Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013
Uhanalaiset vaelluskalat Lohikalat: -Lohi, taimen, nieriä, vaellussiika Muut uhanalaiset vaelluskalat: -vimpa, toutain, nahkiainen ja ankerias. Nämä kaikki ovat uhanalaisia. Tarkemmin: lohi ja taimen -Järvilohi (RE) -Itämerenlohi (VU), Jäämerenlohi (VU) -Meritaimen (CR) -Taimen sisävesissä (EN) (Punainen kirja 2010)
Taimen sateenvarjolajina - Kun taimen voi hyvin, on se merkki elinympäristön hyvästä laadusta -Samassa ympäristössä elää monia muita tärkeitä lajeja: -Kivisimppu, Kivennuoliainen -Made, Pikkunahkiainen -Jokirapu ja Raakku -Pohjaeläimet esim. purokatka -Saukko, Koskikara jne..
Pienvesien kunnostustarve Miksi kunnostetaan, mikä on hätänä? Suomen meritaimenjoet Jäljellä enää 22 joessa, joista 19 Oulun eteläpuolella Näistä luonnonkantaa ainoastaan 11 -Pohjanlahdella 4 jokea, joista 2 luonnonkantaa -Suomenlahdella 15 jokea, joista 9 luonnonkantaa -Minkään joen kalakannan tulevaisuus ei ole riskitön!
Pienvesien kunnostustarve Miksi kunnostetaan, mikä on hätänä? Vaelluskalakantojemme tila on heikko suojelutoimia tarvitaan Miksi vaelluskalamme ovat uhanalaisia? Meritaimen (CR), sisävesien taimen (EN) (CR=äärimmäisen uhanalainen, EN=erittäin uhanalainen, IUNC:n luokitus 2010) -Monet joet ovat padottuja, jolloin kalat eivät pääse nousemaan kutualueilleen -Kalojen elinympäristöjä on tuhottu niin lisääntymisalueilla kuin syönnösalueilla (padot, uitto, sedimentit, ravinteet, perkaukset) -Kestämätön kalastus niin merellä kuin sisävesillä. Pyynti yli kannan kestävyyden. Ilmastonmuutos tulevaisuuden haasteena!
Itäjoen ja Töniluoman kunnostus 2013 Rannikkojokien rapu- ja taimenprojekti Valittu Pohjanmaan rannikon tuntumasta kaksi tavanomaista parempaa pienvettä kunnostus- ja tutkimuskohteeksi, Kristiinankaupungin Töniluoma ja Teuvan Itäjoki. Kohteet ovat kumpikin maanomistajalähtöisesti valittuja, eli paikallisilla toimijoilla aito kiinnostus parantaa luonnon tilaa ja lajistoa Talkooväki, noin 12 henkeä päivittäin koostui paikallisesta väestä, kalastuksen ystävistä ja luonnonsuojelijoista läheltä ja kaukaa
Esimerkkinä vuoden 2012-2013 toiminta, joka jatkuu edelleen Töniluoma: Kristiinankaupungin Töniluoma laskee IsojokiLapväärtinjoen suistoon ja on siten potentiaalinen puro meritaimenen osalta. Vedenlaatu ja määrä pysyy Tönijärven ansiosta vakaana ja puro on säilynyt alueensa yhtenä luonnontilaisimmista kohteista vaikka sijaitseekin raskaasti käsitellyn Uttermossabäckenin valumaalueen yläosalla. Töniluomassa on ollut runsas jokirapukanta ennen maa- ja metsätalouden ojituksia.
Esimerkkinä vuoden 2012-2013 toiminta, joka jatkuu edelleen Itäjoki: Teuvan Itäjoki on Närpiönjoen sivuhaara Lillånin latvaosalla oleva pieni joki, jonka vedenlaatu on vesistöalueen parhain. Jokea on perattu ja muutettu, mutta se on säilynyt yhä taimen- ja harjusjokena. Aiemmin joesta tavattiin myös jokirapua ja nahkiaisia ennen massiivisia ojituksia Itäjoki virtaa pohjavesialueiden halki ja on siksi lähdevesipitoinen joki
Esimerkkinä vuoden 2012-2013 toiminta, joka jatkuu edelleen Kohteilla tehtiin mm: Palautettiin perkausalueilla suojakiviä reunapenkereille nostetusta kiviaineksesta Rakennettiin perkauspenkereiden kivistä suisteita ja virranohjaimia Muutettiin suoraa rännimäistä puroa elävämmäksi ja mutkittelevammaksi vuorottelevien suisteiden avulla Kaivettiin asentomonttuja puron pohjaan isompien kalojen elinpaikoiksi
Esimerkkinä vuoden 2012-2013 toiminta, joka jatkuu edelleen Kohteilla tehtiin mm: Rakennettiin puunrungoista kynnyksiä ja suisteita ohjaamaan virtaa halutulla tavalla Puumateriaali toimii hyvänä lahoavana materiaalina karussa purossa ja on mm. vesisammalille hyvä kasvualusta Tehtiin taimenille kutusoraikoita möyhentämällä betonoitunutta pohjasoraikkoa Laitettiin puroon seulottua luonnonsoraa kutualustaksi metsäkuormaajalla.
Esimerkkinä vuoden 2012-2013 toiminta, joka jatkuu edelleen Istutukset: Töniluomaan istutettiin 1200 kpl Isojoen kantaa olevia 1v meritaimenen poikasia, joista toivotaan vaeltavaa kantaa tai ainakin syntyvän paikallinen taimenkanta Töniluomaan ja Itäjokeen istutettiin kumpaankin >1000 kpl noin 8 cm kokoisia jokirapuja. Molemmissa vesistöissä rapuja on sumputettu v. 2011 kuukausien ajan ja todettu niiden selviytyvän hyvin vesistössä. Itäjoen taimenten genetiikkaa selvitetään dna-näytteiden avulla, joiden mukaan tehdään jatkosuunnitelmia kalakannan hoidosta.
Esimerkkinä vuoden 2012-2013 toiminta, joka jatkuu edelleen Kunnostuksen viranomaisvalmistelu: Kunnostuksista laadittiin suunnitelmat, hankittiin maanomistajien luvat ja pyydettiin kala- ja ympäristöviranomaisen lausunto sekä tiedotettiin hankkeesta kalastusalueelle ja kunnalliselle ympäristöviranomaiselle Haettiin kalatalousviranomaisen lupa istutuksille ja selvitettiin mm. istutettavien jokirapujen puhtaus rapuruttotutkimuksilla.
Kuvia kunnostustapahtumista: Kunnostustyötä Töniluomalla ja Itäjoella. Kivikynnysten ja virranohjaimien tekoa.
Kuvia kunnostustapahtumista: Kivikynnysten tekoa ja asentokivien laittoa
Kuvia kunnostustapahtumista: Puusuisteita ja kivin kunnostettua puroa
Kuvia kunnostustapahtumista: Taimen- ja jokirapuistutuksia kunnostuskohteilla
Kuvia kunnostustapahtumista: Rapuistutusta Töniluomalla
Kuvia kunnostustapahtumista: Taimenistutusta tankkiautosta
Kuvia kunnostustapahtumista: Aikuiset vasta työnjaossa ja koululaiset jo työssä...
Kuvia kunnostustapahtumista: Talkooväki lounaalla
Mitä jatkossa? Kunnostustarve lähes rajaton koko maassa Valtakunnassa paljon kohteita työstettäväksi Mahdollisuus pilottihankkeisiin ja erilaisiin kokeiluihin, työllisyyshankkeisiin, yhteishankkeet jne. Seurantaan ja tutkimustyöhönkin oltava resurssia ja pitkäkestoisuutta Konkretiaa kaivataan suunnitelmien lisäksi eli toimintaa ruohonjuuritasolle ennallistamistyöhön tarvitaan paljon jota olemme tehneet piirissä jo pitkään.
Kiitos kaikille! Valtionkatu 1, 60100 SEINÄJOKI, p. 06 312 7577, pohjanmaa@sll.fi