YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 226/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/204/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2012 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Kyyjärvi Antti Tuukkanen Noposenahontie 30 43700 Kyyjärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Liike- ja yhteisötunnus 2186955-7 Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa. Tilalle rakennetaan uusi pihattonavetta ja sen yhteyteen kuitubetoninen lieteallas ja rehuaumoille pohjalaatta. Eläinpaikkoja tulee enintään 79 lypsylehmälle, 61 hieholle ja 35 vasikalle (alle 6 kk). Uusi pihattonavetta rakennetaan Kyyjärven kunnan Kyyjärven kylään kiinteistölle Marttila (RN:o 19:51). Nykyisen tilakeskuksen (Noposenaho RN:o 19:26, Kyyjärvi) yhteydessä sijaitseva parsinavetta jää pois käytöstä kun uusi pihattonavetta otetaan käyttöön, mutta nykyisessä tilakeskuksessa sijaitsevaa kuivalantalaa ja virtsasäiliötä käytetään jatkossakin. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan eläinsuoja tarvitsee ympäristöluvan, jos se on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa
2 Nykyisen tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevat kattamaton kuivalantala (tilavuus 340 m 3 ) ja katettu virtsasäiliö (141 m 3 ) ovat käytössä jatkossakin (virtsasäiliötä käytetään lietelannan varastointiin). Nykyisessä tilakeskuksessa sijaitsevat kuivalantala ja lietesäiliö ovat niin kaukana (800 m) tulevasta eläinsuojasta ja sen vaikutusalueesta, ettei niiden ympäristövaikutuksia arvioida tässä ympäristöluvassa. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristöja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Keski-Suomen ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 29.11.2011. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla ei ole ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi 2007-2013. Hakemuksen liitteenä on viisi vuokrasopimusta koskien yhteensä 19,9 ha:n peltopinta-alaa ja kaksi lannanlevityssopimusta koskien yhteensä 28,4 ha:n peltopinta-alaa. Tila sijaitsee haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassaolevaa asema- tai yleiskaavaa. Keski-Suomen maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 14.4.2009 vahvistamassa maakuntakaavassa eläinsuojan sijaintikiinteistön alueella ei ole erityismerkintöjä. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Uusi pihattonavetta rakennetaan Kyyjärven kuntaan (312) Kyyjärven kylään (403) kiinteistölle Marttila (RN:o 19:51). Uusi pihattonavetta sijaitsee noin 10 kilometriä Kyyjärven keskustasta pohjoiseen päin ja noin 800 m nykyisestä tilakeskuksesta (Noposenaho RN:o 19:26, Kyyjärvi) luoteeseen päin. Rakennettavan pihattonavetan ympäristössä on peltoja, metsiä ja suota. Lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 600 m. Uuden pihattonavetan valmistuttua nykyisessä tilakeskuksessa sijaitseva parsinavetta jää pois käytöstä, mutta kuivalantala, virtsasäiliö ja polttoainesäiliö jäävät käyttöön. Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan lieteallas, joka tulee sijaitsemaan tontin itärajan suuntaisesti 5 m etäisyydellä itä- ja etelärajasta. Lietealtaan aluksi suunnitellulta rakennuspaikalta (osaksi päällekkäinen täydennyksessä ilmoitetun sijaintipaikan kanssa, mutta allas oli aluksi etelärajan suuntaisesti) tehtyjen painokairausten ja maalajitutkimusten perusteella maaperä on hiekkaista silttiä, joka on löyhää tai keskitiivistä. Silttikerroksen (paksuus 1-3 m) alapuolella on löyhä/keskitiivis moreeni. Tulevan pihattonavetan alueella tehdyn maaperätutkimuksen mukaan maan pinnassa on 0,1-0,2 m orgaanista maata, jonka alapuolella on hienoa hiekkaa tai hiekkamoreiinia tiivi-
HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 3 seen moreiinimaakerrokseen (1,2-3,1 m syvyydessä) saakka. Molemmilla tutkimuspaikoilla maaperän todettiin olevan helposti routivaa. Pohjaveden pinnankorkeutta ei ole määritetty. Uusi pihattonavetta sijaitsee Kortejoen valuma-alueella (14.646). Lähin vesistö (Kortejoki) sijaitsee uudesta pihatosta noin 700 m länteen päin. Lähin pohjavesialue (Peuralinna 0931203, I luokka) sijaitsee noin 9,5 km etäisyydellä tulevasta pihatosta lounaaseen päin. Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa. Kiinteistölle Marttila (312-403-19-51) rakennetaan uusi pihattonavetta, johon tulee 79 lypsylehmää, 61 hiehoa (45 kpl 12-24 kk ja 16 kpl 6-12 kk) ja 35 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään noin kahden viikon ikäisinä välitykseen. Tilalla on nykyisin 22 lypsylehmää, 15 hiehoa ja 5 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen parsinavetta kiinteistöllä Noposenaho (312-403-19-26) jää pois käytöstä kun eläimet siirtyvät nykyisestä navetasta uuteen pihattoon. Eläimiä ruokitaan rehuseoksella, joka koostuu pääosin säilötystä nurmirehusta ja rehuviljasta. Uuteen pihattonavettaan tulee yksi lypsyrobotti. Tilalle tulee vesi Kyyjärven kunnan vesijohtoverkostosta. Tilan eläimiä ei laidunneta. Rakennettavassa pihattonavetassa on painovoimainen ilmanvaihto. Korvausilma johdetaan sisään ns. itkuikkunoiden ja avattavan verhoseinän kautta. Sisäilmaa poistetaan katolla olevien poistohormien kautta. Lietekanavaan tulee poistoilmaimuri. Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Uudessa pihatossa 79 lypsylehmän, 45 yli 12 kk:n ikäisen hiehon, 16 iältään 6-12 kk:n hiehon ja 35 alle 6 kk:n ikäisen vasikan lanta käsitellään lietelantana. Poikima- ja sairaskarsinoissa on kuivikepohja (0,5 m), joka vaihdetaan kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Alle 6 kk ikäisten vasikoiden (35 kpl) lanta käsitellään kuivikelantana. Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet (yhteensä 270 m 3 ) johdetaan lietesäiliöön. Rakennettavan pihattonavetan WC-vedet johdetaan umpisäilöön. Uuden pihattonavetan yhteyteen rakennetaan kuitubetonista noin 3 600 m 3 :n kattamaton lieteallas. Hakijan mukaan lieteallas (korkeus 3 m) tehdään kaivamalla noin 1,5 metriä nykyisen maanpinnan alapuolelle ja osittain pengertämällä. Lietealtaan seinämien kaltevuus on 1:1. Lieteallas täytetään pumppaamalla liete pumppukaivon ja lietealtaan vieressä olevan täyttökaivon kautta lietesäiliöön. Täyttökaivon lähellä (altaan ulkopuolella) on betoninen kuormauslaatta (4 m*3,4 m) ja altaan sisäpuolella vastaavassa kohdassa betoniset suojalaatat (sekoittamista varten). Lietettä sekoitetaan tyhjennyksen yhteydessä. Allas tyhjennetään täyttö/tyhjennyskaivon kautta.
4 Tilalla on nykyisen navetan yhteydessä 141 m 3 katettu virtsasäiliö, jota käytetään tarvittaessa lietelannan varastointiin. Tilalla on laajennuksen jälkeen yhteensä 3 741 m 3 lietelannan varastointitilavuutta. Tilalla on nykyisen navetan yhteydessä kattamaton kuivalantala, jonka varastointitilavuus on 340 m 3 (170 m 2, varastointikorkeus 2 m). Lantalassa on 30 cm korkea ajoluiska. Kuivalantalan sadevedet (noin 12 m 3 ) kulkeutuvat lantalan alla olevaan virtsasäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 82,3 ha, josta omaa on 34 ha, vuokrapeltoa 19,9 ha ja sopimuspeltoja 28,4 ha. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat pääosin kilometrin säteellä uudesta pihattonavetasta. Kauimmainen sopimuspelto sijaitsee noin 3 km etäisyydellä tulevasta pihattonavetasta. Mitkään lannanlevitykseen käytettävistä pelloista eivät sijaitse pohjavesialueella. Osa lannanlevityspelloista rajoittuu Kortejokeen. Lanta levitetään keväällä viikoilla 19-21 (20%), viikoilla 26-27 (60%) ja syksyllä viikoilla 37-38 (20 %). Lietelanta sijoitetaan peltoon kiekkomultaimella. Kuivikelanta levitetään pelloille pintalevityksenä ja mullataan välittömästi. Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (1 200 t) varastoidaan rehuaumoissa, jotka ovat asfaltista tehdyn pohjalaatan (20 x 50 m) päällä. Rehuaumat ovat peitetty muovilla. Pohjalaatassa on matalat kallistetut reunat. Puristenesteet kerätään laatalta umpisäiliöön. Puristeneste viedään umpisäiliöstä kasvukaudella suoraan pellolle tai tarvittaessa lietevaunuilla lietesäiliöön. Pilaantunut rehu varastoidaan lantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttoaineet ja kemikaalit Tilalla on yksivaippainen 2 000 litran polttoainesäiliö, joka on betonilaatan (ei reunoja) päällä. Polttoainesäiliössä on lukitus ja lapon estolaite, muttei ylitäytönestintä. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 400 litraa tynnyreissä konehallissa, jossa on betonilattia. Tilalle hankitaan keväällä kasvinsuojeluaineita ja lannoitteita (18 t/a) seuraavalla kasvukaudella tarvittava määrä. Säilörehun säilöntäaineet (6 t/a) säilytetään nykyisen tilakeskuksen varastorakennuksessa. Eläinsuojatiloissa käytettäviä pesuaineita (200 l) säilytetään navetalla pesurin vieressä ja eläinten lääkkeitä eläinsuojarakennuksessa. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 5 kpl/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Pilaantunut rehu (noin 60 t/v) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Muovijäte (noin 1 t/v), metalliromu (noin 0,5 t/v) ja jäteöljy (noin 0,2 t/v) toimitetaan erilliskeräykseen. Vaaralliset aineet (lois-
5 telamput ja akut) toimitetaan Kyyjärven kunnan keräyspisteeseen. Jalostukseen kelpaamaton maito johdetaan lietesäiliöön. Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Teuraseläinkuljetuksia on noin kerran kuukaudessa. Sonnivasikoita haetaan välitykseen noin 30 kertaa vuodessa. Eläinlääkäri käy noin 2 kertaa kuukaudessa ja seminologi noin 3 kertaa viikossa. Ostorehua tuodaan tilalle noin 20 kertaa vuodessa. Eläimet ruokitaan apevaunulla. Tilalla tehdään rehua noin 5 vrk/sato. Lantaa levitetään keväällä, kesällä ja syksyllä noin 2 vrk/levitysjakso. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Tilalla harjoitettu kasvinviljely ja kotieläinten kasvatus tapahtuvat ympäristötukisitoumuksen mukaisesti. Peltojen ravinnevalumia vesistöön vähennetään sijoittamalla liete peltoon kiekkomultaimella. Lietesäiliön rikkoutuminen voi aiheuttaa valumia ympäristöön. Myös polttoainesäiliön rikkoutuminen on mahdollista. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Uudelle pihattonavetalle laaditaan pelastussuunnitelma. Tilalla on jatkuvasti varastoituna kuiviketurvetta, jota voidaan käyttää imeytysaineena jos polttoainesäiliö tai lantasäiliö rikkoutuisi. Tarvittaessa lantaa voidaan siirtää naapurilla olevaan lantavarastoon. Tilalla on alkusammuttimia tulipalojen varalle ja uusi tuotantorakennus varustetaan palohälytysjärjestelmällä. Tilalla on varavoimalaite sähkökatkojen varalle. Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 10.4.2012, 19.4.2012, 11.6.2012, 15.10.2012, 19.10.2012 ja 14.12.2012. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on kuulutettu Kyyjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla 21.5.2012-20.6.2012 välisenä aikana. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Keskisuomalainen-lehdessä 23.5.2012. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kyyjärven kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee.
6 Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kyyjärven kunnanhallitukselta ja Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen ELY- keskukselta. Kyyjärven kunnanhallitus ei antanut lausuntoa hakemuksesta. Kyyjärven kunnan ympäristösihteeri, 27.6.2012 Lausunnossaan Kyyjärven kunnan ympäristösihteeri toteaa, ettei eläinsuojan suunniteltuun sijaintipaikkaan ole huomauttamista. Lannanlevityksessä tulee huomioida, mitä pintavesien suojelemiseksi on levitysmäärän, levitysajankohdan, levitysmenetelmien sekä vesistöön ja valtaojien reunalle jätettävien suojakaistojen osalta yleisesti määrätty. Erikseen tulee huomioida Kortejoen tiedossa oleva tulvimisherkkyys. Lannan pintalevitystä ei tule tehdä niillä Kortejokeen rajoittuvilla pelloilla, joissa on suuri tulvariski. Rehujätteen varastointi tulee tehdä niin, ettei siitä aiheudu haitallisia valumia vesiin. Asemapiirustuksessa esitetyn rehuaumapohjan (30 m x 60 m) puristenestekaivo (1,5 m 3 ) on pieni. Puristenestekaivo tulee mitoittaa niin, että se pystyy vastaanottamaan puristenesteen lisäksi myös aumasta tulevan lyhytaikaisen sade- ja sulamisvesivalunnan. Keski-Suomen ELY-keskus, 6.7.2012 Lausunnossaan Keski-Suomen ELY-keskus toteaa, että tila sijaitsee Kortejoen valuma-alueella, joka on maatalouden vesiensuojelun painopistealuetta. Lähin vesistö (Kortejoki) sijaitsee noin 700 m päässä uudesta pihatosta. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa päivitetty pihaton pohjapiirustus ja asemapiirustus ELY-keskukselle ennen pihaton ja lietesäiliön rakentamisen aloittamista. Jos pohjavesiolosuhteet muuttuvat lietesäiliön siirtyneen rakennuspaikan vuoksi, toiminnanharjoittajan tulee toimittaa päivitetyt maaperätutkimustulokset ELY-keskukselle ennen lietesäiliön rakentamisen aloittamista. Säilörehu varastoidaan aumoihin betonista tai asfaltista rakennetun pohjalaatan päällä. Mikäli pohjalaatta tehdään betonista, terästen betonisuojavahvuuden tulee olla vähintään 30 mm. Auma tulee perustaa riittävän kauaksi kaivoista, valtaojista ja vesistöistä. Puristeneste tulee johtaa erilliseen vesitiiviiseen kannelliseen umpisäiliöön. Lannan levityksessä tulee jättää nitraattiasetuksen (931/2000) suositusten mukaiset suojavyöhykkeet vesistön rantaan, valtaojien varsille sekä talousvesikaivojen ja lähteiden ympärille. Lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluku on korkea tai arveluttavan korkea. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietelantaa, virtsaa ja muita jätevesiä ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla oleville pelloille. Lietelanta tulee levittää vain keväällä ja kesällä. Lannan syyslevitys on perusteltua vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut, viljelijästä riippu-
7 mattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä tai kesällä. Syyslevitys tulee ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä Hakijan kuuleminen ja vastine ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Hakijalle on lähetetty annetut lausunnot vastineen antamista varten. Hakija on antanut 14.8.2012 vastineen, jonka mukaan puristenestekaivon tilavuus määritellään uudestaan. Hakija lupaa vastineessaan lähettää asemapiirustuksen ja lopullisen eläinsuojan pohjapiirustuksen ELY-keskukselle ennen rakentamisen aloittamista. Aluehallintoviraston kirjaamoon on saapunut 19.10.2012 päivitetty asema- ja pohjapiirustus sekä päivitetty piirustus lietesäiliöstä. Päivitetty piirustus rehuauman pohjalaatasta on kirjattu 14.12.2012. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Antti Tuukkaselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle Kyyjärven kunnan Kyyjärven kylässä kiinteistöllä Marttila (312-403-19-51) lupahakemuksen ja tähän päätökseen liitetyn asemapiirustuksen (päivätty 7.6.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 79 lypsylehmän, 61 hiehon ja 35 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietteen täyttö/tyhjennyskaivo ja lieteallas tulee rakentaa vesitiiviistä säänkestävästä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti. Rehuauman pohjalaatan tulee olla tehty vesitiiviistä asfaltista (huokostilavuus alle 3%) tai vesitiiviistä betonista (vähintään K30-2 luokkaa). Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesu- ja jätevedet, mahdollinen säilörehun puristeneste ja kuivalantaloiden suotovedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä tai -altaissa siten, ettei niitä joudu ympäristöön. Lannan säilytystilat tulee tyhjentää vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien, kuivalantalan suotovesien, mahdollisen puristenesteen ja kattamattomien lietesäiliöiden sadevesiä varten tulee olla varastointitilavuutta vähintään 12 kuukau-
8 den varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä vähintään 3 588 m 3. Tilalle tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti uusi 3 600 m 3 :n lieteallas, joka täytetään alakautta. Lietealtaan lastausalue tulee rakentaa betonista tai asfaltista. Lietealtaan sijaintipaikalle on asennettava salaojaputket säiliön pohjatason alapuolelle. Salaojituksen yhteyteen tulee rakentaa tarkastusputki, josta on mahdollista saada vesinäyte mahdollisten vuotojen havaitsemiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee vähintään kolme kuukautta ennen rakennustoimenpiteisiin ryhtymistä toimittaa ELY-keskukselle lietealtaan rakennussuunnitelma, joka sisältää tiedot sijaintipaikan pohjaveden korkeudesta, käytettävän kuitubetonin laadusta ja seinämäpaksuudesta sekä yksityiskohtaiset suunnitelmat rakennustyön toteuttamisesta (mahdollinen maamassojen vaihto ja/tai tiivistäminen, salaojitus ja routaeristys). Jos lieteallasta ei kateta kiinteällä katteella, lieteallas tulee ympäröidä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti suojaaidalla. Suoja-aidan korkeus on oltava vähintään 1,5 m maanpinnasta ja silmäkoko/lautarako pystysuunnassa enintään 10 cm. Uuden lietealtaan tulee olla käyttövalmis ennen rakennettavan pihattonavetan käyttöönottoa. Kuivikelanta ja pilaantunut rehu tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, ettei lantaa eikä rehua joudu ympäristöön. Tilalla tulee olla kuivikelannan ja rehujätteen varastointitilavuutta yhteensä vähintään 211 m 3. Rakennettavan eläinsuojan WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011 ns. haja-asutuksen jätevesiasetus) mukaisesti johtamalla jätevedet esimerkiksi riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliö, johon WC-vedet johdetaan, tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Eläinsuojan käymäläjätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen ja käsittely Liete- ja kuivikelanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä eläinsuojan muut pesuvedet tulee ensisijaisesti hyödyntää pellolla lannoitteena. Lantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös laitokseen, jolla on kyseisten jätteiden käsittelylle myönnetty ympäristölupa. Lietteen ja kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 80,4 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon pohjavesialueiden, talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävät suojavyöhykkeiden vaatimat pinta-alat.
9 Lietteen ja kuivalannan kuormaus ja kuljetus sekä kaluston pesu tulee hoitaa siten, ettei lantaa joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä, tulee kuljetus keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesuvedet tulee johtaa lietesäiliöön tai erilliseen umpisäiliöön. Hakijan tulee toimittaa lannanlevityssuunnitelma tiedoksi Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle 31.3.2014 mennessä. Suunnitelmassa tulee esittää levitysalojen sijainnissa tapahtuneet mahdolliset muutokset sekä tiedot mahdollisista korkean tai arveluttavan korkean fosforiluvun pelloista, lannan levitystekniikasta ja levitysajankohdista, suojavyöhykkeistä pohjavesien, vesistöjen ja talousvesikaivojen suojaamiseksi sekä toimenpiteistä naapurustolle aiheutuvan hajuhaitan vähentämiseksi. Suunnitelmaan on liitettävä myös kopiot uusista tai muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista ja lannan levityssopimuksista. Lannanlevityssuunnitelmassa tapahtuvat muutokset on toimitettava vuosittain 31.3. mennessä tiedoksi valvontaviranomaiselle. Valvontaviranomainen voi tarvitessa antaa lannanlevitystä koskevia ohjeita tai määräyksiä. Suunnitelma on laadittava siten, että Lannan/virtsan peltolevityksessä noudatetaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä; Lannan levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävien kasvien ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lannanlevitystä ei suoriteta lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan eikä 15.10. - 15.4. välisenä aikana lantaa levitetään syksyllä enintään 15.11. asti ja levitys aloitetaan keväällä aikaisintaan 1.4, jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole lantaa ei levitetä nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen eikä sitä käytetä toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana lantaa ei käytetä viisi metriä lähempänä vesistöä ja seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitystä ei tehdä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia, lannan pintalevitystä ei suoriteta pelloilla, joiden keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lannan pintalevitystä ei tule tehdä niillä Kortejokeen rajoittuvilla pelloilla, joissa on suuri tulvariski. syyslevitystä tulee pyrkiä välttämään muuten kuin uutta kasvustoa perustettaessa. Talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille jätetään vähintään 30-100 metriä leveä lannalla/virtsalla käsittelemätön vyöhyke; Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei levitetä virtsaa tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei levitetä pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan käyttö on kuitenkin sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalan-
10 ta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lannan vastaanottajat ovat tietoisia lannan levityssuunnitelman sisällöstä ja siitä mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen 4. Säilörehu Olemassa oleva lietesäiliö ja rakennettava lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Lietealtaan täyttö/tyhjennys- kaivo tulee kattaa betonikannella. Lannan levityksestä ei saa aiheutua kohtuutonta hajuhaittaa tai muutakaan haittaa levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville asukkaille. Levitys tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan sijoituslevityksenä tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä pysyy mahdollisimman alhaisena hajujen muodostumisen estämiseksi. Eläinsuojien sisätilojen lämpötila tulee pitää mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien sisätilojen yleisestä siisteydestä on huolehdittava ja eläinsuojan, lietesäiliöiden, kuivalantalan, rehusiilojen sekä eläinsuojien ympäristö tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Rehuaumat on sijoitettava nestetiiviille alustalle (asfaltti tai betoni) asemapiirustuksessa ilmoitettuun paikkaan. Rehuaumat tulee kattaa tiiviillä muovikatteella. Uuden rehuaumapohjan yhteyteen tulee rakentaa puristenesteen keräämistä ja varastointia varten yksi tai useampi vesitiivistä materiaalia oleva betonikannella katettu umpisäiliö siten, että puristenesteelle on varastointitilavuutta yhteensä vähintään 10 m 3. Umpisäiliöstä puristeneste tulee ylitäyttymisen estämiseksi tyhjentää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Mikäli rehua tehdään pyöröpaaleihin, paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla.
11 5. Jätteet Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvien jätteiden, käytettävien kemikaalien ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai pilaantumisvaaraa eikä muuta vaaraa tai haittaa ympäristölle. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua. Vaaralliset jätteet (vanhan jätelain 1072/93 mukaan ongelmajätteet), kuten öljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket, vanhentuneet torjunta-aineet ja muut käyttökelvottomat kemikaalit tulee toimittaa luvan omaavaan vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet, esimerkiksi paperi, pahvi, metalli ja muovi, tulee kerätä erikseen ja toimittaa hyötykäyttöön tai niille järjestettyyn keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätehuollossa tulee noudattaa Kyyjärven kunnan jätehuoltomääräyksiä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa mahdollisimman pian hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveys- tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä joudutaan varastoimaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, raatojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa ja jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjossa, ellei ruhojen varastointi tapahdu sisätiloissa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsillä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- ja pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä, kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet tulee säilyttää lukitussa paikassa. Jos kiinteistölle hankitaan ulkona sijaitseva maanpäällinen polttoainesäiliö, sen tulee olla rakenteeltaan kaksoisvaippainen. Yksivaippaisen varastosäiliön vuodonhallinta voidaan toteuttaa myös sijoittamalla säiliö suoja-altaaseen katoksen alle tai muuten estää suoja-altaan täyttyminen lumella tai vedellä.
12 Polttoainesäiliö tulee varustaa laponestolaitteen lisäksi ylitäytön estävällä järjestelmällä. Polttoainesäiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Säiliöiden kuntoa tulee tarkkailla palo- ja pelastusviranomaisen edellyttämällä tavalla. Polttoaineiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä sopivaa imeytysmateriaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: - eläinten määrä - toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) - lietteen ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat - kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat - lanta-analyysin tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Keski-Suomen ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varautua sen käyttöönottoon.
13 Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 11. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan pihattonavetan, lietealtaan ja rehuaumojen pohjalaatan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulain 41 :n mukaan, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulain ja sen nojalla on säädetty. Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja että pilaantumista voidaan ehkäistä. Toisen momentin mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon toiminnan luonne ja pilaantumisen todennäköisyys sekä onnettomuusriski, alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset ja muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Lisäksi luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaisesti. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä
14 asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä, valosta, lämmöstä tai muista vastaavista vaikutuksista. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen alkamisajankohta sekä muut vastaavat seikat. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää Antti Tuukkaselle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle, koska hakemuksen mukainen toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kun noudatetaan lupamääräyksiä ja muuten toimitaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Uuden pihattonavetan eläinyksikkömäärä on 671 eläinyksikköä. Uudelle 671 eläinyksikköä vastaavalle eläinsuojalle on vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta suotuisissa olosuhteissa 240 metriä, normaaleissa olosuhteissa 260 metriä ja vaativissa olosuhteissa 370 metriä (Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 1/2010 liite 4). Lähimpään naapurin asuinrakennukseen on uudesta pihattonavetasta noin 600 m, joten suojaetäisyys on riittävä. Hajuhaittojen vähentämiseksi on lupapäätöksessä annettu määräykset mm. nykyisen lietesäiliön ja rakennettavan lietealtaan täyttämisestä alakautta, lietealtaan täyttö/tyhjennyskaivon kattamisesta betonikannella, lannan levittämisestä ja eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Aluehallintovirasto katsoo, että nykyisessä tilakeskuksessa sijaitsevat kuivalantala ja katettu lietesäiliö eivät muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4. momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojan ja etälantavarastojen keskinäisen etäisyyden vuoksi (800 m) niistä aiheutuvat ympäristövaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Tieto etälantalasta ja etälietesäiliöstä on kuitenkin tarpeen lannan varastointitilavuuden riittävyyden arvioimiseksi. Etälantalan ja etälietesäiliön valvontaviranomaisena toimii Kyyjärven kunnan ympäristösuojeluviranomainen. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM- RMO-C4) mukaan eläinsuojan pohjarakenteiden sekä lannan siirtämiseen ja varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia vesistöjen ja pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi. Myös lietealtaalle asetetut rakennevaatimukset perustuvat em. MMM ohjeeseen. Lietealtaan pohjatason
15 alapuolelle rakennettavien salaojaputkien ja tarkastusputken avulla voidaan tarvittaessa vesinäytteen avulla varmistaa altaan vesitiiveys. Uuden lietealtaan rakennussuunnitelman Keski-Suomen ELY-keskukselle on tarpeen ympäristön pilaantumisen estämiseksi sekä valvonnallisista syistä. Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Tilalla vaadittava lietelannan varastointitilavuus on vähintään 3 588 m 3, johon on laskettu lietelantaa 2 811 m 3, maitohuoneen pesuvesiä ja muita eläinsuojan pesuvesiä yhteensä 270 m 3, mahdollista säilörehun puristenestettä 60 m 3 (laskennallisesti muodostuva määrä kun valmistetaan esikuivattua rehua 1 200 t/v), jätemaitoa 5 m 3, kuivalantalan suotovesiä 12 m 2 ja kattamattoman lietesäiliön sadevesiä yht. 430 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Hakemuksen mukaan tilan käytössä tulee olemaan lietelannan varastotilavuutta 3 741 m 3, joten varastointitilavuutta on riittävästi. Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti yhteensä 140 m 3 /v. Lisäksi kuivalantaloissa varastoidaan pilaantunutta rehua, jota muodostuu hakemuksen mukaan noin 20 m 3 /v (10 t/v). Poikima- ja sairaskarsinoista muodostuu kuivikelantaa 51 m 3 /v (yhden tyhjennyskerran tarvitsema varastointitilavuus kun kahden muun tyhjennyskerran kuivikelanta viedään kasvukaudella suoraan pellolle). Tilalla on kuivalannan varastointitilavuutta vanhan navetan yhteydessä etäkuivalantalassa 340 m 3, mikä riittää täyttämään vaadittavan 12 kuukauden varastointitilavuuden (vähintään 211 m 3 ). Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti johtamalla jätevedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Umpisäiliöstä jätevedet/lietteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä tai ne tulee käsitellä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Käsittelemällä WC-vedet asetuksen vaatimusten mukaisesti vähennetään vesistön rehevöitymistä ja ulosteperäisten bakteerien leviämistä. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä ja käsittelyä koskeva lupamääräys 2 Tilalla tulee olla käytettävissä peltoa hakemuksen mukaisella eläinmäärällä vähintään 80,4 ha. Vaatimus peltoalan vähimmäispinta-alasta perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljakasvien keskimääräiseen hehtaarikohtaiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (2010) mukaisesti. Peltopintaalatarve on yksi hehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari 3,5 hie-
16 hoa/lihanautaa kohden, yksi hehtaari 4,5 lehmävasikkaa (6-12 kk) kohden ja yksi hehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoalaa (82,3 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Nitraattiasetuksen (931/2000) liitteessä 3 suositellaan vähintään 10 metrin suojavyöhykettä vesistöjen ja valtaojien läheisyyteen, jotta voidaan vähentää ravinteiden pääsyä vesiin. Talousveden ottopaikkojen ympärille jätettävän lannoittamattoman alueen suojavyöhykesuositus on 30-100 metriä. Lanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä tai kesällä lannoitusvaikutusten varmistamiseksi ja huuhtoutumisriskin vähentämiseksi. Lannan syyslevityksestä aiheutuu vesistöihin huomattavaa ravinnekuormitusta, minkä vuoksi syyslevitystä varsinkin vesistöjen varsille tulee välttää. Syyslevitys tulisi suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Määräys lietesäiliöiden täyttämisestä lietepinnan alapuolelta on annettu hajuja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Lietesäiliöiden täyttö lietepinnan alapuolelta ei riko lannan pinnalle muodostuvaa luonnollista kuorettumaa. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuoja viileänä sekä eläinsuojan, lietesäiliöiden ja rehusiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Säilörehua koskeva lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Tilan jätehuolto on hoidettava asianmukaisesti ja voimassaolevaa lainsäädäntöä sekä kunnallisia jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Toimittamalla vaaralliset jätteet ja muut jätteet asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyödyntämällä
17 hyötykäyttökelpoiset jätteet, ehkäistään niistä aiheutuvaa roskaantumista, ympäristön pilaantumista sekä terveyshaittaa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskevat määräykset on annettu suojelemaan maaperää sekä pinta- ja pohjavesiä. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Vuosiyhteenvedon avulla viranomainen voi valvoa muun muassa, että toiminnanharjoittajalla on käytettävissään riittävästi lannan varastointitilaa ja peltoalaa ja että pellot ovat sellaisia, että niille voi levittää lantaa kuormittamatta kohtuuttomasti pinta- tai pohjavesiä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Toiminnan muutoksia ja selvillä olo velvollisuutta koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muutoksesta). Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia.
18 Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Keski-Suomen ELY - keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 1, 2 ja 4 ilmenevällä tavalla. Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksestä 2 ja 4 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Toiminnanharjoittajan tulee tehdä hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi 28.2.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Jos asetuksella annetaan tämän lain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56 ) Hakemuksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki, 4-8, 22, 27, 28, 31, 35-38, 41-43, 45, 46, 52-56, 58, 76, 81, 83 90, 96, 97, 100 ja 105 :t
LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON 19 Ympäristönsuojeluasetus, 1, 5, 15-19, 21-23, 30 ja 37 :t Jätelaki (1070/1993), 4, 6, 12, 15, 19, 20, 51 ja 52 :t Jätelaki (646/2011) 148 ja149 :t Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4 ja 7 :t Laki eräistä naapuruussuhteista, 3 ja 17 :t Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 1/2010 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (VNa 209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) Asfalttiset ympäristönsuojausrakenteet (SYKE 2006, Ympäristöopas) Tästä päätöksestä peritään maksua 1 740 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan ympäristöluvan käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Lupahakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kyyjärven kunnan sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla sekä Keskisuomalainen-lehdessä.
20 JAKELU Päätös Antti Tuukkanen Tiedoksi Ilmoitus päätöksestä Kyyjärven kunnanhallitus Kyyjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartat 3) Asemapiirustus Mikaela Rudnäs Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.
VALITUSOSOITUS LIITE 1 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 30.1.2013. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35, Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.
Liite 2. Sijaintikartat