Jäälinjärvi-seminaari klo 9.00

Samankaltaiset tiedostot
Vesienhoito 2012 ja 2013

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Kunnostuskonkarit Jäälistä auttavat myös muita kunnostajia

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys esimerkkinä vesienhoidon toteuttamisesta

Vedet kuntoon tekemällä Odottelun aika on ohi

Omatoimisen vesistökunnostuksen toimintamalli

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Jäälin vesien hoito. VYYHTI-työpaja Liminka Birger Ylisaukko-oja Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys

Jäälinjärvi-seminaari

Jäälinjärven alueen veden laatuseuranta, tulokset vuodelta 2013

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous Jäälinmaja

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous 2018

Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä

Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2016

KIIMINGIN JÄÄLIN VESIENHOITOTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2015

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2016

Tausta ja tavoitteet

Lapinlahden Savonjärvi

Raudan ja humuksen esiintymisestä ja vesistövaikutuksista Jäälinjärven valumaalueella

Vesikirput ja hankajalkaiset pulassa Säkylän Pyhäjärvellä vaarantuuko vedenlaatu?

Lisäksi paikalla olivat Kari Tiri, Eero Marttila, Eero Laine

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Vesistöjen kunnostus keinot, tulokset ja rahoitus. Järven rehevyyteen vaikuttavat asiat. Luontainen tila. Rehev öityminen. Rehev öityminen menetelmät

peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti osanottajat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat.

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys v. 2017

Järvikunnostushankkeen läpivienti

KUIVASTENSUO Sijainti

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Järvet jaetaan järvityyppeihin:

Kiimingin - Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valumaalueelta

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY

1. Näytteenotto ja aineistojen käsittely

Valumavettä puhdistavat kosteikot ja pintavalutuskentät vesien hoidossa Suomen pintavesien ekologinen tila

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

VEDET KIRKKAAKSI KALASTAMALLA? Dosentti Anne-Mari Ventelä Tutkimuspäällikkö Pyhäjärvi-instituutti

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Pieksäjärven ainetasetutkimus vuosina

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kellon ja Jäälin alueen asukkaiden halukkuus osallistua vesistöjen kunnostukseen

Kokemuksia kemikaalikunnostuksista Lahden seudun järvillä. Ismo Malin Vesiensuojelupäällikkö Lahden ympäristöpalvelut

Levin Vesihuolto Oy Teppo, Hannu PL SIRKKA. *Fosfori liukoinen. *Typpi SFS-EN ISO :2005 / ROI SFS-EN ISO :1998 / ROI

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2017

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

Turvetuotannon vesistövaikutukset totta vai tarua? Anneli Wichmann

Lasse Häkkinen KOSTEIKKOJEN VAIKUTUS MAATALOUDEN RAVINNEPÄÄSTÖIHIN

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla Projektiesittely Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

JÄSENTIEDOTE 1/2017. Tässä jäsentiedotteessa:

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2018

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

Ali-Paastonjärven vedenlaatututkimus 2016

JÄSENTIEDOTE 1/2016. Tässä jäsentiedotteessa:

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Muuttuneen vesistön kokonaisvaltainen kunnostus esimerkkinä Jäälinojan vesistö

Ähtärinjärven tilasta ja esisuunnittelu kuormituksen vähentämiseksi. Ähtäri Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Oy

Pienpuhdistamo-vertailu Pernajassa Ilkka Sipilä, MTT. Länsi-Uudenmaan Vesi- ja ympäristö ry Jätevesiseminaari Lohja

Aurajoen vedenlaatu ja kuormitus

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Yara Suomi Oy, latvavesien vesistötarkkailu alkukesältä 2019

KERTARAPORTTI

KARJALOHJAN LÄNTISTEN JÄRVIEN RAVINNE- JA HAPPIPITOISUUDET ELOKUUSSA 2014

Ravinteiden reitti pellolta vesistöön - tuloksia peltovaltaisten valuma-alueiden automaattimittauksista

Orimattilan Vesi Oy:n Vääräkosken jätevedenpuhdistamon velvoitetarkkailu, tuloslausunto tammikuu 2016

Kiintoaineen ja humuksen mallintaminen. Markus Huttunen ja Vanamo Seppänen 11/11/2013

Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä

Tanakka taloudellisesti kannattavan hoitokalastusmallin pilotointi ja jalkauttaminen

Ahmoolammin veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Pienojanlammen veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Veden laadun seuranta TASO-hankkeessa

Jouhtenanjärven veden laatu Maalis- ja elokuu 2017

Selvitys Pampalon kaivoksen juoksutusveden rajaarvojen

Uudenmaan ja Itä Uudenmaan vesistöjen ja rannikkovesien tila vuosina 2002 ja 2003

Sekoitushapetus Vesijärven Enonselällä - Kolmen vuoden kokemuksia

No 902/19 KUUKSENENSELKÄ KUNTOON HANKEKAUDEN LOPPURAPORTTI. Lappeenrannassa 15 päivänä maaliskuuta Kaisa Kraft limnologi

Biohiili ja ravinteet

Tammelan Jäni- ja Heinijärven vedenlaatuselvitys

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Kaitalammin (Hajakka) veden laatu Elokuu 2017

Eero Partanen KOSTEIKKO PEHMEIKÖLLE KORTEOJANSUON VESIEN- SUOJELUKOSTEIKKO

Suon ennallistamisen vaikutus valumaveden laatuun. Markku Koskinen

RISTIPALONSUON TURVETUOTANTOALUEEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILURAPORTTI VUODELTA 2017

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Karkkilan Kovelonjärven veden laatu heinäkuu 2018

Transkriptio:

Jäälinjärvi-seminaari 13.11.212 klo 9. Avaus: Eero Laine Timo Yrjänä Jäälinjärven yleistilanne: Analyysit, Birger Ylisaukko-oja Pohjasedimentti, Kari Kainua Rauta-humus, Kaisa Heikkinen Allaskoe: Limalevä: Analyysit, Kaisa Savolainen Tulkintaa, Tero Väisänen, Ilkka Sammalkorven aineistosta Marko Järvinen Marko Järvinen Mitä Jäälinjärvelle olisi tehtävissä? Keskustelu Päätelmät: Arto Lehto Tilaisuus päättyy n. klo 12.3 minkä jälkeen lounas ja maastokäynti Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Jäälinojan valuma-alue 38 km 2 Korteoja 8,4 km 2 Kokko-oja 15 km 2 Saarisenoja 28 km 2 Vedet suoraan Jäälinojaan 65 km 2 Karttapohja: Kalimeenjoki kuntoon -projekti

Tulovirtaama Jäälinjärveen 5, m 3 /s 4,5 4, 3,5 211 212 3, 2,5 2, 1,5 1,,5,

4 Kiintoaine 212 mg/l Saarisenoja m3/s Tulovirtaama Jäälinjärveen 212 3 Korteoja Jäälinoja (luusua) 2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, 211 212 2 1 4, Kiintoaine 211 mg/l Saarisenoja 3, Korteoja Jäälinoja 2, 1,,

2, 1,8 1,6 1,4 1,2 1,,8,6,4,2, Tulovirtaama Jäälinjärveen 211 212 Kiintoaine 212 kg 7 Jäälinojaan 6 5 4 Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht 3 2 1 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys 2 15 1 5-5 -1 Kiintoainekertymä 211 kg Tuleva 33 t Lähtevä 26 t 2 15 1 5-5 Kiintoainekertymä 212 kg Tuleva 66 t Lähtevä 46 t -1 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys

Jäälin vesi, kiintoaineet [mg/l]... Kiintoaine ja hehkutusjäännös 2.6.211 Kiintoaine ja hehkutusjäännös 4.7.211 3 3 25 25 2 2 15 15 1 1 5 5 Kiintoaine ja hehkutusjäännös 14.7.211 Kiintoaine ja hehkutusjäännös 2.8.211 3 25 2 15 35 3 25 2 15 1 1 5 5

1 2.6.211 Kok P µg/l 1 2.8.211 Kok P µg/l 8 8 6 6 4 4 2 2 1 3.8.211 Kok P µg/l 1 11.1.211 Kok P µg/l 8 8 6 4 6 4 Syystulva! 2 2

1 8 6 7.5.212 Kok. P µg/l 2.6.212 Kok. P µg/l 1 8 6 4 Suuri tulva! 4 2 2 1 31.7.212 Kok. P µg/l 1 4.9.212 Kok. P µg/l 8 8 6 6 4 4 2 2

Fosfori 212 P kok kg Kertymä 12 kg 2 18 16 14 12 1 8 6 4 2 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht Fosfori 211 P kok kg Kertymä 6 kg Huom: skaalaus! 45 Jäälinojaan 4 Saarisenojasta 35 3 25 Korteojasta Kuorma yht 2 15 1 5 15.kesä 15.heinä 15.elo 15.syys

8 2.6.211 Fosfaatti fosf. µg/l 8 2.8.211 Fosfaatti fosf. µg/l 6 6 4 4 2 2 8 3.8.211 Fosfaatti fosf. µg/l 8 Fosfaatti fosf. µg/l 11.1.211 6 6 4 4 2 2

8 7.5.212 Fosfaatti fosf. µg/l 8 26.6.212 Fosfaatti fosf. µg/l 6 6 4 4 2 2 8 31.7.212 Fosfaatti fosf. µg/l 4.9.212 Fosfaatti fosf. µg/l 8 6 6 4 4 2 2

Fosfaattifosfori 212 PO 4 -P kg Kertymä 43 kg 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht. Fosfaattifosfori 211 PO 4 -P kg Kertymä 17 kg Huom: skaalaus! 25 2 15 1 Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht 5 Fosfaatti kuluu järvessä! 15.kesä 15.heinä 15.elo 15.syys

2.6.211 1 Kok N µg/l 1 2.8.211 Kok N µg/l 8 8 6 6 4 4 2 2 1 3.8.211 Kok N µg/l 11.1.211 1 Kok N µg/l 8 8 6 6 4 4 2 2

1 7.5.212 Kok N µg/l 1 26.6.212 Kok N µg/l 8 8 6 6 4 4 2 2 1 31.7.212 Kok N µg/l 1 4.9.212 Kok N µg/l 8 8 6 6 4 4 2 2

Typpi 212 N kok kg Kertymä -12 kg 4 35 3 25 2 15 1 5 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht. Typpi 211 N kok kg Kertymä 53 kg Huom: skaalaus! 5 45 4 35 3 Jäälinojaan 25 Saarisenojasta 2 Korteojasta 15 Kuorma yht. 1 5 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys 1.loka

8 26.6.211 Ammonium typpi µg/l 2.8.211 8 Ammonium typpi µg/l 6 6 4 4 2 2 8 6 4 2 3.8.211 Ammonium typpi µg/l 11.1.211 8 6 4 2 Ammonium typpi µg/l

8 7.5.212 Ammonium typpi µg/l 8 26.6.212 Ammonium typpi µg/l 6 6 4 4 2 2 8 31.7.212 Ammonium typpi µg/l 8 4.9.212 Ammonium typpi µg/l 6 6 4 4 2 2

3 Ammoniumtyppi 212 NH 4 -H kg Kertymä 56 kg 25 2 15 1 5 Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta Kuorma yht. 1.touko 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys Ammoniumtyppi 211 NH 4 -H kg Kertymä 32 kg Huom: skaalaus! 3 25 2 15 Jäälinojaan Saarisenojasta Korteojasta 1 Kuorma yht Ammoniumtyppi kuluu järvessä! 5 1.kesä 1.heinä 1.elo 1.syys

Jäälinjärven ravinnekuormitus Vesistömallijärjestelmän vedenlaatuosion kuormitusarvio keskimäärin 121 kgp/v ja 1913 kgn/v Alla olevissa kuvaajissa on suhteutettu arvioita lähivaluma-alueen kuormituslähteiden aiheuttamasta kuormituksesta vedenlaatuosion kuormitusarvioon

Päätelmiä/kysymyksiä Kiintoainekertymä huomattava rautasaostumaa? pääosa kertymästä kesällä => pintavalutuksella hyvät toimintaedellytykset Fosfori ja typpi virtaavat läpi Liukoiset ravinteet kertyvät vrt. limalevä: mikä on liukoisten ravinteiden merkitys? mistä liukoiset tulevat? Mikä rooli ravinteilla?

Jäälinjärven plankton ja levät kesällä 211 mg/l 3,5 3 2,5 2 1,5 1,5 18.7. 15.8. 3.8. sinilevät nielulevät panssarisiimalevät tarttumalevät kultalevät piilevät keltalevät limalevät silmälevät viherlevät muut Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry

Allaskokeen planktonanalyysit Äyriäiset Rataseläimet 3 25 2 15 1 5 Allas 1 Allas 2 Allas 3 Allas 4 Järvi 4 35 3 25 2 15 1 5 Allas 1 Allas 2 Allas 3 Allas 4 Järvi 18.7. 3.8. 13.8. 18.7. 3.8. 13.8.

Millä menetelmällä järvi kuntoon, kun pulmat ovat löyhä pohjasedimentti limalevä Yleisesti tunnettuja: Fosforin saostus Ravintoketjukunnostus Ruoppaus Hapetus Vesikasvillisuuden poisto Vedenpinnan nosto Alusveden poistaminen Järven tilapäinen kuivattaminen Lisäveden johtaminen Sedimentin pöyhintä Kipsaus Savipeitto Hoitokalastus