistä vastaavat Ins. (AMK) Juha Pulkkinen J.P.Pulkkisen Kalibrointi Ky:stä sekä ympäristönsuojelutarkastaja FM Erkki Pärjälä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksesta.

9 8 ILMANLAADUN ARVIOINTI Ilmanlaadulle on annettu erilaisia ohje-, kynnys- ja raja-arvoja, joihin ilmanlaadunarviointi perustuu. Ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvosta (480/1996), raja-arvot on annettu valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta (711/2001) ja kynnysarvot on annettu alailmakehän otsonista (783/2003). Ohjearvot ovat ilman epäpuhtauksien pitoisuuksia, joiden alittaminen on tavoitteena. Valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) on annettu ohjearvoja terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen ylittyminen on pyrittävä estämään ennakolta ja pitkällä aikavälillä sellaisilla alueilla, joilla ilmanlaatu voi olla ohjearvoa huonompi. Ohjearvoilla on tilastollinen määritelmä ja jotkut niistä sallivat tietyn määrän ylityksiä ilman, että ohjearvon tulkitaan ylittyvän. Raja-arvot ovat valtioneuvoston asetuksessa (711/2001) annettuja ilman epäpuhtauden pitoisuuksia, jotka on alitettava määräajassa. Kun raja-arvo on alitettu, sitä ei enää saa ylittää. Jos raja-arvo ylittyy, on kunnan välittömästi toimeenpantava suunnitelmia ja ohjelmia, joilla pitoisuuksia pienennetään ja raja-arvojen ylittyminen estetään. Suunnitelmista ja ohjelmista on myös tiedotettava alueen asukkaille. Raja-arvot on annettu erikseen terveyshaittojen ehkäisemistä varten ja kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi. Tällä hetkellä terveysvaikutuksien ehkäisemiseksi annettuja rajaarvoja on voimassa kahdenlaisia. Vanhat, vuoden 2004 loppuun asti voimassa olevat raja-arvot on annettu vuosi- ja vuorokausikeskiarvoille tietyillä tilastollisilla määritteillä. Raja-arvoon verrataan koko vuoden ilmanlaatumittausten aineistoa. Uudet, vuonna 2001 annetut ja vuoden 2005 alusta voimaan tulevat rajaarvot sen sijaan on annettu tunti-, vuorokausi- ja vuosikeskiarvoille siten, että jokaista ilmanlaadun seurannassa saatua mittaustulosta verrataan raja-arvoon. Vanhoilla raja-arvoilla ylitysten sallittu määrä on ilmaistu prosentteina mittausaineistosta ja uusilla se on ilmaistu sallittujen ylitysten lukumääränä vuodessa. Tavoitearvo on otsonipitoisuudelle annettu arvo, jonka tavoitteena on terveyshaittojen ehkäiseminen tai kasvillisuuden suojeleminen. Otsonipitoisuudelle on annettu myös tiedotuskynnys, jonka ylittyessä väestöä on tiedotettava. Varoituskynnys on pitoisuus, jonka ylittyessä väestöä on varoitettava. Varoituskynnykset on annettu otsoni-, rikkidioksidi- ja typpidioksidipitoisuuksille.

10 9 1. MITTAUSPISTEET Vuonna 2003 ilmanlaadun mittauksia tehtiin Kuopiossa keskustassa, Itkonniemellä, Petosella ja Sorsasalossa. Mittauksia tehtiin myös Siilinjärvellä Sorakujalla. Säätiedot on saatu Kuopion Hatsalasta. Mittausasemien yksityiskohtaiset kuvaukset ovat liitteessä 1 ja mittausmenetelmien kuvaus liitteessä 2. Mittauspisteet Kuopiossa

11 10 Mittauspisteet Siilinjärvellä

12 11 2. PÄÄSTÖLÄHTEET Suuressa osassa Kuopion kaupunkialuetta tärkein ilmanlaatuun vaikuttava tekijä on tieliikenne. Tärkeimmät ilman laatuun vaikuttavat laitokset ovat Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitos ja M-Real Oyj Savon Sellun tehtaat Sorsasalossa. Paikallisempaa merkitystä teollisuuden päästöillä on mm. Itkonniemellä, missä sijaitsevat UPM- Kymmene Wood Oy:n ja Vest-Wood Suomi Oy:n tuotantolaitokset. Siilinjärven keskustaajamassa ilmanlaatuun vaikuttavat tärkeimmät päästölähteet ovat tieliikenne, erityisesti valtatie 5:n liikenne, sekä Kemphos Oy;n tuotantolaitokset. Paikallisempaa merkitystä voi olla öljykäyttöisellä lämpökeskuksella sekä kiinteistökohtaisen lämmityksen päästöillä. Päästötiedot on esitelty tarkemmin kappaleissa 4-11 ja liitteissä 3-7. Päästötiedot perustuvat teollisuus- ja energiantuotantolaitosten vuosiraportteihin sekä Kuopion kaupungin ympäristökeskuksen selvityksiin. Tieliikenteen päästöt on ilmoitettu VTT:n LIISAtietokannan mukaisina. Päästöissä ovat mukana Kuopion osalta myös haja-asutusalueilta kiinteistökohtaisen lämmityksen ja tieliikenteen päästöt. Tärkeimmät pistemäiset päästölähteet Kuopiossa

13 12 Tärkeimmät pistemäiset päästölähteet Siilinjärvellä

14 13 3. SÄÄOLOSUHTEET Vuonna 2003 oli sää Itä-Suomessa keskilämpötilaltaan hyvin tavanomainen. Kuopiossa lämpötilan vuosikeskiarvo oli 3,2 C. Talvikuukaudet (joulu-helmikuu) olivat harvinaisen kylmiä. Kevätkuukaudet (maalis-toukokuu) olivat vielä normaalia kylmempiä. Kesäkuukaudet (kesä-elokuu) olivat taas sangen tyypillisiä. Heinäkuussa oli helteistä. Syksyn kuukaudet (syys-marraskuu) olivat taas keskilämmöltään normaalia leudommat. Joulukuussa kelit vaihtelivat paljon ja vuosi päättyi kipakoissa pakkaskeleissä. Vuoden 2003 sademäärä oli lähellä pitkän ajan keskiarvoa Itä- Suomessa. Vähäsateisimmat kuukaudet olivat helmi- maaliskuu ja elo-syyskuu. Huhtikuun voimakkaan myrskyn jälkeen pahimmat myrskyt ajoittuivat joulukuuhun. Aurinkoisuudeltaan vuosi oli normaali. Kuopion Hatsalan sääasemalla jää pohjoissektorin tuulten määrä pieneksi ilmeisesti läheisen Puijon vaikutuksesta, joten mittaukset eivät kuvasta hyvin tuulten vallitsevia suuntia koko Kuopion kaupunkialueella. Vallitsevat tuulensuunnat (%) Kuopiossa vuonna 2003 Wind direction in Kuopio in 2003 W NW N NE E SW SE S

15 14 Vuorokauden keskilämpötila Kuopiossa vuonna 2003 Daily Mean Temperature in Kuopio in 2003 Lämpötila / Temperature ( C) Vuosikeskilämpötila 3,2 C Annual Mean Temperature Kuukausi / Month

16 15 4. RIKKIDIOKSIDI (SO 2 ) 4.1 Päästöt Rikkidioksidipäästöt Kuopiossa vuonna 2003 olivat noin tonnia ja Siilinjärvellä noin tonnia. Rikkipäästöt ovat peräisin rikkiä sisältävien polttoaineiden, lähinnä turpeen, raskaan polttoöljyn ja selluteollisuudessa jäteliemen, poltosta. RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2003 Emissions of Sulfur Dioxide in Kuopio Tieliikenne / Hajapäästöt / Road traffic 3 t Nonpoint sources 164 t Muut päästölähteet / Other sources 165 t M-Real Oyj Savon Sellu / Paperboard factory 163 t Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1762 t RIKKIDIOKSIDIPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2003 Emissions of Sulfur Dioxide in Siilinjärvi Termia Oy voimalaitokset / Power plants 87 t tieliikenne/road traffic 1 t Fortum lämpö Oy voimalaitos / Power plant 13 t Kemphos Oy laitokset / factories 1475 t

17 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Rikkidioksidi aiheuttaa mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittaa maaperää ja vesistöjä aiheuttaa kasvillisuusvaurioita etenkin havupuille ärsyttää suurina pitoisuuksina ylähengitysteitä ja suuria keuhkoputkia lisää hengitystieinfektioita lisää astmaatikkojen kohtauksia korkeiden rikkidioksidipitoisuuksien seurauksena aikuisten sairauspoissaolojen on todettu lisääntyvän Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman rikkidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 250 µg/m 3 vuorokausiarvo 80 µg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuksien tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi rikkidioksidille on annettu raja-arvot, joiden ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien pienentämiseksi. Uudet, viimeistään alitettavat raja-arvot ovat tuntikeskiarvolle 350 µg/m 3 ja vuorokauden keskiarvolle 150 µg/m 3. Siihen asti voimassa ovat myös raja-arvot vuorokausiarvolle 250 µg/m 3 ja vuorokausiarvojen mediaanille 80 µg/m 3. Uudet raja-arvot sallivat 24 tuntiarvon ylitystä vuodessa ja 3 vuorokausiarvon ylitystä vuodessa ilman, että rajaarvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla on vuosikeskiarvolle ja talvikauden keskiarvolle annettu raja-arvo 20 µg/m 3. Talvikaudeksi määritellään välinen aika. Väestön varoittamista edellytetään, jos rikkidioksidin tuntiarvo ylittää 500 µg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana.

18 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Sorsasalossa mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot Vuorokausiarvot siirtymäkauden raja-arvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuorokausiarvo (98. %-piste) Vuorokausiarvojen mediaani 1 80 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo 2 20 Talvikauden keskiarvo ( ) 2 20 ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikeskiarvo

19 18 Korkeimmillaan pitoisuudet olivat touko-, heinä-, ja syyslokakuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat talvella. Pitoisuus / Concentration (µg/m3) Rikkidioksidipitoisuudet Sorsasalossa v Concentrations of SO2 in Sorsasalo in 2003 Ohjearvo tuntiarvolle / Guidline Value for 1 h: 250 µg/m3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guidline Value for 24 h: 80 µg/m * Kuukausi / Month *liian vähän aineistoa tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Keskimäärin vuosikeskiarvot Sorsasalossa ovat olleet laskussa vuoteen 2000 asti. Vuoden 2003 keskiarvo oli edelleen sama kuin edellisinä vuosina. 25 Rikkidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa Concentrations of SO 2 in Kuopio Pitoisuus /Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Keskusta Sorsasalo

20 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Sorakujalla mitatut rikkidioksidipitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Ohjearvo Tuntiarvot Vuorokausiarvot siirtymäkauden raja-arvoihin: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuorokausiarvo (98. %-piste) Vuorokausiarvojen mediaani 1 80 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: SO 2 Mitattu pitoisuus Raja-arvo Vuosikeskiarvo 1 20 Talvikauden keskiarvo ( ) 2 20

21 20 ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin: SO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuorokausikeskiarvo Korkeimmillaan pitoisuudet olivat huhti-, kesä-, heinä- ja joulukuussa. Matalimmillaan rikkidioksidipitoisuudet olivat syksyllä. Rikkidioksidipitoisuudet Sorakujalla v Concentrations of SO2 in Sorakuja in 2003 Pitoisuus / Concentration (µg/m3) Ohjearvo tuntiarvolle / Guidline Value for 1 h: 250 µg/m3 Ohjearvo vuorokausiarvolle / Guidline Value for 24 h: 80 µg/m Kuukausi / Month tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h

22 21 5. TYPEN OKSIDIT (NO X ) 5.1 Päästöt Typen oksidien päästöt Kuopiossa vuonna 2003 olivat noin tonnia ja Siilinjärvellä noin 600 tonnia. Työ- ja maatalouskon./ work- and agriculture machines 490 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2003 Emissions of Nitrogen Oxides in Kuopio Hajapäästöt / Nonpoint sources 80 t Tieliikenne / Road traffic 763 t Muut päästölähteet / Other sources 150 t Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants 1085 t M-Real Oyj Savon Sellu / Paperboard factory 257 t TYPEN OKSIDIEN PÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2003 Emissions of Nitrogen Oxides in Siilinjärvi Fortum lämpö Oy voimalaitos / Power plant 7 t Kemphos Oy laitokset / factories 180 t tieliikenne/ road traffic 357 t Termia Oy voimalaitokset / Power plants 87 t Typpipäästöt ovat valtaosin peräisin tieliikenteestä ja energiantuotannosta. Typpi esiintyy päästöissä pääosin typpimonoksidina (NO). Ilmakehässä typpimonoksidi kuitenkin hapettuu edelleen typpidioksidiksi (NO 2 ).

23 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Typen oksidit aiheuttavat mm. seuraavia ympäristö- ja terveysvaikutuksia: happamoittavat maaperää ja vesistöjä maaperään kertynyt nitraattilaskeuma voi huuhtoutua myös pohjavesiin aiheuttavat kasvillisuusvaurioita suurina pitoisuuksina typpidioksidi ärsyttää hengitysteitä typpidioksidi lisää hengitystieinfektioita typpidioksidi lisää ja voimistaa astmaatikkojen kohtauksia ja oireita typpidioksidi lisää iskeemisten sydänsairauksien ja aivoverenkiertohäiriöiden oireita Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman typpidioksidipitoisuudelle ovat: tuntiarvo 150 µg/m 3 vuorokausiarvo 70 µg/m 3 Tuntiarvo saa ylittyä 1 % ajasta kuukaudessa ja vuorokausiarvo yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi typpidioksidille on annettu raja-arvot. Uusi, viimeistään alitettava raja-arvo tuntiarvolle on 200 µg/m 3 ja vuosikeskiarvolle 40 µg/m 3. Siirtymäkauden raja-arvo on tuntiarvon 98. prosenttipisteelle 200 µg/m 3. Uusi tuntiarvon rajaarvo sallii 18 ylitystä vuodessa ilman, että raja-arvo tulkitaan ylitetyksi. Välittömien kasvillisuusvaikutusten ehkäisemiseksi laajoilla maa- ja metsätalousalueilla ja luonnonsuojelun kannalta merkityksellisillä alueilla raja-arvoksi typen oksidien kokonaispitoisuudelle (NO X +NO 2 ) on annettu 30 µg/m 3 vuosikeskiarvona. Väestön varoittamista edellytetään jos typpidioksidin tuntiarvo ylittää 400 µg/m 3 kolmen perättäisen tunnin aikana. 5.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa

24 23 Keskustassa mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m3) Ohjearvo (ug/m3) Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) siirtymäkauden raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m3) Raja-arvo (ug/m3) Tuntiarvo (98. %-piste) (NO 2 ) kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun rajaarvoon: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m3) Raja-arvo (ug/m3) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) ja uusiin mennessä alitettaviin raja-arvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Rajaarvo Ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo

25 24 Typpidioksidin pitoisuudet olivat alhaisimmillaan kesäkuusta joulukuuhun ja korkeimmillaan helmi-huhtikuussa. 120 Typpidioksidipitoisuudet Kuopion keskustassa v Concentrations of NO 2 in City Centre of Kuopio in 2003 Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h Typen oksideja on mitattu keskustassa neljää välivuotta lukuun ottamatta vuodesta 1989 alkaen. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut jossain määrin vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Joka tapauksessa typpidioksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1980-luvun lopusta selvästi. Vuoden 2003 vuosikeskiarvo oli hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Mitattavat typen oksidien pitoisuudet ovat kaupunkialueella lähes yksinomaan peräisin tieliikenteestä.

26 25 80 Typpidioksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot keskustassa Concentration of NO 2 in City Centre Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year 5.4 Mitatut pitoisuudet Siilinjärvellä Sorakujalla mitatut typen oksidien pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m3) Ohjearvo (ug/m3) Tuntiarvot (NO 2 ) Vuorokausiarvot (NO 2 ) siirtymäkauden raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m3) Raja-arvo (ug/m3) Tuntiarvo (98. %-piste) (NO 2 )

27 26 kasvillisuuden ja ekosysteemin suojelemiseksi annettuun raja-arvoon: NO X Mitattu pitoisuus (ug/m3) Raja-arvo (ug/m3) Vuosikeskiarvo (NO+NO 2 ) ja uusiin mennessä alitettaviin rajaarvoihin: NO 2 Korkein mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä tuntikeskiarvo vuosikeskiarvo Typpidioksidin pitoisuudet ylittivät ohjearvon tammikuussa ja olivat muutoinkin alkuvuodesta korkeimmillaan. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Typpidioksidipitoisuudet Sorakujalla v Concentrations of NO 2 in Sorakuja in Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h Vuorokausiarvo / Value for 24 h 6. HIILIMONOKSIDI (CO)

28 Päästöt Hiilimonoksidin päästöt Kuopiossa vuonna 2003 olivat noin tonnia. Hiilimonoksidipäästöt ovat pääosin peräisin henkilöautoliikenteestä. Jonkin verran hiilimonoksidipäästöjä tulee myös epätäydellisestä palamisesta, lähinnä puun poltosta. HIILIMONOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2003 Emissions of carbon monoxide in Kuopio Hajapäästöt / Nonpoint sources 573 t Tieliikenne / Road traffic 3741 t 6.2 Vaikutukset sekä ohje- raja-arvot Hiilimonoksidi sitoutuu elimistössä veren hemoglobiiniin yli 200 kertaa tehokkaammin kuin happi ja se aiheuttaa kudoksissa hapenpuutetta. Hiilimonoksidin vaikutuksille herkkiä väestöryhmiä ovat sydän- ja verisuonitauteja, keuhkosairauksia sekä esim. anemiaa sairastavat sekä vanhukset, raskaana olevat naiset ja vastasyntyneet. Ilmakehässä hiilimonoksidi hapettuu varsin nopeasti hiilidioksidiksi. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman hiilimonoksidipitoisuudelle ovat: tuntikeskiarvo 20 mg/m 3 8 tunnin keskiarvo 8 mg/m 3 Nämä ohjearvot on annettu enimmäispitoisuuksina eli ohjearvon ylityksiä ei sallita. Lisäksi hiilimonoksidille on annettu raja-arvo, jonka ylittyminen edellyttää välittömiä toimenpiteitä pitoisuuksien

29 28 pienentämiseksi. Raja-arvo 8 tunnin keskiarvolle on 10 mg/m 3. Myöskään raja-arvon ylityksiä ei hiilimonoksidille sallita. 6.3 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Keskustassa mitatut hiilimonoksidipitoisuudet suhteessa ohjeja raja-arvoihin olivat: CO Mitattu pitoisuus Ohjearvo Raja-arvo Tuntikeskiarvot 0,5-3, tunnin keskiarvot 0,3-2, (alitettava viimeistään ) Alhaisimmat hiilimonoksidipitoisuudet mitattiin kesällä, jolloin autoliikenteen pakokaasuista peräisin oleva hiilimonoksidi pääsee parhaiten laimenemaan ympäristöön. 8,0 Hiilimonoksidipitoisuudet Kuopion keskustassa v Concentration of CO in City Centre of Kuopio in 2003 Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 7,0 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 0, Kuukausi / Month Tuntikeskiarvo / Mean Value for 1 h 8 tunnin keskiarvo / Mean Value for 8 h

30 29 Hiilimonoksidipitoisuutta on mitattu keskustassa vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 1994 mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Hiilimonoksidipitoisuudet ovat laskeneet keskustassa 1990-luvun alusta. Vuoden 2003 vuosikeskiarvo asettui samalle matalalle tasolle kuin edellisen vuoden tulos. Mittauspisteessä hiilimonoksidipitoisuuksiin vaikuttaa lähikatujen ja pysäköinti- ja piha-alueiden liikenne sekä ajoittain myös työkoneet. Pitoisuus / Concentration (mg/m 3 ) 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0 Hiilimonoksidipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa Concentrations of CO in City Centre of Kuopio Vuosi / Year

31 30 7. OTSONI (O 3 ) 7.1 Muodostuminen Alailmakehän otsoni muodostuu typen oksidien ja hiilivetyyhdisteiden reagoidessa keskenään auringonvalon vaikutuksesta. Lisäksi sitä kulkeutuu maanpinnan läheisyyteen yläilmakehästä. Otsonin valokemiallinen muodostuminen on voimakkainta keväällä ja kesällä. Suurin osa mitattavasta otsonista on kaukokulkeumaa aina Keski-Euroopasta saakka. Otsoni on hyvin reaktiivinen kaasu. Se reagoi ilmakehässä muiden epäpuhtauksien kanssa. Tämän vuoksi päästölähteiden läheisyydessä, esim. vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, otsonipitoisuudet usein ovat alhaisempia kuin kauempana päästölähteistä. 7.2 Vaikutukset ja tavoitearvot Otsoni aiheuttaa mm. seuraavia vaikutuksia: silmien, nenän ja nielun limakalvojen oireet lisää hengityselinsairaiden oireita, kuten yskää ja hengenahdistusta pahentaa siitepölyjen aiheuttamia oireita aiheuttaa kasvivaurioita Terveydellisten haittojen ehkäisemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo 120 µg/m 3. Tavoitearvo on saavutettava vuoteen 2010 mennessä. Tavoitearvo saa ylittyä enintään 25:nä päivänä vuodessa kolmen vuoden keskiarvona. Mittaustulosten vertaaminen tehdään 8 tunnin liukuvana keskiarvona. Kasvillisuuden suojelemiseksi otsonille on annettu tavoitearvo AOT40 (µg/m 3 h), joka ilmaistaan 80 µg/m 3 ylittävien otsonin tuntipitoisuuksien ja 80 µg/m 3 erotuksen kumulatiivisena summana ajanjaksolla Vuodelle 2010 asetettua tavoitearvoa tulee tarkastella viiden vuoden keskiarvona. Väestölle tiedottamista edellytetään, jos otsonin tuntiarvo ylittää 180 µg/m 3 ja väestön varoittamista tuntiarvon 240 µg/m 3 ylittyessä.

32 Mitatut pitoisuudet Kuopiossa Keskustassa mitatut otsonipitoisuudet suhteessa tavoitearvoihin ja väestölle tiedottamiskynnykseen olivat seuraavat O 3 Mitattu pitoisuus tavoitearvo Väestön tiedottamiskynnys Tuntiarvot tunnin keskiarvot AOT Terveydellisin perustein annetut tavoitearvot alittuivat koko vuoden ajan. Tuntiarvot kasvukaudella ( ) alittivat kasvillisuuden suojelemiseksi annetun pitkänajan tavoitearvon AOT 40:n (22% sallitusta). Otsonipitoisuudet olivat korkeimpia keväällä ja alkukesästä. Tällöin olosuhteet otsonin muodostumiselle ilmakehässä ovat otollisimmat ja kaukokulkeuma suurinta. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Otsonipitoisuudet Kuopion keskustassa v Concentrations of Ozone in City Centre of Kuopio in Kuukausi / Month Tuntiarvo / Value for 1 h 8 h keskiarvo / Value for 8 h

33 32 Säännölliset otsonimittaukset aloitettiin keskustassa heinäkuussa vuonna Otsonipitoisuudet vuonna 2003 olivat hieman edellistä vuotta pienempiä. Otsonipitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopion keskustassa Concentrations of ozone in City Centre of Kuopio Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year

34 33 8. LEIJUVA PÖLY 8.1 Päästöt Hiukkaspäästöt Kuopiossa vuonna 2003 olivat noin 580 tonnia ja Siilinjärvellä noin 70 tonnia. Hiukkaspäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta ja tieliikenteestä. Jossain määrin hiukkaspäästöjä tulee myös teollisuuden prosesseista. Pölypitoisuuksiin vaikuttaa lisäksi ns. katupöly, joka on peräisin hiekoitushiekasta ja katupäällysteiden kulumisesta. Hajapäästöt / Nonpoint sources 138 t Tieliikenne / Road traffic 40 t HIUKKASPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2003 Emissions of particulate matter in Kuopio in 2003 Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset/ Power plants 130 t Muut päästölähteet/ Other sources 23 t M-Real Oyj Savon Sellu/ Paperboard factory 245 t HIUKKASPÄÄSTÖT SIILINJÄRVELLÄ VUONNA 2003 Emissions of Particulate matter in Siilinjärvi in 2003 Fortum lämpö Oy voimalaitos / tieliikenne/ Power plant 2 t road traffic 18 t Termia Oy voimalaitokset / Power plants 2 t Kemphos Oy laitokset / factories 47 t

35 Vaikutukset sekä ohje- ja raja-arvot Suurina määrinä pöly likaa ympäristöä. Likaantumista aiheuttaa erityisesti karkeajakoinen katupöly. Pääasiassa liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuusprosesseista peräisin olevat ns. hengitettävät hiukkaset, joiden halkaisija on alle 10 µm, pääsevät hengitysteihin aiheuttaen hengityselinoireita ja lisäten hengityselinsairauksia. Kohonneiden hiukkaspitoisuuksien on todettu tilastollisesti lisäävän myös kuolleisuutta. Pieniin pölyhiukkasiin on usein sitoutuneena myös terveydelle haitallisia raskasmetalleja ja orgaanisia yhdisteitä. Suuret pölymäärät vähentävät myös kasvien yhteyttämistä ja tukkivat kasvien ilmaraot. Pöly voi myös altistaa kasveja tuholaisten ja kaasumaisten ilman epäpuhtauksien vaikutuksille. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annetut ohjearvot ilman kokonaisleijuman (TSP) pitoisuudelle ovat: vuorokausiarvo 120 µg/m 3 vuosikeskiarvo 50 µg/m 3 Vuorokausiarvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Kokonaisleijumalle on annettu myös raja-arvo, joka on voimassa saakka. Raja-arvo vuorokausiarvolle on 300 µg/m 3 ja vuosikeskiarvolle150 µg/m 3. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi annettu ohjearvo hengitettävien hiukkasten (PM10) vuorokausiarvolle on 70 µg/m 3. Arvo saa ylittyä yhden kerran kuukaudessa ilman, että pitoisuuden tulkitaan ylittävän ohjearvon. Lisäksi hengitettäville hiukkasille on annettu viimeistään alitettavat raja-arvot. Raja-arvo vuorokausiarvolle on 50 µg/m 3 ja vuosikeskiarvolle 40 µg/m 3. Vuorokausiarvon ylityksiä sallitaan 35 vuodessa, ennen kuin raja-arvo katsotaan ylitetyksi.

36 Kokonaisleijuman pitoisuudet Kuopiossa Kokonaisleijuman pitoisuudet suhteessa ohjearvoihin ja siirtymäkauden raja-arvoihin olivat seuraavat: TSP Mitattu pitoisuus keskustassa Mitattu pitoisuus Petosella Ohjearvo Raja-arvo Vuorokausiarvo (95. %-piste) Vuorokausiarvo (98. %-piste) Vuosikeskiarvo Korkeimmat kokonaisleijuman pitoisuudet mitattiin keväällä ns. katupölyjakson aikana. Selvä pitoisuushuippu oli keskustassa, missä liikenne on vilkasta. Petosella vähemmän liikennöidyllä alueella pitoisuushuippu oli selvästi alhaisempi, mutta kuitenkin erotettavissa. Kummassakin mittauspisteessä pölypitoisuuksiin vaikuttaa eniten tieliikenne ja sen kaduilta ilmaan nostama ns. katupöly. Keskustan tulokset kuvaavat selkeästi liikenneympäristöä kun taas Petosella liikenne vaikuttaa tuloksiin keskustaa vähemmän. Keskustan mittaustulokset ovat korttelin sisäosasta. Selvitysten mukaan keskustan katukuiluissa pitoisuudet ovat noin kaksi kertaa suurempia kuin kortteleiden sisäosissa. Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 Leijuvan pölyn pitoisuudet Kuopiossa v Concentrations of TSP in Kuopio in 2003 Kuukausikeskiarvo / Monthly Mean value Keskusta / City Centre Petonen Kuukausi / Month

37 36 Leijuvan pölyn pitoisuuksia on mitattu keskustassa vuodesta 1984 ja Petosella vuodesta 1993 lähtien. Vuonna 1994 keskustan mittausasema siirrettiin Puistokadun ja Tulliportinkadun risteyksestä noin 50 m etäisyydelle korttelin keskustaan, millä on ollut selvästi vaikutusta mitattuihin pitoisuuksiin. Kokonaisleijuman pitoisuudet ovat pienentyneet 1980-luvun puolivälistä, joskin vaikuttaisi siltä, että luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksien lasku on pysähtynyt. 140 Leijuvan pölyn pitoisuuksien vuosikeskiarvot Kuopiossa Concentrations of TSP in Kuopio in Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Petonen Vuonna 2003 leijuvan pölyn vuosikeskiarvopitoisuudet olivat hieman pienempiä kuin edeltävinä vuosina.

38 Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet Kuopiossa ja Siilinjärvellä Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet suhteessa ohjearvoon: PM10 Mitattu pitoisuus keskustassa Mitattu pitoisuus Itkonniemellä Mitattu pitoisuus Petosella Mitattu pitoisuus Siilinjärvellä Ohjearvo Vuorokausiarvo ja suhteessa viimeistään alitettaviin raja-arvoihin keskustassa: PM10 Keskusta Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Itkonniemellä: PM10 Itkonniemi Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Petosella: PM10 Petonen Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo* Vuosikeskiarvo * Petosella PM10 mitataan keräimellä kuuden vuorokauden välein.

39 38 ja Siilinjärvellä: PM10 Sorakuja Suurin mitattu pitoisuus Raja-arvo Ylitysten määrä Sallittujen ylitysten määrä Vuorokausiarvo Vuosikeskiarvo Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet olivat keskustassa ja Itkonniemellä selvästi korkeimmillaan huhtikuussa. Raja-arvon numeerinen arvo ylittyi kerran kaikilla jatkuvatoimisilla hengitettävän pölyn mittausasemilla (Keskusta, Itkonniemi ja Sorakuja) huhtikuussa. Petosella pitoisuudet vaihtelivat melkoisesti. Yleinen pitoisuustaso oli kuitenkin keskustaa, Itkonniemeä ja Sorakujaa selvästi matalampi. Pitoisuus / Concentration (mg/m3) 100,0 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 Pienhiukkasten (PM10) pitoisuudet vuonna 2003 Concentrations of PM10 in 2003 Vuorokausiarvo / Mean Value for 24 h Ohjearvo / Guideline Value : 70 µg/m3 Keskusta / City Centre Itkonniemi Petonen Siilinjärvi Kuukausi / Month

40 39 Hengitettävien hiukkasten pitoisuuksia on mitattu keskustassa säännöllisesti vuodesta 1990 alkaen. Keskustan mittausaseman siirto Puistokadun ja Tulliportinkadun kulmasta korttelin keskiosiin 50 m:n päähän vuonna 1994 on vaikuttanut mittaustuloksiin selvästi luvun puolivälin jälkeen pitoisuuksissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. 50 Pienhiukkasten (PM10) pitoisuuksien vuosikeskiarvot Concentrations of PM10 in Pitoisuus / Concentration ( g/m 3 ) Vuosi / Year Itkonniemi Keskusta Petonen Sorakuja Itkonniemellä pienhiukkaspitoisuuksia on mitattu vuodesta 1998 ja aikaisemmin vuonna Vuoden 1998 ja 1999 pitoisuudet Itkonniemellä ovat alle puolet kymmenen vuotta aikaisemmin mitatuista pitoisuuksista. Viime vuosina pitoisuudet eivät ole muuttuneet merkittävästi. Petosella pienhiukkaspitoisuuksia on mitattu vuodesta 1996 lähtien. Pitoisuudet eivät ole vuosikeskiarvona muuttuneet mitenkään merkittävästi koko aikana. Siilinjärven Sorakujalla pienhiukkaspitoisuuksia on mitattu joulukuusta 2002 lähtien. Pitoisuuksien vuosikeskiarvosta ei vielä voi tehdä trenditarkastelua. Pitoisuustaso vaikuttaa olevan samaa suuruusluokkaa Kuopion keskustan ja Itkonniemen pitoisuuksien kanssa.

41 40 9. ILMANLAATUINDEKSI 9.1 Yleistä Ilmanlaatuindeksin avulla kuvataan ilmanlaatua yksinkertaistetussa ja helposti omaksuttavassa muodossa. Indeksi on tarkoitettu erityisesti ilmanlaadusta tiedottamiseen. Kuopion keskustan mittaustuloksista laskettu indeksiarvo on päivittynyt tunnin välein Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ylläpitämällä ilmanlaatusivulle ( Indeksin avulla ilmanlaatu jaetaan viiteen laatuluokkaan: hyvä, tyydyttävä, välttävä, huono ja erittäin huono. Indeksi lasketaan rikkidioksidin, typpidioksidin, hiilimonoksidin, otsonin ja hengitettävien hiukkasten tuntikeskiarvosta. Kaikille mainituille epäpuhtauksille lasketaan oma ali-indeksi, joista korkeimman arvo määrää lopullisen ilmanlaatuindeksin arvon ja ilmanlaatuluokan. Indeksin määritys perustuu pääosin ennakoitaviin terveysvaikutuksiin, mutta sen luonnehdinnassa on otettu huomioon myös materiaali- ja luontovaikutuksia. Indeksi lasketaan Kuopiossa koko kaupunkialueen mittaustuloksista ja Siilinjärvellä keskustaajaman mittaustuloksista. Ilmanlaatuindeksin luonnehdinnat INDEKSI LUONNEH- DINTA TERVEYS VAIKUTUKSE T MUUT VAIKUTUKSE T 0-50 Hyvä Ei todettuja Lieviä luontovaikutuksi a Tyydyttävä Hyvin epätodennäköisi ä Välttävä Epätodennäköisi ä Huono Mahd. herkillä yksilöillä Erittäin huono Mahd. herkillä väestöryhmillä pitkällä aikavälillä Selviä kasvillisuus- ja materiaalivaikutuksia pitkällä aikavälillä

42 41 Indeksiarvojen määräytyminen INDEKSI CO 1 h (mg/m3 ) NO 2 1 h (ug/m3) SO 2 1 h (ug/m3) O 3 1 h (ug/m3) PM 10 1 h (ug/m3) Indeksiarvot Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 47. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,01 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,09% ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 2,03% ajasta, tyydyttävää 31,4% ajasta ja hyvää 56,5% ajasta. Korkein indeksiarvo oli 25. Maaliskuuta, jolloin se oli 170. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalis- huhtikuussa (indeksin keskiarvo 57). Ilmanlaatuindeksi Kuopiossa vuonna 2003 Air Quality Index in Kuopio 2003 Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index ERITTÄIN HUONO / VERY BAD HUONO / BAD VÄLTTÄVÄ / PASSABLE TYYDYTTÄVÄ / FAIR HYVÄ / GOOD Kuukausi / Month

43 42 Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna Siilinjärven kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosin vuotta hyvä. Ilmanlaatuindeksin keskiarvo oli 30. Erittäin huonoa ilmanlaatu oli 0,00 % ajasta, huonoa ilmanlaatu oli 0,04% ajasta, välttävää ilmanlaatu oli 1,04% ajasta, tyydyttävää 12,3% ajasta ja hyvää 86,6% ajasta. Korkein indeksiarvo oli 3. huhtikuuta, jolloin se oli 145. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa huhtikuussa (indeksin keskiarvo 43). 200 Ilmanlaatuindeksi Siilinjärvellä vuonna 2003 Air Quality Index in Siilinjärvi 2003 ERITTÄIN HUONO / VERY BAD Ilmanlaatuindeksi / Air Quality Index HUONO / BAD VÄLTTÄVÄ / PASSABLE TYYDYTTÄVÄ / FAIR HYVÄ / GOOD Kuukausi / Month

44 LASKEUMA 10.1 Laskeuman tunnusluvut ja vaikutukset Laskeumalla tarkoitetaan ilmassa olevia hiukkasia ja epäpuhtauksia, jotka painovoiman vaikutuksesta ja sateen mukana laskeutuvat maahan. Laskeuma kuvaa ympäristön likaantumista. Pääosa laskeutuvasta pölystä on hiukkaskooltaan varsin karkeaa (hiukkaskoko useita kymmeniä - satoja mikrometrejä) ja se laskeutuu nopeasti. Pienemmät hiukkaset, kuten esimerkiksi sulfaattihiukkanen voivat kulkeutua ilmavirtausten mukana pitkiäkin matkoja. Laskeumasta voidaan mitata kemiallisia yhdisteitä, kuten rikin ja typen yhdisteitä sekä raskasmetalleja. Pölylaskeumalla ei ole ohjearvoja, mutta rikkilaskeumalle on järvija metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi asetettu metsätalousalueilla tavoitearvo 0,3 g/m 2 /a Kokonaislaskeuma Kuopiossa Kokonaislaskeuma Kuopion keskustassa oli 0,5-6,2 g/m 2 /kk. Korkeimmat kokonaislaskeumat mitattiin toukokuussa katupölyjakson aikaan. Pienempi laskeumahuippu mitattiin keväällä syyslokakuussa, jolloin kokonaislaskeumaa mittauspaikassa todennäköisesti kohotti lakastuva puiden lehvästö. 10 Kokonaislaskeuma Kuopion keskustassa v Particulate Fall-out in City Centre of Kuopio in 2003 Pitoisuus / Concentration (g/m 2 ) Kuukausi / Month

45 Sulfaattilaskeuma Kuopiossa Keskimäärin sulfaattilaskeuma oli 75 mg/m 2 /kk ja vuotuinen laskeuma 894 mg/m 2. Vuotuinen sulfaattilaskeuma muutettuna rikkilaskeumaksi vastaa arvoa 0,30 gs/m 2 /a. Rikkilaskeuman tavoitearvoksi vesi- ja metsäekosysteemeissä aiheutuvien vaikutusten ehkäisemiseksi metsätalousalueille on asetettu 0,3 g/m 2 /a. Kuopion kaupunkialueella tämä tavoitearvo siis saavutetaan.

46 MUITA PÄÄSTÖJÄ KUOPION KAUPUNGIN ALUEELLA 11.1 Kasvihuonekaasut 45 Kasvihuonekaasuja, joiden päästöihin ihmisen toiminta vaikuttaa ovat mm. hiilidioksidi, metaani ja dityppioksidi. Hiilidioksidia vapautuu poltettaessa fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä, kivihiiltä, turvetta ja maakaasua. Sitä vapautuu myös ja puuta poltettaessa, mutta tätä ei oteta taseita laskettaessa huomioon, sillä metsät ja suot sitovat hiilidioksidia. Kuopiossa merkittävimmät hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat ovat energiantuotanto, teollisuus ja liikenne. TÄRKEIMMÄT HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖT KUOPIOSSA VUONNA 2003 Carbon Dioxide Emissions in Kuopio in tuhatta tonnia Tieliikenne / Road traffic Kuopion Energia, Haapaniemen voimalaitokset / Power plants M-Real Oyj Savon Sellu / Paperboard factory Biopolttoaineet Fossiiliset polttoaineet Metaania muodostuu fossiilisista polttoaineista, soilla, kaatopaikoilla ja yleensä biomassan maatuessa. Nautakarja on myös merkittävä metaanin lähde. Metaani on vaikutukseltaan erittäin voimakas kasvihuonekaasu. Kuopiossa merkittävimmät metaanipäästöjen lähteet ovat kaatopaikat ja kotieläinten pito. Kuopion kaatopaikoilta aiheutuvat metaanipäästöt ovat noin t vuodessa. Kotieläintalouden metaanipäästöt ovat noin 300 tonnia vuodessa. Vuonna 2003 liikenteen metaanipäästöt Kuopiossa olivat 29 tonnia.

47 46 Dityppioksidia eli ilokaasua vapautuu typpilannoitteista, typpihapon valmituksesta, polttoprosesseista ja maankäytön muutoksista. Myös henkilöautojen katalysaattorit aiheuttavat dityppioksidin päästöjä. Kuopiossa merkittävimmät dityppioksidin lähteet ovat toisaalta energiantuotanto ja toisaalta metsät, pellot ja suot. Energiantuotannon dityppioksidipäästö on noin 50 tonnia vuodessa. Metsistä, soilta ja pelloilta dityppioksidia vapautuu ilmakehään noin 35 tonnia vuodessa. Vuonna 2003 liikenteen aiheuttama dityppioksidipäästö Kuopiossa oli 21 tonnia Hiilivedyt Ilmaan pääseviä haihtuvia hiilivetyjä ovat mm. pakokaasuihin jääneet palamattomat polttoaineet ja liuotinhöyryt. Niitä kutsutaan nimellä VOCyhdisteet (volatile organic compounds). VOC-päästöjä Kuopiossa aiheuttavat eniten liikenne, polttoaineiden varastointi ja rakennustuote- ja muovituoteteollisuus. Hiilivedyt ja typenoksidit muodostavat auringonvalon vaikutuksesta alailmakehän otsonia. FENESTRA OY, 92 t Hajapäästöt/nonpoint sources 540 t HIILIVETYPÄÄSTÖT KUOPIOSSA V 2003 Öljyvarastot/oilstorage ( Oy Esso VEST-WOOD Ab, Kuopion Energia SUOMI OY 102 t ja Suomen Petrooli) 26 t OY SCANTARP AB 56 t UPM-KYMMENE WOOD OY, 11 t Tieliikenne/Road Traffic 408 t Vesiliikenne/boat traffic 60 t Raideliikenne/railroad traffic, 3 t Työ- ja maatalouskoneet/ work- and agriculture machines 240 t

48 Raskasmetallit Raskasmetalleja ovat arseeni, kadmium, kromi, kupari, elohopea, vanadiini, nikkeli, lyijy ja sinkki. Raskasmetalleja pääsee ilmaan energiantuotannosta ja metalliteollisuuden prosesseista. Ilmassa ne ovat joko kaasumaisessa olomuodossa tai hiukkasina ja hiukkasiin sitoutuneena. Ohessa on esitetty kahden tärkeimmän pistemäisen päästölähteen (Kuopion Energian Haapaniemen voimalaitos ja M-real Oyj Savon Sellun tehtaan voimalaitos) raskasmetallipäästöt vuodelta Raskasmet (kg/a) Kuopion Energia/Hniemi M-real Oyj Savon Sellu As Cd Co Cr Ni Pb V Zn Hg 8,5 1,3 9,0 15, ,0 2,5 1,1 4,7 14,7 14,3 4,2 25, ,1

49 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Kuopion ilmanlaatu ja päästötilanne vakiintui 1990-luvun loppupuolella. Päästömäärissä ei ole viime vuosina tapahtunut oleellisia muutoksia. Vuonna 2003 Kuopion ilmanlaatu oli valtaosin hyvä. Ilmanlaatuindeksin avulla kuvattuna kaupunkialueen ilmanlaatu oli pääosan vuotta hyvä. Ilmanlaatu Kuopiossa oli luokiteltavissa erittäin huonoksi 0,01% ajasta, huonoksi 0,1% ajasta, välttäväksi 2,0%, tyydyttäväksi 31,4% ajasta, ja hyväksi 56,5% ajasta. Ilmanlaatu Siilinjärvellä oli luokiteltavissa huonoksi 0,04% ajasta, välttäväksi 1,0%, tyydyttäväksi 12,3% ajasta, ja hyväksi 86,6% ajasta. Indeksin avulla kuvattuna ilmanlaatu oli heikointa maalis-huhtikuussa, jolloin kohollaan olivat lähinnä hengitettävien hiukkasten pitoisuudet. Talvikuukausina ei esiintynyt ilmanlaadun kannalta ongelmallisia inversiotilanteita. Keskeisimmin Kuopion kaupunkialueen ja Siilinjärven keskustaajaman ilmanlaatuun vaikuttaa tieliikenne. Energiantuotantoja teollisuuslaitosten vaikutukset ovat pääosin paikallisia. Kuopion kaupunkialueen ilmanlaatu on parantunut 1980-luvun puolivälistä, jolloin säännöllinen ilmanlaadun seuranta kaupungissa aloitettiin. Selkeimmin ilmanlaadun paraneminen näkyy rikkidioksidipitoisuuksissa, jotka ovat pienentyneet noin 1/10:aan. Myös tieliikenteen aiheuttamat typpidioksidi- ja hiilimonoksidipitoisuudet ovat 1990-luvulla kääntyneet laskuun, joskin 1990-luvun lopulla pitoisuuksien lasku hidastui. Otsonipitoisuudet jäivät alle terveydensuojelemiseksi annettujen tavoitearvojen. Pitoisuudet (22%) jäivät selvästi alle uuden kasvillisuuden suojelemiseksi annetun otsonin tavoitearvon (AOT40). Leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat 1980-luvun huippupitoisuuksista laskeneet. Pitoisuudet eivät kuitenkaan ole merkittävästi pienentyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Selvitysten mukaan vilkkaimmin liikennöidyillä alueilla leijuman ja hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ylittävät ohjearvot. Vuonna 2003 raja-arvon lukuarvo ylitettiinkin hengitettävän pölyn osalta kaikilla asemilla kerran huhtikuussa. Ohjearvon ylityksiä ei vuonna 2003 mitattu. Happamoittava rikkilaskeuma on pysynyt edellisten vuosien tasolla. Kaupunkialueen rikkilaskeuma on samaa tasoa metsätalousalueille annetun tavoitearvon kanssa.

50 49 Siilinjärven keskustaajaman pitoisuudet jäävät yleensä alle Kuopiossa mitattujen pitoisuustasojen. Ilmanlaatuindeksillä tarkasteltaessa on ilmanlaatu Sorakujan aseman ympäristössä normaalisti selvästi Kuopion keskustaa parempaa. Ajoittain paikalliset päästöt näkyvät kuitenkin mittauksissa ja Siilinjärven Sorakujalla mitattiinkin typpidioksidin vuorokausiohjearvon ylitys tammikuussa.

51 MITTAUSASEMIEN KUVAUKSET LIITE 1 sivu 1/7

52 LIITE 1 sivu 2/7 HATSALA Osoite: Opistotie 2, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: lämpötila, tuulensuunta, tuulennopeus, suhteellinen kosteus, ilmanpaine ja auringon säteilyenergia Näytteenottokorkeus: 5-20 metriä maanpinnasta riippuen mitattavasta parametrista, 103 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun tekniikan alan koulutuskeskuksen katolla. Ympäröivä maasto on avoin eikä aseman lähellä ole esteitä. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Tuulensuunta: Vaisala WAV15/optinen kiekko Tuulennopeus: Vaisala WAA15/optinen mittaus Lämpötila: Vaisala HMP35D/PT100 säteilysuojalla Suhteellinen kosteus: Vaisala Humicap H Ilmanpaine: Vaisala PTB100A Auringon säteilyenergia: Kipp & Zonen CM3/pyroanemometri Aseman toiminta aloitettu

53 LIITE 1 sivu 3/7 ITKONNIEMI Osoite: Malminkatu 9 (Sandelsinkatu 14), KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM10 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 92 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee esikaupunkialueella, jossa on pien- ja kerrostaloja. Lähin pistelähde on Schauman Wood Oy:n Itkonniemen vaneritehdas ja voimalaitos. Muita päästölähteitä ovat pientalojen erillislämmitys ja liikenne. Malminkadun liikennemäärä 1600 autoa/vrk, josta raskasta liikennettä 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka Aseman toiminta aloitettu

54 LIITE 1 sivu 4/7 KUOPION KESKUSTA 2 (KASARMIPUISTO) Osoite: Tulliportinkatu 37, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: CO, O 3, NO, NO 2, TSP, PM10 ja laskeuma Näytteenottokorkeus: 3-4 m maanpinnasta, 112 m merenpinnasta Ympäristö: Kaupungin keskustassa korttelin sisäosassa puistossa, jossa on hallintorakennuksia. Korttelin ohi kulkevat vilkasliikenteiset Tulliportinkatu ja Puistokatu. Tulliportinkadun ja Puistokadun yhteenlaskettu liikennemäärä on noin ajoneuvoa/vrk, joista raskaan liikenteen osuus on noin 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: CO: Thermo Environmental, malli 48 / ei-dispersiivinen infrapunamenetelmä (NDIR) O 3 : API, malli 400 / UV-absorptio NO/NO 2 : Monitor Labs, malli 9841B / kemiluminesenssi TSP: standardin SFS 3863 mukaisesti PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka laskeuma: standardin SFS 3865 mukaisesti, keräysaika kalenterikuukausi Aseman toiminta aloitettiin Tällöin asema siirrettiin kadun varresta nykyiseen sijaintiinsa korttelin sisäosaan ja siten sen luonne muuttui aikaisemmasta.

55 LIITE 1 sivu 5/7 PETONEN Osoite: Kypäräkatu 1, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: TSP, PM10 Näytteenottokorkeus: 10 m maanpinnasta, 100 m merenpinnasta Ympäristö: Asema on esikaupunkialueella päiväkodin katolla. Lähellä kulkevan vilkasliikenteisemmän Hulkontien liikennemäärä on 2000 ajoneuvoa/vrk, joista raskasta liikennettä 5 %. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: TSP: standardin SFS 3863 mukaisesti PM10: Kimoto, malli 130 / fraktioiva pölykeräin Aseman toiminta aloitettu

56 LIITE 1 sivu 6/7 SORSASALO Osoite: Selluntie, KUOPIO Koordinaatit: : Mittausparametrit: SO 2 Näytteenottokorkeus: 4 m maanpinnasta, 90 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee M-Real Oyj Savon Sellun tehtaille johtavan tien varressa ja sillä mitataan sellutehtaan päästöjen vaikutuksia. Alle 300 m etäisyydellä on myös Valtatie 5, jossa liikennemäärä on ajoneuvoa/vrk. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: Monitor Labs, malli 9850B / UV-fluoresenssi Asema on ollut toiminnassa ja sen toiminta on aloitettu uudelleen

57 LIITE 1 sivu 7/7 SORAKUJA Osoite: Sorakuja, SIILINJÄRVI Koordinaatit: : Mittausparametrit: PM10, NO2, NO, SO2 Näytteenottokorkeus: 4 metriä maanpinnasta, 129 m merenpinnasta Ympäristö: Asema sijaitsee Siilinjärven keskustaajamassa kauppakeskuksen laajan pysäköintialueen reunalla. Lähin pistelähde on Kemira Phosphates Oy. Muita päästölähteitä on Fortum Lämpö Oy ja Termia Oy:n pienet voimalaitokset. Lähiteiden liikenne autoa/vrk, josta raskasta liikennettä on n. 3%. Valtatie 5 on n. 200 m:n päässä ja siellä liikennetiheys on autoa/vrk ja maantie 559 on n. 170 m:n päässä ja siellä liikennetiheys on autoa/vrk, joiden raskaan liikenteen osuus on 7%. Mittauslaitteet / mittausmenetelmä: PM10: TEOM 1400a / värähtelevä mikrovaaka NO/NO2: Monitor Labs, malli 9841B / Kemiluminesenssi SO2:Thermo Environmental, malli 43A / UV- fluoresenssi Aseman toiminta aloitettu

58 LIITE 1 sivu 8/7