Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat.

14 15 lian alimman kohdan elokuussa. Kertomus vuoden päättyessä näiltä tileiltä oli nostettu 394 milj. markkaa eli 162 miljoonaa vähem män Imin vuotta aikaisemmin. Suomen Pankin luotonannon eri lajien kuukautisia vaihteluita valaisevat seuraavan asetelman lukusarjat. Suomen Pankin kotimainen luotonanto vuonna 194. Kuukauden lopussa J ou lu k u u... 194 Tammikuu... Helmikuu... Maaliskuu... Huhtikuu... Toukokuu... Kesäkuu... Heinäkuu... Elokuu... Syyskuu... Lokakuu... Marraskuu... J ou lu k u u... Valtion vekselit Muut vekselit Hypo teekki lainat RedisKassakonttaukkreditiivit set Muut luotot luotto laitoksille Yhteensä,499 63 556 2,458 913 29,409 18,000 16,950 19,300 20,300 1,500 18,400 19,00 21,000 20,800 21,350 18,800 18,500,816 8,418 9,110 10,253 11,064 11,280 11,21 11,200 11,08 11,563 12,288 12,482 639 698 659 465 596 541 396 280 49 385 552 394 96 2,43 1,352 99 2,258 1,909 68 30 466 369 2,53 3,496 6 135 135 134 9 9 9 8 3 6 2,452 28,698 30,580 32,13 31,451 32,163 32,033 33,2 32,859 33,698 34,20 34,896 Suomen Pankin suoraan talouselämälle annetuista luotoista on yleensä valtaosa tul lut vientiteollisuuden hyväksi, kun sen si jaan kotimarkkinateollisuus ja kauppa yms. ovat jääneet vähemmälle osalle. Tässä suh teessa tapahtunutta kehitystä valaisee seuraava asetelma, joka prosenttiluvuin osoit31, ;i2 1942 % Vientiteollisuus... Kotimarkkinateollisuus... Kauppaliikkeet... Muut... 3. t g 22.0 4.02 O.15 Korkomäärät. Rahamarkkinain jatkuva kiristyminen on pakosta johtanut yleisen korkokannan nou suun ja samalla myös Suomen Pankin so veltamien korkomäärien korottamiseen. K e säkuun 6 päivänä alin diskonttokorko, joka aina joulukuusta 1934 oli ollut 4 %, nostet tiin 4 y2 % : iin. Tätä korkoa sovellettiin taa, kuinka suuri osa pankin talouselämälle myöntämistä luotoista vuosina 1942 194 tuli minkin ryhmän osalle. Erityisesti on havaittava, että kotimarkkinateollisuuden ja kaupan saama luotto on lisääntynyt voi makkaammin kuin vientiteollisuuden, joka kuitenkin edelleen on ensimmäisellä sijalla. 31/ 12 1943 /O 63.35 29.20.3 0.0 8 31/ /12 1944 % 61.19 20.06 0.02 18. 3 31/ /12 31/ /12 1945 % 6. 2 61.4 30. 6 6.5 1.02 30.52 1.49 0.2 / /o sen viikon aikana 16,565 miljoonaan, mutta alkoi sitten kasvaa viikko viikolta. Vuoden huippu, 25,99 milj. markkaa, saavutettiin joulukuun 23 päivänä, mutta vuoden vii meisellä viikolla setelistö jälleen supistui, pääasiallisesti uutta setelinvaihtoa koskevien huhujen johdosta, painuen 25,162 miljoo naan vuoden viimeisenä päivänä. Setelistö oli silloin 6,929 milj. markkaa eli 38 % suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Setelistä. 1,920 miensa korkomäärien nostamisesta, päätti vät Eduskunnan pankkivaltuusmiehet tois tamiseen korottaa Suomen Pankin korkomääriä joulukuun 15 päivästä alkaen. Siitä lukien puhtaista tavaravekseleistä veloitet tiin 5 14 %, muista vekseleistä samaten kuin hypoteekkiluotoista 6 14 % ja kassakreditiiviluotoista 5 % % 31/ i 2 194 0/ /o 56.5 8 33.99 8.6 0.6 puhtaisiin tavaravekseleihin, joiden maksu päivään ei ollut kolmea kuukautta pitempää aikaa, kun sen sijaan muiden vekselien korko siitä alkaen oli 5 1/2 %, mitä korkomäärää sovellettiin myös hypoteekkilai noihin, kun taas kassakrcditiiviluotoista veloitettiin 5 %. Kun liikepankit ym. luot tolaitokset olivat syksyllä tehneet päätöksen sekä otto- että antolainauksessa sovelta- Liikkeessä oleva setelistö, joka setelinvaihdon johdosta supistui syksyllä 1945 ja varsinkin sitä seuraavan vuodenvaihteen aikana, on sen jälkeen jälleen nopeasti kas vanut. Kertomusvuoden alkaessa se oli 18,233 milj. markkaa supistuen, tavallisuu den mukaan, tammikuun kolmen ensimmäi- 31/i, Setelinanto-oikeus ja sen käyttö. Samalla kun setelistö, lisääntyi myös nii den varojen määrä, joita vastaan Suomen Pankki ohjesääntönsä mukaisesti on oikeu tettu antamaan seteleitä. Tätä kehitystä va laisee seuraava asetelma: 31/ s 194 3% 194 8% 194 As 194 3.116.4 344.9 ' 5.8 31.9 2.3 32,855.9 620.5 311.9 31.2 34,4.9 33,49.4 35,444.o Kultakassa... 2.4 Ulkomaiset kirjeenvaihtajat.... 1,914. o Ulkomaiset vekselit... 14.9 Ulkomaan setelit ja korkoliput.. 14.2 Kotimaiset vekselit... 28,89.5 29,89.i l,1 5.i 361.0 11.9 31,598.4 Yhteensä 30,895.o 33,369.5 33,130.9 Setelinantoon oikeuttavien varojen koko naismäärä lisääntyi voimakkaasti ensimmäi sen ja viimeisen vuosineljänneksen aikana, lisääntyen koko kertomusvuoden aikana kaikkiaan 4,548 milj. markkaa eli n. 15 % vastaten 6,862 miljoonaa ja 29 % edellisenä vuonna. Lisäys johtui pääasiallisesti vekselisalkun paisumisesta, Samaan suuntaan vaikutti myös ulkomaisten vekselien lisään tyminen, kun sitä vastoin ulkomaisten kir jeenvaihtajien tilin supistuminen vaikutti päinvastaiseen suuntaan. Kultakassa on koko vuoden ollut aivan mitätön ja vailla merkitystä setelinkatteena. Setelinkate 011 ollut runsas verrattuna vaadittaessa maksettavien sitoumusten ko konaismäärään. Kertomusvuoden alkaessa suhde oli 108.6 % ja on vuoden varrella yleensä ollut hiukan runsaampi, suurimmil laan ollessaan, marraskuun 15 päivänä, kate oli 116.3 % puheena olevista sitoumuk sista, Vuoden viimeisenä päivänä se jälleen oli vähän pienempi, 113.2 %, siis kuitenkin 8.6 runsaampi kuin vuotta aikaisemmin. Tuntuvasti runsaampi setelinkate oli ver rattuna liikkeessä olevien setelien määrään. Kertomusvuoden alkaessa tämä suhdeluku oli 169.5 %, nousi tammikuussa 16.9 % :iin, mutta aleni sitten setelistön kasvaessa vä hitellen ja oli vuoden viimeisenä päivänä 140.9 %. Myös käyttämätön setelinanto-oikeus oli koko kertomusvuoden ajan runsas. Kerto musvuoden alkaessa se oli 4,5 milj. mark kaa, mutta nousi vähitellen saavuttaen vuo den huipun, 6,506 miljoonaa, marraskuun 15 päivänä aletaksensa jälleen jonkin ver ran vuoden loppuviikkoina. Kun se vuoden viimeisenä päivänä oli 5,926 milj. markkaa, vuoden aikana tapahtunut lisäys oli 1,681 miljoonaa vastaten lähes 40 %. Verrat tuna setelinanto-oikeuteen ja vaadittaessa maksettavien sitoumusten määrään käyttä mätön setelinanto-oikeus vuoden alkaessa oli melkoisen runsas, nimittäin 13.o ja 14.9 %, ja vuoden varrella tämä runsaus vähitellen

16 1 lisääntyi saavuttaen marraskuun puolivä lissä huipun, 18.4 ja 2 /o, mutta laskien taas jonkin verran vuoden viimeiseen päi vään mennessä. Käyttämätön setelinantooikeus oli silloin 15.9 % koko setelinantooikeudesta ja 18.9 % vaadittaessa makset tavista sitoumuksista, so. edelleen mel koista runsaampi kuin kertomusvuoden al kaessa. Täsmällisen kuvan Suomen Pankin koko setelinanto-oikeudesta, sen osista ja sen käyttämisestä saa seuraavasta asetelmasta, joka valaisee näitä seikkoja vuosien ja 194 päättyessä: 31/iS 31/1? 194 Setelinanto-oikeus: Kultakassa ja ulkomaiset l,91.o v a lu u ta t... Lain 13/12 1939 mukaan 28,98.0 Ohjesäännön 6 :n mu kaan... l,800.o Setelinanto-oikeus 32,695.o 623.0 34,821.o l,800.o 3,4.o K ä ytetty määrä: Liikkeessä olevat setelit 18,232.8 Muut vaadittaessa mak settavat sitoumukset.. 9,816.4 Myönnetyistä kassakreditiiveistä nostamatta 401.2 oleva määrä... Käytetty setelinanto-oikeus... 28,450.4 Bctelinantoreservi... 4,5.2 Käytetty määrä ja re servi... 32,695.c 25,161.ö 5,623.1 533.s 31,318.4 5,925.g 3,4.0 Pankin suhde valtioon. Valtion lainanotto Suomen Pankista liikkui kertomusvuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna vaihdellen viikosta viik koon sen mukaan, miten valtion kassoihin kulloinkin kertyi tuloja ja lainavaroja ver rattuna samanaikaisten maksujen määrään. Kertomusvuoden alkaessa keskuspankkiin diskontattujen valtion vekselien määrä oli 1,920 milj. markkaa. Helmikuussa tämä määrä painui 16,500 miljoonaan, kun val tio sai eräitä ulkomaisia luottoja, mutta sitten valtio taas lisäsi diskonttaustaan. Vuoden huippu, 21,850 miljoonaa, saavu tettiin lokakuussa, mutta joulukuun puoli välissä diskonttausten määrä jälleen oli painunut 16,00 miljoonaan noustakseen kuitenkin vuoden viimeisenä päivänä 18,500 milj. markkaan. Tämä määrä oli 580 miljoonaa suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Toiselta puolen valtion pano ja ottotiliilä enimmäkseen oli muutama sata miljoonaa markkaa, marraskuun lo pussa jopa 83 miljoonaa; valtio oli tosin muutaman kerran ylittänyt tämän ti linsä, mutta ylitykset olivat lyhytaikaiset ja vähäisemmät kuin edellisinä vuosina. Kertomusvuoden alkaessa valtion pano- ja ottotiliilä oli varoja 598 milj. markkaa, sen viimeisenä päivänä vain 114 miljoonaa, joten se oli vähentynyt noin viidennekseen. Jos nämä määrät vähennetään valtion veksclivelasta Suomen Pankille, havaitaan, että valtion nettovelka keskuspankille kertomus vuoden alkaessa oli 1,322 milj. markkaa ja sen päättyessä 18,386 miljoonaa, joten lisäys oli 1,064 milj. markkaa eli runsaasti 6 %. Suomen Pankin obligaatiosalkkuun sisäl tyi viime vuonna, niinkuin aikaisemminkin, jonkin verran valtion papereita, mutta tätä ei ole katsottava sanan varsinaisessa mie lessä luotonannoksi valtiolle, vaan kysymys on eräästä pankin varojen sijoituksesta. Kertomusvuoden alkaessa pankin hallussa oli valtion obligaatioita 316 milj. markan arvosta; sen päättyessä tämä arvo oli alen tunut 280 miljoonaan. Selvitystileiltä kertomusvuonna ja vertai lun vuoksi vuonna suoritettujen mak sujen jakaantumista eri maiden kesken va laisee seuraava asetelma. Bulgaria... Italia... Jugoslavia... Norja...... Puola... 14 0 1-194 6 Saksa, Itäinen.... --Saksa, Läntinen.. S. N. T. Liitto....... 5,031... 186 Tanska..... 2,952 Turkki... 923 1,345 19 16 142,24 503 3,694 108 Yhteensä 8,658 14,03 460 0 Lisäksi suoritettiin palautustileiltä 46 milj. markkaa, kun vastaava määrä edelli senä vuonna oli 195 miljoonaa. Selvitystilien loppusaldo oli 2,20 milj. markan velka vastaten,414 miljoonan vel kaa vuotta aikaisemmin. Varsinaiset kau palliset selvitystilit sitä vastoin päättyivät, niinkuin aikaisemmin on mainittu, 5 milj. markan saatavasaldoon kertomusvuoden päättyessä, kun niiden nettosaldo vuotta aikaisemmin oli osoittanut 1,426 miljoonan velkaa. Remburssit. Ulkomaiset selvitystila. Ulkomaisilta selvitystileiltä viejille ynnä muille suoritetut määrät nousivat kertomus vuonna korkeammalle kuin minään aikai sempana vuonna. Tämä johtui osaksi hinta tason noususta, mutta oli toisaalta seurausta ulkomaisen tavaranvaihdon huomattavasta vilkastumisesta. Puheena olevien suoritus ten kokonaismäärä nousi vuonna 194 kaik kiaan 14,03 milj. markkaan oltuaan edelli senä vuonna 8,658 miljoonaa. Erityisen runsaasti käytettiin selvitystilejä kaupan käynnissä Neuvostoliiton, Tanskan, Norjan ja Sveitsin kanssa. Eräiden maiden kanssa solmittujen kauppasopimusten yh teydessä tehtiin uusia maksusopimuksia, toi sia maksusopimuksia laajennettiin. Kertomusvuonna remburssien käyttö vil kastui entisestään ulkomaisen kaupan li sääntyessä, niin että remburssiliike raha määrältään oli suurempi kuin koskaan ai kaisemmin. Syynä remburssien yleiseen käyttöön olivat maailmanmarkkinoilla edel leen vallitseva epävarmuus, myyjien epäilys valuuttavaikeuksissa kamppailevien vierai den maiden suorituskykyyn ja pelko, että Suomen valuuttakurssit muuttuisivat tai että uusi setelinvaihto olisi tulossa. Näistä syistä remburssien avaaminen vuoden lop pupuolella yltyi. Tuontirembursseja avattiin viime vuonna kaikkiaan 5,141 määrältään 14,989 milj. markkaa vastaten 4,54 remburssia ja 8,819 miljoonaa vuonna. Kertomusvuoden päättyessä avoinna olevien remburssien arvo, siihen luettuina eräät vieläkin jääty neinä olevat remburssinkatteet, oli 2,546 milj. markkaa vastaten 2,604 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Myös vientirembursseja käytettiin kerto musvuonna entistä enemmän. Niitä avat tiin 31 määrältään 4,845 milj. markkaa vastaten 21 remburssia ja vain 914 miljoo naa edellisenä vuonna. Vuoden vaihteessa avoinna olevien vientiremburssicn arvo oli 34 milj. markkaa vastaten 145 miljoonaa vuotta aikaisemmin. Pankin tilinpäätös. Edellä on käsitelty tärkeimpiä pankin tiliaseman eriä ja valaistu niissä kerto musvuoden aikana tapahtuneita muutoksia, Sen lisäksi on syytä tutustua pankin omai suus- ja tulostaseeseen kokonaisuudessaan. Omaisuustase. Suomen Pankin omaisuustaseen tärkeim mät erät kertomusvuoden samaten kuin lä hinnä edellisen vuoden päättyessä näkyvät alla olevasta asetelmasta, joka siten antaa yleiskuvan vuoden aikana tapahtuneista muutoksista: Varat: 31/i2 milj. Kultakassa... 2.4 Ulkomaiset valuutat.. 1,914.0 Ulkomaiset vekselit.... 14.9 Ulkomaanrahan määräi set setelit ja korkoliput... 14.2 Diskontatut vekselit... 26,331.4 Rediskontatut vekselit.. 2,458.0 Hypoteekkilainat... 63.6 K assakreditiivit... 555.9 Suomen rahan määräiset obligaatiot... 256.8 Ulkomaanrahan määräi set obligaatiot... 203.x Osakkeet... O.o Pankkikiinteistöt ja ka lusto... 32.o Eri tilit... 1,49.6 Yhteensä 33,486.5 31/i2194 620.5 311.9 31.2 30,982.3 3,495.6 23.6 394.4 216. ö 166.0 1,260.2 3,504.s 3

19 18 18,232.8 598.3 1,480.9 134.2 185.1,413.8 4.1 2,551.s 0.4 1,250.0 1,290.9 3X/ia 194 25,161.5 113. 2,883.9 I 66.0 136.1. 2,269.5 53.9 3,308.3 125.0 l,250.o l,433.i 32.0 2.2 603.8 Yhteensä 33,486.5 3,504.8 3Vj2 Velat: Liikkeessä olevat setelit Valtion pano- ja ottotili Muiden pano- ja ottotilit Postivekselit... Ulkomaiset tilin pitäjät.. Ulkomaiset selvitystilit.. Eri tilit... Järjestely t i l i t... Kasvaneet korot... Kantarahasto... Vararaliasto... Pankkikiinteistöjen ja ka luston arvo... Pankin v o it t o... Varojen puolella on, sen lisäksi mitä edellä on esitetty, syytä huomata obligaatiosalkussa tapahtuneet muutokset. Kerto musvuoden aikana ei keskuspankki ole osta nut uusia obligaatioita, mutta toiselta puo len on arvontojen johdosta lunastettu osa pankin omistamista obligaatioista. Tämän johdosta suomenmarkkamääräisten obligaa tioiden kirjattu arvo aleni 40 milj. markkaa ja ulkomaanrahan määräisten arvo 3 mil joonaa. Siten koko obligaatiosalkun arvo aleni milj. markkaa vastaten noin 1 % Edelleen on pantava merkille, että ni mike pankkikiinteistöt ja kalusto on pois tettu omaisuustaseesta. Kun velkapuolella on esiintynyt täsmälleen samansuuruinen erä»pankkikiinteistöjen ja kaluston arvo ja tämäkin on poistettu, ei tämä kaksinker tainen poisto ole aiheuttanut mitään muu tosta pankin asemassa. Velkapuolella olevista nimikkeistä on ai kaisemmin käsiteltyjen lisäksi syytä todeta Tulot: pano- ja ottotileillä samaten kuin pankin omissa varoissa tapahtuneet muutokset. Valtion pano- ja ottotili supistui melkoi sesti, niinkuin edellä on mainittu. Sitä vas toin muiden pano- ja ottotileillä olevien varojen määrä, nousi lähes kaksinkertaiseksi, 1,481 milj. markasta 2,884 miljoonaan. Niinkuin tavallisesti, tämä tili vaihteli voi makkaasti vuoden varrella. Pienimmillään eli 322 miljoonaa se oli helmikuun 8 päi vänä, suurimmillaan vuoden viimeisenä päi vänä, ensi sijassa seurauksena yleisön pii riin levinneestä huhusta, että uusi setelinvaihto oli tulossa. Pankin omat varat lisääntyivät ohjesään nön edellyttämällä tavalla. Kantarahasto pysyi muuttumattomana, mutta vararahas toon siirrettiin voittovaroja kaikkiaan 142 milj. markkaa. Vuoden nettovoitosta siirrettiin näet puolet eli tasaluvuin 121 milj. markkaa vararahastoon sekä sen li säksi eduskunnan päätöksen nojalla se osa toista puoliskoa, joka ylitti valtion tuloar vioon merkityn erän, so. 21 milj. markkaa. Kertomusvuoden päättyessä Suomen Pan kin näkyvien omien varojen määrä, netto voittoa lukuun ottamatta, siten nousi 2,683 milj. markkaan. - Lisäksi on huomattava, että järjestely tilit, jotka kertomusvuonna kasvoivat 56 miljoonaa nousten sen päät tyessä 3,308 milj. markkaan ja jotka käsit tävät erilaisia varauksia, todellisuudessa ovat pankin omiin varoihin verrattavissa. Tulostase. Suomen Pankin voitto- ja tappiotili vuo delta 194 verrattuna edellisen vuoden vas taavaan tiliin näkyy seuraavasta asetel masta. 19-1 Korot kotimaisesta lainausliikkeestä... Korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta... Korot obligaatioista... Sekalaiset tulot... A g io v o itto... Provisiot... 251,890,649: 80 1,21,3: 40 39,09,83: 35 5,09,400: 1,906,992: 30 58,44,861:20 51,44,093: 2,686,665: 36,556,515: 10,586,300: 58,6,: 152,664,802: 90 60 15 5 Yhteensä 358,603,154: 05 8,646,101: 40 194 M enot: Palkat ja p a lk k io t... Eläkkeet ja avustukset... Pankkivaltuusmiesten palkkiot ja kulut.. Haarakonttorien valvojien palkkiot... Setelien painatus... Kulut... Poistot... Kaluston tiliarvon alennus... Pankin voitto...... Yhteensä Suomen Pankin kokonaistulot kirjattiin runsaasti kaksi kertaa niin suuriksi kuin edellisenä vuonna ja samalla suuremmiksi kuin minään aikaisempana vuonna, mikä tietenkin lähinnä kuvastaa inflaation kehitystä. Tulojen nousu johtuu ensisijaisesti kotimaisesta lainausliikkeestä saatujen korkojen lisääntymisestä 251.9 milj. markasta vuonna 51.5 miljoonaan vuonna 194. Näiden tulojen voimakas nousu aiheutuu kolmesta tekijästä: lainausliikkeen laajenemisesta, korkokannan noususta sekä siitä, että varausten tilille tehtiin suhteellisesti pienempi siirto kuin edellisenä vuonna. Kokonaistulojen lisääntymiseen vaikuttivat voimakkaasti myös agiotilin nousu 1.9 miljoonasta 58. miljoonaan markkaan ja provisiotulojen nousu 58. miljoonasta 152. miljoonaan. Edellinen johtui valuuttakaupasta, jälkimmäinen ennen kaikkea remburssiliikkeen vilkastumisesta. Nousua osoittavat myös sekalaiset tulot, joista eräät osingot ovat pääosana, sekä korot ulkomaisilta kirjeenvaihtajilta. Ainoa tulotili, joka väheni, oli obligaatioista saatu korko, mikä väheneminen oli luonnollinen tulos obligaatiosalkun kutistumisesta. Myös pankin menot ovat melkein läpeensä kasvaneet, niinkuin inflaation vallitessa on väistämätöntä. Palkkausmenojen huomattava nousu 54.6 miljoonasta 84.2 milj. markkaan eli 54 % johtui, paitsi juuri mainitusta syystä, osaksi liikkeen vilkastumisen aiheuttamasta henkilökunnan lisäämisestä, osaksi palkkojen korotuksista. Setelien painatus on vaatinut runsaasti kolme kertaa niin suuret kustannukset kuin edellisenä vuonna. Syynä tähän ovat setelistön paisuminen ja setelien kestämisen huononeillinen. Varsinaisten menojen kokonaissumma nousi 162.0 milj. m arkl?aan oltuaan vuonna 90.4 miljoonaa. Lisäys oli siten 2.2 milj. markkaa vastaten melkein 80 %. 54,63,583: 80 1,856,290: 24,10: 253,604: 16,019,253: 1,392,08: 0 23,00,0: 55 2,282,904: 50 2,185,869: 50 84,180,691: 5,448,508: 352,515: 253,866: 51,025,093: 21,32,855:,984,00: 4,19,856: 603,848,645: 50 90 50 50 358,603,154: 05 8,646,101: 40 Varsinaisten menojen ohella voitto- ja tappiotilillä esiintyvät poistot ja arvonalennukset olivat kertomusvuonna tuntuvasti pienemmät kuin edellisinä vuosina. Poistoja tehtiin näet vain eräiden korjaustöiden osalta, yhteensä 8,o milj. markkaa, kun vastaava poisto vuonna oli 23. miljoo naa. Kaluston tiliarvon alennus, määrältään 4.2 milj. markkaa vastaten 2.8 miljoonaa edellisenä vuonna, johtui siitä, että vanhan tavan mukaan poistettiin uushankiiltojen arvo kokonaisuudessaan, Pankin nettovoitto oli, niinkuin äskeisestä asetelmasta näkyy, tasaluvuin 603.8 milj. markkaa ja siten tuntuvasti suurempi kuin aikaisemmin. Verrattuna sodanedellisiin aikoihin, jolloin pankin nettovoitto yleensä oli vähän toistasataa miljoonaa, ja katsoen rahan arvon alenemiseen, viime vuodelta kirjattu voitto oli pikemmin pieni kuin suuri. Nettovoiton viimeaikaista kehitystä valaisee seuraava lukusarja, y UOmia 1942.. 231.0 milj. markkaa 1943.. 1944 _. 1945.. 222.1 23 6. s 232.2.. 2.2 603,848,645: 50 markkaa,,,,. 0 rden netlt? v.1! ost? so-, 301,9,322: /5, on ohjesäännön mukaan siirrettävä pankin vararahastoon. Kulm an vuoden ensimmäisessä tilailmoituksessa j a rarahasto esiintyykin l,<3o.o milj. markan suuruisena. Nettovoiton toisesta puolesta on ^00.o miljoonaa otettu huomioon valtion vuoden 1948 tuloarviossa. Jäljelle jaa\a er5 jf'9. nn^- markkaa, on siirretty käyt la mattomien voittovarojen tilille, Pankkivaltuusmiehet ehdottavat, että nämä voittovarat, määrältään 1,9,322 markkaa 5 penniä, siirrettäisiin pankin vararahastoon. _ 194..

20 Pankkivaltuusmiesten käsittelemiä asioita. Tilintarkastus. Vuoden valtiopäivillä valitut tilin tarkastajat, kunnallisneuvos Aleksanteri Fränti, maanviljelijä Kaapro Huittinen, varatuomari Hanno Kunnas, maanviljelijä August Kuusisto ja kunnallisneuvos Kaapro Moilanen, toimittivat viime vuoden helmi kuun 1 ja 20 päivän välisenä aikana pan kin vuoden tilintarkastuksen. Tilin tarkastajain lausunnon mukaisesti ja pan kin ohjesäännön tätä koskevain säännösten nojalla pankkivaltuusmiehet myönsivät joh tokunnalle vastuuvapauden pankin hallin nosta vuodelta. Lainausliikkeen ja valuuttakaupan tarkastus. Pankkivaltuusmiehet ovat vuoden aikana toimittaneet johtosääntönsä määräämän pankin lainausliikkeen ja muiden sijoitus ten sekä valuuttakaupan tarkastuksen seu raa vina aikoina: helmikuun, huhtikuun 25, kesäkuun 5, elokuun 28, lokakuun ja joulukuun 13 päivänä. Inventtaukset ja haarakonttorien tarkastus. a) Pääkonttorissa. Johtosääntönsä 6 :n mukaisesti pankki valtuusmiehet ovat toimittaneet pääkontto rin kassojen, kassaholvien ja rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä panttien ja talletusten inventtauksen. Inventtauksessa ei havaittu aihetta muistutuksiin. b) Haarakonttoreissa. Pankkivaltuusmiehet ovat valvoneet, että konttorien valvojat ovat inventoineet haa rakonttorien käsikassat ja holvit kerran kuukaudessa sekä vekselit, velkakirjat ja pantit vähintään kolmasti vuodessa. c) Asioimistoissa. Niinikään pankkivaltuusmiehet ovat val voneet, että pankin asioimistoja hoitavien liikepankkien valvojat ovat sopimuksenmukaisesti inventoineet asioimistojen kassava rat kerran kuukaudessa. Sitäpaitsi on vuoden kuluessa tarkastettu kaikki haarakonttorit. Pankkivaltuusmiesten valvonnan alaiset rahastot. Pankkivaltuusmiehet ovat hyväksyneet Längmanin ja Rosenbergin rahastojen sekä Blis Holmin hätäapurahaston tilit vuodelta ja lähettäneet jäljennökset tileistä pankkivaliokunnalle. Eduskunnan kirjelmässään kesäkuun 20 päivältä 1944 antaman määräyksen mukai sesti tuli pankkivaltuusmiesten vuonna 194 kokoontuvalle eduskunnalle tehdä eh dotus niiden korkovarojen jakamisesta, jotka silloin olivat käytettävissä Längmanin testamenttirahastossa Litt. B. Apurahojen oltua haettavina saapui pankkivaltuusmiehille 39 anomusta, minkä jälkeen pankki valtuusmiehet pankkivaliokunnalle lähettä mässään ehdotuksessa esittivät, että jakoa varten käytettävissä olleista 253,441 mar kasta 15 pennistä jaettaisiin 253,000 mark kaa lähemmin luetelluille yhdistyksille, lai toksille ja seuroille. Sen jälkeen kun edus kunta, pankkivaliokunnan ehdotuksesta, oli tehnyt sanottujen korkovarojen jakamisesta päätöksensä sekä ilmoittanut siitä pankkivaltuusmiehille, suoritettiin apurahojen jako. Suomen Pankin soveltamien korkojen korottaminen. Suomen Pankin soveltamia korkoja, jotka joulukuun 3 päivästä 1934 saakka olivat olleet 4 5 %, korotettiin kertomusvuoden kuluessa kahdesti. Ensimmäisen ehdotuk sen korkojen korottamisesta johtokunta teki maaliskuussa. Ehdotuksensa perusteluissa johtokunta huomautti, että rahamarkkinoi den kiristyessä liikepankit olivat vähitellen korottaneet antolainauskorkojansa ja näin ollen niiden ja Suomen Pankin soveltamien korkojen välinen marginaali oli suurentu nut, Tästä oli seurauksena, että liikepan kit rediskontatessaan vekseleitään Suomen Pankissa saivat kohtuuttoman suuren edun. Tasapuolisen kilpailun kannalta ei liioin ollut paikallaan, että ne liikkeet, jotka ovat Suomen Pankin asiakkaita, voivat hoitaa luottonsa tuntuvasti pienemmällä korkorasi tuksella kuin liikepankkien asiakkaat. Näistä syistä johtokunta katsoi asianmu kaiseksi, että Suomen Pankin soveltamia diskonttokorkoja sekä kassakreditiivi- ja hypoteekkilainojen korkoja korotettaisiin y2 % eli siis 4 y2 5 % % : iin, minkä ko rotuksen tarkoituksena ei ollut aiheuttaa yleistä korkokannan nousua, vaan ainoas taan kaventaa Suomen Pankin ja liikepank kien soveltamien korkokantojen välistä eroa. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät esityk sen kesäkuun 5 päivänä pitämässään ko kouksessa. Tähän kokoukseen johtokunta oli lähettänyt aikaisempaa ehdotustaan täy dentävän kirjelmän, jossa lisäksi esitettiin päätettäväksi, että rediskontattaessa ra halaitosten vekseleitä sovelletaan samaa korkoa, jolla vekselit 011 aikoinaan diskon tattu, kuitenkin vähintään Suomen Pankin asiakkailtaan ottamaa diskonttokorkoa. Myös tämän esityksen pankkivaltuusmiehet hyväksyivät. Joulukuussa johtokunta teki uuden ehdo tuksen Suomen Pankin soveltamien korko jen korottamisesta, koska liikepankit raha markkinoiden edelleen kiristyessä olivat jälleen korottaneet antolainauskorkojaan. Tällä kerralla johtokunta ehdotti korotuk sen % % : ksi, mikä oli sama kuin liikepank kien antolainauskorkojen korotusprosentti. Kokouksessaan joulukuun 13 päivänä pank kivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen vah vistaen Suomen Pankin soveltamat korot joulukuun 15 päivästä- lukien 5 y± 6 1 /4 % : ksi. Ehdotus Suomen Pankin ohjesäännön 4, 6, 21 ja 30 :n muuttamisesta. Toukokuun 29 päivänä lähettämässään kirjelmässä johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen Suomen Pankin ohje säännön 4, 6, 21 ja 30 :n muuttamisesta. Pankkivaltuusmiehet käsittelivät esitystä ensimmäisen kerran kesäkuun 5 päivänä pi tämässään kokouksessa, jolloin mitään pää töstä ei vielä tehty, vaan asia jätettiin edelleen valmisteltavaksi. Uudelleen otet tiin kysymys esille lokakuun päivänä pi detyssä kokouksessa, mihin mennessä johto kunta oli osittain muuttanut aikaisempaa ehdotustaan ohjesäännön 6 :n osalta. Ohjesäännön 4 : ään sisältyvät määräyk set pankin kanta- ja vararahastoista, Sanot tua pykälää muutettiin viimeksi joulukuun 22 päivänä 1938 annetulla lailla, jolloin kantarahasto korotettiin 1,000 milj. mar kasta 1,250 milj. markan määräiseksi. Vuonna 1939 oli pankin vararahasto tasa luvuin 40 milj. markkaa, ja 011 sitä vuo sittain kartutettu niin, että se viime vuo den toukokuussa oli tasaluvuin 1,412 milj. markkaa. Kun lisäksi otetaan huomioon pankin aseman vahvistamiseksi vuosittain tehdyt varaukset, olivat pankin omat varat viime toukokuussa yhteensä noin 5,682 milj. markkaa eli 3.3 kertaa niin suuret kuin vuonna 1939. Markan arvon alenemi sen johdosta on pankin omaisuus kuitenkin suuresti supistunut, ja olisi se lisättävä noin kaksinkertaiseksi ennenkuin saavutet taisiin vuoden 1939 taso. Kun on toden näköistä, että ennen pitkää on siirryttävä uuteen nykyistä suurempaan rahayksikköön ja Suomen Pankin omaisuuden kutistumi nen tällöin taseeseen sisältyvien numeroiden vastaavasti pienetessä tulee silmiinpistä västi esille, johtokunta katsoi asianmukai seksi, että pankin kantarahastoa jo tässä vaiheessa huomattavasti korotettaisiin käyt tämällä siihen pankin aseman vahvistami seksi koottuja varoja. Johtokunta ilmoitti tulleensa asiaa harkittuaan siihen tulok seen, että kantarahasto olisi korotettava 5 miljardin markan määräiseksi ja ohje säännön 4 :ää niin ollen muutettava vas taavasti. Kun talvisodan alkaessa valtion rahani enot äkkiä kohosivat ennakolta aavistamat tomaan määrään, oli silloin pakko väljentää Suomen Pankin setelinannon katemäärä yk siä siten, että myös valtion vekselit voivat olla liikkeessä olevien setelien ensisijaisena katteena. Tämä muutos tuli voimaan jou lukuun 13 päivänä 1939 annetulla lailla Suomen Pankin ohjesäännön 6 :n väliai kaisesta muuttamisesta. Siitä saakka on valtio voinut saada luottoa Suomen Pan kista tarpeen mukaan rajattomasti. Kun sodan päättymisestä nyt on kulunut jo

23 22 kolme vuotta ja niin ollen on syytä olet taa, että valtion talouden hoidossa voidaan noudattaa suurempaa säännönmukaisuutta kuin viime vuosina, johtokunta katsoi saa vutun ajankohtaan, jolloin on syytä pa lauttaa valtion raha-asioiden hoito säännöl liselle kannalle siinä suhteessa, että ns. setelirahoitus lopetetaan. Tämä tapahtuisi si ten, että valtion vekselivelalle Suomen Pan kista vahvistettaisiin yläraja. Tutkittuaan valtion vekselivelan vaihteluita Suomen Pankissa sekä huomioonottaen eräät seikat, jotka lähiaikoina aiheuttavat valtion li sääntyvää luotontarvetta Suomen Pankista, johtokunta katsoi, että sanotuksi ylära jaksi olisi vahvistettava 28 miljardia mark kaa. Valtiolle myönnettävän luoton lisäksi Suomen Pankki diskonttaa yksityisten asiakkaittensa vekseleitä ja hankkii liike pankeille kassavaroja rediskonttaamalla nii den vekseleitä, Voimassa olevat säännökset eivät aseta tässä suhteessa mitään rajoi tuksia, vaan luoton myöntäminen riippuu pankin johtokunnan harkinnasta. Palaami nen säännölliselle sotaa edeltäneelle kan nalle edellyttää kuitenkin, että myös mai nitunlaisen luoton myöntämiselle vahviste taan yläraja, ja johtokunta ehdotti siksi 18 miljardia markkaa. Koko toissijaiseen katteeseen perustuva setelinannon kontingentti nousisi näin ollen 46 miljardiin markkaan, ja johtokunta eh dotti ohjesäännön G : ää muutettavaksi sen mukaisesti. Koska kuitenkin voi sattua odottamattomia seikkoja, joiden seurauk sena saattaa olla valtion tai pankkien ja Suomen Pankin yksityisten asiakkaiden yl lätyksellinen luotontarve Suomen Pankista, johtokunta lisäksi ehdotti mainittuun ohje säännön pykälään sellaista lisäystä, että Tasavallan presidentillä olisi oikeus pankki valtuusmiesten esityksestä lisätä toissijai seen katteeseen perustuvaa setelinannon kontingenttia määräajaksi 3 miljardilla markalla, joten se nousisi 49 miljardiin markkaan. Tämän lisäyksen katteena voisi olla joko osaksi tai kokonaan myös valtion vekseleitä. Myös ohjesäännön 21 :ään, jossa luetel laan pankin viran- ja toimenhaltijat, johto kunta ehdotti tehtäväksi eräitä muutoksia. Sen jälkeen kun sanottua pykälää viimeksi joulukuun 3 päivänä 1943 annetulla lailla oli muutettu, on pankin sisäistä organi saatiota ollut muutettava, jotta pankki pys tyisi riittävän joustavasti huolehtimaan mo nipuolistuneista ja lisääntyneistä tehtävis tään. Näiden uudistusten yhteydessä oli todettu tarpeelliseksi, että pankkiin perus tettaisiin eräitä uusia vakinaisia toimia, joista osa kuitenkin on sellaisia, että niiden perustaminen ohjesäännön 21 :n nykyisin sallimissa puitteissa ei ole mahdollista. Tä män johdosta johtokunta ehdotti sanottua pykälää täydennettäväksi siten, että pank kiin voitaisiin perustaa vakinaiset toisen sihteerin, taloudenhoitajan ja arkistonhoi tajan toimet sekä vakinaisia toimia auton kuljettajia, asentajia, lämmittäjiä, talonmiehiä ja vartijoita varten. Samalla johto kunta ehdotti, että pykälästä poistettaisiin setelipainon tarkastajan toimi, joka tar peettomana jo useat vuodet on ollut täyt tämättä. Pankin ohjesäännön 30 :ssä sen nykyi sessä muodossa määrätään, että kunnes pankin kanta- ja vararahastot ovat yh teensä nousseet 3 miljardiin markkaan, on pankin vuosivoitosta ainakin puolet käy tettävä vararahaston kartuttamiseen. Sen jälkeen on vähintään kolmannes vuosivoi tosta siirrettävä vararahastoon. Jos kantarahasto tehdyn ehdotuksen mukaan korote taan 5 miljardin markan määräiseksi, on asianmukaista muuttaa myös sanottua mää räystä. Tämän johdosta johtokunta ehdotti, että kanta- ja vararahastojen yhteismäärä, jonka saavuttamiseen saakka pankin vuosivoitosta ainakin puolet on käytettävä vara rahaston kartuttamiseen, vahvistettaisiin 10 miljardiksi markaksi ja että mainittua ohje säännön pykälää muutettaisiin tämän mu kaisesti. Kokouksessaan lokakuun päivänä pankkivaltuusmiehet päättivät hyväksyä edellä esitetyt johtokunnan ehdotukset sekä pyytää valtioneuvostoa ryhtymään toimen piteisiin niiden mukaisen lakiesityksen an tamiseksi eduskunnalle. Valtiolle Kansainvälisen Valuuttarahaston ja Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin jäsenoilceuksista johtuvien velvoitusten suo rittamiseen myönnettävän luoton korkovapaus. Suomen tultua hyväksytyksi Kansainvä lisen Valuuttarahaston ja Kansainvälisen Jälleenrakennuspankin jäseneksi on valtion suoritettava Kansainvälisen Valuuttara haston jäsenmaksusta Suomen rahana mak settava määrä, noin 5 miljardia markkaa, Valuuttarahastolle Suomen Pankissa avat tavalle markkatilille. Valtion on niinikään maksettava Kansainvälisen Jälleenraken nuspankin osakkeista 18 % eli Suomen ra hana noin 1 miljardi markkaa sanotulle pankille samoin Suomen Pankissa avatta valle markkatilille. Tämän johdosta pank kivaltuusmiehet lokakuun päivänä pitä mässään kokouksessa johtokunnan ehdotuk sesta päättivät, että mikäli Suomen Pankki myöntää valtiolle luottoa mainittujen, Kan sainväliselle Valuuttarahastolle ja Kansain väliselle Jälleenrakennuspankille avattavien tilien vastineeksi, sanottu luotto järjeste tään korottomaksi niin kauaksi aikaa ja siltä osalta kuin tileillä on varoja käyt tämättä, Dollarilainan ottaminen puuvillanhankintoja varten. Huhtikuussa pitämässään kokouksessa pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen siitä, että Suomen Pankki ottaisi Amerikasta kahdenmiljoonan dolla rin suuruisen lainan, jonka sikäläinen Export-Import Bank oli suostunut myöntä mään Suomelle puuvillanhankintoja var ten. Laina suoritetaan takaisin viidentoista kuukauden kuluessa vekselien hyväksymispäivistä lukien ja maksetaan siitä korkoa 2 ]/2 % vuodessa. Suomalaiset tuojat teke vät ostonsa suoraan Yhdysvaltain viejiltä sopimuksilla, jotka on solmittava yhden vuoden kuluessa luottosopimuksen allekir joittamispäivästä, huhtikuun 2 päivästä 194, lukien. Koska Suomen Pankki ei katsonut voivansa ottaa sanottua lainaa, il man että valtio sitoutui vastaamaan sille lainan korosta ja sen hoidosta aiheutuvista kustannuksista sekä mahdollisesta kurssitappiosta, valtioneuvosto päätti, että valtio ottaa vastatakseen niistä.' Asioimiston perustaminen Loimaan kauppalaan. Marraskuussa johtokunta teki pankki val tuusmiehille esityksen, että Suomen Pankki perustaisi asioimiston Loimaan kauppalaan, jossa vilkasliikkeisessä asutuskeskuksessa rahaliike oli viime aikoina siinä määrin laajentunut, että Suomen Pankin asioimis ton avaaminen paikkakunnalle oli osoittau tunut tarpeelliseksi. Asioimiston toiminnan johtokunta ehdotti järjestettäväksi siten, että se sijoitettaisiin Loimaan Säästöpankin yhteyteen ja sen hoidettavaksi mainitun säästöpankin kanssa tehtävän sopimuksen mukaisesti vuotuista korvausta vastaan. Pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan esityksen vahvistaen samalla asioimis ton tehtäviä ja hoitamistapaa koskevat mää räykset. Asioimiston tehtävät käsittävät vaihtokassan pitämisen sekä Suomen Pan kin asettamien postilähetysvekselien ja val tion pano- ja ottotililtä maksettaviksi ase tettujen shekkien lunastamisen. Asioimisto aloitti toimintansa tammikuun 2 päivänä 1948. Palkkauksen ja eläkkeiden korottaminen sekä ylimääräisten toimihenkilöiden palkkaus. Yleisen hintain nousun ja siitä johtuvan elinkustannusten kallistumisen johdosta johtokunta teki huhtikuussa pankki val tuusmiehille esityksen pankin toimenhalti jani palkkauksen parantamisesta kertomus vuoden alusta lukien. Yhdenmukaisesti nii den periaatteiden kanssa, joita oli nouda tettu valtion viran- ja toimenhaltijani palkkausta korotettaessa, johtokunta eh dotti pankin toimenhaltijani palkkauksen parantamisen järjestettäväksi korottamalla peruspalkkoja ja jättämällä kalliinajanlisät pois käytännöstä. Korotusten määrät joh tokunta niinikään ehdotti laskettaviksi suunnilleen samojen periaatteiden mukai sesti, joita oli noudatettu valtion viran- ja toimenhaltijain uusia peruspalkkoja vahvis tettaessa. Koska Suomen Pankissa, kuten valtionkin virastoissa ja laitoksissa, palkan korotukset keskikorkeissa ja ylemmissä palkkaryhmissä olivat viime vuosina jää neet suhteellisesti paljon pienemmiksi kuin alemmissa palkkaryhmissä, katsottiin tämän epäkohdan poistaminen nyt välttämättö mäksi ja sen johdosta korotusprosentit yh denmukaisesti valtion soveltamien korotusprosenttien kanssa ehdotettiin ensinmainituissa suuremmiksi kuin viimeksimaini tuissa. Ehdotettujen uusien peruspalkkojen yhteismäärä oli noin 4.3 milj. markkaa vuodessa eli 10.5 milj. markkaa suurempi kuin entiset peruspalkat ja kalliina janlisät yhteensä.

25 Peruspalkkojen korottamisen ohella joh tokunnan esitys sisälsi ehdotuksen toimen haltijoille maksettavien ikälisien uudelleen järjestämisestä yhdenmukaisesti valtion vi ran- ja toimenhaltijoille suoritettavien ikä lisien kanssa sekä ehdotuksen perhelisien korottamisesta. Niinpä johtokunta ehdotti, että Suomen Pankin toimenhaltijoille mak settavia ikälisiä korotettaisiin, kuten val tion viran- ja toimenhaltijäinkin ikälisiä, samassa suhteessa kuin peruspalkkojakin oli ehdotettu korotettaviksi sekä että ikä lisiä myönnettäisiin kolmivuotiskausittain, kuten valtionkin viroissa ja toimissa on laita. Mitä tulee siihen aikaan, jonka toi menhaltija sotatilan aikana on ollut sota palveluksessa, johtokunta ehdotti, että se otettaisiin Suomen Pankissa huomioon ikä lisiä laskettaessa samassa määrin kuin sa nottu aika on määrätty otettavaksi huo mioon ikälisiä laskettaessa valtion viroissa ja toimissa. Pankin toimenhaltijoille mak settavat perhelisät johtokunta ehdotti ko rotettaviksi 6,000 markasta 9,600 markkaan vuodessa kutakin asianomaisen elätettävänä olevaa seitsemäätoista vuotta nuorempaa lasta kohden. Kokouksessaan huhtikuun 25 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan edellä esitetyt ehdotukset sekä päätti vät, että korotetut peruspalkat, ikälisät ja perhelisät suoritetaan taannehtivasti ker tomusvuoden alusta lukien. Peruspalkkojen korottamisesta tuli ole maan seurauksena, että pankin eläkesään nön eläkkeiden suuruutta koskeviin mää räyksiin oli sovellettava uusia korotettuja peruspalkkoja, mikä merkitsi peruspalkko jen korottamisen jälkeen myönnettävien eläkkeiden nousemista samassa suhteessa kuin peruspalkkoja oli korotettu. Tämä edellytti kuitenkin, että pankin ohjesään nön :n 1 kohdassa ja eläkesäännön 5 :n 1 kohdassa olevia määräyksiä eläk keen korkeimmasta määrästä, joka oli 0,000 markkaa vuodessa, oli muutettava. Valtion viran tai toimen haltijan oikeudesta eläk keeseen annettuun lakiin oli vastaava muu tos tehty huhtikuun 30 päivänä 194 an netulla lailla korottamalla valtion myöntä män eläkkeen korkein määrä 180,000 mar kaksi vuodessa. Koska aina on noudatettu sitä periaatetta, että Suomen Pankin myön tämä korkein eläke on saman suuruinen voimassa olevassa valtion viran tai toimen haltijain eläkelaissa säädetyn korkeimman eläkkeen kanssa, johtokunta ehdotti ohje säännön :n 1 kohtaa muutettavaksi siten, että siinä ei lainkaan markkamääräi sesti mainittaisi eläkkeen korkeinta määrää, vaan että siihen otettaisiin ainoastaan se rajoitus, että Suomen Pankin myöntämä korkein eläke saa olla enintään sanotussa eläkelaissa säädetyn korkeimman eläkkeen määräinen. Mainitusta sanamuodosta on se etu, että valtion viran tai toimen halti jain eläkelaissa säädetyn korkeimman eläkemäärän muuttuessa ei sanottuun pankin ohjesäännön pykälään tarvitse joka kerta tehdä muutosta. Pankkivaltuusmiehet hy väksyivät ehdotuksen ja pyysivät valtioneu vostoa antamaan eduskunnan hyväksyttä väksi esityksen laiksi Suomen Pankin jou lukuun 21 päivänä 1925 annetun ohjesään nön :n 1 kohdan, sellaisena kuin se on maaliskuun 5 päivänä 1943 annetussa laissa, muuttamisesta tämän mukaisesti. Eduskunta hyväksyi lakiesityksen kesä kuun 30 päivänä, minkä jälkeen pankkival tuusmiehet tekivät eläkesäännön 5 : n 1 kohtaan vastaavan muutoksen. Ennen eläkesäännön 5 :n 1 kohdan muuttamista myönnettyjen eläkkeiden eli ns. vanhojen peruseläkkeiden korottamisen johtokunta niinikään ehdotti järjestettä väksi noudattaen samoja periaatteita, joi den mukaan valtion varoista ennen eläke lain muuttamista myönnettyjen eläkkeiden korottaminen huhtikuun 30 päivänä 194 annetulla lailla ja toukokuun 19 päivänä 194 annetulla asetuksella oli järjestetty. Kokouksessaan syyskuun 4 päivänä pank kivaltuusmiehet hyväksyivät johtokunnan ehdotuksen sekä myönsivät ns. vanhojen peruseläkkeiden ja -avustusten korottami seen kertomusvuoden alusta lukien vuosit tain käytettäväksi enintään 3,250,000 mar kan suuruisen määrärahan. Tämä merkitsi jo myönnettyjen eläkkeiden ja avustusten korottamista saman suuruisiksi kuin ne vas taavat eläkkeet ja avustukset, jotka myön netään eläkesäännön 5 : n 1 kohdan muu toksen tultua voimaan, ja käytettiin eläk keiden suuruutta määrättäessä korotuksen perusteena samasta tai vastaavasta virasta tai toimesta, josta eläke oli myönnetty, vuoden 194 alusta lähtien maksettavaa pe ruspalkkaa sekä avustusten korotuksen pe rusteena vastaavasta toimesta samana ajan kohtana maksettua pohjapalkkiota. Kun valtion viran- ja toimenhalti jäin palkkausta tunnetuista syistä joulukuun 4 päivänä vahvistetulla lailla jälleen korotet tiin, johtokunta teki pankkivaltuusmiehille esityksen, että myös Suomen Pankin toi menhaltijani palkkausta parannettaisiin ko rottamalla peruspalkkoja samoja periaat teita noudattaen, joiden mukaan valtion viran- ja toimenhalti jäin uudet peruspal kat oli vahvistettu. Ehdotetut korotukset olivat korkeimmassa palkkaryhmässä 18.5 % ja suurenivat alemmissa palkkaryhmissä suhteellisesti ollen alimmassa ryhmässä 31.4 %. Yhteensä ne merkitsivät noin 1 milj. markan suuruista palkkausmenojen lisäystä vuodessa. Niinikään johtokunta ehdotti, että pankin toimenhaltijoille mak settavat ikälisät ja kalliinpaikanlisät koro tettaisiin samalla tavalla kuin valtion viran- ja toimenhalti jäin ikä- ja kalliinpai kanlisät oli korotettu, so. ikälisät samassa suhteessa kuin peruspalkkojakin oli ehdo tettu korotettaviksi ja kalliinpaikanlisät kaksinkertaisiksi. Perhelisät johtokunta sen sijaan ehdotti pysytettäviksi ennallaan, koska ne jo aikaisemmin oli vahvistettu sa man määräisiksi, miksi valtion maksamat perhelisät nyt oli korotettu. Kaikki maini tut korotukset johtokunta ehdotti maksetta viksi taannehtivasti kertomusvuoden loka kuun 1 päivästä lukien. Vielä johtokunta ehdotti, että pankin toimenhaltijani perus palkkojen ja ikälisien yleinen tarkistus toi mitettaisiin neljännesvuosittain edellisen vuosineljänneksen toisen kuukauden viralli sen elinkustannusindeksin perusteella siten kuin edellytetään valtion viran tai toimen haltijain palkkausten yleisestä tarkistuksesta joulukuun 4 päivänä 194 annetussa laissa valtion viran tai toimen haltijain palkkauk sesta annetun lain muuttamisesta sekä että pankkivaltuusmiehet valtuuttaisivat johto kunnan toimittamaan mainitun tarkistuk sen valtioneuvoston kulloinkin valtion vi ran tai toimen haltijain palkkausten ylei sestä tarkistuksesta antamien tarkempien ohjeiden mukaisesti. Kokouksessaan joulukuun 13 päivänä pankkivaltuusmiehet hyväksyivät johtokun nan edellä esitetyt ehdotukset ja myönsi vät kalliinpaikanlisien korottamiseen kerto musvuoden viimeisellä neljänneksellä käy tettäväksi 388,800 markan suuruisen mää rärahan. Samassa kokouksessaan pankkival tuusmiehet niinikään hyväksyivät johtokun nan ehdotuksen ns. vanhojen peruseläk keiden ja -avustusten korottamisesta loka kuun 1 päivästä 194 lukien samoja peri aatteita noudattaen, joiden mukaan valtion varoista myönnettyjen vanhojen peruseläk keiden korottaminen oli ehdotettu järjes tettäväksi, sekä myönsivät tarkoitukseen vuosittain käytettäväksi enintään 1,300,000 markan suuruisen määrärahan. Myös pankin ylimääräisten toimenhaltijain palkkausta korotettiin kertomusvuoden kuluessa kahdesti, ja se tapahtui samoja periaatteita noudattaen, joiden mukaan va kinaisten toimenhalti jäin palkkausta oli pa rannettu. Näihin korotuksiin pankkival tuusmiehet myönsivät kertomusvuoden ai kana käytettäväksi yhteensä 6,162,000 mar kan suuruisen määrärahan. Kokouksessaan joulukuun 13 päivänä pankkivaltuusmiehet myönsivät 28,650,000 markkaa käytettäväksi pankin ylimääräis ten toimihenkilöiden palkkaamiseen vuonna 1948. Samassa kokouksessaan pankkival tuusmiehet niinikään päättivät, että pan kin vakinaisille ja ylimääräisille toimenhal tijoille maksetaan myös vuonna 1948 kal liinpaikanlisää noudatettavina olevien peri aatteiden mukaisesti, sekä myönsivät tarkoi tukseen sanottuna vuonna käytettäväksi 4,810,000 markan suuruisen määrärahan. Myönnetyt eläkkeet ja avustukset. Pankkivaltuusmiehet ovat kuluneen vuo den aikana myöntäneet kaksi eläkesäännön mukaista eläkettä ja kaksi vuotuista avus tusta. Näiden yhteinen vuotuinen määrä on 239,12 markkaa. Jyväskylän uudisrakennus. Toukokuussa johtokunta teki pankkival tuusmiehille esityksen, että pankin Jyväs kylän kaupungissa omistamalle tontille ryh dyttäisiin rakentamaan uutta pankki- ja virastotaloa, koska sanotulla tontilla nykyi sin sijaitseva yksikerroksinen puutalo, jossa pankin Jyväskylän haarakonttori toi mii, on konttorin liikkeen laajennuttua käy nyt tarkoitukseen liian ahtaaksi ja koska mainittu rakennus on siinä määrin epäkäy tännöllinen ja ränsistynyt, ettei sen korjaa mista enää voida pitää taloudellisesti kan nattavana. Huomioonottaen kysymyksessä olevan tontin keskeisen ja edustavan ase man sekä Jyväskylässä vallitsevan liike- ja 4

2 26 konttorihuoneistopulan johtokunta oli uudis rakennusta suunnitellessaan lähtenyt siitä, että rakennukseen sijoitetaan paitsi pankin haarakonttoria ja asuinhuoneistoja myös liike- ja konttorihuoneistoja. Rakennuksen, joka käsittäisi 6-kerroksisen katu- ja 5-kerroksisen piharakennuksen, kuutiotilavuus tulisi olemaan noin 29,500 m3. Kokouksessaan kesäkuun 5 päivänä pank kivaltuusmiehet hyväksyivät esityksen ja arkkitehti Harry W. Schreckin laatimat rakennuksen pääpiirustukset sekä valtuutti vat johtokunnan ryhtymään kaikkiin raken nustöiden käyntiinpanosta aiheutuviin toi menpiteisiin. Haarakonttorien valvojat. Pankin haarakonttorien valvojina ja näi den varamiehinä ovat vuonna 1948 pank kivaltuusmiesten päätöksen nojalla seuraavat henkilöt: Hämeenlinnan konttori: valvojat kaup paneuvos Anders Gustaf Skogster ja toimi tusjohtaja Kaarlo August Noro sekä vara miehet varatuomari Y rjö Jokiranta ja toi mitusjohtaja Aleksi Tandefelt; Joensuun konttori: valvojat f il. maisteri Y rjö Antero Kankaanrinta ja asianajaja, varatuomari Mauno Moilanen sekä varamie het kaupunginjohtaja, kunnallisneuvos, f il. maisteri Armo Pyhälä ja kauppaneuvos Juhana Tarma; Jyväskylän konttori: valvojat johtaja Kaarlo Vilhelm Laitila ja poliisimestari, varatuomari Eino Ilmari Karpio sekä vara miehet apulaiskaupunginjohtaja, dipl.insinööri Veikko Johannes Tolamo ja johtaja Toivo Johannes Heinonen; Kotkan konttori: valvojat toimitusjoh taja Veikko Aleksander Cajander ja toi mitusjohtaja, pormestari Hugo Gustaf Jo hannes Melart sekä varamiehet kaupungin sihteeri, hovioikeudenauskultantti Kustaa Ilmari Laaksonen ja toimitusjohtaja Kaarlo Erkki Marjanen; Kuopion konttori: valvojat pormestari Alvar Hjalmar Mikael Hurtta ja maanvil jelysneuvos Niilo Ilmari Jokinen sekä va ramiehet oikeusneuvosmies Gunnar Valde mar Helien ja toimitusjohtaja Pekka Kart tunen; Lahden konttori: valvojat johtaja Väinö Tuompo ja rehtori, fil.maisteri Artturi A u kusti Tähtinen sekä varamiehet kaupungin johtaja Olavi Ilmari Kajala ja toimitusjoh taja, insinööri Torsten Martin Lindroos; Mikkelin konttori: valvojat kihlakunnan tuomari Erkki Veikko Kuokkanen ja kun nallisneuvosmies Otto Kinnunen sekä vara miehet johtaja Walter Pulkkinen ja toimi tusjohtaja Asko Savolainen; Oulun konttori: valvojat toimitusjohtaja Otto Alfons Karhi ja oikeuspormestari Kaarlo Torsten Reinilä sekä varamiehet johtaja Jalmari Kustaa Korkeakivi ja toi mitusjohtaja, kauppaneuvos Aarne Toi vonen; Porin konttori: valvojat johtaja Toivo Henrik Rintala ja ent. kaupunginjohtaja, fil.tohtori Frans Vihtori Härmä sekä vara miehet kauppaneuvos Juho Antti Airio ja johtaja Y rjö Nurmi; Tampereen konttori: valvojat toimitus johtaja Alpo Pesonen ja oikeuspormestari Lauri Talvia sekä varamiehet toimitusjoh taja, eversti Eric B :son Schauman ja joh taja Lauri Pellas; Turun konttori: valvojat maaherra Frans Vilho Kyttä ja johtaja Juho Heikki Kur kela sekä varamiehet johtaja Aarne Laak sonen ja toimitusjohtaja Väinö Jylhä; sekä Vaasan konttori: valvojat johtaja Lauri Aleksander Niinioja ja pormestari Axel Elias Laxen sekä varamiehet johtaja Juho Viljam Vaahtoniemi ja toimitusjohtaja Ei nar Armas Railo. Pankkivaltuusmiehet ja tilintarkastajat. Pankkivaltuusmiehinä toimivat vuonna 194 eduskunnan valitsijamiesten sanot tuun tehtävään valitsemat seuraavat hen kilöt : Pekkala, Mauno, pääjohtaja, Vesterinen, Vihtori, maanviljelijä, Leikola, Erkki, professori, Salmenoja, Pietari, pääjohtaja, Leppälä, Juhani, kunnallisneuvos, Pilppula, J. Eri., kunnallisneuvos, Manninen, Hugo, kansanedustaja, Peltonen, Onni, kansanedustaja, Söderhjelm, Johan Otto, lakitieteen toh tori. Näistä kolme ensinmainittua muodostivat suppeamman pankkivaltuuston. Puheenjoh tajana toimi koko vuoden allekirjoittanut Pekkala ja varapuheenjohtajana allekirjoit tanut Vesterinen. Pankin tilintarkastajiksi vuoden 194 ti lejä tarkastamaan eduskunnan valitsijamie het ovat valinneet seuraavat henkilöt: Niukkanen, Juho, maanviljelijä, kansan edustaja, hänen varamiehensä Laine, Lauri, maanviljelijä, kansanedustaja; Moilanen, Kaapro, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Valanne, Teuvo, toimi tusjohtaja, kansanedustaja; Hiilelä, Kaisa, rahastonhoitaja, kansan edustaja, hänen varamiehensä Bryggari, Tuomas, kivityömies, kansanedustaja; Mustonen, Johannes, metsätyöläinen, kan sanedustaja, hänen varamiehensä Kulo, Kustaa, huoltopäällikkö; sekä Fränti, Aleksanteri, kunnallisneuvos, hä nen varamiehensä Niskala, Markus, maan viljelijä, kansanedustaja. Helsingissä maaliskuun 1 päivänä 1948. MAUNO PEKKALA. Vihtori Vesterinen. Erkki Leikola. P. Salmenoja. Juhani Leppälä. J. Eri. Pilppula. H. Manninen. O. Peltonen. J. O. Söderhjelm. Esko K. Leinonen.