1 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 18.6.2002 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 9.9.2004 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 13.1.2005 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 28.6.2006 Muutos hyväksytty kvsto:ssa 18.5.2009 KOULUTUS- [JA VAPAA-AIKA]KESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ [Määräykset sisältyvät sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen johtosääntöön.] 1 Toiminta-ajatus Koulutus- ja [vapaa-aika]keskus vastaa kunnan koulutus- ja [vapaa-aika]toiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä. 2 Vastuualueet Koulutus- ja [vapaa-aika]keskus on päävastuualue; ruotsinkielinen koulutoimi, suomenkielinen koulutoimi [ja vapaa-aikatoimi] ovat vastuualueita; peruskoulut, lukiot, kansalaisopisto, ammattikoulut, [kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoiminta sekä museotoimi] ovat tulosalueita. Kukin koulu [ja kirjasto] on tulosyksikkö. 2 A Opetushenkilöstön kielitaitovaatimukset sisältyvät lakiin. Koulujen muun henkilöstön osalta päättää kukin johtokunta. Muilta viranhaltijoilta ja työsopimussuhteeseen palkatuilta vaaditaan hyvä suomen ja ruotsin kielen suullinen ja kirjallinen taito. 3 Keskuksen päällikkö Kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan toimivat koulutoimenjohtajat keskuksen päällikkönä vuorotellen kaksi vuotta kerrallaan. Toinen koulutoimenjohtaja toimii koulutus- ja vapaaaikakeskuksen päällikön sijaisena. Keskuksen päällikkö on samalla koulutoimiston päällikkö. Päällikön tehtävät ovat muualla säädettyjen tehtävien lisäksi: huolehtia koulutus- ja vapaa-aikakeskuksen sisäisestä koordinoinnista ja yhteistyöstä; vastata yhteisistä hankinnoista;
2 hyväksyä vastuualueiden ja tulosalueiden esimiesten matkalaskut; päättää vastuualueiden ja tulosalueiden esimiesten vuosilomista; huolehtia muista yhteisistä asioista. 4 Keskuksen johtoryhmä Koulutus- ja vapaa-aikakeskuksen päällikkö nimeää keskukselle johtoryhmän. Henkilökunta valitsee edustajan jäseneksi. KOULUTUSLAUTAKUNTA 5 Toiminta-ajatus Kaupungissa on ruotsinkielinen koulutuslautakunta ja suomenkielinen koulutuslautakunta. Koulutuslautakunnat huolehtivat kunnan koulutuksen järjestämisestä sekä kehittävät koulutusta omalla toiminta-alueellaan. Koulutoimen piiriin kuuluvat oppilaitokset sekä kunkin lähikoulun oppilasalueet ilmenevät liitteestä. [Kansalaisopistolla on johtokunta, joka kuuluu kaupunginhallituksen alaisuuteen.] 6 Kokoonpano Ruotsinkieliseen koulutuslautakuntaan kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Suomenkieliseen koulutuslautakuntaan kuuluu yhdeksän (9) jäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Karijoen kunta valitsee suomenkieliseen koulutuslautakuntaan Karijoen kunnasta kolme (3) lisäjäsentä ja yhtä monta henkilökohtaista varajäsentä. Kaupunginvaltuusto määrää lautakuntien jäseniksi valittujen keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. 7 Koulutuslautakuntien tehtävät Koulutuslautakuntien tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty ja määrätty: 1. hoitaa opetuslainsäädännössä koulutuslautakunnalle määrättyjä tehtäviä siltä osin kuin ne koskevat omaa kieliryhmää; 2. laatia kuntasuunnitelma- ja talousarvioehdotukset oman kieliryhmän opetustoimelle sekä valvoa, että taloutta hoidetaan huolellisesti; 3. valita vakinaiset viranhaltijat opettajanvirkoihin, rehtorin virkoihin ja väliaikaisiin opettajanvirkoihin lukuvuodeksi sekä päätoimiset tuntiopettajat;
3 4. päättää koulutoimen kokeilutoiminnan anomisesta; 5. päättää opettajanvirkojen organisoimisesta, aineyhdistelmistä/tehtävistä sekä sijoituskouluista, sekä päättää siitä että virat täytetään väliaikaisesti; 6. päättää koulutoimen muun henkilökunnan virkojen ja toimien järjestelyistä, sekä sellaisen henkilökunnan valitsemisesta, jolloin yhteisen henkilökunnan valinnasta päättää vuorotellen ruotsinkielinen koulutuslautakunta ja suomenkielinen koulutuslautakunta saman järjestelmän mukaisesti, jota sovelletaan keskuksen päällikön tehtävien hoitoon; 7. laatia toimintakertomus ja vastata arvioinnista; 8. valita edustaja kunnan koulutoimen piiriin kuuluvan oppilaitoksen johtokuntaan; 9. jakaa tuntikehykset; 10. hyväksyä opetussuunnitelma; 11. päättää oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen; 12. päättää kuljetuskustannusten korvaamisesta silloin kun oppilas käy muuta kuin hänelle osoitettua lähikoulua; 13. päättää oikeudesta käydä koulua 18 ikävuoden jälkeen; 14. päättää oikeudesta jatkaa virassa eroamisiän jälkeen; 15. päättää oppilaan/opiskelijan erottamisesta; 16. päättää lukuvuoden työajoista; 17. valvoa, että keskiasteen koulutuspaikkojen määrä on riittävä ja tarpeen mukainen; 18. suunnitella, asettaa tärkeysjärjestykseen ja budjetoida investointiosan uudisrakennukset tai koulukiinteistöjen korjaukset yhdessä teknisen keskuksen ja johtokuntien kanssa, sekä hyväksyä piirustukset siltä osin kuin tämä ei kuulu kaupunginhallitukselle tai kaupunginvaltuustolle; 19. koululaiskuljetuksista koulutuslautakunnat päättävät vuorotellen kaksi vuotta kerrallaan; 20. toimia subdelegointiviranomaisena; 21. määrätä koulutoimenjohtajalle sijainen.
4 8 Esittely Asiat ratkaistaan ruotsinkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan esityksestä ja suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa suomenkielisen koulutoimenjohtajan esityksestä. Mikäli koulutoimenjohtaja on poissa tai esteellinen, hoitaa koulutoimenjohtajan sijaisena toimiva henkilö esittelyn. Esittelijän ehdotus toimii käsittelyn perustana. 9 Koulutoimenjohtaja Kunnassa on koulutoimenjohtaja ruotsinkielisiä oppilaitoksia varten ja koulutoimenjohtaja suomenkielisiä oppilaitoksia varten. Kaupungilla ja Karijoen kunnalla on yhteinen päätoiminen koulutoimenjohtajan virka ruotsinkielisiä oppilaitoksia ja ruotsinkielistä koulutusta varten ja yhteinen koulutoimenjohtajan virka suomenkielisiä oppilaitoksia ja suomenkielistä koulutusta varten. Karijoen kuntaa tulee kuulla ennen koulutoimenjohtajan valintaa. Ruotsinkielisen koulutoimenjohtajan valitsee ruotsinkielinen koulutuslautakunta ja suomenkielisen koulutoimenjohtajan valitsee suomenkielinen koulutuslautakunta. 10 Kelpoisuus Koulutoimenjohtajan virkaan on kelpoinen henkilö, jolla on asetuksen 986/98 mukainen rehtorin tai luokanopettajan kelpoisuus tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto. Virkaan vaaditaan 2 :n 1. momentin 4. kohdassa mainitut opetushallinnon opinnot. 11 Koulutoimenjohtajan tehtävät Koulutoimenjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin on säädetty ja määrätty; 1. johtaa ja kehittää toimintaa kunnan ruotsin-/suomenkielisissä oppilaitoksissa; 2. vastata koulutoimen yleisestä tiedotuksesta ja yhteistyöstä muiden kunnan ja valtion viranomaisten sekä koulusta ja koulutuksesta kiinnostuneiden henkilöiden ja organisaatioiden kanssa, sekä vastata sisäisestä tiedotuksesta ja henkilöstösuunnittelusta ja koulutuksesta; 3. vastata sihteerin tehtävien hoitamisesta koulutuslautakunnassa sekä koulutuslautakunnan päätösten täytäntöönpanosta; 4. seurata ja ohjata hallintoelinten työtä kunnan koulutoimeen kuuluvissa oppilaitoksissa; 5. myöntää viranhaltijoille, tuntiopettajille sekä koulutoimen muulle henkilökunnalle virkaehtosopimuksen/työehtosopimuksen mukaista virkavapautta ja palkatonta virkavapaata enintään 6 kuukaudeksi sekä palkata sijaisia;
5 6. määrätä tilapäiset viran- ja toimenhaltijat korkeintaan 6 kuukaudeksi; 7. vastata kaupungin koulutoimen taloudesta, mikäli tehtävää ei ole määrätty muulle viranhaltijalle; 8. tarkastaa, että virkaehtosopimusta ja sen nojalla tehtyjä päätöksiä sovelletaan oikein opettajien ja muun henkilökunnan palkkauksessa; 9. laatia työtodistus; 10. päättää rehtoreiden ja koulujen henkilökunnan vuosilomista; 11. päättää yhteisten kustannusten suorittamisesta siltä osin kuin se koskee omaa kieliryhmää. 12 Johtokunta Jokaisella peruskoululla on oma johtokunta. Kristinestads högstadieskolanilla ja Kristinestads gymnasiumilla on yhteinen johtokunta. Kristiinanseudun koululla ja Kristiinankaupungin lukiolla on yhteinen johtokunta. Johtokuntaan kuluu viisi (5) jäsentä ja se asetetaan kuntalain mukaisesti. Lappfjärd skolanin ja Lapväärtin koulun johtokuntiin valitaan kaksi (2) lisäjäsentä käsittelemään kysymyksiä, jotka liittyvät mukautettua opetussuunnitelmaa soveltavaan erityisluokkaan. Lapväärtin koulun johtokuntaan valitaan kaksi (2) lisäjäsentä. Karijoen kunta valitsee yhden (1) lisäjäsenen henkilökohtaisineen varajäsenineen ja Isojoen kunta yhden (1) lisäjäsenen henkilökohtaisine varajäsenineen. Mariaskolanin johtokuntaan valitsee Kristiinankaupunki yhden (1) jäsenen ja henkilökohtaisen varajäsenen. Kristiinanseudun koulun ja Kristiinankaupungin lukion johtokuntaan valitsee Kristiinankaupunki viisi (5) jäsentä ja Karijoen kunta neljä (4) jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. [Kansalaisopistolla on oma johtokunta. Johtokunnassa on viisi (5) jäsentä.] 13 Läsnäolo Koulutuslautakunnan edustajalla ja koulutoimenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus johtokunnan kokouksissa. 14 Johtokunnan tehtävät Johtokunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä laissa tai asetuksessa säädetään: 1. johtaa, kehittää ja valvoa koulun toimintaa, kasvatus- ja opetustyötä; 2. hyväksyä koulun työsuunnitelma sekä laatia tavoitesuunnitelma; 3. laatia toimintakertomus ja arvioida koulun toimintaa;
6 4. palkata kiinteistö-, siivous- ja keittiöhenkilökunta, sekä yläasteiden ja lukioiden kanslistit; 5. suorittaa vuosittain koulurakennusten ja irtaimiston katselmus sekä valvoa, että peruskoulun ja lukion rakennukset ja kalusto ovat riittävät, sekä päättää ja vastata koulukiinteistöjen ja -alueiden kunnossapidosta; 6. antaa lupa käyttää peruskoulun ja lukion kiinteistöä muuhun tarkoitukseen sekä määrätä koulukiinteistöistä ja koulukiinteistöjen irtaimistosta perittävien vuokrien ja korvausten maksut; 7. huolehtia, että koulun taloutta hoidetaan voimassa olevien säännösten sekä koulutuslautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti, sekä päättää koulun talousarvion käyttösuunnitelmasta; 8. hyväksyä koulun työjärjestys sekä tehtävät, jotka koulutuslautakunnan jakamien resurssien ja antamien ohjeiden mukaan kuuluvat opettajille opetustyön lisäksi, hyväksyä toimintasuunnitelma koulun ulkopuolella tapahtuvalle toiminnalle; 9. valvoa kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa ja ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien ilmaantuessa; 10. päättää hankinnoista talousarvionsa puitteissa sekä irtaimen omaisuuden poistamisesta; 11. antaa lupa lapsen koulunkäynnin aloittamiseen vuotta aikaisemmin tai vuotta myöhemmin; 12. kehittää oppilashuoltoa; 13. valita toiminnasta vastaava rehtori ala-asteille, vararehtori, apulaisrehtori lukuun ottamatta kouluja, joissa on yksi opettaja, joka samalla hoitaa rehtorin tehtäviä; 14. määrätä kuulustelija koulun ulkopuolisten opintojen yhteydessä; 15. myöntää oppilaalle oikeus kaksi viikkoa ylittävään poissaoloon; 16. edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä; 17. päättää oppilaalle/opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta; 18. päättää erityisistä opetusjärjestelyistä; 19. yläasteen ja lukion johtokunta päättää lukioihin hyväksymisestä vahvistettujen aloituspaikkojen ja kriteerien mukaisesti; 20. hyväksyä järjestyssäännöt; 21. päättää luokanvalvojan/ryhmäohjaajan tehtävistä;
7 [sekä kansalaisopiston osalta: 22. päättää kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen toiminnasta ja valvoa sitä; 23. hyväksyä kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen tavoitteet, toimintastrategiat, kehitystoimenpiteet; 24. laatia ehdotus opiston ja taiteen perusopetuksen talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi sekä hyväksyä toimintakertomus; 25. hyväksyä kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat; 26. päättää opintomaksuista, opetusryhmien koosta sekä ikärajoista; 27. valita opiston ja taiteen perusopetuksen henkilökunta; 28. vahvistaa kansalaisopiston ja taiteen perusopetuksen toimintasääntö.] 15 Esittely Asiat ratkaistaan johtokunnan kokouksessa koulun rehtorin esityksestä. Esittelijän poissa tai estyneenä ollessa asian esittelee viranhaltija, jonka tehtävänä tällöin on hoitaa asianomaisen viranhaltijan muita virkavelvollisuuksia. Mikäli sijaista ei ole valittu tai myös tämä on estynyt tai poissa, johtokunta voi valita viranhaltijan esittelijäksi. Yläasteen ja lukion johtokunnassa ratkaistaan yläastetta koskevat asiat yläasteen rehtorin esityksestä ja lukiota koskevat asiat lukion rehtorin esityksestä. [Kansalaisopiston johtokunnassa päätökset tehdään kansalaisopiston rehtorin esityksestä]. Esittelijän ehdotus toimii käsittelyn perustana. 16 Opettajakunta Opettajakuntaan kuuluu rehtori, opettajia ja tuntiopettajia. Opettajakunnan tehtävät ovat: 1. päättää stipendien ja muiden avustusten jaosta, mikäli rahastojen säännöissä ei muuta määrätä; 2. suunnitella yhteistyötä kodin ja koulun välillä; 3. tehdä aloitteita ja antaa lausuntoja koulun sisäistä toimintaa koskevissa asioissa; 4. osallistua kouluyhteisön kehittämiseen, suunnitella ja edistää koulutyötä sekä osallistua työrauhan ylläpitämiseen; 5. suorittaa sille asetetut tehtävät.
8 16a Opettajan tehtävät Viranhaltijoiden ja tuntiopettajien tulee yhteistyössä oppilaiden, heidän huoltajiensa ja koulun muun henkilökunnan kanssa pyrkiä saavuttamaan lain tai muiden määräysten asettamat tavoitteet, osallistua koulun kehittämistyöhön ja suorittaa opetussuunnitelman ja sen pohjalta laaditun suunnitelman mukaiset tehtävät kuten myös lakien ja asetusten tai erityisten määräysten asettamat tehtävät. Opettajan tulee myös hoitaa toisen opettajan tehtävät, kuitenkin korkeintaan kolme työpäivää kerrallaan, mikäli toinen opettaja ei ennakoimattoman esteen vuoksi voi hoitaa opetustaan eikä muuta sijaista saada. 17 Oppilaskunta Oppilaskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muutoin säädetään; 1. antaa lausuntoja lukuvuoden työajoista; 2. antaa arvio lukuvuodesta sekä antaa ehdotuksia koulun toiminnan kehittämiseksi; 3. tarvittaessa yhdessä koulun rehtorin, luokanvalvojan/ryhmäohjaajan ja muun henkilökunnan kanssa suunnitella erityisohjelmaa sekä yhteistyötä ja koulun työolosuhteita edistäviä toimenpiteitä. 18 Rehtori Jokaisella vuosikurssit 1-6 käsittävällä koululla on oma rehtori, jolla on toimintavastuu, lukuun ottamatta Lapväärtin koulua ja Tervahovin koulua, joilla on yhteinen rehtori toimintavastuulla. Vuosikurssit 7-9 käsittävillä kouluilla on oma rehtori. Lukiolla on oma rehtori. Jokaisella peruskoululla ja lukiolla on vararehtori. [Kansalaisopistolla on oma rehtori.] 19 Tehtävät Koulun koko henkilökunnan ja koulun opetus- ja kasvatustyön johtajana toimivan rehtorin tehtäviä ovat laissa tai asetuksessa säädettyjen lisäksi: 1. toimia esittelijänä johtokunnassa ja valmistella johtokunnassa käsiteltävät asiat; 2. yhdessä opettajien kanssa laatia ehdotus koulun työsuunnitelmaksi ja kansalaisopiston osalta opetussuunnitelmaksi;
9 3. myöntää viran- ja toimenhaltijoille sekä tuntiopettajille virkavapaus ja vapautus virkaan/toimeen kuuluvien tehtävien hoitamisesta sekä palkata sijainen enintään yhdeksi (1) viikoksi; 4. myöntää oppilaalle oikeus enintään kahden viikon poissaoloon koulusta; 5. seurata talousarvion toteutumista johtokunnan hyväksymän koulun käyttösuunnitelman sekä kansalaisopiston osalta koulutuslautakunnan hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti ja huolehtia muista koulun talouteen liittyvistä tehtävistä; 6. vastata tarvittaessa kaupunginhallituksen ja koulutuslautakunnan koulua koskevien päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta, mikäli tehtävä ei kuulu toiselle viranhaltijalle; 7. vastata siitä, että tiedotusta annetaan sekä koulun sisällä että ulkopuolella; 8. osallistua koulutoimenjohtajan kutsusta koulunjohtajien yhteisiin kokouksiin; 9. antaa yhdessä opettajien kanssa johtokunnalle ja koulutuslautakunnalle selvitys koulun kasvatus- ja opetustoiminnasta ja työsuunnitelman toteutumisesta edellisenä vuotena; 10. ottaa harjoittelijoita kouluun yhdessä ohjaajana toimivan opettajan kanssa; 11. huolehtia oppilaitos- ja opettajarekisteritietojen ja muiden palkkausperusteiden ilmoittamisesta koulutoimenjohtajalle; 12. hyväksyä tutkimusluvat; 13. kirjoittaa työtodistuksia muulle henkilökunnalle; 14. hyväksyä valinnaisaineen vaihto; 15. suorittaa muut toimialaansa kuuluvat tehtävät; 16. määrätä sivutoiminen tuntiopettaja. [Kansalaisopiston rehtorin tehtäviin kuuluu lisäksi: johtaa ja valvoa opiston toimintaa ja osallistua opetustyöhön myöntää henkilökunnalle vuosiloma järjestää kansalaisopiston opiskelijoiden ilmoittautuminen, antaa opiskelijoille opiskelukortti tai muu opiskeluoikeutta todistava tosite, antaa todistus suoritetuista opinnoista ja valvoa kansalaisopiston yleistä järjestystä huolehtia siitä, että opiston hallitsemaa kiinteää tai irtainta omaisuutta hoidetaan ja käytetään tarkoituksenmukaisella tavalla.]
10 20 Sijaisen määrääminen Se viranhaltija tai toimielin, joka myöntää virkavapauden tai työloman, ottaa myös sijaisen. 21 Virkasuhteen päättyminen Viranhaltijan tai toimenhaltijan palkkaava toimielin tai viranhaltija päättää irtisanomisesta, myöntää eron, toteaa virkasuteen päätyneen sekä päättää oikeudesta pysyä virassa eroamisiän jälkeen. OPETUS A. Peruskoulun erityisopetus 22 Erityisluokat Kaupungin koulutoimeen kuuluvien koulujen joukossa on koulutuslautakunnan vahvistama määrä erityisluokkia oppilaille, jotka 1) ovat siten vammautuneita tai kehityksessään viivästyneitä, etteivät he menesty peruskoulun muussa opetuksessa 2) tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi eivät sopeudu peruskoulun muuhun opetukseen. Erityisluokkien sijoittamisesta eri kouluihin päättävät koulutuslautakunnat. 23 Sopimus erityisopetuksen järjestämisestä Oppilaalle, joka on siten vammautunut tai kehityksessään viivästynyt, ettei hän menesty peruskoulun muussa opetuksessa tai, joka tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi ei sopeudu peruskoulun muuhun opetukseen ja jolle ei voida järjestää opetusta omassa kunnassa, järjestetään koulutuslautakunnan toimesta mahdollisuus saada opetusta toisen kunnan, tai valtion, tai yksityisessä erityiskoulussa tai -luokassa kaupunginhallituksen kyseessä olevan ylläpitäjän kanssa laatiman sopimuksen mukaan. 24 Osa-aikainen erityisopetus
11 Kaupungissa on riittävä määrä erityisopettajanvirkoja opetuksen järjestämiseksi sellaisille peruskoulun oppilaille, joilla on lieviä oppimis- ja/tai sopeutumisvaikeuksia. 25 Sairaalaopetus Selkämeren aluesairaalassa tai Kristiinankaupungissa sijaitsevassa Kristiinanseudun kansanterveystyön kuntayhtymän sairaalassa olevalle oppimisvelvolliselle potilaalle järjestetään opetusta peruskoululain 4 :n mukaisesti siten, että ruotsinkielisen opetuksen järjestäminen kuuluu Kristinestads skolanin, Kristinestads högstadiumin ja Lappfjärd skolanin erityisluokan tehtäviin. Suomenkielisen opetuksen järjestäminen kuuluu Kantakaupungin koulun, Kristiinanseudun koulun ja Tervahovin koulun tehtäviin. KIELTENOPETUS Ruotsinkieliset koulut 26 Peruskoulu Ala-asteella toista kotimaista kieltä (suomea) opetetaan A-kielenä ja valinnaiskielenä englantia. Yläasteella englantia opetetaan B-kielenä A-kielen oppikurssin mukaisesti. Yläasteella opetetaan B2-kieltä valinnaiskielenä siten, että B2-kieliä ovat saksa, ranska ja venäjä. 27 Lukio A-kielenä opetetaan suomea ja englantia. Peruskoulussa aloitetut valinnaiset B2-kielet ovat saksa, ranska ja venäjä. B3-kielinä, joiden opetus aloitetaan lukiossa, ovat saksa, ranska ja venäjä. Suomenkieliset koulut 26a Peruskoulu Peruskoulun ala-asteella alkavana A-kielenä opetetaan toista kotimaista kieltä (ruotsin kieltä). Toisen kotimaisen kielen sijasta osalle oppilaista opetetaan englannin kieltä Kantakaupungin koulussa. Lisäksi voidaan peruskoulun ala-asteen viidennellä luokalla aloittaa englannin opinnot muissa kouluissa lukuun ottamatta Kantakaupungin koulua, jossa vapaaehtoisena kielenä viidennellä luokalla voidaan valita joko englanti tai ruotsi. Peruskoulun yläasteella opetetaan B-kielenä sen mukaan mitä oppilas on opiskellut ala-asteen viidennellä luokalla, joko englantia tai ruotsia A-kielen oppikurssin mukaisesti.
12 Yläasteella opetetaan B2-kieltä valinnaiskielenä siten, että B2-kieliä ovat saksa ja ranska. 27a Lukio Toisen kotimaisen kielen (ruotsin kielen) lisäksi A-kielenä opetetaan englannin kieltä. Toisen kotimaisen kielen (ruotsin kielen) lisäksi B-kielenä opetetaan englannin kieltä. Peruskoulussa aloitetut valinnaiset B2-kielet ovat saksa ja ranska. B3-kielinä, joiden opetus aloitetaan lukiossa, ovat saksa ja ranska. [VAPAA-AJANLAUTAKUNTA 28 41 on korvattu sivistys- ja vapaa-aikakeskuksen uudella johtosäännöllä.]
13 LIITTEET OPPILAITOKSIA, OPETUSTA JA OPPILASHUOLTOA KOSKEVIA MÄÄRÄYKSIÄ OPPILAITOKSET Ruotsinkieliset 1. Perusopetus Kaupungin koulutoimeen kuuluvat, perusopetusta antavat koulut osoitetaan lähikouluiksi, joiden oppilasalueet käyvät ilmi oheistetusta kartasta: A. Koulut, joissa on vuosikurssit 1-6 Oppilasalue Koulun nimi ja sijainti 1) Kristiinankaupunki Kristinestads skola 2. kaupunginosa/kortteli 54/ tontti 5, Koulukatu 13 2) Tiukka Tjöck skola Tiukan jakokunnan yhteismaat Jåfsbackenilla Tiukassa 3) Lapväärtti Lappfjärd skola Perus, Metsälä Stjerna-tila Rn:o 15:35, Tvåstjernan-tila RN:o 15:119 ja Trestjernan-tila 67:1 Lapväärtissä 4) Dagsmark skola Linde-tila RN:o 12:1 Dagsmarkissa 5) Härkmeri Härkmeri skola Skaftung Morgongåva-tila RN:o 11 Sideby Härkmeressä
14 B. Koulut, joissa on vuosikurssit 7-9 Kaupungilla on yhteinen, vuosikurssit 7-9 käsittävä lähikoulu Karijoen kunnan kanssa. Koulu sijaitsee Kristiinankaupungissa. Lähikoulun oppilasalue on merkitty tämän johtosäännön liitteenä olevaan karttaan. Oppilasalue Koulun nimi ja sijainti 1) Kristiinankaupunki Kristinestads högstadieskola Kristiinankaupungin VII kaupunginosa, kortteli 701, tontti nro 2 C. Kuntien yhteinen erityiskoulu/-luokka: Kaupungilla on yhteinen erityisluokka Karijoen kunnan sekä Närpiön ja Kaskisten kaupunkien kanssa. Erityisluokka sijaitsee Kristiinankaupungissa ja Lappfjärd skola johtaa sitä hallinnollisesti. Erityisluokka antaa opetusta mukautetun opetussuunnitelman mukaisesti. Kaupungilla on yhteinen erityiskoulu Karijoen kunnan sekä Närpiön ja Kaskisten kaupunkien kanssa. Koulu sijaitsee Närpiössä. Koulu antaa erityisopetusta harjaantumisopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulun nimi ja sijainti Vuosikurssit Mariaskolan 2-vuotinen koulu Solberg-tila Rn:o 1:13, 1-9 Bäckbyn kylässä Lukiot Kaupungin koulutoimeen kuuluu yksi lukio, jonka nimi ja sijainti on merkitty oheistettuun karttaan. Koulun nimi ja sijainti Kristinestads gymnasium Kristiinankaupungin VII kaupunginosa, kortteli 701, tontti nro 2
15 Suomenkieliset 1. Perusopetus Kaupungin koulutoimeen kuuluvat, perusopetusta antavat koulut osoitetaan lähikouluiksi, joiden oppilasalueet käyvät ilmi oheisesta kartasta: A. Koulut, joissa on vuosikurssit 1-6 Oppilasalue Koulun nimi ja sijainti 1) Kristiinankaupunki Kantakaupungin koulu Kristiinankaupungin I kaupunginosa, kortteli nro 122, tontti nro 6, Läntinen pitkäkatu 34 2) Lapväärtti Lapväärtin koulu, Juthin tila Skaftung RN:o 25:42 Lapväärtissä Härkmeri Metsälä Siipyy B. Koulut, joissa on vuosikurssit 7-9 Kaupungilla on yhteinen, vuosikurssit 7-9 käsittävä lähikoulu Karijoen kunnan kanssa. Koulu sijaitsee Kristiinankaupungissa. Lähikoulun oppilasalue on merkitty tämän johtosäännön liitteenä olevaan karttaan. Oppilasalue Koulun nimi ja sijainti 1) Kristiinanseutu Kristiinanseudun koulu, Kristiinankaupungin IV kaupunginosa, kortteli 96, tontti nro 7 C. Kuntien yhteiset erityiskoulut Kaupungilla on yhteinen erityiskoulu Karijoen ja Isojoen kuntien kanssa. Erityiskoulu sijaitsee Kristiinankaupungissa ja Lapväärtin koulu hoitaa sen hallintoa. Erityiskoulu antaa opetusta mukautetun opetussuunnitelman mukaisesti. 1) Koulun nimi ja sijainti Vuosikurssit Tervahovin koulu 1-9 Juthin tila RN:o 25:42 Lapväärtissä
16 Lukiot Kaupungin koulutoimeen kuuluu yksi lukio, jonka nimi ja sijainti on merkitty oheistettuun karttaan. Koulun nimi ja sijainti Kristiinankaupungin lukio, Kristiinankaupungin IV kaupunginosa, kortteli 96, tontti nro 7 + karttaliite