Kauppa 2013 Handel Trade EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne Ristikkäiskaupan osuus eri maiden kanssa käydystä kaupasta v. 2011, tärkeimmät ristikkäiskauppakumppanit 20 % 15 10 5 0 Ruotsi Tanska Viro Itävalta Saksa Ranska Kanada Italia Iso-Britannia Yhdysvallat Puola Belgia Niiden tavaranimikkeiden osuus, joissa 67-75 % kauppavaihdosta oli ristikkäiskauppaa Niiden tavaranimikkeiden osuus, joissa 75-90 % kauppavaihdosta oli ristikkäiskauppaa Niiden tavaranimikkeiden osuus, joissa yli 90 % kauppavaihdosta oli ristikkäiskauppaa Helsinki 5.7.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tulli. Uppgifterna kan citeras med uppgivande av Tullen som källa. Quoting is encouraged provided Finnish Customs is acknowledged as the source.
EU-JÄSENYYS JA SUOMEN KAUPPAVAIHDON RAKENNE EU-jäsenyys ja talouden globalisoituminen on aiheuttanut suuria muutoksia Suomen ulkomaankaupan toimintaympäristössä. Sisämarkkinoihin liittyminen ja muu kaupan avautuminen on vajaan 20 vuoden aikana mahdollistanut ulkomaankaupassa entistä laajemmin kolmansista maista peräisin olevien tavaroiden jälleenviennin sekä samojen tai lähes toisiaan vastaavien tavaroiden samanaikaisen viennin ja tuonnin. Yksi tapa tarkastella kaupan globalisoitumista on tutkia eri maiden välistä ristikkäiskauppaa. Ristikkäiskauppa voidaan määritellä seuraavasti: saman hyödykeryhmän tavaroita sekä tuodaan että viedään samanaikaisesti. Talouden globalisoituessa ja erilaisten kaupan esteiden ja rajoitusten kaatuessa ristikkäiskaupan voisi olettaa lisääntyvän. Tavallisin tapa arvioida ristikkäiskaupan osuutta ulkomaankaupasta on laskea toimialoittain tai tuotteittain ns. Grubel-Lloyd indeksi: GL i = ((X i + M i ) - X i M i ) / (X i + M i ) = 1 ( X i M i / (X i + M i )), jossa X i on toimialan tai tavaran i vienti ja M i vastaava tuonti. Jos GL i -indeksi saa arvon yksi, kaikki toimialan tai tavaran i kauppa on ristikkäiskauppaa. Jos GL i on nolla, ristikkäiskauppaa toimialalla tai tavaralla i ei käydä lainkaan. 1) Ristikkäiskaupan tutkimuksessa on yleensä paneuduttu toimialoittaiseen kauppaan. Tämä voi kuitenkin vääristää kuvaa ristikkäiskaupasta, sillä yhden toimialan sisällä voi olla hyvin erilaisia tavaroita (esim. matkapuhelimien osat ja valmiit matkapuhelimet kuuluvat samaan toimialaan). Tässä selvityksessä on toimialojen sijasta tarkasteltu ristikkäiskauppaa CN-tavaranimikkeissä. EU:n käyttämässä CN-luokituksessa oli vuonna 2011 käytössä n. 10 000 tavaranimikettä, joten toisiaan vastaavien tavaroiden vienti ja tuonti voidaan arvioida paljon tarkemmalla tasolla kuin toimialaluokituksessa. CN-luokituksen tulkitseminenkaan ei ole täysin yksiselitteistä. CN-ryhmään 99 kuuluu erittelemättömien tavaroiden nimikkeitä, joiden sisältö voi olla viennissä ja tuonnissa täysin erilainen, vaikka käytetyt nimikkeet olisivat samoja. Jotta kaupasta saataisiin arvioitua mahdollisimman tarkka ristikkäiskaupan osuus, nämä nimikkeet on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. CN-luokituksessa on lisäksi monissa tavararyhmissä nimikkeitä, joihin sisältyy ryhmän tuotteiden osia, tarvikkeita yms. tarkemmin määrittelemättömiä tavaroita. Viennin ja tuonnin kilohintoja vertaamalla voidaan arvioida, sisältyykö näiden nimikkeiden vientiin ja tuontiin samankaltaisia tavaroita. Jos vienti- ja tuontihinnat ovat suunnilleen samalla tasolla, on mahdollista, että myös tuotteet ovat toistensa kaltaisia. Jos kilohinnat poikkeavat selvästi toisistaan, näiden nimikkeiden tavaroita ei voi pitää ristikkäiskauppana. Hintavertailu osoitti, että tällaisilla osa- ja tarvikenimikkeillä ei ole olennaista merkitystä ristikkäiskaupassa, joten niitä ei ole poistettu aineistosta. 1) Grubel, Herbert G.; Lloyd, Peter J. (1975). Intra-industry trade: the theory and measurement of international trade in differentiated products. New York: Wiley.
Suuret ristikkäiskauppamaat Grubel-Lloyd-indeksi laskettiin vuodelle 1994 (ennen Suomen EU-jäsenyyttä), vuodelle 1997 (ensimmäisten jäsenyysvuosien jälkeen), vuodelle 2001 (ennen yhteisvaluutan käyttöönottoa), vuodelle 2007 (ennen vuosien 2008-2010 taantuman alkua) ja vuodelle 2011 (uusin vahvistettu ja lopullinen vuositilasto). Indeksille valittiin kolme raja-arvoa: - 0,67 eli tavaranimikkeet, joissa kaksi kolmannesta kauppavaihdosta oli ristikkäiskauppaa, - 0,75 eli tavaranimikkeet, joissa kolme neljännestä kauppavaihdosta oli ristikkäiskauppaa, - 0,90 eli tavaranimikkeet, joissa 90 prosenttia kauppavaihdosta oli ristikkäiskauppaa. Vertailuun otettiin mukaan sellaiset suuret tai keskikokoiset kauppakumppanit, joiden kanssa käydyssä kaupassa GL-indeksin tason 0,67 ylittävien tavaranimikkeiden osuus kauppavaihdosta oli vuonna 2011 viiden prosentin tuntumassa tai sitä suurempi. Tällaisia maita oli kaksitoista: Ruotsi, Tanska, Viro, Itävalta, Saksa, Ranska, Kanada, Italia, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Puola ja Belgia. Ristikkäiskauppa Ruotsin kanssa Vuoden 2011 kaupan perusteella lähialueen maat, Ruotsi, Tanska ja Viro, erottuvat tärkeimmiksi ristikkäiskauppaa käyviksi kauppakumppaneiksi. Ruotsi on selvästi tärkein maa. Ristikkäiskaupan osuus kaupasta Ruotsin kanssa on kuitenkin laskenut kaikilla GL-indeksin tasoilla. Ennen Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyttä merkittävillä ristikkäiskauppatavaroilla oli selvästi yli viidenneksen osuus maiden välisestä kaupasta. Jäsenyysaikana GL-tason 0,67 ylittävien tavaroiden osuus on jäänyt alle viidenneksen. GL-indeksin 0,90 ylittävien tavaroiden osuus on pudonnut aiempien vuosien viiden-kuuden prosentin tasolta neljään prosenttiin. Vuonna 1994 osuus oli puhelinlaitteiden osien kaupan vuoksi poikkeuksellisesti yli kahdeksan prosenttia. Ennen EU-jäsenyyttä tärkeimpiä tavararyhmiä Suomen ja Ruotsin välisessä ristikkäiskaupassa olivat erilaiset sähkötekniset laitteet, rauta ja teräs sekä muutamat paperi- ja pahvituotteet. Sähkölaitteista tärkeimpiä olivat viestintälaitteet. Myös atk-laitteiden ristikkäiskauppa oli merkittävää. Suomen ja Ruotsin EU-jäsenyyden alettua sähkötekniikan merkitys väheni matkapuhelimia lukuun ottamatta. Paperin, painotuotteiden ja raudan ja teräksen rinnalle nousivat erilaiset muovitavarat ja muut muoviteollisuuden tuotteet. Myös autojen renkaat nousivat ristikkäiskaupan tuotteiksi. 2000- luvun puolella Suomen ja Ruotsin ristikkäiskauppaan ovat ilmaantuneet muutamat kemian teollisuuden tuotteet, erilaiset rakennuspuusepän tuotteet, värimetallituotteet sekä ajoneuvojen osat ja tarvikkeet. Erilaiset tietokone-, konsoli- ym. sähköiset pelilaitteet ovat viime vuosina olleet yksi arvoltaan suurimpia ristikkäiskaupan nimikkeitä Ruotsin kanssa käydyssä kaupassa, mutta viedyt ja tuodut tallenteet saattavat sisältää erilaisia ohjelmia ja tuotteita. Jos pelinimike jätetään ristikkäiskaupan ulkopuolelle, Ruotsia koskevista luvuista on vähennettävä kaikista alla olevista taulukoista vuoden 2011 luvuista 0,3 prosenttiyksikköä. Tämän vähennyksen jälkeenkin Ruotsi olisi yhä tärkein ristikkäiskauppakumppani, mutta GL-indeksin tasolla 0,90 Viro olisi lähes samalla tasolla. Kaupassa Viron kanssa pelilaitteet eivät ole merkittävä ristikkäiskauppatuote.
Ristikkäiskauppa muiden suurten kauppakumppanien kanssa Ristikkäiskauppa Tanskan kanssa nousi GL-indeksin tasolla 0,67 vuonna 2011 lähes 12 prosenttiin. Vuosituhannen vaihteessa ja 1990-luvulla osuus liikkui seitsemän-kahdeksan prosentin paikkeilla. Turkisnahat olivat vuonna 2011 selvästi suurin tavararyhmä ristikkäiskaupassa. Turkikset ovat kuitenkin ongelmallinen tavararyhmä, sillä niitä tuodaan Suomeen huutokaupattaviksi; kyseessä ei siis ole tavanomainen tuonti. Jos turkisnahkoja ei oteta huomioon, ristikkäiskaupan osuus Tanskan kanssa käydyssä kaupassa olisi vuonna 2011 jäänyt kymmenen prosentin tuntumaan. Viron kanssa käydyssä kaupassa ristikkäiskaupalla oli selvästi suurempi osuus ennen Suomen EU-jäsenyyttä kuin jäsenyysaikana. GL-indeksin tason 0,67 ylittävien tavaroiden osuus on pudonnut 1990-luvun alkupuolen 15 prosentista vajaaseen kymmeneen prosenttiin. Vaatteet ja atklaitteiden osat ym. sähkötekniset tuotteet ovat olleet suurimpia ristikkäiskaupan tavaroita. Kauppa Saksan ja Ison-Britannian kanssa on kehittynyt samansuuntaisesti kuin Viron kanssa käyty kauppa. Vuonna 1994 tärkeillä ristikkäiskauppatavaroilla oli 13 prosentin osuus kaupasta Saksan kanssa ja 11 prosentin osuus kaupasta Ison-Britannian kanssa. Tällä vuosisadalla osuudet ovat vajonneet kuuden-kahdeksan prosentin vaiheille. Saksan kanssa ristikkäiskauppaa syntyy mm. kulkuneuvojen ja muovituotteiden kaupasta, Ison-Britannian kanssa puolestaan muoveista sekä erilaisista koneista ja laitteista. Ristikkäiskaupan vahvoja kasvumaita ovat olleet Itävalta, Kanada, Yhdysvallat ja Puola. Kolmen ensiksi mainitun maan kohdalla 0,67-indeksitason ylittäneiden tavaroiden osuus kauppavaihdosta oli vuonna 2011 kaksinkertainen vuoteen 1994 verrattuna. Puolan kanssa käydyssä kaupassa kehitys on ollut vieläkin nopeampaa: tärkeiden ristikkäiskauppatavaroiden osuus on noussut vuoden 1994 vajaasta prosentista viiden prosentin tuntumaan. Itävallan kanssa ristikkäiskauppaa käytiin mm. terästuotteilla ja kulkuneuvoilla. Suurin osa Kanadan kanssa käydystä ristikkäiskaupasta syntyi moottorikelkkojen viennistä ja tuonnista, Yhdysvaltojen kohdalla sähkötekniikan tuotteista ja koneista. Kaupassa Puolan kanssa ei ollut selvästi muita tärkeämpiä tuotteita, vaan ristikkäiskauppa jakaantui mm. moniin väriaine-, muovi-, paperi- ja konenimikkeisiin. Joidenkin maiden kanssa käydyssä kaupassa ristikkäiskaupan osuus notkahti Suomen EUjäsenyyden alkuvuosina. Selvimmin tämä näkyy kaupassa Ranskan ja Saksan kanssa. Ranskan osalta tärkeiden ristikkäiskaupan tavaroiden osuus putosi 1990-luvun alun seitsemästä prosentista vuosisadan vaihteessa vajaaseen viiteen prosenttiin, mutta nousi sitten uudelleen yli seitsemään prosenttiin. Saksan kaupassa osuus kävi kuudessa prosentissa. Suurin syy väliaikaiseen pudotukseen oli kummankin maan kohdalla kulkuneuvoviennin ja tuonnin väheneminen. Tarkastelun ulkopuolelle jäi joitakin suuria kauppakumppaneita, joiden kanssa käydyssä kaupassa ristikkäiskaupan arvo nousi tosin korkeaksi, mutta näiden maiden kohdalla oli kysymys vain kauppavaihdon suuruudesta. Kaupan paisuessa ristikkäiskaupan arvo nousee, vaikka sen osuus koko kaupasta pysyisi pienenä. Tällaisia maita olivat esimerkiksi Kiina ja Alankomaat. Molempien kanssa käytiin huomattavasti ristikkäiskauppaa, mutta GL-indeksin 0,67-tason ylittävien tavaroiden osuus jäi kummankin maan kohdalla parin-kolmen prosentin paikkeille. Suurten ja keskikokoisten kauppakumppaneiden joukossa on myös maita, joiden kaupassa ristikkäiskaupan tavaroiden osuus jää alle prosentin. Ristikkäiskauppaa ei siis ole käytännöllisesti katsoen lainkaan, vaan vienti ja tuonti ovat rakenteeltaan täysin erilaisia. Tärkeimpiä näistä maista
ovat Venäjä, josta tuodaan lähinnä energiatuotteita, ja Etelä-Korea, jonka kanssa käydään kone-, laite- ja sähkötekniikkakauppaa, mutta vienti- ja tuontitavarat poikkeavat toisistaan selvästi. Pienempien kauppakumppaneiden joukosta löytyy lisäksi muutamia maita, joiden kanssa on käyty paljon ristikkäiskauppaa muutamina satunnaisina vuosina. Tällaisia maita oli mm. Meksiko vuonna 2011. Näillä mailla ei kuitenkaan ole olennaista merkitystä Suomen koko ristikkäiskaupan kehityksessä. Ristikkäiskaupan kehitys EU-jäsenyyden aikana Ulkomaankaupan globalisaatio ja Suomen EU-jäsenyys eivät ole vaikuttaneet näkyvästi Suomen ristikkäiskauppaan. Kahdellatoista merkittävällä ristikkäiskauppakumppanilla ei ole ollut mitään yhtenäistä kehityssuuntaa. Ryhmään kuului sekä selviä kasvumaita että ristikkäiskaupan supistumista. EU-jäsenyydellä sen paremmin kuin euron käyttöönotollakaan ei näytä olevan yksiselitteistä vaikutusta ristikkäiskauppaan. Globalisoituminen näkyy enemmänkin maasidonnaisuuden vähenemisenä. Ristikkäiskaupan osuus tärkeimmän ristikkäiskauppakumppanin, Ruotsin, kanssa on vähentynyt. Ruotsi on kuitenkin pysynyt yhä selvästi suurimpana ristikkäiskauppakumppanina. Kahden muun tärkeän kauppakumppanin, Tanskan ja Viron, kanssa käyty ristikkäiskauppa on vaihdellut voimakkaasti. Ruotsi ja Tanska ovat yhteisvaluutan ulkopuolisia EU-maita, Viro puolestaan liittyi euroalueeseen vuoden 2011 alussa. Suuria ristikkäiskaupan kasvumaita kahden viime vuosikymmenen aikana ovat olleet EU-maat Itävalta (EU-jäsen vuodesta 1995, mukana yhteisvaluutassa vuodesta 1999) ja Puola (EU-jäsen vuodesta 2004, euroalueen ulkopuolella) sekä EU:n ulkopuoliset Kanada ja Yhdysvallat. Ristikkäiskaupan tuotteet vaihtelevat maittain huomattavasti. Tuoterakenne saattaa muuttua myös vuosien varrella. Esimerkiksi Ruotsin kanssa käydyssä kaupassa ristikkäiskaupan painopiste on siirtynyt kahdenkymmenen vuoden aikana sähkötekniikasta kemian teollisuuteen. Taulukko 1. Ristikkäiskaupan osuus kauppavaihdosta vuosina 1994, 1997, 2001, 2007 ja 2011, GL-indeksi 0,67, tärkeimmät ristikkäiskauppaa käyvät kauppakumppanit (vuoden 2011 suuruusjärjestyksessä) Maa 1994 1997 2001 2007 2011 Ruotsi 23,4 17,9 19,9 18,4 17,2 Tanska 7,7 5,7 6,8 6,4 11,6 Viro 14,8 7,0 9,3 12,0 9,8 Itävalta 5,4 4,2 3,8 6,1 9,8 Saksa 13,3 7,7 6,2 12,6 8,4 Ranska 7,1 4,4 4,8 8,4 7,6 Kanada 3,4 1,4 6,7 5,4 7,0 Italia 5,5 5,7 4,7 6,9 6,7 Iso-Britannia 11,2 10,0 6,6 3,4 6,1 Yhdysvallat 3,0 5,7 8,5 8,5 5,5 Puola 0,8 3,0 4,2 6,4 4,6 Belgia 4,2 4,3 3,2 5,8 4,5
Taulukko 2. Ristikkäiskaupan osuus kauppavaihdosta vuosina 1994, 1997, 2001, 2007 ja 2011, GL-indeksi 0,75, tärkeimmät ristikkäiskauppaa käyvät kauppakumppanit (vuoden 2011 suuruusjärjestyksessä) Maa 1994 1997 2001 2007 2011 Ruotsi 15,3 14,2 14,5 13,8 13,0 Tanska 5,5 4,3 4,8 4,3 10,4 Viro 8,3 4,6 6,8 7,4 7,9 Ranska 5,1 3,6 3,1 6,7 7,0 Saksa 9,9 5,6 5,0 10,4 6,9 Itävalta 2,7 3,4 3,2 3,8 6,1 Kanada 1,9 0,8 6,5 4,4 5,8 Italia 3,7 4,9 3,0 5,0 5,6 Iso-Britannia 6,0 7,5 5,5 2,5 4,9 Puola 0,6 2,4 3,6 4,3 3,9 Belgia 3,5 2,3 2,7 4,4 3,4 Yhdysvallat 2,4 4,1 7,5 4,4 3,0 Taulukko 3. Ristikkäiskaupan osuus kauppavaihdosta vuosina 1994, 1997, 2001, 2007 ja 2011, GL-indeksi 0,90, tärkeimmät ristikkäiskauppaa käyvät kauppakumppanit (vuoden 2011 suuruusjärjestyksessä) Maa 1994 1997 2001 2007 2011 Ruotsi 8,2 5,3 5,7 5,6 4,2 Viro 2,7 1,7 2,4 3,1 3,8 Tanska 2,4 1,9 2,2 1,6 3,7 Ranska 0,8 0,9 1,4 1,9 2,7 Saksa 1,8 1,7 1,5 1,8 2,4 Italia 1,1 3,1 1,5 2,7 2,4 Itävalta 1,0 1,9 1,0 1,5 2,1 Puola 0,3 1,4 2,1 1,9 2,0 Iso-Britannia 2,8 5,9 1,4 1,1 1,5 Belgia 0,8 0,9 1,9 0,7 1,4 Yhdysvallat 1,2 1,0 1,9 3,1 1,3 Kanada 0,9 0,2 0,9 4,1 0,5
Kauppa 2013 Handel Trade EU-jäsenyys ja Suomen kauppavaihdon rakenne 2013:M13, 5.7.2013 Tiedustelut - Förfrågningar - Inquiries: Matti Heiniemi p. 040 332 1845 Christina Telasuo p. 040 332 1828 Kari Ylioja p. 040 332 1894 Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi Kaikki tilastot ja katsaukset ovat ilmaiseksi luettavissa Tullin Internet-sivuilla www.tulli.fi Internet-sivuiltamme löytyvät myös käsikirja ulkomaankaupan tilastointiperiaatteista, Intrastat-opas sekä kunkin tilaston kuvaus ja laatuseloste. Tarkempia maa- ja tavarakohtaisia tietoja sekä logistiikkatilastoja on saatavissa maksutta ulkomaankauppatietojen jakelujärjestelmästä (ULJAS) uljas.tulli.fi Yhteystiedot: Tulli Tilastointi Erottajankatu 15-17 A PL 512 00101 Helsinki Vaihde (09) 6141 Tilastopalvelu 020 690 603 tilastot@tulli.fi Kontaktuppgifter: Tullen Statistik Skillnadsgatan 15-17 A PB 512 00101 Helsingfors Växel (09) 6141 Statistikservice 020 690 603 statistik@tulli.fi Contact information: Finnish Customs Statistics Erottajankatu 15-17 A PO Box 512 FI-00101 Helsinki Exchange + 358 9 6141 Statistics service + 358 20 690 603 statistics@tulli.fi