JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEILLA Loimaa/Alastaro, kunnantalon valtuustosali 17.4.2013 Jarkko Leka, Valonia
2 Mikä on Valonia? Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Syntynyt V-S Agendatoimiston ja V-S Energiatoimiston yhdistymisen myötä vuoden 2008 alussa Toiminta-alueina ovat mm. vesiensuojelu, energiatehokkuus, ympäristökasvatus, kestävä kulutus ja materiaalitehokkuus, kestävä liikkuminen Kohderyhmänä mm. kunnat, kotitaloudet, yritykset, yhdistykset Rahoitus koostuu kuntien ja muiden tahojen osallistumismaksuista, ostopalveluista sekä kansallisesta ja EU-projektirahoituksesta Toiminta-alue koko Varsinais-Suomi Vanha Suurtori 7, Turku
JÄTEVESI-TOIMINTAA Jätevesineuvontaa: jätevesikyläillat, neuvontaa tapahtumissa ym. Neuvontapuhelin päivystää: 050 407 1539 kaksi kertaa viikossa, ti 13-15 ja to 10-12 Koulutusta ja seminaareja alan yrittäjille ja viranomaisille Näytteenottoseuranta 2012-2013 HAKKU 2013-hanke PUPE-hanke
Haja-asutuksen jätevesisäädökset uudistuivat 2011 Ympäristösuojelulain muutos 9.3.2011 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) 15.3.2011 Uudisrakentamista vaatimukset koskevat heti Ennen vuotta 2004 rakennetuissa kiinteistöissä saneeraukset tulee tehdä 15.3.2016 mennessä 4
Mitä edellytetään? Kiinteistöllä oltava sellainen jätevesien käsittelyjärjestelmä, jolla voidaan normaalioloissa saavuttaa riittävän tehokas puhdistustaso Herkästi pilaantuvilla alueilla, kuten rannoilla, kunta voi edellyttää tiukempaa puhdistustasoa Tarvittavat toimenpiteet eivät välttämättä ole isoja tai vaadi mittavia investointeja Monilla vapaa-ajan kiinteistöillä asiat jo kunnossa Kaikissa kiinteistöissä oltava selvitys jätevesijärjestelmästä sekä käyttö- ja huolto-ohje 5
Keskeiset muutokset 1/2 Käsittelyvaatimuksiin lievennys Pääsäännöksi matalampi puhdistustaso Kunta voi ympäristönsuojelumääräyksissä edellyttää tiukempaa puhdistustasoa esim. ranta- tai pohjavesialueilla Ennen uudistusta pääsääntönä oli tiukempi puhdistustaso, johon kunta määrittelemään lievemmän käsittelyn alueita Vähimmäispuhdistustaso: Orgaaninen aines 80%, kokonaisfosfori 70%, kokonaistyppi 30% Pilaantumiselle herkät alueet (ohjeellinen puhdistustaso): Orgaaninen aines 90%, kokonaisfosfori 85%, kokonaistyppi 40% Vaadittava puhdistustaso tarkoittaa keskimääräistä puhdistustulosta. Puhdistustaso on suunnitteluperuste => suunnitelmassa esitettävä luotettava arvio käsittelytuloksesta 6
Keskeiset muutokset 2/2 Vaatimuksista vapautettiin kiinteistöllä vakituisesti asuvat omistajat, jotka ovat täyttäneet 9.3.2011 mennessä 68-vuotta Jos kiinteistön jätevesistä aiheutuu ympäristön pilaantumisen vaaraa voi kunnan ympäristönsuojeluviranomainen puuttua asiaan!! Ei ikään perustuvaa vapautusta! Ikään perustuva vapautus ei koske uudisrakennuksia eikä vapaa-ajan asuntoja Jos kiinteistön omistaa useampi asukas, joista yksi tai useampi on alle 68-vuotias Jos kiinteistöllä asuu yli 68-vuotias, mutta kiinteistön omistaa joku muu vapautus vaatimusten täyttämisestä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan Erityisen vaikeassa elämäntilanteessa olevat (työttömät ja pitkäaikaissairaat) jos kiinteistön jätevedet tullaan johtamaan viemäriverkostoon Lain siirtymäaikaa pidennettiin kahdella vuodella eli vuoden 2016 maaliskuuhun saakka 7
Kiinteistökohtaiset jätevedenkäsittelyjärjestelmät 8
MIKSI SAKOKAIVOT EIVÄT ENÄÄ KELPAA? - Jätevedet ovat muuttuneet määrällisesti ja laadullisesti -Oman ja naapurin talousvesikaivon laadun turvaaminen -Vedenlaatu ja hygienia lähialueella - Rehevöittävien päästöjen vähentäminen - Pohjaveden suojelu -Hajuhaitat vähentyvät - Kiinteistön arvo nousee 9
Kiinteistökohtaiset vaihtoehdot KAIKKI TALOUSJÄTEVEDET (pesuvedet + wc-vedet) Umpisäiliö kaikille jätevesille Maahanimeyttämö Maasuodattamo ja tehostettu fosforinpoisto* Maapuhdistamo harmaille vesille ja umpisäiliö wc-vesille tai kuivakäymälä Pienpuhdistamo HARMAAT VEDET Umpisäiliö harmaille jätevesille** Kivipesä tms. vähäisille jätevesille*** Maahanimeyttämö Maasuodattamo Harmaavesisuodatin 10 * Tehostusta ei tarvita lievennetyn vaatimustason alueilla ** Vain erityiskohteisiin, joihin muut järjestelmät eivät sovi *** YSL 103 2 mom. Lähde: Muoviteollisuus ry/hajajätevesiopas
Vähäiset vedet ja kuivakäymälä Jätevedenpuhdistamoa ei tarvitse rakentaa tai käsittelyä tehostaa, jos kiinteistön vähäiset pesuvedet johdetaan maahan eivätkä ne aiheuta ympäristön pilaantumisen vaaraa Vesiä ei saa johtaa suoraan vesistöön Jätevesien määrä on vähäinen, kun vesikäymälättömissä asunnoissa talousvesi kannetaan tai johdetaan tilapäisellä vesijohdolla kiinteistö on muutoin veden käytön kannalta varustelultaan vaatimaton ei vesikalusteita Riittää selvitys jätevesien käsittelystä Jos vesikalusteita (lämminvesivaraaja, vesijohto) vaaditaan biologinen puhdistus pesuvesille 11
Vedettömät ja vähävetiset käymälät kompostikäymälät, sähköinen tuhkaava käymälä, pakastava käymälä ja haihdutuskäymälä Helpottavat jäteveden käsittelyä, käsiteltävänä vain pesuvedet Yhtenä keinona sekä pohja-, että pintavesien suojelussa Kustannustehokas ratkaisu Säästää vettä Ravinteet saadaan kiertoon ja hyötykäyttöön Monia erilaisia malleja, huoltovaatimukset laitevalinnan mukaan Erityisen hyvä ratkaisu loma-asunnoilla 12
13
Saostussäiliöt Ainoastaan esikäsittelymenetelmä!!! perään tarvitaan maa-tai pienpuhdistamo poistaa kiintoaineen pidentää puhdistamon toimintaikää Riittävän usein tapahtuva tyhjennys kaikki jätevedet: kaksi kertaa vuodessa vain pesuvedet: kerran vuodessa Säiliöiden tulee olla tiiviit ja säiliöissä tulee olla T-haarat! 14
Maaperäkäsittelystä Jätevesi puhdistuu suotautuessaan joko luonnollisen maaperän tai tarkoitusta varten rakennetun suodatuskentän läpi Maahanimeytyksessä tulee selvittää tarkasti maaperän ominaisuudet ja varmistua, että pohjavesi on niin paljon alempana, ettei pohjaveden pilaantumisen vaaraa ole Varsinais-Suomessa maaperän savisuus estää imeytyksen Maaperän mikrobit poistavat jätevedestä orgaanista ainesta, bakteereja ja typpeä Osa fosforista sitoutuu maahan, mutta ajan myötä fosforinpoistoteho heikentyy Siksi maaperäkäsittelyn fosforinpoisto tulee usein tehostaa kemiallisesti 15
Maasuodattamot 1/2 Soveltuvat kaikkien vesien käsittelyyn ja harmaiden vesien käsittelyyn Pesuvedet: kaksiosastoinen saostussäiliö Kaikki vedet: kolmiosastoinen saostussäiliö Yhden perheen maasuodattamo vie tilaa noin 40-50 m2 Pinta-alaa mahdollista pienentää moduleilla (esim. In-Drän) 16
Maasuodattamot 2/2 - Vaatimukset tontille suuria (tila, maaperä) Oikeanlaiset maa-ainekset ja riittävät suojaetäisyydet Riittävät korkeuserot - Helppoja huoltaa saostussäiliön tyhjennys/putkistojen huuhtelut yleinen toimivuuden seuranta (haju, väri) -Fosforinpoistokyky heikkenee vuosien saatossa => tehostettu fosforinpoisto suodattamon perään -Toimintaikä n. 10-30 vuotta - Hyvä suunnittelu tärkeää - Huolellinen ja valvottu toteutus 17
Pesuvesien maaperäkäsittely Kiinteistöllä kuivakäymälä tai umpisäiliö wc-vesille Pesuvesien imeytys tai maasuodatus Pesuvesille kaksiosastoinen saostussäiliö Tilantarve noin min. 15 m 2 Maahanimeytys + umpisäiliö wc-vesille Maasuodatus+ umpisäiliö wc-vesille 18
Kaikkien vesien maaperäkäsittely Kaikki vedet maasuodattamoon 19 Lähde: Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto Ry
Pesuvesien harmaavesisuodattimet Harmaiden vesien käsittelyyn tarkoitettu laitepuhdistamo Sisältää suodatinmateriaalin, jonka pinnalla mikrobit poistavat orgaanista ainetta Suodatinmateriaali voi olla esim. muovi, kuitu, turve, puulastu/hake Tarvitsee maaperäkäsittelyä vähemmän tilaa, mutta vaatii tiiviimpää tarkkailua ja suodinmateriaalin vaihtoa tai puhdistusta laitteesta riippuen vähintään vuosittain Markkinoilla monia malleja 20
21
Pienpuhdistamot/laitepuhdistamot Tehdasvalmisteisia pakettipuhdistamoja Yhden kiinteistön malleista koko kylälle (1000 as.) Pieni tilantarve, vähäiset maaperävaatimukset Vaativat sähköliittymän jätevesi johdetaan laitepuhdistamoon yleensä ilman esikäsittelyä soveltuu huonosti vain osan vuotta käytössä oleville rakennuksille Vaatii jatkuvaa tarkkailua Huoltosopimus/huoltotoimenpiteisiin perehtyminen Biologiskemiallinen puhdistusmenetelmä Panostoimiset Jatkuvatoimiset Bioroottoripuhdistamot yms. Saneerauspaketteja, joilla hyväkuntoiset saostussäiliöt voi muuttaa 22 laitepuhdistamoksi ilman kaivutöitä
Panospuhdistamot tyypillisin laitepuhdistamo Jätevesi kerätään keräyssäiliöön, ja kun jätevettä on riittävä määrä, pumpataan vesi prosessisäiliöön Prosessisäiliössä jätevettä ilmastetaan, jotta mikrobit voivat tehdä biologista hajotusta Tämän jälkeen ilmastus pysäytetään ja liete laskeutuu prosessisäiliön pohjalle Fosforinpoistoa tehostetaan kemikaalilisäyksellä Pinnalle selkeytynyt puhdistettu jätevesi pumpataan kivipesään tai ojaan 23
24 Umpisäiliöt jätevesien väliaikainen säilytystila kallis kaikkien jätevesien käsittelyyn umpisäiliö voi olla ainoa ratkaisu tärkeillä pohjavesi- ja ranta-alueilla umpisäiliön tulee olla täysin vesitiivis ja se on varustettava täyttymishälyttimellä tulee sijoittaa niin, että sen viereen pääsee lokaautolla kaikissa olosuhteissa (talvella, kelirikkoaikaan, kesällä nurmikkoa pilaamatta jne) umpisäiliö on tyhjennettävä kunnan osoittamaan paikkaan, maatilat saavat hygienisoinnin jälkeen käyttää omaa lietettä viljelemillään pelloilla vähävetiset vesikalusteet tai vedetön käymälä
Kustannusarviossa ovat mukana laitekustannukset, asentamiskustannukset, huoltokustannukset ja yleiset kulut. Jätevesijärjestelmät on mitoitettu 5 henkilölle ja kolmen hengen ympärivuotiseen käyttöön. Lähde: Ville Matikka, Anna-Maria Veijalainen ja Riikka Vilpas (toim.) 2012: Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit. Loppuraportti. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/1/2012 25
Kustannusarviossa ovat mukana laitekustannukset, asentamiskustannukset, huoltokustannukset ja yleiset kulut. Jätevesijärjestelmät on mitoitettu 5 henkilölle ja kolmen hengen ympärivuotiseen käyttöön. Lähde: Ville Matikka, Anna-Maria Veijalainen ja Riikka Vilpas (toim.) 2012: Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit. Loppuraportti. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/1/2012 26
Jätevesijärjestelmien hiilijalanjälki Vertaa Tyypillisen perheauton ajosta aiheutuvat suorat hiilidioksidipäästöt / 1000 km Ympäristövaikutus 150 kg CO 2 e 27 Lähde: Ville Matikka, Anna-Maria Veijalainen ja Riikka Vilpas (toim.) 2012: Haja-asutuksen jätevesien niukkaresurssiset käsittelykonseptit. Loppuraportti. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja D4/1/2012
Toimivan jätevesijärjestelmän edellytykset TOIMINTAVARMUUS YLLÄPITO HUOLTO 28
29 Vesiosuuskunta
Osuuskunnat tai -yhtymät Mikäli kunta ei tuo viemäriä Perustetaan jätevesiosuuskunta tai jätevesiyhtymä Rakennetaan kylälle oma viemäriverkosto, joka liitetään vesihuoltolaitoksen viemäriverkkoon tai omaan kyläpuhdistamoon Kannattavaa, jos kiinteistöjä 5 per km tai 20 per km² Vietto- tai paineviemäri tai näiden yhdistelmä Jos hankkeelle haetaan avustuksia, tulee toiminnan olla järjestäytynyttä Avustusta voi hakea kunnalta ja alueelliselta ympäristökeskukselta tai ELYkeskukselta 30
Vesihuolto-osuuskunta - Osuuskunta on vesihuoltolaitos, jos liittyneitä yli 50 asukasta tai jätevettä tulee yli 10 m3 => kunta päättää toiminta-alueen => liittymisvelvoite - Osuuskuntamaksu, liittymismaksu, kulutusperusteinen käyttömaksu - Max 10 kiinteistön vesihuolto voidaan toteuttaa vapaamuotoisena yhteenliittymänä. Sitoumukset ja velvollisuudet koskevat liittyjiä henk.koht. 31
VIETTO-/ PAINEVIEMÄRÖINTI
JÄTEVESIOSUUSKUNNAN PERUSTAMINEN Alustavat toimenpiteet Puuhahenkilöt!!! osaamista eri alueilta talkoohenkeä Kyläkokous hyvä ja laaja tiedotus elinehto valitaan alustava työryhmä jaetaan tietoa asukkaille kutsutaan edustaja kunnasta, ELY-keskuksesta ja viemäröintiin liittyvästä yrityksestä
KÄYTÄNTÖ OSOITTANUT Aluksi paljon epäilijöitä, mutta hankkeen edetessä/ valmistuessa löytyy lisää halukkuutta liittyä osuuskuntaan Kaivurin möyriessä alueella kiinnostus kasvaa huomattavasti Kengänpohjia ja paperia kuluu Osuuskunnan rakennuttamana viemärin hinta kilpailukykyinen
TUKIMAHDOLLISUUKSIA Kunta toiminta-alueen määräämiseksi ja osuuskunnan rahoittamiseen, lainojen takaus Vesihuoltolaitos suunnitteluttamiseen, rakennuttamiseen, huoltoon ja häiriötilanteisiin sekä osuuskunnan sulauttamiseen vesihuoltolaitokseen
TUKIMAHDOLLISUUKSIA Ely-keskus vesihuoltoavustus (harkinnanvarainen) haku loppuvuodesta valtion vesihuoltotyönä toteuttaminen Maakuntaliitto ja TE-keskus alueelliset toimintaryhmät, Leader-rahoitus
LISÄTIETOJA JÄTEVESIOSUUS- KUNTATOIMINNASTA Vesihuolto-osuuskunta, V-S ELYn ympäristöopas 1/2010 https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/86267/1_2010vesiosuuskunta.pdf?seque nce=3 Vesiosuuskunnan ABC http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=174657&lan=fi Osuuskunnan perustajan opas Pellervo-seura, http://www.pellervo.fi/osuuskunta/index.html www-sivut http://www.valonia.fi/jatevesi Muut jätevesiosuuskunnat
Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? 38
Miten edetä jätevesijärjestelmän uusimisessa? 1. Selvitä kunnasta, onko/tuleeko kiinteistösi vesihuoltolaitoksen viemäriverkoston toiminta-alueella/e. 2. Tiedustele naapurien tai alueen kiinteistönomistajien kiinnostusta yhteiseen viemäröintiin. 3. Jos päädyt kiinteistökohtaiseen ratkaisuun, hanki pätevä suunnittelija laatimaan jätevesijärjestelmästä suunnitelma. Puolueeton suunnittelija esittää eri vaihtoehtoja Harkitse kuivakäymälää Naapurilla tarvetta teettää suunnitelma? Yhdessä toimien voi säästää kustannuksissa. 4. Suunnittelija tekee suunnitelman kiinteistöllesi sopivasta jätevesijärjestelmästä. 39
40 5. Varmista, että: a) suunnittelija on selvittänyt kunnasta jätevesijärjestelmälle asetetut vaatimukset sekä alueen ympäristösuojelumääräykset b) suunnitelmassa on perustellusti selvitetty, että esitetty ratkaisu täyttää vaatimukset c) suunnitelma ei ole sidottu johonkin tiettyyn valmistajaan /laitteeseen d) suunnitelmassa on esitetty jätevesijärjestelmän käytön ja huollon toimet, joita olet myös valmis noudattamaan. 6. Hae järjestelmän tehostamiselle tai uuden rakentamiselle lupaa kunnan rakennusvalvonnasta ja laita hakemuksen liitteeksi suunnitelma ja muut tarvittavat asiakirjat 7. Kunta käsittelee luvan 8. Pyydä tarjouksia järjestelmästä/osista ja tarvikkeista, hankinnat kannattaa tehdä vasta kun luvat ovat kunnossa 9. Pyydä tarjouksia rakennusurakoitsijoilta
41 10. Kiinnitä huomiota rakentamisen valvontaan. Pidä kirjaa käytetyistä materiaaleista, ota valokuvia työn eri vaiheista. 11. Jos rakentamista ei voida tehdä suunnitelman mukaan, sovi muutoksista suunnittelijan kanssa. Muutoksista tarkepiirustukset! 12. Huolehdi järjestelmän ohjeen mukaisesta käytöstä ja huollosta
Tukimahdollisuudet kiinteistön omistajille 42
Kotitalousvähennys Omassa käytössä oleva vakituinen tai vapaa-ajan kiinteistö Enintään 45 % arvolisäverollisesta työkorvauksesta Vuonna 2013 max. 2000 /vuosi/henkilö, omavastuu 100 Esim: töiden osuus kustannuksista 4600 e vähennyskelpoista 4600 e x 0,45= 900 e omavastuu kotitalousvähennys 100 e 1970 e ARAnkorjausavustuksia vesihuollon kustannuksiin vanhusten ja vammaisten asuntoihin 43
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi 44
Lounais-Suomen viemäröintialueiden laajentamisalueet ja priorisointi raportti valmistunut loppuvuodesta 2012 Priorisointitarkastelu tärkeimpien viemäröintikohteiden löytämiseksi Ajantasainen työkalu haja-asutusalueiden asukkaiden, osuuskuntien, kuntien, maakuntaliittojen ja Varsinais- Suomen ELY-keskuksen käyttöön Ei ota kantaa viemäröinnin toteuttajatahoon!! Tärkeiden viemäröintikohteiden sisällyttäminen kuntien vesihuoltolaitosten toiminta-alueisiin Hyödynnetään vesihuollon tukirahoituksen jaossa 45
Kustannuslaskentaperusteet Viemäröinnille ja kiinteistökohtaisille käsittelyvaihtoehdoille lasketaan investointikustannukset ( /a*kiinteistö) käyttökustannukset ( /a*kiinteistö) => kiinteistökohtainen vertailukustannus ( /a*kiinteistö) Kustannukset ovat arvonlisäverottomia (ALV 0 %) 46
47 Mahdolliset viemäröintialueet ja yhteiskäsittelyn alueet on vertailukustannuksen perusteella jaettu kolmeen luokkaan. 1. 0-890 /vuosi*rakennus 2. 891-1 300 /vuosi*rakennus 3. 1301-3 500 /vuosi*rakennus luokan 1 alueella viemäröinnin toteuttaminen tulee kiinteistölle edullisemmaksi kuin maasuodattamontai vertailukustannuksiltaan sitä kalliimman järjestelmän rakentaminen. Luokan 3 alueella taas viemäröinnin toteuttaminen tulee kiinteistölle kalliimmaksi kuin edullisemman pienpuhdistamon rakentaminen.
Kiinteistökohtaisten jätevedenpuhdistusmenetelmien vertailukustannukset Menetelmä vertailukustannus Maahan imeyttämö 580 Maasuodattamo 690 Maasuod+fos.poisto 890 Kaksoisvesijärjestelmä (WC-vedet umpisäiliöön,harmaat vedet maaperäkäsittelyyn) 1 190 Pienpuhdistamo I 1 300 Pienpuhdistamo II 1 750 Umpisäiliö 5,5 m3 2 530 48
Priorisointi Poimittu kiireellisimmin toteutettavat alueet käyttämällä kolmea priorisointiluokkaa. taajama-alueella sijaitsevat viemäröintialueet (343 aluetta ) pohjavesialueella tai tärkeällä vesistövyöhykkeellä sijaitsevat alueet sekä ympäristö-ja terveyssyistä viemäröitävät alueet (44 aluetta) muut alueet mikäli alue kuuluu useampaan luokkaan, priorisoidaan alueet luokkien sisällä korkeammalle. 49
50 KIITOS!