Teema 3: Ajankohtaista akateemikoille 1. Suomen metsät ja niiden omistus 2. Metsät muutakin kuin puuta Tavoite: Antaa kuva Suomen metsien omistuksesta ja metsien muusta kuin puuntuotannollisesta merkityksestä
1. Suomen metsät ja niiden omistus
Muu metsätalousmaa 1 % Suomen maa-alasta metsätalouden maata 87 % Rakennettu maa 4 % Maatalousmaa 9 % Maa-ala 30,4 milj. ha Metsämaata 20,1 milj. ha (66 %) Metsätalouden maata kaikkiaan 26,5 milj. ha (87 %) Joutomaa 11 % Kitumaa 9 % Metsämaa 66 % Metsämaan omistus Yksityiset 60 % Valtio 26 % (Metsähallitus) Yhtiöt 9 % Muut (kunnat, seurakunnat, yhteismetsät, säätiöt) 5 % Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Puuston kokonaismäärä kasvussa Runkopuuntilavuus 2,4 mrd. m 3 Puuston kokonaistilavuus on lisääntynyt 72 % sotien jälkeen Samaan aikaan metsistä on poistunut 3,9 mrd. m 3 Kasvun ihme? Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Milj. m 3 /v 120 110 100 90 80 70 Poistuma Kasvu (VMI) Kasvu (sovitettu) Puuston kasvu ja poistuma Metsäohjelmien aikakausi H K L N & T E H O MERA I MERA II MERA III Metsä 2000 Mets. ymp. ohj. KMO Poistuma = hakkuukertymä, metsähukkapuu ja luonnonpoistuma (5 vuoden liukuva keskiarvo) VMI = valtakunnan metsien inventointi; tehty määrävuosin vuodesta 1921 alkaen 60 50 40 30 20 Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2014, Metla MERA = Metsätalouden rahoitus-ohjelma KMO = Kansallinen metsäohjelma 10 0 1925 1930 1935 1940 1945 1950 1955 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010
Yksityismetsien metsänhoidon ja metsänparannuksen rahoitus 1965-2013 Vuonna 2013 puuntuotannon kokonaiskustannuksista 220 M valtion tuen osuus oli 29 %, omistajan omarahoitusosuus 71 %. Kun valtio laittaa 1 euron, metsänomistaja laittaa 2. Kuvassa ei ole energiapuun korjuun ja haketuksen tukea eikä ympäristö- ja luonnonhoidon tukea. Rahanarvot muutettu tukkuhintaindeksillä (1949=100). Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
Mihin tuet käytettiin 2013 Budjetoitu 2015 metsänhoidon ja metsänparannuksen tuet 43,3 M. Lisäksi energiapuun korjuutuki 5,5 M sekä ympäristö- ja luonnonhoidon tukea 4,5 M. Valtion tuet yksityismetsätalouteen yhteensä 53,3 M. Vuonna 2013 metsänhoidon ja metsänparannuksen tuet 64,1 M. Lisäksi energiapuun korjuutuki 11,9 M sekä ympäristö- ja luonnonhoidon tukea 5,7 M. Valtion tuet yksityismetsätalouteen yhteensä 81,7 M. Nuoren metsän hoito Suunnittelu- ja toteutusselvitys Energiapuun korjuu Metsäteiden perusparann. Metsänuudistaminen Juurikäävän torjunta Luonnonhoito Kunnostusojitus Terveyslannoitus Metsäteiden rakentam. Pystykarsinta Kulotus Suunnittelu- ja toteutusselvityksiin 17 %, työ- ja materiaalikuluihin 83 % 0 5 10 15 20 25 Lisäksi ympäristöministeriön kautta METSO suojelukohteisiin käytettiin 34,2 milj. vuonna 2013, vuodelle 2015 budjetoitu 30,0 milj. Milj. Lähde: Suomen Metsäkeskus, YM
Yksityismetsänomistajat 2013 Metsää vähintään 2 hehtaaria käsittäviä metsätiloja 347 000 kappaletta, joilla omistajia 632 000 henkilöä. Metsänomistus laajapohjaista runsas15 % yli 18- vuotiaista kansalaisista omistaa metsää. Metsätilan keskikoko 30 hehtaaria. Jatkossa tarkastellaan > 5 hehtaaria metsää omistavia 76 % 98 % Lähde: Luke, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 5/2015
Metsä siirtyy suvussa, omistajat iäkkäitä Metsänomistajien keski-ikä 60 vuotta; uusien, enintään 5 vuotta tilan omistaneiden keskiikä 52 vuotta perintönä saaneet 55 v, sukulaisilta ostaneet 48 v, markkinoilta ostaneet 51 v Tilan ulkopuolella (etämetsänomistaja) asuu 58 % Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2010, Metla 2011
Metsänomistajilla erilaisia tavoitteita Virkistyskäyttäjille tärkeitä luonnonja maisemansuojelu sekä ulkoilumahdollisuudet Metsästä eläville metsän merkitys tuloina ja työtilaisuuksina Taloudellista turvaa korostaville metsän tuoma taloudellinen turvallisuus, säännölliset puunmyyntitulot ja sijoituskohde Monitavoitteisille tärkeitä sekä taloudelliset että aineettomat hyödyt Epätietoisilla ei erityisiä tavoitteita Pieniä tiloja Metsälaki ja metsäorganisaatiot uudistettu Lähde: Suomalainen metsänomistaja 2010, Metla 2011
Uusi metsälaki voimaan 2014 alusta Enemmän vapautta valita itselle mieluinen tapa käsitellä metsää Osa vastustanut avohakkuita, nyt mahdollisuus harjoittaa ns. jatkuvaa eli eri-ikäisrakenteista metsän kasvatusta Jatkuvan kasvatuksen hakkuuta 2014 3 800 ha Avohakkuualueen koko yksityismetsissä keskim. 1,3 ha, kokonaisala n. 85 000 ha/v (0,7 % metsäalasta) 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Avohakkuuala, yksityismetsät, koko maa 1,5 1,3 1,0 0,8 0,5 0,3 Kaikkiaan Suomessa käsitellään hakkuin n. 650 000 ha vuodessa (3,3 % metsäalasta); tästä n. 18 % on avohakkuuta 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Kokonaisala, ha Keskikoko, ha 0,0 Lähde: Suomen metsäkeskus ja SMY
Yksityismetsät puuhuollon perusta Hakkuut 2004-13, milj. m 3 Valtio 5,4 10,4 % Yhtiöt 5,1 9,9 % Yksityiset 41.5 79,7 % Yhteensä 52,1 100,0 % Yksityismetsänomistajille n. 1,5 mrd. euroa tuloja vuosittain puun myynneistä Keskimäärin joka neljäs metsänomistajista on vuoden aikana puumarkkinoilla Lähde: Metla, Metsätilastollinen vuosikirja 2014
2. Metsät muutakin kuin puuta
Ekosysteemipalvelut Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan hyötyjä, joita ihmiset saavat luonnosta Ekosysteemien toiminta tuottaa ja ylläpitää ekosysteemipalveluita Ihmiskeskeinen käsite, jota määrittää ihmisen kokema hyöty; palvelu vasta, kun ihminen tunnistaa hyötyvänsä Sekä markkinoilla olevia, mutta usein myös markkinattomia, julkishyödykkeitä Erkki Oksanen Olennaista on ajatus käsitteen takana Lisää luonnonprosessien ymmärrystä Ihmislähtöinen arvottaminen, tärkeyden tunnistaminen
Metsiin liittyviä ekosysteemipalveluita Tuki- ja ylläpitopalvelut Tuotantopalvelut Puu Bioenergia Marjat, sienet, jäkälät Riistaeläimet Puhdas vesi Säätelypalvelut Ilmastonmuutoksen torjunta ja hiilen sidonta Veden ja ilman puhdistus Tulvien ehkäisy Melun torjunta Pölytyspalvelut Tuholaisten torjunta Kulttuuripalvelut Maisema Ulkoilu, virkistys, luontomatkailu Koulutus ja kasvatus Luonto taiteessa Lähde: Kniivilä ym. 2011, PTT raportteja 227
Lähde: Marianne Kettunen, IEEP, 2011
Luonnon matkailu- ja virkistyskäyttö Turistien matkustusmotiiveissa Suomen luontoon liittyvät tekijät keskeisiä Suomeen tulevista ulkomaisista matkailijoista noin 1/3 ulkoilma-aktiviteettien harrastajia (MEK 2009) Suomalaisista 43 % luontomatkailee (Metla 2011) Kansallispuistojen käyntimäärät kaksinkertaistuneet kymmenessä vuodessa (Metsähallitus 2010) Noin puolet kotimaisesta luonnon virkistyskäytöstä kohdistuu talousmetsiin (Sievänen ym. 2011) Jokamiehen oikeudet avainasemassa
Metsät ovat keskeinen osa kansalaisten arkea Vuonna 2012-496 200 kesämökkiä - joiden asuntokunnissa n. 800 000 hlöä Lähde: Tilastokeskus Lähde: Metsätilastollinen vuosikirja 2012
Asiantuntija-alustukset Luontomatkailun tulevaisuus Suomessa Miia Porkkala, Rukakeskus Oy Puupohjaiset tuoteinnovaatiot Ville Sileäkangas, Uusi puu -hanke Tuoksuja Suomen luonnosta Max Perttula, Max Joacim Cosmetics Oy