1/8 Paikka/Plats Seinäjoki Päiväys Datum PÄÄTÖS Dnro Dnr 27.2.2009 LSU-2009-R-6 (531) Asia Ärende PÄÄTÖS YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN SOVEL- TAMISESTA LIHASIKOJEN KASVATUSTOIMINNAN LAAJENTAMISEEN Manupork Oy, Nurmo HANKKEESTA VASTAAVA Manupork Oy Kalistajantie 99 60550 Nurmo HANKKEEN KUVAUS Manupork Oy suunnittelee lihasikojen kasvatustoiminnan laajentamista. Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä tilalla Manunkangas RN:o 8:239. Manupork Oy:llä on tällä hetkellä 2 999 lihasian kasvattamo ja nyt toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi niin, että vanhan sikalarakennuksen kaakkoispuolelle rakennetaan toinen sikalarakennus, johon tulee tilat 2 383 lihasialle. Yhteensä tilalle tulisi 5 382 lihasikaa. Sianlihaa tuotettaisiin noin 1 610 000 kg vuodessa. Vanha lihasikala ja suunniteltu lihasikala sijaitsevat tilalla Manunkangas RN:o 8:239. Alue on Nurmon kunnan erityisesti kotieläintuotantoon osoittama alue, jolla sijaitsee Manupork Oy:n sikalan lisäksi kaksi 60 000 broilerin kasvattamoa (toista ei ole vielä rakennettu) ja 990 lihasian sikala. Manupork Oy:n uuden lihasikalan ja toisen broilerkasvattamon valmistumisen jälkeen alueella olisi eläinyksikköjä yhteensä noin 8 772 ja eläinsuojien toiminnasta syntyisi lantaa yhteensä 14 544 m 3, josta sian lietettä 12 744 m 3 ja broilerin kuivalantaa 1 800 m 3. YVA-yhteysviranomainen on antanut lausunnon harkinnanvaraisen YVA-menettelyn tarpeesta Manupork Oy:n ensimmäisen sikalan ympäristölupahakemuksen yhteydessä 5.1.2005 (diaarinumero LSU-2004-R-41). Yhteysviranomainen totesi, että ympäristövaikutusten arviointi ei tässä vaiheessa ole tarpeen. Mahdollisten laajennusten ja uusien hankkeiden myötä ympäristövaikutusten arvioinnin tarve voi kuitenkin laueta uudelleen. YVA-yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVAmenettelyn tarpeesta myös naapuritilan (Rattahanoja Oy) ympäristölupahakemukseen 18.8.2008. Lausunnossaan (diaarinumero LSU-2008-R-32) yhteysviranomainen toteaa, "ettei Rattahanoja Oy:n suunnittelemaan broilerien kasvatustoimintaan tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeeta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin". Manupork Oy:n lihasikaloiden toimintaperiaatteena on osastokohtainen kertatäyttöisyys, jolloin rakennuksen jossain osassa on eläimiä ja jokin osa voi olla esim. pesussa tai remontissa. Tavoitteena on päästä koko yksikön osalta 3,5 kasvatuserän vuosikiertoon. Kasvatettavat eläimet hankitaan teurastamon eläinvälityspalvelusta ja niitä ruokitaan sekä teollisilla että kotoisilla rehuilla. Ruokinta perustuu koneelliseen ja automatisoituun liemiruokintaan, mikä mahdollistaa rehuoptimoinnin. Ilmastointi toteutetaan automaattiohjatulla ilmastoinnilla niin, että poistettava ilma vastaa aina kulloistakin tarvetta ja katolle asetettavat hormit sekoittavat poistoilman riittävän ylös. Osastoihin asennetaan sumukaste-
2/8 lujärjestelmä, joka sitoo pölyä ja vähentää hajua sitovien pölypartikkeleiden leviämistä ympäristöön sekä vähentää samalla vaihtopesuissa tarvittavan kokonaisveden määrää. Sikalarakennukset tulevat toistensa yhteyteen yhdyskäytävä välityksellä. Lannankäsittely, jätevedet ja jätteet Sikaloiden lietteenkäsittely toimii lietelannalla. Tilalla on kolme tilavuudeltaan noin 1 834 m³:n kokoista lietesäiliötä. Laajennuksen yhteydessä suunnitellaan rakennettavaksi neljäs saman kokoinen lietesäiliö. Lietekuiluissa on lietteen varastotilavuutta vanhassa sikalarakennuksessa noin 1 175 m³. Uuden sikalarakennuksen lietekuiluihin tulee lietteen varastotilavuutta noin 1550 m³. Tilan käytössä oleva varastotilavuus on laajennuksen jälkeen noin 9 374 m³. Tilavuudesta on valmiiksi vähennetty neljään 1 834 m³:n kokoiseen lietesäiliöön tulevan sadeveden tilavuus. Sikaloiden yhteyteen suunniteltu varastotilavuus alittaa valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisen 5 382 lihasian tuottaman lietemäärän (10 764 m³) noin 1 390 m³:llä. Toiminnanharjoittajat suunnittelevat kuitenkin mahdollisia etälietesäiliöitä, joiden paikkaa ei ole vielä päätetty. Liete johdetaan lietekuiluista lietesäiliöihin imulannanpoistomenetelmällä. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Lanta levitetään lannoitteeksi sopimuspelloille, joita on pinta-alaltaan 525,90 ha. Sopimuspeltoa on riittävästi, sillä ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998) mukaan lannanlevityspeltoa tulee 5 382 lihasian tuottamalle lietemäärälle olla noin 489,27 ha (11 lihasikaa/ha) Käyttövesi tilan toimintaan otetaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan kuolleiden eläinten käsittelylaitokseen esimerkiksi Honkajoki Oy:öön. Kuolleiden eläinten (n. 9,4 t/vuosi) säilytys tapahtuu tilalla raatokontissa, josta raadot noudetaan säännöllisesti. Muut jätteet toimitetaan kunnalliseen jätehuoltoon. Tilan lämmitys tapahtuu öljyllä mutta lämmöntarve on sikalassa melko vähäistä. Tilalla olevan polttoainesäiliön tilavuus on noin 6500 litraa. Säiliö on varustettu lukituksella ja lapon estolaitteella. Taulukko 1. Eläinmäärät ja syntyvät lantamäärät nykyisin ja laajennuksen jälkeen hakijan ja naapureiden eläinsuojissa. Hakija: 2 999 lihasikaa + laajennushakemus 2383. yht. 5382 lihasikaa Eläimiä Kerroin* Eläinyksiköitä Lantaa m 3 /eläinpaikka** 2 999 + 2383 = 5382 Syntyvä lantamäärä m 3 1 5 382 2 10 764 Naapurit: Lihasikoja 990 1 990 2 1 980 Broilereita 60 000 0,02 1 200 0,015 900 Broilereita 60 000 0,02 1 200 0,015 900 YHTEENSÄ nyt 3 989 lihasikaa 120 000 broileria YHTEENSÄ laajennuksen jälkeen (hakija + naapurit) 6 372 lihasikaa 120 000 broileria 6 389 9 778 8 772 14 544 * Ympäristöministeriön kirjeen kotieläinsuojia koskevasta ympäristöluvasta (YM4/401/2002) mukainen lannan fosforimäärään perustuva eläinyksikkökerroin eläinpaikkaa kohden.
3/8 ** Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) mukainen kuivalantalan/lietesäiliön ohjetilavuus 12 kk:n varastoimisaikaa varten eläintä/eläinpaikkaa kohden. Hankkeen sijainti, häiriintyvät kohteet ja liikenne Rakennettava sikala sijaitsee osin rakennetulla metsäalueella noin 4 km Nurmon kunnan keskustasta pohjois-luoteeseen. Nurmon kunta on osoittanut paikan erityisesti kotieläintuotantoa varten. Kasvattamon pohjois-koillispuolella naapuritilalla Ukonpalsta RN:o 8:1795 on myönnetty ympäristölupa 60 000 broilerin kasvattamolle noin 30 metrin etäisyydelle sikalarakennuksesta, Saranpäänmäen tilalla RN:o 8:238 toimii 60 000 broilerin kasvattamo noin 170 metrin etäisyydellä ja tilalla Possula RN:o 8:1699 toimii 990 lihasian sikala noin 290 metrin etäisyydellä Manupork Oy:n sikalarakennuksista. Lähin naapurin vapaa-ajan käytössä oleva rakennus sijaitsee noin 390 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalasta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 770, 815 ja 815 metrin etäisyyksillä rakennettavasta lihasikalasta Manunkylässä, jossa kilometrin säteellä lihasikalasta on yhteensä noin 19 asuinrakennusta. Eläinsuojien ympärillä sijaitsee metsää ja asuinrakennusten ympärillä peltoaluetta. Lähialueella ei ole muita häiriintyviä kohteita kuten kouluja tai päiväkoteja. Noin 680 metrin etäisyydellä rakennettavasta lihasikalasta sijaitsee ratsastustalli. Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että teuras-, välitys- ja rehuauto liikennöivät keskimäärin 2 kertaa viikossa. Työntekijät käyvät tilalla päivittäin ja lisäksi on satunnaista huoltoajoa. Lietteen ajoa on keväisin ja syksyisin levitysviikkoina (viikot 16-26 ja 34-41) yhteensä noin 600 kuormaa vuodessa. Lannanlevitykseen käytettävät sopimuspellot sijaitsevat hajallaan lähinnä Kyrönjoen ja Nurmonjoen lähialueilla sekä lähellä sikalaa Manunkylässä, joten lantakuljetukset hajaantuvat useille reiteille. Kaikki lannanlevityskuljetukset lähtevät kuitenkin tilalta etelään kohti Länsitietä ja suurin osa lantakuljetuksista lähtee Länsitietä etelään. Kauimmaiset lannanlevityspellot sijaitsevat noin 12 km etäisyydellä tilasta etelä-kaakkoon ja yli 8 kilometrin etäisyydellä pohjois-luoteeseen. Maankäyttö ja luonnonolosuhteet Hankealue sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Hankkeen toteuttaminen alueelle tulee todennäköisesti edellyttämään suunnittelutarveratkaisua. Yleiskaavoitettu alue (Nurmon keskustan yleiskaava 2015) alkaa noin 2,8 kilometrin etäisyydellä eläinsuojista. Lähin asuinalue, Manunkylä, sijaitsee noin 0,8 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 23.5.2005) eläinsuojat sijaitsevat maaseudun kehittämisen (mk-2) kohdealueella. Lihasikalasta on noin 300 metriä etäisyyttä Nurmonjoen jokivarren kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeälle alueelle. Yksittäisiä kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita tai merkittäviä muinaisjäännöksiä ei ole tiedossa sikaloiden lähiympäristössä. Lähimmät luonnonsuojelualueet, Natura 2000-verkostoon kuuluvat Järvinevan metsä Lapualla ja Paukanevan suoalue Nurmossa, sijaitsevat noin 1,5 km:n ja 2,7 km:n etäisyydellä lihasikaloista. Tila sijaitsee Lapuanjoen päävesistöalueella Nurmonjoen alaosan osavaluma-alueella (44.091). Lannanlevityspelloista suuri osa sijaitsee Kyrönjoen valuma-alueilla. Sekä Kyrönjoen että Lapuanjoen vesistöjen alueella ovat ongelmana rehevyys ja happamuus. Molempien jokien tilaan ja veden laatuun vaikuttavat keskeisesti maa- ja metsätalous sekä asutus, teollisuus sekä turvetuotanto. Ravinnekuormitus onkin pääosin näistä toiminnoista tulevaa hajakuormitusta. Ravinnekuormituksen lisäksi vesistöihin kohdistuu merkittävä kiintoainekuormitus. Noin 500 metrin etäisyydellä broilerkasvattamosta luoteeseen sijaitsee Martikkalanjärvi.
4/8 Lihasikalat tai lannanlevityspellot eivät sijaitse pohjavesialueilla. Lähin pohjavesialue, Isomäen I- luokan pohjavesialue (10 408 03), sijaitsee noin 7 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Tilan lähistöllä ei ole tiettävästi talousvesikaivoja. ASIAN KÄSITTELY JA KUULEMINEN Manupork Oy:n ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi-Suomen ympäristökeskukseen 23.1.2009. Ympäristökeskuksen ympäristölupayksikkö on hakemuksen vireille tulon yhteydessä pyytänyt YVA-yhteysviranomaiselta lausuntoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (jatkossa: YVA-menettely) tarpeesta hankkeen kohdalla. Pyyntö on kirjattu YVA-asiana 23.1.2009. Hankkeesta vastaavalle on ilmoitettu YVA-harkinnasta suullisesti hakemuksen tuomisen yhteydessä pidetyssä neuvottelussa. Hakijalle on lähetetty kirjallinen kuulemis- ja lisätietokirje 26.1.2009 ja hakijat ovat käynnin yhteydessä 29.1.2009 todenneet suullisesti, etteivät näe YVA-menettelyä tarpeelliseksi hankealueen sijainnista johtuen. Samalla hakijat toimittivat peruskartan, johon on merkitty lannanlevityspeltojen sijainti. Jokivarsille jää hakijoiden mukaan suojakaista. Etenkin Kyrönjoki on lannanlevityspeltojen kohdilta pääosin pengerretty eikä penkereille ajeta lietettä. Hakijoiden tiedossa ei ole sikalan lähialueella olevia talousvesikaivoja. Seinäjoen kaupungin ympäristöviranomaiselle on ilmoitettu YVA-harkinnasta sähköpostilla 23.1.2009. Tähän on vastattu 3.2.2009 sähköpostilla, että YVA-menettely tulee liian myöhään, koska alueella on jo ennestään eläinsuojia eli ympäristöä rasittavaa toimintaa. Ympäristövaikutuksia on kuitenkin selvitettävä, koska on kyse mittavasta laajennuksesta. Lannan varastointi, käsittelytapa ja kuljetukset voivat aiheuttaa haittaa tien varren asukkaille. Suuren eläinmäärän lannalle tulee olla tarjolla riittävästi levityspeltoja vai käsitelläänkö lanta esim. biokaasulaitoksessa tms. Jos biokaasulaitosta ajatellaan alueelle, on sen yva hyvä yhdistää laajennushankkeeseen. Kyseessä on oletettavasti suunnittelutarvealue, joten asia koskee myös kaavoittajaa. Kaupungin kaavoituksesta vastaavan henkilön mukaan hanke edellyttää suunnittelutarveratkaisua. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Manupork Oy:n Lihasikalan laajennushankkeeseen Seinäjoen kaupungin Nurmon kylässä tilalla Manunkangas RN:o 8:239 ei tule soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994, muutos 458/2006) mukaan YVA-menettelyä tulee soveltaa hankkeisiin ja niiden muutoksiin, joista saattaa aiheutua merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvoston asetuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 6 :n hankeluettelon alakohdan 1b) (eläinten pito) mukaan YVA-menettelyä sovelletaan sikaloihin, joissa kasvatetaan yli 3 000 sikaa. Alakohdan 12) mukaan YVA-menettelyä sovelletaan myös hankeluettelon alakohdissa 1-11) tarkoitettuja hankkeita kooltaan vastaaviin hankkeiden muutoksiin. Lisäksi YVA-menettelyä sovelletaan YVA-lain 4 :n mukaan yksittäistapauksessa sellaiseen hankeluettelon hankkeita pienempään hankkeeseen tai jo toteutetun hankkeen olennaiseen muutokseen, joka todennäköisesti aiheuttaa laadultaan ja laajuudeltaan, myös eri hankkeiden yhteisvaikutukset huomioon ottaen, hankeluettelon hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällöin soveltamisesta päättää alueellinen ympäristökeskus. YVA-asetuksen 7 :n mukaan harkinnassa tarkastellaan ympäristövaikutusten merkittävyyttä ottaen huomioon 1. hankkeen ominaisuudet kuten a) hankkeen koko; b) yhteisvaikutus muiden hankkeiden kanssa; c) luonnonvarojen käyttö; d) jätteiden muodostuminen; e) pilaantuminen ja muut haitat; f) onnettomuusriskit ottaen erityisesti huomioon käytettävät aineet ja tekniikat; 2. hankkeen sijainti kuten a) nykyinen maankäyt-
5/8 tö; b) alueen luonnonvarojen suhteellinen runsaus, laatu ja uudistumiskyky; c) luonnon sietokyky (esim. kosteikot, luonnon- ja maisemansuojelualueet, alueet joilla ympäristön tilaa kuvaavat ohjearvot on jo ylitetty, tiheään asutut alueet, historiallisesti, kulttuurisesti tai arkeologisesti merkittävät alueet) ja 3. vaikutusten luonne kuten a) vaikutusalueen laajuus ottaen huomioon vaikutuksen kohteena olevan väestön määrä; b) valtioiden rajat ylittävä vaikutus; c) vaikutuksen suuruus ja monitahoisuus; d) vaikutuksen todennäköisyys; e) vaikutuksen kesto, toistuvuus ja palautuvuus. Harkinnassa tulisi ympäristöministeriön kriteerien mukaan eläinsuojien osalta kiinnittää huomiota esimerkiksi eläinmäärään, syntyvän lannan määrään, peltopinta-alojen riittävyyteen ja sijaintiin, liikenteen ja asutuksen suhteeseen, asutuksen tiheyteen hankealueella, läheisiin suojelu- ja kulttuurihistoriallisiin alueisiin ja yhteisvaikutuksiin alueella jo olevan viljelyn ja eläintenpidon kanssa. Hankkeen koko. Manupork Oy:n suunnittelema eläinmäärän lisäys alittaa hankeluettelon rajan 617 sialla. Hanke ei siis yksinään vastaa kooltaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon alakohdan 1b) eläinmäärää vastaavaa hankkeen muutosta, vaan on noin 79 % siitä. Yhteisvaikutukset. YVA-asetuksen 7 :n alakohdan 1b) mukaisesti arviointimenettelyn soveltamista yksittäistapauksessa harkittaessa on kuitenkin tarkasteltava myös hankkeen yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa. Manupork Oy:n on tarkoitus laajentaa sikalatoimintaa alueella, jolla toimii Manupork Oy:n 2 999 lihasian sikalan lisäksi 990 lihasian sikala ja kaksi 60 000 broilerin kasvattamoa. Alueen eläinyksikkömäärä kasvaisi hankkeen toteutuessa 8 772:een eli 1,4-kertaiseksi nykyisestä. Alueen lantatuotos kasvaisi 14 544 m 3 :iin eli noin 1,5-kertaiseksi nykyisestä. Eläinmäärä alueella ylittäisi lihasikalan laajennuksen jälkeen YVA-asetuksen rajat broilerien osalta 35 000:lla ja lihasikojen osalta 3 372:lla. Uusi lihasikala ei ole kokonsa puolesta kovin lähellä YVA-rajaa mutta se lisää omalta osaltaan ympäristövaikutuksia alueella. Yleisesti tarkasteltuna eläinsuojien ympäristövaikutukset liittyvät lähinnä happamoitumiseen (lannan ammoniakki, rikin ja typen oksidit), rehevöitymiseen (typpi- ja fosforipäästöt), kasvihuonekaasut (metaani ja dityppioksidi), jätteisiin, jätevesiin, energian- ja vedenkulutukseen, hajupäästöihin (pääasiassa lannan ammoniakista), melupäästöihin, luonto- ja maisemavaikutuksiin sekä käytettyihin kemikaaleihin. Eläinsuojien ravinnekuormituksesta suurin osa tulee hajakuormituksena peltoviljelystä ja eläinsuojien alueellinen keskittyminen lisää alueiden kokonaiskuormitusta. Pistemäisiä päästöjä eläinsuojista voi aiheutua esimerkiksi lanta- ja lietevarastojen vuodoista ja ylitäytöistä sekä pesu- ja jätevesistä. Seuraavaksi arvioidaan Manupork Oy:n ja muiden alueen eläinsuojien aiheuttamien ympäristövaikutusten merkittävyyttä YVA-asetuksen 7 kriteereihin perustuen. Haju ja melu. Toimintaan saattaa hankkeen koko huomioiden liittyä merkittävänä ympäristövaikutuksena hajuhaitan lisääntyminen. Hajua aiheuttavat eläinsuojien ilmanvaihto, eläinjätteiden käsittely sekä liete- ja kuivalannan kuljetukset, varastointi ja levitys. Uuden talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavan 2 383 lihasian sikalan (2 383 eläinyksikköä) Suositeltava vähimmäisetäisyys olisi ympäristöministerin kirjeen (YM4/401/2002) mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 345 metriä, normaaliolosuhteissa noin 370 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 440 metriä. Uuden 5382 lihasian sikalan suositeltava vähimmäisetäisyys olisi suotuisissa olosuhteissa noin 460 metriä, normaaliolosuhteissa noin 505 metriä ja vaativissa olosuhteissa noin 570 metriä. Suunniteltua lihasikalaa lähimmät naapuritalot sijaitsevat noin 770, 815 ja 815 metrin etäisyyksillä ja lähin vapaa-ajan asunto noin 400 metrin etäisyydellä. Uudelta kotieläinsuojilta vaadittava etäisyysvaatimus täyttyy asuinrakennuksiin nähden vaativissakin olosuhteissa. Hajupäästöjen voimakkuus pysyy sikalatoiminnan johdosta melko samansuuruisena eri aikoina sillä sikalassa on keskimäärin melko sama määrä eri ikäisiä sikoja. Suurin hajuhaitta muodostuu lietesäiliöiden sekoittamisen ja lannanlevityksen yhteydessä. Hajuhaittoja voivat lisätä myös muut läheiset eläinsuojat ja niiden yhteydessä olevat lietesäiliöt ja kompostialustat.
Lihasikalasta poistettavan ilman määrä vaihtelee lähinnä ulkoilman lämpötilan mukaan ja on suurin kesällä, ulkolämpötilan ollessa korkea. Ilmatieteen laitoksen julkaisun "Tilastoja Suomen ilmastosta 1971 2000" mukaan tuulet jakautuvat Kauhavan lentokentän mittausasemalla (noin 30 km Nurmosta) seuraavasti: pohjoinen 12 %, koillinen 9 %, itä 9 %, kaakko 12 %, etelä 18 %, lounas 17 %. länsi 9 % ja luode 9 %. Lähimmät naapurit sijoittuvat tilan itä- ja kaakkoispuolelle, jolloin alueella vallitsevat pääasialliset tuulet eivät tuo eläinsuojien hajuja kohti lähimpiä asuinrakennuksia. Samoihin naapureihin kohdistuvat kuitenkin Manupork Oy:n sikaloiden lisäksi myös muiden alueen eläinsuojien mahdolliset hajuvaikutukset. Asutuksen ja eläinsuojien välinen metsävyöhyke kuitenkin todennäköisesti vähentää hajujen leviämistä. Lisäksi etäisyydet eläinsuojien välillä ovat sellaiset, että hajujen lieventymistä tapahtunee eikä hajuista siten syntyne pistemäistä yhteisvaikutusta. Manupork Oy:n sikaloiden katolle asetettavat poistohormit sekoittavat poistoilman ylös ja asennettava sumukastelujärjestelmä vähentää hajua sitovien partikkeleiden leviämistä ympäristöön. Lisäksi vanhaan sikalaa on asennettu ja uuteen sikalaan asennetaan putket lietekuiluihin, ja tilalla on tarkoitus aloittaa lietteen jäähdytys, mikä vähentää hajuhaittoja. Lietesäiliöt täytetään alta päin. VTT:n "Hajuhaitan vähentäminen maatalouden suurissa eläintuotantoyksiköissä" loppuraportin (2006) mukaan eläinsuojien lähialueiden asukkaat pitivät lannan käsittelyn ja levityksen aiheuttamaa hajua tuotantorakennuksista tulevaa hajua häiritsevämpänä. Myös Manupork Oy:n eläinsuojien ja lähialueella olevien muiden eläinsuojien suurimmat hajukuormat aiheutuvat luultavimmin lietteen ja lannan käsittelystä, kuten lietesäiliöiden sekoittamisesta sekä lietteen ja lannan levityksestä. Lannanlevityspeltoja on jonkin verran eläinsuojan lähimpien naapureiden ympäristössä, joten myös lannanlevityksen hajuhaitat vaikuttavat eläinsuojan läheisyydessä. Lannanlevityksen aiheuttamaa kausiluontoinen haju ohjautuu kuitenkin osin kauemmas eläinsuojasta lannanlevityspeltojen läheisyyteen. Manupork Oy:n suunnittelema sikala saattaa jonkin verran lisätä hajukuormaa alueella lähinnä lietteen käsittelyn pitkittymisestä johtuen, mutta hajukuorman lisääntyminen ei todennäköisesti ole merkittävää. Hajukuormaa voidaan myös entisestään vähentää käyttämällä lietesäiliöissä esim. kelluvaa katetta. Toiminta sijoittuu suljettuihin eläinsuojiin eikä aiheuta juurikaan melua. Tilan kuljetuksista ja sekä sikaloiden ilmanvaihdosta ja puhdistuksesta voi aiheutua lyhytaikaista melua, mutta huomioiden liikennemäärät ja etäisyydet naapureihin meluhaitta ei liene häiritsevää. Pilaantuminen, jätteiden muodostuminen ja onnettomuusriskit. Hakemuksessa esitetty lannan varastointitilavuus alittaa valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) mukaisen 5 382 lihasian tuottaman lietemäärän (10 764 m³) noin 1 390 m³:llä. Lietteen varastotilavuuden riittävyys varmistetaan kuitenkin ympäristölupaprosessin ja sen valvonnan yhteydessä. Lisääntyvä lantamäärä voi lisätä lannanlevityksen aiheuttamaa hajakuormitusta jo ennestään rehevillä Lapuanjoen ja Kyrönjoen vesistöalueilla ja lähellä sijaitsee myös Martikkalanjärvi. Osa levityspelloista myös rajoittuu jokivarteen (Kyrönjoki, Seinäjoki ja Nurmonjoki). Lannanlevitysalaa on kuitenkin jonkin verran yli ympäristöministeriön 30.9.1998 kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antaman ohjeen mukaisen vähimmäisalan, jolloin lantaa ei tarvitse levittää jokivarteen saakka. Pohjavesialueisiin eläinsuojilla tai lannanlevityksellä ei etäisyyksiä tarkastellen todennäköisesti ole vaikutuksia. Lannoitteiden aiheuttamaa vesien ravinnekuormitusta säädellään valtioneuvoston nitraattiasetuksella (931/2000), jossa mm. rajoitetaan typpilannoituksen levitysmääriä ja aikoja, sekä ympäristötukijärjestelmän avulla, johon kuuluvat mm. suojavyöhykkeet vesistöihin rajoittuvilla peltolohkoilla. Pistemäisiä päästöjä lantavarastoista sekä pesu- ja jätevesien aiheuttamaa kuormitusta säädellään ympäristölupamääräyksissä, niitä ehkäistään varastoimalla lanta ja jätevedet hakemuksen mukaisesti vesitiiviissä varastoissa. Jätteiden aiheuttamaa kuormitusta voidaan ehkäistä varastoimalla ne asianmukaisesti ja toimittamalla soveltuvaan jätteenkäsittelyyn. 6/8
7/8 Hankkeeseen liittyvät muut onnettomuusriskit kuten tulipalot eivät todennäköisesti aiheuta merkittäviä haittavaikutuksia muulle ympäristölle. Hakemuksen perusteella lihasikaloissa käytetään pitkälti tämänhetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Luonnonvarat, maankäyttö, luonnon sietokyky ja erityisalueet. Lihasikalatoiminta ja siihen liittyvät kuljetukset kuluttavat polttoaineita, energiaa ja vettä. Eläinsuojien pesuissa vedenkulutusta vähentää sumukastelujärjestelmä. Kuljetusmatkat eivät todennäköisesti ole kovin pitkiä, sillä lähiseudulla sijaitsee mm. teurastamo, rehutehdas ja porsassikaloita, joista tilalle voi tulla eläimiä. Energiaa ja polttoainetta kuluu myös rehun peltotuotannossa ja lietteen ajossa. Toisaalta liete korvaa sopimustiloilla teollisia lannoitteita. Liikenne lisääntyy laajennuksen myötä jonkin verran nykyisestä ja sikalarakennuksen rakentamistoimet lisäävät lyhytaikaisesti liikenteen määrää. Kunta on osoittanut maankäytöllisesti alueen kotieläintuotannolle. Eläinsuojat eivät vaikuta etäisyyksien perusteella vaikuta lähimpien Natura-alueiden luontoarvoihin tai kulttuurimaisemaan. Lähellä ei ole muita erityis- tai suojelualueita. Rehunviljelyssä mahdollisesti käytetyillä kemikaaleilla voi olla vaikutuksia vesistöihin ja alueen luontaiseen kasvi- ja eläinlajistoon. YHTEENVETO Manupork Oy suunnittelee lihasikalan laajennusta niin, että sikalaan tulisi aikaisemman 2 999 lihasian sijaan 5 382 lihasikaa. Eläinsuoja sijoittuisi lähelle kolmea muuta suurta eläinsuojaa. Tilan eläinmäärän lisäys on noin 79 % YVA-asetuksen hankeluettelon eläinmäärästä. Hankkeen ympäristövaikutusten merkittävyyden arviointi ei perustu vain hankkeen kokoon. Arvioinnissa on otettu huomioon yhteisvaikutukset alueen muiden eläinsuojien kanssa, syntyvän lannan määrä ja varastointi, peltopinta-alat, pilaantumisriskit, etäisyydet lähiasutukseen, maankäyttö ja ympäröivä luonto sekä vaikutusten luonne. Hankkeen merkittävimpiä todennäköisiä ympäristövaikutuksia ovat haju- ja ravinnepäästöjen vaikutukset. Etäisyydet kasvattamosta lähimpiin asuinrakennuksiin viittaisivat siihen, että häiritsevien haju- tai meluhaittojen esiintyminen ei lisäänny merkittävästi sikalan laajennushankkeen myötä. Lannan kuljetusten, levityksen ja varastoinnin hajuvaikutukset hajaantuvat eri alueille. Kaiken kaikkiaan toiminnan vaikutukset ovat luonteeltaan maatalousvaltaiselle alueelle tyypillisiä, kohdistuvat melko suppealle alueelle ja pieneen väestömäärään ja ovat todennäköisesti kausittaisia ja lyhytkestoisia. Huomioon ottaen hankkeen ominaisuudet, sijoittuminen ja vaikutusten luonne yhteysviranomainen katsoo, että Manupork Oy:n suunnittelemaan lihasikojen kasvatustoiminnan laajentamiseen ei tule soveltaa YVA-menettelyä, koska hankkeesta ei todennäköisesti aiheudu sellaisia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka ovat laajuudeltaan rinnasteisia YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994, muutos 458/2006) 4, 6 ja 19 Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (713/2006) 4, 6 ja 7 MUUTOKSENHAKU Hankkeesta vastaava saa hakea tähän päätökseen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun hankkeesta vastaava on saanut tiedon päätöksestä. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Tähän päätökseen ei saa muutoin erikseen hakea valittamalla muutosta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 17 :n 2 momentissa tarkoitetut tahot saavat kuitenkin hakea muutosta tähän päätökseen samassa järjestyksessä ja yhteydessä kuin hanketta koskevasta muun lain mukaisen lupa-asian ratkaisusta tai hankkeen toteuttamisen kannalta muusta olennaisesta päätöksestä valitetaan (YVA-lain 19 :n 3 momentti).
8/8 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Maksu Hankkeesta vastaava, saantitodistuksin Päätöksestä ei peritä maksua Päätöksen jäljennös Seinäjoen kaupunki Seinäjoen kaupunki, ympäristönsuojelu Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan liitto Länsi-Suomen ympäristökeskus/ympäristönsuojeluosasto/pm Päätöksen nähtävillä olo Kuulutus ja päätös ovat nähtävillä Seinäjoen kaupungin ilmoitustaululla 14 päivän ajan ja sähköisesti ympäristöhallinnon internet-sivuilla www.ymparisto.fi > Länsi-Suomi > Ympäristönsuojelu > Ympäristövaikutusten arviointi YVA ja SOVA > YVA-päätökset. Johtaja Pertti Sevola Ylitarkastaja Minna Myllykoski LIITE Valitusosoitus